Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: jd-69 - 11.01.16 - klo:22:12
-
Teimme tässä taannoin sukupolvenvaihdoksen viljatilalla ja kysyisin minkä verran jouduitte maksamaan tilastanne? Meillä kone kanta hyvässä kunnossa ei investointeja moneen vuoteen, peltoa 50 ha ja metsää 15.
-
Teimme tässä taannoin sukupolvenvaihdoksen viljatilalla ja kysyisin minkä verran jouduitte maksamaan tilastanne? Meillä kone kanta hyvässä kunnossa ei investointeja moneen vuoteen, peltoa 50 ha ja metsää 15.
Ja minkä verran siis itse maksoit? ;)
-
Teimme tässä taannoin sukupolvenvaihdoksen viljatilalla ja kysyisin minkä verran jouduitte maksamaan tilastanne? Meillä kone kanta hyvässä kunnossa ei investointeja moneen vuoteen, peltoa 50 ha ja metsää 15.
Ja minkä verran siis itse maksoit? ;)
Veit jalat suustani ;D
-
Vai pitikö tehdä tarjous, kait siitä vois puoli milliä maksaa :)
-
nokitan kolmesattaa tuhatta vähemmän.
-
Pitäs tietää, missä tuo tila sijaitsee, että voisi antaa arvion..
Meillä vähän eri asia, kun on ostettu vieraalta viisi vuotta sitten.. ::)
-
Tilan arvoon vaikuttaa kaikkein eniten sisarien määrä. Muutenhan ko tila on tavallaan arvoton ja hieman riippuen vanhempien varallisuustasosta voi joutua hieman lainssmasn niillee. Mahdolliset lainat tietenkin kuitataan omiin nimiin.
Kaikki verotukseen ym asioihin liittyä hinnan nosto on ihan bulshittiä.
-
Tilan arvoon vaikuttaa kaikkein eniten sisarien määrä.
Siis miten ???
-
Tilan arvoon vaikuttaa kaikkein eniten sisarien määrä.
Siis miten ???
Kauppakirjassa ne määritellään puhuvaksi iraimistoksi. Eli jos niitä on paljon arvo nousee. Siis jos ne siirtyy kaupan yhteydessä. Ei kait muuten ole merkitystä.
Joskus ennen vanhaa maksettiin sisarosuuksia. Mutta ei kait nykyään enää. Jos mä ostan traktorin niin en mää myyjän lapsille maksa siitä, että isukki on tehnyt kovasti työtä ja saa paremman katteen.
-
Todellisuudessa vaan sisaret vaatii tietyn osan tilasta tai tätä osuutta vastaava rahasumma. Käytännössä useiten toinen vaihtoehto. Tämä on ihan luonnollista ja se nostaa yhtäkkia tilan arvoa huomattavasti. Käytännössä moni puhuu tätä asiaa vastaan ja puhuu tavallaan tilaa yrityksenä. Todellisuudessa näin ei ole.
-
Todellisuudessa vaan sisaret vaatii tietyn osan tilasta tai tätä osuutta vastaava rahasumma. Käytännössä useiten toinen vaihtoehto. Tämä on ihan luonnollista ja se nostaa yhtäkkia tilan arvoa huomattavasti. Käytännössä moni puhuu tätä asiaa vastaan ja puhuu tavallaan tilaa yrityksenä. Todellisuudessa näin ei ole.
Eihän tämä ole jatkajan ongelma. Se on myyjien ongelma. Jos sisarukset ei siirry tilakaupan mukana miksi maksaa heille?
Näitä katkeria agronoomeja on suomi pullollaan. Kallis kotitila meni veljelle eikä mulle jäänyt mitään..
Jos sisarukset on noin maahenkisiä, niin voi tulla osuudella mukaan tilanpitoon. Voi tulla tuloja, mutta on myös menoja.
Jos tila on oy:nä niin miten lasketaan sisarosuudet?
-
Todellisuudessa vaan sisaret vaatii tietyn osan tilasta tai tätä osuutta vastaava rahasumma. Käytännössä useiten toinen vaihtoehto. Tämä on ihan luonnollista ja se nostaa yhtäkkia tilan arvoa huomattavasti. Käytännössä moni puhuu tätä asiaa vastaan ja puhuu tavallaan tilaa yrityksenä. Todellisuudessa näin ei ole.
Eihän tämä ole jatkajan ongelma. Se on myyjien ongelma. Jos sisarukset ei siirry tilakaupan mukana miksi maksaa heille?
