"jos ei tosiaankaan pääse rakentamaan kuivalle kankaalle"

kerro wms paljonko rakentaminen rapamaalle maksaa

Olen kuullut tarinaa oppilaitoksen robottinavetasta joka oli rakennettu rapamaalle ja paaluja oli upotettu maahan puolen kilometrin edestä

Niin kyllä lähtökohtasesti rakennukset on saatavarakennettua jonnekkin kulmaan vähän korkeammalle mutta ongelmaksi tulee tiet jos niitä ei saa tuotua kuivia kankaita pitkin vaan joudutaan ylittämään suoalueita. Näiden tekemisestä ja ylläpidosta voi tulla todella kalliit.

Noin muutenkin niin mitään rakennusta ei saisi missääntapauksessa rakentaa märkään kuoppaan vaan aina tarvitsisi hakea vähän kuivempi töyry. Useiten on mielikuvituksen puutetta jos moinen ei löydy.

Kyllä noille vapon soille yleensä hyvät tiet on tehty, ku yli 60-tonnisilla junilla sitä turvettakin raahataan pois, mutta liki kaikki tukikelpoiset suot on jo myyty

Onhan tuo hyvä ainakin jollakin paikallisella tasolla saattaa vähän rauhoittaa peltojen hinta huutokauppoja.
Paskaa noihin tietenkin vähän hankala saada ajettua,tai ainakin rengastuksen oltava kunnossa.

Onhan tuo hyvä ainakin jollakin paikallisella tasolla saattaa vähän rauhoittaa peltojen hinta huutokauppoja.
Paskaa noihin tietenkin vähän hankala saada ajettua,tai ainakin rengastuksen oltava kunnossa.

kukkupuhetta. Miksi sitä säiliöllä viereen vietäisiin?

http://www.youtube.com/watch?v=5_Af0SAT2nA

Lainaus käyttäjältä: apilas - 02.11.11 - klo:20:05

"jos ei tosiaankaan pääse rakentamaan kuivalle kankaalle"

kerro wms paljonko rakentaminen rapamaalle maksaa

Olen kuullut tarinaa oppilaitoksen robottinavetasta joka oli rakennettu rapamaalle ja paaluja oli upotettu maahan puolen kilometrin edestä

Kyllä noilla vapon soilla aina löytyy sen verran kuivaa kangasta, että saa rakennukset pykättyä pystyyn. Ainakin täällä päin.

Jos rakentasi navetan lautalle niin sen voisi uittaa aina uuteen paikkaan sitten kun navetan takapiha on täynnä rojua ja etupiha on tallaantunut kuralle  Tästä ominaisuudesta olisi hyötyä 90%:lle uusista navetoista 

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 02.11.11 - klo:20:40

Lainaus käyttäjältä: apilas - 02.11.11 - klo:20:05

"jos ei tosiaankaan pääse rakentamaan kuivalle kankaalle"

kerro wms paljonko rakentaminen rapamaalle maksaa

Olen kuullut tarinaa oppilaitoksen robottinavetasta joka oli rakennettu rapamaalle ja paaluja oli upotettu maahan puolen kilometrin edestä

Kyllä noilla vapon soilla aina löytyy sen verran kuivaa kangasta, että saa rakennukset pykättyä pystyyn. Ainakin täällä päin.

Jos rakentasi navetan lautalle niin sen voisi uittaa aina uuteen paikkaan sitten kun navetan takapiha on täynnä rojua ja etupiha on tallaantunut kuralle  Tästä ominaisuudesta olisi hyötyä 90%:lle uusista navetoista 

Hyötynä huomattakoon rehumyyjältä pakoon pääsy kesken askareiden . 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 03.11.11 - klo:19:00

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 02.11.11 - klo:20:40

Lainaus käyttäjältä: apilas - 02.11.11 - klo:20:05

"jos ei tosiaankaan pääse rakentamaan kuivalle kankaalle"

kerro wms paljonko rakentaminen rapamaalle maksaa

Olen kuullut tarinaa oppilaitoksen robottinavetasta joka oli rakennettu rapamaalle ja paaluja oli upotettu maahan puolen kilometrin edestä

Kyllä noilla vapon soilla aina löytyy sen verran kuivaa kangasta, että saa rakennukset pykättyä pystyyn. Ainakin täällä päin.

