pärjäätkö yhdellä kiinteällä kameralla? aiotko tallentaa?

jos vastaat kieltävästi, suosittelen harkitsemaan analogisten kameroiden ja digitaalitallentimen yhdistelmää.  kamerat halpoja ja säätä kestäviä.  tallennin etäkatsottava ip-verkossa, kuten pelkkä ip-kamerakin. 

poe on tietysti näppärä. mutta riittäkö sen teho ip-kameran kotelon lämmittämiseen? 

itsellä kokemusta axisin vanhoista kiinteistä ja uudesta 214 domesta.  dome on monessa suhteessa yliveto, mutta saattaa unohtua katsomaan (ja tallentamaan) epäolennaista.  mutta kuvan laatu erinomainen, korvamerkin lukee helposti 50 m päästä.

miestäni tallennus on melkein yhtä tarkeä ominaisuus, kuin suora katselu.  pikakelauksella katsoo tuntikausia muutamassa minuutissa, ja pysähtelee tarvittaessa.  silloin tapahtumista saa kunnollisen kokonaiskuvan, esimerkiksi poikimisen etenemisestä ja vasikan syömisestä.

myös ääniyhteys on näppärä:  vaikka ruutu on pimeänä, saattaa poikkeava ääntely herättää huomion.  miniläppäri on hyvä monitori: hiljainen ja pienikokoinen yöpöydälle.

kiinteä ip helpoin tapa päästä kameraan netistä, mutta axis tarjoaa myös dynDNS palvelua, jonne kamera automaattisesti ilmoittaa kulloinkin käytössä olevan ip:n.  palveluun kautta pääsee kameraan kiinni ulkomaailmasta.  mutta kaiken tämä voi operaattori tehdä joko helpoksi tai vaikeaksi

jos haluat, voin lähettää sulle yksityisviestinä domella otettuja kuvia.

www.vaakatalo.com

Itsellä ei kokemusta, mutta kylillä kuuluu, ettei härkäpavun maittavuus ole kovin hyvä.  Jos näin on, kannattanee ottaa huomioon hinnoittelussa.

Kannattaa lukaista myös
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Ruukki/Tietopankki/Naudanlihantuotanto/Kuidun%20merkitys%20lihanaudan%20ruokinnassa.pdf

Riippuu vähän mistä roikkuu, mutta käytännössä tarvitset paremma(n/t) antennit ja mielellään ulos.  Lisäantenneista löydät suht. helposti tietoja.
Mutta sitten toinen vinkki.
Buffalolla on reitiin/silta/toistin -purkkeja noin 60 eur hintaan.  Jos sulla on käytössä vain näitä buffan purkkeja, voi laajentaa kantamaa laittamalla uusia toistin-asetuksessa olevia purkkeja katvealueita peittämään.  Ne tarvitsevat vain imatranvoimaa, joten ne ovat helposti sijoitettavissa.

"erotus sisältää myös karhotuksen, eli jos poistetaan ero pienenee..."
Ehkä,ehkä ei. karhotushan on VAIN urakoijaa tukeva toimenpide, jolla ei ole vaikustusta ruhuarvoon ...

Niin ja tuonikäisillä ja kokoisilla vehkeillä montako vuotta pääsee ilman että korjauskuluihin luiskahtaakin esim. 1500 e"

Sekin riippuu, mutta keskimäärin aika monta. tela on noin 1000, ketjut satasia ja laakerit kymppejä.  itsellä vanha class (6500 alv 0) nyt kuutena vuotena keskim. 800 paalia/vuosi.  varaosat yhteensä 690e/vuosi.

Urakoijan ja urakointihenkisen pitää muistaa, että tällaisella halvalla koneella tehdään yhden-kahden tilan rehut.  Urakoinnista ei nähdä edes painajaisia, niistä märistä unista puhumattakaan.

On muodikasta käyttää urakoijaa, mutta sanon kuin se vanha urheilija, kun häneltä kysyttiin milloin hän antaa tilaa nuoremmille: Sitten kun ne voittavat minut.  Kun (maito)tilan keskeisimmäksi kannattavuuden tekijäksi on moneen kertaan todettu säilörehun hinta, minusta se on seikka, joka pitää ottaa vakavasti ja laskea.

Häh???

Tuolle määrälle tuo koneketju?

Köyhän laskuoppia 1000 sr paalia/v:

Tällä hetkellä 1/2 omisteinen paalausketju nh544 ja 7517 kverneland... ARVO alle 7000€

työtä menee
 traktorityö esim 30 e/h (aika halpa)

paalaus 1 h/teko/ha
käärintä 2 h/teko/ha

joten noin 180h/kesä

on 5400 e/v

entä jos urakoitsia 150 cm paalit noin 50 km päästä

säästö muovissa noin 1150 e suuremmista paaleista johtuen

hinta 15 e/kpl sis karhotus

eli 588 paalia vuodessa =8820 e/v

vertailu

nykyinen PELKKÄ TYÖ

5400e

urakoitsia 8820-1150=7670€

erotus:

2270 €/v

TÄMÄN SIIS PITÄISI KATTAA PÄÄOMA, KORKO, YLLÄPITO YMS. KULUT.