Näitä katkeria agronoomeja on suomi pullollaan. Kallis kotitila meni veljelle eikä mulle jäänyt mitään..
Jos sisarukset on noin maahenkisiä, niin voi tulla osuudella mukaan tilanpitoon. Voi tulla tuloja, mutta on myös menoja.
Jos tila on oy:nä niin miten lasketaan sisarosuudet?
Ei jatkajan periaatteessa tarvitse miään maksaa sisaruksilleen, mutta jos perittävät (vanhemmat) luovuttavat ilmaiseksi tai vahvaan alihintaan lähes koko perinnön yhdelle lapselle kun ovat itse vasta esim 60v tai alle, ja muut saavat ehkä jotain kun molemmat vanhemmat 30 vuotta myöhemmin kuolevat, (elleivät vanhemmat ole sitä pientäkin kauppahintaa käyttäneet eläkeikänsä rahoittamiseen, minkä heille kyllä sallisin) niin ymmärrän kyllä hyvin että saattaa herättää närkästystä ja rikkoa välejä. Myös siis tämän jatkajan välit omiin sisaruksiinsa, mitä itse pyrkisin kyllä välttämään.
Jos tilan kauppahinta on markkinahinta niin sitten ei toki ole mitään syytä kenenkään suuttua. Eikä vanhemmilla ole mitään velvoitetta mitään ennakkoperintöjä jaella kenellekään.
-
>kauppahintaa käyttäneet eläkeikänsä rahoittamiseen, minkä heille kyllä sallisin
Suosittelisin itse mielummin downshiftaamista peltouskottavuudessa ja jättämään romujen vaihtamiset tarveharkintaiseksi ja panostamaan jo ajoissa siihen eläköitymiseen eikä laskea sen varaan että nuoret saa maksaa makoilut sen parikymmentä vuotta.
-
Itse päätila ei maksanut paljon mitään siihen nähden, mitä on sitten investoitu jälkeenpäin lisämaihin, rakennuksiin, koneisiin ja kalustoon, joihin on mennyt moninkertainen hinta alkutilanteeseen nähden.
Eikait sisarosuuksia ole maksettu enää aikoihin, syytinkejä lie vielä jonkinverran.
-
Jos tila on oy:nä niin miten lasketaan sisarosuudet?
;D
-
80 -luvun loppupuolella.
Rapiat 400 ke silloista rahaa, mikä oli paljon ja eloeläin luotto päälle noin 50 ke.
Tila oli sen verran iso ettei ns "halpakorkoisista " lainoista kannattanut uneksia. Tila tuli kuitenkin reilussa parissakymmenessä vuodessa maksettua ihan tulorahoituksella vaikka lähellä omaisuuden pakkorealisointi olikin. Näin jälkikäteen voi todeta olleen ihan hyvän kaupan, vaikka hyvästä puunmyynnistä pääsee nauttimaan vasta seuraava sukupolvi. 8)
-
80 -luvun loppupuolella.
Rapiat 400 ke silloista rahaa, mikä oli paljon.
Tila oli sen verran iso ettei ns "halpakorkoisista " lainoista kannattanut uneksia. Tila tuli kuitenkin reilussa parissakymmenessä vuodessa maksettua ihan tulorahoituksella vaikka lähellä omaisuuden pakkorealisointi olikin. Näin jälkikäteen voi todeta olleen ihan hyvän kaupan. 8)
Ostitko vapailta markkinoilta?
-
En.
-
Tosin, jos hinta olisi ollut alempi tai metsässä enemmän puita niin tuohon rakennekehitykseen olisi päässyt paremmin mukaan, eikä olisi tarvinnut alussa niin kituuttaa. Eu ajan alussa peltoa sai ihan kohtuuhintaan ja silloin sitä tulikin hankittua.
-
Ei jatkajan periaatteessa tarvitse miään maksaa sisaruksilleen, mutta jos perittävät (vanhemmat) luovuttavat ilmaiseksi tai vahvaan alihintaan lähes koko perinnön yhdelle lapselle kun ovat itse vasta esim 60v tai alle, ja muut saavat ehkä jotain kun molemmat vanhemmat 30 vuotta myöhemmin kuolevat, (elleivät vanhemmat ole sitä pientäkin kauppahintaa käyttäneet eläkeikänsä rahoittamiseen, minkä heille kyllä sallisin) niin ymmärrän kyllä hyvin että saattaa herättää närkästystä ja rikkoa välejä. Myös siis tämän jatkajan välit omiin sisaruksiinsa, mitä itse pyrkisin kyllä välttämään.