Jos rakentasi navetan lautalle niin sen voisi uittaa aina uuteen paikkaan sitten kun navetan takapiha on täynnä rojua ja etupiha on tallaantunut kuralle  Tästä ominaisuudesta olisi hyötyä 90%:lle uusista navetoista 

Hyötynä huomattakoon rehumyyjältä pakoon pääsy kesken askareiden . 

Pirun huonolla tuurilla sorkkis jää navettalautalle seilaamaan koko kesäksi   

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 03.11.11 - klo:19:02

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 03.11.11 - klo:19:00

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 02.11.11 - klo:20:40

Lainaus käyttäjältä: apilas - 02.11.11 - klo:20:05

"jos ei tosiaankaan pääse rakentamaan kuivalle kankaalle"

kerro wms paljonko rakentaminen rapamaalle maksaa

Olen kuullut tarinaa oppilaitoksen robottinavetasta joka oli rakennettu rapamaalle ja paaluja oli upotettu maahan puolen kilometrin edestä

Kyllä noilla vapon soilla aina löytyy sen verran kuivaa kangasta, että saa rakennukset pykättyä pystyyn. Ainakin täällä päin.

Jos rakentasi navetan lautalle niin sen voisi uittaa aina uuteen paikkaan sitten kun navetan takapiha on täynnä rojua ja etupiha on tallaantunut kuralle  Tästä ominaisuudesta olisi hyötyä 90%:lle uusista navetoista 

Hyötynä huomattakoon rehumyyjältä pakoon pääsy kesken askareiden . 

Pirun huonolla tuurilla sorkkis jää navettalautalle seilaamaan koko kesäksi   

Liikkumaan pääsee sillainkin .

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 31.10.11 - klo:17:43

Lainaus käyttäjältä: AgriAllah - 31.10.11 - klo:09:13

Melkoinen fiasko oli tuo Vapon ruokohelpi touhu. Suu vaahdossa hehkutettiin tämän autuutta ja viljelijöillekin siitä maksettiin olematonta hintaa.

Täällä päin vapo hautasi satoja helipaaleja suohon

No en varsinaisesti ole hämmästynyt tuosta tiedosta. En tunne asiaa juurikaan, mutta aika paljon siihen kait uhrattiin ja mönkään meni. Harmi. Oli varmaan jonkun kalliin tutkimuksen tulos että homma olis hyvä juttu, mutta ei sittenkään. On näitä muitakin kait kokeiluja ollu, vastaavanlaisia?

Tässähän on suurimpana syynä mihin voimalaitokseen sopii ja mihin ei, se että kuka voimalaitoksen omistaa.
Juuri tänään sanottiin Ylen uutisissa, että Vapo jatkaa helpihommaa Pohjois-Savossa, jossa sitä käyttää Kuopion Energia ja Kainuun Voima.

Sattumalta juuri noita yhtiöitä ei ole myyty Fortumille (tai muillekaan keinottelijoille).

Palaisihan se varmasti Vorttuminkin kattiloissa, jos joku antaisi (lue: valtio tukisi) riihikuivaa rahaa "sytykkeeksi" johtajien optioihin

Lainaus käyttäjältä: apilas - 02.11.11 - klo:20:05

"jos ei tosiaankaan pääse rakentamaan kuivalle kankaalle"

kerro wms paljonko rakentaminen rapamaalle maksaa

Olen kuullut tarinaa oppilaitoksen robottinavetasta joka oli rakennettu rapamaalle ja paaluja oli upotettu maahan puolen kilometrin edestä

Niin kyllä lähtökohtasesti rakennukset on saatavarakennettua jonnekkin kulmaan vähän korkeammalle mutta ongelmaksi tulee tiet jos niitä ei saa tuotua kuivia kankaita pitkin vaan joudutaan ylittämään suoalueita. Näiden tekemisestä ja ylläpidosta voi tulla todella kalliit.

