Mitäpä tästä ihmettelemään, jos karppaaminen toimii, silloin meillä on maa täynnä 200-vuotiaita metusalemeita, ja rahat loppu.
-SS-
Mikäli yleisten kansansairauksien hoitokulut putoavat merkittävästi, sen pitäisi toki näkyä julkisen talouden pidossa.
Mikä tieteenala mielestäsi osaisi paremmin antaa vastauksia ravinnon ja terveyden välisiin vaikutuksiin?
Kysymykseesi sisältyy kai se, että pidät näitä tieteitä objektiivisina ja riippumattomina. Kurkistin juuri Eenfeldin kirjaa Ruokavallankumous. "On vuosi 1984. Tiedemiehet kiistelevät edelleen, joten touhukkaat amerikkalaiset poliitikot ja lobbarit tekevät päätöksen. On aika opettaa kaikki, koko kansa, syömään vähemmän rasvaa." (kirjan suomenkielinen laitos http://www.readme.fi/product.php?isbn=9789522203953)
Itsellä kävi mielessä, että kun ihminen kerran on yksimahainen, eläinpuolella on tehty runsaasti ruokintakokeita yksimahaisilla. Esim. rypsiporsaan ruokavalio on aika rasvapitoinen. Saisiko sieltä puolelta jotain terveysdataa ?
Objektiivisuus ja riippumattomuus kuuluvat tieteen määritelmiin, samoin itsekorjaavuus. Absoluuttinen totuus ei kuulu, pyrkiminen totuuteen kylläkin. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tieteen parissa työskentelisi monenlaista vipeltäjää, kuten muissakin ammateissa. Kaikki poliisitkaan eivät ole rehellisiä. Kuitenkin suurimmalla osalla ihmisistä on jonkinlainen ammattietiikka. Aika harva tutkija tahallaan vääristelee tutkimustuloksia, mutta joskus taloudelliset intressit voivat ajaa ammattietiikan ohi.
Rypsiporsas ei ehtine sairastua sydän- ja verisuonitauteihin enempää kuin kakkostyypin diabetekseenkaan. Aika moni foliohatun kantaja on kuitenkin sitä mieltä, että se rypsiporsas vasta epäterve eläin onkin, koska syö epäluonnollista ravintoa. Sian luonnollista ravintoa kun Suomen luonnossa on.... tai no... joka tapauksessa!