Jos tilan kauppahinta on markkinahinta niin sitten ei toki ole mitään syytä kenenkään suuttua. Eikä vanhemmilla ole mitään velvoitetta mitään ennakkoperintöjä jaella kenellekään.
Juuri näin. Kauppa tehdään omistajien/myyjien ja ostajien välillä, ei tulevaisuudessa muodostuvien kuolinpesien osakkaiden välillä. Ja vain kuolleen voi periä.
Mun tietääkseni meillä tais pankki sanoa oman sanansa kauppahintaan. Onhan tuota maksamatta vieläkin kai. Mutta tämää on vain valistunut arvaus, oma tilakauppani on vielä vielä tekemättä.
-
Tosin, jos hinta olisi ollut alempi tai metsässä enemmän puita niin tuohon rakennekehitykseen olisi päässyt paremmin mukaan, eikä olisi tarvinnut alussa niin kituuttaa. Eu ajan alussa peltoa sai ihan kohtuuhintaan ja silloin sitä tulikin hankittua.
Tiedä sitten, onko pelto johonkin aikaan ollut erityisen halpaa, vai kallista. Paremminkin sen hetkisen hintatason mukaista ja voiko sitä aina verrata vertailuajankohtaan. Ehkä se vaan tuntuu taaksepäin ajateltuna edulliselle, mutta jos se olis ollut edullista, niin silloinhan sitä olis hankkinut kovin.? Ainiin säähän hankit sitä. ;D
-
Tosin, jos hinta olisi ollut alempi tai metsässä enemmän puita niin tuohon rakennekehitykseen olisi päässyt paremmin mukaan, eikä olisi tarvinnut alussa niin kituuttaa. Eu ajan alussa peltoa sai ihan kohtuuhintaan ja silloin sitä tulikin hankittua.
Tiedä sitten, onko pelto johonkin aikaan ollut erityisen halpaa, vai kallista. Paremminkin sen hetkisen hintatason mukaista ja voiko sitä aina verrata vertailuajankohtaan. Ehkä se vaan tuntuu taaksepäin ajateltuna edulliselle, mutta jos se olis ollut edullista, niin silloinhan sitä olis hankkinut kovin.? Ainiin säähän hankit sitä. ;D
sä ehdit kuolemaan ennen kuin saat sopivan hintaista peltoa, hommat vain tehdään tai jätetään tekemättä. Luuserit huutaa taustapeilissä jokatapauksessa.
-
Tilan arvoon vaikuttaa kaikkein eniten sisarien määrä. Muutenhan ko tila on tavallaan arvoton ja hieman riippuen vanhempien varallisuustasosta voi joutua hieman lainssmasn niillee. Mahdolliset lainat tietenkin kuitataan omiin nimiin.
Kaikki verotukseen ym asioihin liittyä hinnan nosto on ihan bulshittiä.
Tää sun viesti on uskomatonta bulshittiä jopa sinulta ;D
Juu mullakin on sisar, mutta en ostanut sitä kaupassa, joten sain tilan halvalla, kaiketi :)
-
Todellisuudessa vaan sisaret vaatii tietyn osan tilasta tai tätä osuutta vastaava rahasumma. Käytännössä useiten toinen vaihtoehto. Tämä on ihan luonnollista ja se nostaa yhtäkkia tilan arvoa huomattavasti. Käytännössä moni puhuu tätä asiaa vastaan ja puhuu tavallaan tilaa yrityksenä. Todellisuudessa näin ei ole.
Eihän tämä ole jatkajan ongelma. Se on myyjien ongelma. Jos sisarukset ei siirry tilakaupan mukana miksi maksaa heille?
Näitä katkeria agronoomeja on suomi pullollaan. Kallis kotitila meni veljelle eikä mulle jäänyt mitään..
Jos sisarukset on noin maahenkisiä, niin voi tulla osuudella mukaan tilanpitoon. Voi tulla tuloja, mutta on myös menoja.
Jos tila on oy:nä niin miten lasketaan sisarosuudet?
Ei jatkajan periaatteessa tarvitse miään maksaa sisaruksilleen, mutta jos perittävät (vanhemmat) luovuttavat ilmaiseksi tai vahvaan alihintaan lähes koko perinnön yhdelle lapselle kun ovat itse vasta esim 60v tai alle, ja muut saavat ehkä jotain kun molemmat vanhemmat 30 vuotta myöhemmin kuolevat, (elleivät vanhemmat ole sitä pientäkin kauppahintaa käyttäneet eläkeikänsä rahoittamiseen, minkä heille kyllä sallisin) niin ymmärrän kyllä hyvin että saattaa herättää närkästystä ja rikkoa välejä. Myös siis tämän jatkajan välit omiin sisaruksiinsa, mitä itse pyrkisin kyllä välttämään.