Hei, haloo... Piipsannevan tiet hakkaa mennen tullen keskiverto Pohjalaiset kylätiet.

Sinne suon laitaan ei ihan helposti irtoa sähkö- ja vesiliittymää ja tuon kokoista on turha yrittää omalla kaivolla pelkästään pyörittää. Myös tien ylläpito tulee kalliiksi, jos soratietä on muutamakin kilometri ja ainoa ympärivuotisen tarpeen omaava on tuo maitotila.... Puolitoista kilsaa soratietä kustantaa jo vuositasolla 4-5 tonnia ihan ylläpidossa, joten liikevaihtoa on syytä nevan rannasta irrota.

Piipsanneva olis kyllä makea paikka

Meillä on vesiosuuskunta johon tulee painovesi järvestä ja osakkaita on 32. Veden hinta on tähän asti ollut 25€ vuosi kulutuksesta riippumatta ja vettä riittää vaikka eläintilojakin osuuskunnassa on 4. Mikäs ongelma se oma kaivo olisi varsinkin kun ollaan suolla?
Paljonkos muuten maksatte vedestä näissä kunnallisissa hommissa?

Meillä on vesiosuuskunta johon tulee painovesi järvestä ja osakkaita on 32. Veden hinta on tähän asti ollut 25€ vuosi kulutuksesta riippumatta ja vettä riittää vaikka eläintilojakin osuuskunnassa on 4. Mikäs ongelma se oma kaivo olisi varsinkin kun ollaan suolla?
Paljonkos muuten maksatte vedestä näissä kunnallisissa hommissa?

Jos veden ottaa itse, on vastattava laadusta. Päiväkulutus on noin 25 kuutiota vuositasolla keskimäärin nyt, kesällä menee enemmän ja talvella vähemmän. Jos suon laitaan laitetaan 300 lehmää, menee vettä jo lähemmäs 40 kuutiota päivässä, siinä käy pari porakaivoa ohkaiseksi.

VAPO taitaa pitää ostajia vähän yksinkertaisina, kun ilmaisessa "myynti-ilmoituksessa" sontasiionin takasivulla paikallinen tappi harppoi 650 hehtaarin lakialla ja sitten kuitenkin kauppaa kaikenmaailman köliköitä ja perseenkokoisia plänttejä sieltätäältä.
 http://www.vapo.fi/fin/yksityisasiakkaat/pellot/?id=2357

Lainaus käyttäjältä: lehmänviljelijä - 04.11.11 - klo:21:32

Meillä on vesiosuuskunta johon tulee painovesi järvestä ja osakkaita on 32. Veden hinta on tähän asti ollut 25€ vuosi kulutuksesta riippumatta ja vettä riittää vaikka eläintilojakin osuuskunnassa on 4. Mikäs ongelma se oma kaivo olisi varsinkin kun ollaan suolla?
Paljonkos muuten maksatte vedestä näissä kunnallisissa hommissa?

Jos veden ottaa itse, on vastattava laadusta. Päiväkulutus on noin 25 kuutiota vuositasolla keskimäärin nyt, kesällä menee enemmän ja talvella vähemmän. Jos suon laitaan laitetaan 300 lehmää, menee vettä jo lähemmäs 40 kuutiota päivässä, siinä käy pari porakaivoa ohkaiseksi.

Ymmärrän. Itse vain ei osaa ajatella noin, koska meillä osuuskunnan maksimi veden kuljetus kyky on 18000m3 päivässä. Mutta eiköhän suomaastosta kuitenkin helposti saa tuollaisen kuutio määrän vettä kaivoista?
Itse en tuota ongelmaa näe, että voisitko perustella sen?

eikö tuon nyt edes puskirix kannattaisi ostaa viljantuotantoon