Itselle riittää traktorinajoa ihan riittävästi kun niittää alta pois, vaikka ihan miten sattuu, kun karhottaja oikoo jäljet...

Ai niin pärjätään siis jatkossakin yhdellä traktorilla
  

Tuo alle 7000 voinee rahoittaa tulorahoituksella, eli korkovaatimus <1% joka on <70e. Ylläpito iso kysymysmerkki, ehkä keskimäärin 200-300e/v.
Kun sanon tämän, tiedän jonkun huomattavan, että oma työkin maksaa.  Kyllä, mutta omaa työtä ei tarvitse rahoittaa, se realisoituu tilille pikkuhiljaa.  Huomautat asiallisesti, että oman työn säästöllä pitää maksaa pääoma ja korko.  Mutta urakoijan lasku pitää maksaa, eli pitää olla pääomaa, jolle juoksee korko; koneketju <7000e/kerran, urakoija >10700e/vuosi (sis alv).
Ja vielä perussynti: on oma ketju ja sen lisäksi ostaa urakoijan. eli unohtaa laskea oman ketjun kustannukset urakoijan laskun LISÄKSI.

Kaikki on suhteellista 2270/7670*100%=30%.  Kelpaisiko tuollainen alennus vaikka rehukaupassa?

ei se 15e ymmärtääkseni sisältänyt muovia, koska sen siinä syntynyt säästö miinustettiin laskelmassa 

Lainaus käyttäjältä: rene - 22.11.09 - klo:16:44

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 21.11.09 - klo:15:31

"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."

Ilmaisen rehun olet jo keksinyt
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu?  

Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
  Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa.       Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
     Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.

Kyllä aika jännästi saa laskea jotta pääsee plussalle ilman vasikoiden myyntiä 

Näin minäkin ajattelen!  Jotenkin tukien "ilmaisuus" unohduttaa perusbisneksen.  Se kuitenkin on ainoa asia, johon voi itse vaikuttaa.  Käsittääkseni emotiloilla tukien osuus on kokoluokkaa 60%.  Ei pidä unohtaa, että 40% tulee elukoista.

Ja sitten niistä ch:sta - kyllä vieroituspainoissa huomaa, miksi sellainen rotu on olemassa.  Jokaisessa rodussa on hyviä ja huonoja yksilöitä.  Jos karjanpito on tätä "kunhan on neljä jälkaa, sonni isänä ja lehmä emona", en ihmettele vaikka tulisi mitä vaikeuksia.   Varsinkin, jos uskoo, että lypsyristeytyksiin tarkoitettu sonni on HYVÄ emon isä

Lähteekö vasut välitykseen vai omaan poikakotiin?  Pikkurotu isänä podottaa hintaa.  Teurastamojen hinnoittelu isän rodun mukaan on tietysti selkeä, mutta eihän sillä geneettisesti ole mitän merkitystä onko tietty rotu isänä vai emänä.

"Mikäli ne olisi käyttäneet Virolaisia, niin varmasti liitos olisi pitäny"

Eikös ainakin Johannes ja Kyllikki ole jo haudassa?

"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."
Ilmaisen rehun olet jo keksinyt
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu?  

Faba tuo ulkomailta kaiken liharotusiemenen.  Lypsylehmille tarkoitetun siemenen valinta tehdään pelkästään poikimahelppouden perusteella.  Mitään lihakkuuteen tai emo-ominaisuuksiin liittyvää ei huomioida.  Nämä vasikat on tarkoitettu pelkästään lihantuotantoon, eikä niitä pitäisi missään nimessä ottaa jalostuseläimiksi.  

En todellakaan ole rotufanaatikko, aloitin minäkin lypsysukuisilla emoilla. Ja pidän sitä suurimpana tekemänäni virheenä.  Lihakkuus on liharodun ominaisuus, se puutuu lypsikiltä täysin.  Tuotantoemojen ei tarvitse olla yksirotuisia, kunhan ne ovat liharotuisia.  Muutama satanen vasikan hinnassa tulee moninkertaisesti takaisin tulevina vuosina.  

Ehkä he riemuitsevat, kun ne on kerrankin sulana 

Käsittääksen lisääntymisessä on kaksi sukupuolta.  Kyllähän sonneissa on eroja, monessakin mielessä.  Mutta luulen, että astutusryhmät jaetaan aina jollakin perusteella, harvoin pelkästään arpomalla.  Onko kaikkien sonnien laumat homogeenisiä?  Vai jollain hiehot, jollain helposti laihtuvat maitoroturisteytykset ja jollain ne huiput?
 
Luulen, että tällaisilla helposti unohtuvilla seikoilla on paljon suurempi merkitys kuin sonnin rodulla.