Jos tilan kauppahinta on markkinahinta niin sitten ei toki ole mitään syytä kenenkään suuttua. Eikä vanhemmilla ole mitään velvoitetta mitään ennakkoperintöjä jaella kenellekään.
En nyt ihan tarkaan muista miten menee, mutta alihintaan luovutettu tila voidaan katsoa ennakko perinnöksi ja että jatkaja on saanut osuutensa tai osan perinnöstä. SPV:ssähän kauppahinnan ei tarvitse olla kuin 20% käyvästä arvosta. Tosin tätä on mielestäni melko harvoin sovellettu, mutta täysin mahdolista jos perikunta on huonoissa väleissä toistensa kanssa.
-
Tosin, jos hinta olisi ollut alempi tai metsässä enemmän puita niin tuohon rakennekehitykseen olisi päässyt paremmin mukaan, eikä olisi tarvinnut alussa niin kituuttaa. Eu ajan alussa peltoa sai ihan kohtuuhintaan ja silloin sitä tulikin hankittua.
Tiedä sitten, onko pelto johonkin aikaan ollut erityisen halpaa, vai kallista. Paremminkin sen hetkisen hintatason mukaista ja voiko sitä aina verrata vertailuajankohtaan. Ehkä se vaan tuntuu taaksepäin ajateltuna edulliselle, mutta jos se olis ollut edullista, niin silloinhan sitä olis hankkinut kovin.? Ainiin säähän hankit sitä. ;D
Silloin oli semmoinen peltokauppoihin sopiva ikkuna, ikään kuin hetken lamaannus.
Ainahan se on sopiva hetki tehdä kauppaa, jos se on tullakseen, väkisin sitä on ihan turha vääntää.
Pari alaa meni kyllä sivusuun, kun ei silloiset markat riittäneet ja pankki ei lainannut . Vaan ei tuo ole kyllä jäänyt kaivelemaan.
-
Alkuperäiseen kysymykseen? Mikä on ollut Agrolaisten tilanomistajien tilan ostohinta jos semmoista on joutunut maksamaan.
Muuan puolituttu sai isohkon tilan suoraan perintönä niin sen hävittäminen vei noin 15 vuotta. Tosin päinvastaisiakin tapauksia tiedän. 8)
-
Tosin, jos hinta olisi ollut alempi tai metsässä enemmän puita niin tuohon rakennekehitykseen olisi päässyt paremmin mukaan, eikä olisi tarvinnut alussa niin kituuttaa. Eu ajan alussa peltoa sai ihan kohtuuhintaan ja silloin sitä tulikin hankittua.
Tiedä sitten, onko pelto johonkin aikaan ollut erityisen halpaa, vai kallista. Paremminkin sen hetkisen hintatason mukaista ja voiko sitä aina verrata vertailuajankohtaan. Ehkä se vaan tuntuu taaksepäin ajateltuna edulliselle, mutta jos se olis ollut edullista, niin silloinhan sitä olis hankkinut kovin.? Ainiin säähän hankit sitä. ;D
Silloin oli semmoinen peltokauppoihin sopiva ikkuna, ikään kuin hetken lamaannus.
Ainahan se on sopiva hetki tehdä kauppaa, jos se on tullakseen, väkisin sitä on ihan turha vääntää.
Pari alaa meni kyllä sivusuun, kun ei silloiset markat riittäneet ja pankki ei lainannut . Vaan ei tuo ole kyllä jäänyt kaivelemaan.
Opportunismi, mikä ihana syy kustannuskriisille. ::)
-
Siinä on vaan sellainen juttu että maatila ei ole mikään kokonaisuus ja silloin sukupolvenvaihdos tilanteessa voi tulla tilanne että sisarukset ymmärtää avata suunsa. Periaatteessa jos sisarukset on tasavertaisia vanhemmille niin äkkiä vaihtoehtoja on muutama eli tila jaetaan tai raha siirtyy tilan saavalta lapselta sille joka jää ilman kiinteää omaisuutta. Toki raha kiertää edellisten omistajien kautta.
-
En nyt ihan tarkaan muista miten menee, mutta alihintaan luovutettu tila voidaan katsoa ennakko perinnöksi ja että jatkaja on saanut osuutensa tai osan perinnöstä. SPV:ssähän kauppahinnan ei tarvitse olla kuin 20% käyvästä arvosta. Tosin tätä on mielestäni melko harvoin sovellettu, mutta täysin mahdolista jos perikunta on huonoissa väleissä toistensa kanssa.
[/quote]
Siis mitä, vain 20%?????
Normaali kaupassa kun yritystoimintaa jatketaan ostajan toimesta niin ei tarvitse maksaa (olikosenyt) luovutusvoittoveroa jos kauppahinta käyvästä arvosta 50% tai enemmän. SPV:ssä saa näköjään verottajankin mukaan tilan kyl melko ilmaiseksi "lahjoittaa" jos tuo pitää paikkansa. Tuo puoltaa sitäkin miksi konekanta maakunnassa on niin kiiltävää >:(
-
Siinä on vaan sellainen juttu että maatila ei ole mikään kokonaisuus ja silloin sukupolvenvaihdos tilanteessa voi tulla tilanne että sisarukset ymmärtää avata suunsa. Periaatteessa jos sisarukset on tasavertaisia vanhemmille niin äkkiä vaihtoehtoja on muutama eli tila jaetaan tai raha siirtyy tilan saavalta lapselta sille joka jää ilman kiinteää omaisuutta. Toki raha kiertää edellisten omistajien kautta.
Edelleenkin tilan omistajat päättävät kenelle myyvät ja millä hinnalla... ;)
-
En nyt ihan tarkaan muista miten menee, mutta alihintaan luovutettu tila voidaan katsoa ennakko perinnöksi ja että jatkaja on saanut osuutensa tai osan perinnöstä. SPV:ssähän kauppahinnan ei tarvitse olla kuin 20% käyvästä arvosta. Tosin tätä on mielestäni melko harvoin sovellettu, mutta täysin mahdolista jos perikunta on huonoissa väleissä toistensa kanssa.
Siis mitä, vain 20%?????
Normaali kaupassa kun yritystoimintaa jatketaan ostajan toimesta niin ei tarvitse maksaa (olikosenyt) luovutusvoittoveroa jos kauppahinta käyvästä arvosta 50% tai enemmän. SPV:ssä saa näköjään verottajankin mukaan tilan kyl melko ilmaiseksi "lahjoittaa" jos tuo pitää paikkansa. Tuo puoltaa sitäkin miksi konekanta maakunnassa on niin kiiltävää >:(
[/quote]
En muista asiaa varmaksi oliko tuo prosentti 50% vai 20%. Tässä kun on semmoisia sukupolven huojennus sääntöjä. Tämä sillä edelytyksellä että tilaa viljellään jatkajan toimesta oliko se nyt 10 vuotta. Että pamahti lehmänpito pallo jalkaan heti 10 vuodeksai kun lypsykarjatilallinen vetää nimen paperiin. Verottaja hyväksyy normaalissa perinönjaossa 75% realihinnasta. Tuon alle jos perukirjassa menään, niin silloin verottaja ehdottelee lahjaveroa. Yritystoiminnassa taitaa olla tuo 50% ja silloin tulee joku velvoite pyörittää yritystä jonkin aikaa.
-
Siinä on vaan sellainen juttu että maatila ei ole mikään kokonaisuus ja silloin sukupolvenvaihdos tilanteessa voi tulla tilanne että sisarukset ymmärtää avata suunsa. Periaatteessa jos sisarukset on tasavertaisia vanhemmille niin äkkiä vaihtoehtoja on muutama eli tila jaetaan tai raha siirtyy tilan saavalta lapselta sille joka jää ilman kiinteää omaisuutta. Toki raha kiertää edellisten omistajien kautta.
Edelleenkin tilan omistajat päättävät kenelle myyvät ja millä hinnalla... ;)
noinhan tuo menee mutta
yleensä perilliset on tasavertaiset vanhempien mielestä ja siksi he myös jakaa mielellään omaisuutensa (eli tilan) suhteellisen tasan perillisille. Siksi ollaan usein tilanteessa että maa rupee maksamaan jos perillisiä on useampia ja tilaa ei haluta jakaa. Tämä ei siis perustu mihinkään lakiin vaan ihan inhimillisyyteen.
-
Mää luulin, että tuollainen "inhimillisyys" olis siirtyny jo historiaan. Tilanjatkaja ostaa tilan vanhemmiltaan sellaiseen hintaan, että siinä on jatkamismahdollisuus. Toivonmukaan myyjät saavat kauppahinnalla asunnon ja ehkä auton vaihdettua. Vapaiden markkinoiden hinnoilla ei näissä arvostuksissa ole mitään tekemistä.
-
ma maksoin aikanaan 8milj.siita sel lahti!
-
se oli vuonna 2004.nyt arvoon jossain 100milj.pikku business!
-
Siinä on vaan sellainen juttu että maatila ei ole mikään kokonaisuus ja silloin sukupolvenvaihdos tilanteessa voi tulla tilanne että sisarukset ymmärtää avata suunsa. Periaatteessa jos sisarukset on tasavertaisia vanhemmille niin äkkiä vaihtoehtoja on muutama eli tila jaetaan tai raha siirtyy tilan saavalta lapselta sille joka jää ilman kiinteää omaisuutta. Toki raha kiertää edellisten omistajien kautta.
Edelleenkin tilan omistajat päättävät kenelle myyvät ja millä hinnalla... ;)
Tässä on tämä olennaista. Esimerkiksi yhtä lailla tuottavat sijoituskiinteistöt ja esimerkiksi pörssiosakkeet, jos luovutus on tapahtunut käypää arvoa alemmalla hinnalla, voi tulla vastaan sitten perinnönjaossa jonkinlainen lakiosan tasinko, halusipa sitä myyjä tai ei. Eli ns. spekulatiivinen lakiosa on muissa tapauksissa olemassa, ei tilakaupoissa, siinä on mahdollisuus katsoa kauppa kauppana.
Joissakin erityistapauksissa ei alihintainen tilakauppa ole mennyt myyjän kuoleman jälkeen läpihuutojuttuna läpi (Lainaan Murtolan kirjoitusta).
KKO:2012:69 päätöksessä oli tila luovutettu ennen kuolemaa periaatteessa verotusarvolla, käräjä- ja hovioikeus hylkäsivät toisen perillisen lakiosavaatimukset käyvän arvon perusteella, tässä oli perusteena juuri perintökaaren 25 luvun 1-10 pykälät. Korkein Oikeus kuitenkin päätti, että tällaisessa tilanteessa, vaikka tilanpidon jatkamisperuste oli merkittävä, jotta suosiolahjasäännökset eivät pätisi, niin kuitenkin lahjan arvoksi otettiin suurempi arvo, enemmän lähellä käypää hintaa. Kauppahinta oli ollut 200000 euroa 144 ha maatilasta. KHO päätti tilan arvoksi 1 065 200 euroa, eli lahjan arvo pesään takaisin tuotuna olisi ollut 843 700 euroa. Päättivät lakiosan täydennysmaksua maksettavaksi noin 132000 euroa. Eli 144 ha tila jatkajalle 332 000 eurolla, joka kuitenkin lienee pankin taholta lainoituskelpoinen ?
Markkinahintaisena kauppana (Etelä-Suomi) todellakin voisi olla lähelle miljoonan rahankulu ? Oliko tämä jatkajalle epäoikeudenmukainen ratkaisu ?
Yhden pojan politiikka maatiloille on suositeltava, muun yhteiskunnan työllisyystilanne kun alkaa olla vaikea, koulutettujenkin keskuudessa. Muut sisarukset saavat yhteiskunnan varoin päivähoidon, peruskoulun, ruuat ja jatkokoulutuksen opintotukineen, mutta se ei takaa enää työpaikkaa.
-SS-
-
Mitenkäs tällainen tapaus: 120 ha maatila, jossa peltoa 15 ja loput metsää. Omistus ensin pojan ja äidin kans puoliksi. Pojalla sisarukset 2 kpl. Äiti tekee testamentin tyttärille. Poika saa tästä vihiä. Laatii lahjakirjan ja "ottaa" nimen Alzheimeria sairastavalta äidiltään. Testamentit mitätöityvät. Ovatko muut sisarukset lopullisesti ulkona. Esitutkintaa tuosta on tehty sen verran, että poliisi ei nää tuossa tapahtuneen rikosta ja asianajaja pitää menestymistä heikkona. Niin kuin kuvitella voi, välit tuossa perheessä on mennyt romuksi lopullisesti ja pitkään ne on jo olleetkin kovin huonot.
-
Mitenkäs tällainen tapaus: 120 ha maatila, jossa peltoa 15 ja loput metsää. Omistus ensin pojan ja äidin kans puoliksi. Pojalla sisarukset 2 kpl. Äiti tekee testamentin tyttärille. Poika saa tästä vihiä. Laatii lahjakirjan ja "ottaa" nimen Alzheimeria sairastavalta äidiltään. Testamentit mitätöityvät. Ovatko muut sisarukset lopullisesti ulkona. Esitutkintaa tuosta on tehty sen verran, että poliisi ei nää tuossa tapahtuneen rikosta ja asianajaja pitää menestymistä heikkona. Niin kuin kuvitella voi, välit tuossa perheessä on mennyt romuksi lopullisesti ja pitkään ne on jo olleetkin kovin huonot.
Periaatteessa pitäisi olla lääkärin lausunto onko äiti ollut oikeustoimi kelpoinen. Mutta onko äiti ollut oikeustoimikelpoinen testamenttiä tehdessäänkään kun poika olisi saanut kuitenkin lakiosan perinnöstä. Puolethan oli jo pojan nimissä ja siihen sisaruksilla ei olisi ollut osaa eikä arpaa.
-
Mää luulin, että tuollainen "inhimillisyys" olis siirtyny jo historiaan. Tilanjatkaja ostaa tilan vanhemmiltaan sellaiseen hintaan, että siinä on jatkamismahdollisuus. Toivonmukaan myyjät saavat kauppahinnalla asunnon ja ehkä auton vaihdettua. Vapaiden markkinoiden hinnoilla ei näissä arvostuksissa ole mitään tekemistä.
Tämä oli omalla kohdalla tilan hinta, verottajaa toki tarkasti kuunnellen ettei mee lisäksi lahjaveroakin. Omassa tilakauapassa sisarukset sai osuutensa perinnön jaossa, mä olen oman osuuteni saanut ennakkoperintönä.
50% on se verottajan huojennus tilakaupan yhteydessä, ja tuo em. 20% voi tulla erheellisesti matalasta pellon arvostuksesta verottajan toimesta.
10 000€ pelto arvostetaan kahteen tonniin, kun verottajan mielestä hinta on 4 tonnia, ja siitä tuo 50% on 2 tonnia, jolla kaupan saa tehdä. Tää karrikoiden ja omassakin tapauksessa oli todella suuri etu. Nykyään verotusarvo lienee paljon suurempi (eikös se noussut todella paljon) kuin vajaa 10 vuotta sitten. Omaa peltoa oli tilakaupan yhteydessä pyöreät 100ha, erotus tilakaupassa ilman lahjaveron maksamista melkoinen jos tilakaupan tekisi nyt eikä silloin aikoinaan. Nykyisillä hinnoilla lienee pakko maksaa lahjaveroakin, mikäli peltoa reilummin kuin "tuottavaa" omaisuutta, muuten tilakaupan hinnat karkaa liian korkealle, että ne pystyisi joskus maksamaan...
Peltoa ei oo tullut ostettua kuin noin 15ha, vuokramaita itselle :-X Eli todella huono kauppa, mutta valintatilanne omien maiden yhteydessä... Se Optistin mainitsema osto-ikkuna oli loistava EU-ajan kynnyksellä ja eka vuosina, harmi että lopettajia ei ollut montaa, eikä varsinkaan myyjiä. Pelto maksoi parhaimillaan 90-luvun alussa 120 000tmk hehtaari, tuossa romahduksessa noin 15-20% huipuista. Taas on palattu vanhoihin aikoihin, eikä oikeen naurata ostajan roolissa. Myyminen houkuttaa enemmän.
Mutta Mark Twainin sanoin, osta maata, sitä ei enää valmisteta :)
-
Mitenkäs tällainen tapaus: 120 ha maatila, jossa peltoa 15 ja loput metsää. Omistus ensin pojan ja äidin kans puoliksi. Pojalla sisarukset 2 kpl. Äiti tekee testamentin tyttärille. Poika saa tästä vihiä. Laatii lahjakirjan ja "ottaa" nimen Alzheimeria sairastavalta äidiltään. Testamentit mitätöityvät. Ovatko muut sisarukset lopullisesti ulkona. Esitutkintaa tuosta on tehty sen verran, että poliisi ei nää tuossa tapahtuneen rikosta ja asianajaja pitää menestymistä heikkona. Niin kuin kuvitella voi, välit tuossa perheessä on mennyt romuksi lopullisesti ja pitkään ne on jo olleetkin kovin huonot.
Periaatteessa pitäisi olla lääkärin lausunto onko äiti ollut oikeustoimi kelpoinen. Mutta onko äiti ollut oikeustoimikelpoinen testamenttiä tehdessäänkään kun poika olisi saanut kuitenkin lakiosan perinnöstä. Puolethan oli jo pojan nimissä ja siihen sisaruksilla ei olisi ollut osaa eikä arpaa.
Muutenkin kyseinen järjestely olisi ollut laiton tilan pirstominen, maatilan myyjän kädet olivat esimerkiksi vanhan 1970-luvun maatilalain aikaan todella sidotut, suoraan alenevassa polvessa olevan lapsen kanssa tehtävää kauppaa lukuunottamatta. Maatilat ovat edelleenkin erityisessä tarkkailussa, juurikin tuon pirstomisen estämisen tavoitteen pohjalta.
-SS-
-
Muutenkin kyseinen järjestely olisi ollut laiton tilan pirstominen, maatilan myyjän kädet olivat esimerkiksi vanhan 1970-luvun maatilalain aikaan todella sidotut, suoraan alenevassa polvessa olevan lapsen kanssa tehtävää kauppaa lukuunottamatta. Maatilat ovat edelleenkin erityisessä tarkkailussa, juurikin tuon pirstomisen estämisen tavoitteen pohjalta.
-SS-
Mikäs laiton tilan pirstominen? Ei sellaista olekaan omistaja/t voivat paloitella tilansa just niin kuin haluavat ja myydä kenelle haluavat...
-
Mitenkäs tällainen tapaus: 120 ha maatila, jossa peltoa 15 ja loput metsää. Omistus ensin pojan ja äidin kans puoliksi. Pojalla sisarukset 2 kpl. Äiti tekee testamentin tyttärille. Poika saa tästä vihiä. Laatii lahjakirjan ja "ottaa" nimen Alzheimeria sairastavalta äidiltään. Testamentit mitätöityvät. Ovatko muut sisarukset lopullisesti ulkona. Esitutkintaa tuosta on tehty sen verran, että poliisi ei nää tuossa tapahtuneen rikosta ja asianajaja pitää menestymistä heikkona. Niin kuin kuvitella voi, välit tuossa perheessä on mennyt romuksi lopullisesti ja pitkään ne on jo olleetkin kovin huonot.
Oikeus vaatia lakiosaa?
-
Mitenkäs tällainen tapaus: 120 ha maatila, jossa peltoa 15 ja loput metsää. Omistus ensin pojan ja äidin kans puoliksi. Pojalla sisarukset 2 kpl. Äiti tekee testamentin tyttärille. Poika saa tästä vihiä. Laatii lahjakirjan ja "ottaa" nimen Alzheimeria sairastavalta äidiltään. Testamentit mitätöityvät. Ovatko muut sisarukset lopullisesti ulkona. Esitutkintaa tuosta on tehty sen verran, että poliisi ei nää tuossa tapahtuneen rikosta ja asianajaja pitää menestymistä heikkona. Niin kuin kuvitella voi, välit tuossa perheessä on mennyt romuksi lopullisesti ja pitkään ne on jo olleetkin kovin huonot.
Periaatteessa pitäisi olla lääkärin lausunto onko äiti ollut oikeustoimi kelpoinen. Mutta onko äiti ollut oikeustoimikelpoinen testamenttiä tehdessäänkään kun poika olisi saanut kuitenkin lakiosan perinnöstä. Puolethan oli jo pojan nimissä ja siihen sisaruksilla ei olisi ollut osaa eikä arpaa.
Muutenkin kyseinen järjestely olisi ollut laiton tilan pirstominen, maatilan myyjän kädet olivat esimerkiksi vanhan 1970-luvun maatilalain aikaan todella sidotut, suoraan alenevassa polvessa olevan lapsen kanssa tehtävää kauppaa lukuunottamatta. Maatilat ovat edelleenkin erityisessä tarkkailussa, juurikin tuon pirstomisen estämisen tavoitteen pohjalta.
-SS-
No periaatteessa poika ois saanut pitää sen 60 hehtaaria. Loppu 60 hehtaaria olisi jaettu kolmeen osaan ja poika olisi saanut vielä 20 hehtaaria. Siis tämä ilman testamenttiä.
-
Mitenkäs tällainen tapaus: 120 ha maatila, jossa peltoa 15 ja loput metsää. Omistus ensin pojan ja äidin kans puoliksi. Pojalla sisarukset 2 kpl. Äiti tekee testamentin tyttärille. Poika saa tästä vihiä. Laatii lahjakirjan ja "ottaa" nimen Alzheimeria sairastavalta äidiltään. Testamentit mitätöityvät. Ovatko muut sisarukset lopullisesti ulkona. Esitutkintaa tuosta on tehty sen verran, että poliisi ei nää tuossa tapahtuneen rikosta ja asianajaja pitää menestymistä heikkona. Niin kuin kuvitella voi, välit tuossa perheessä on mennyt romuksi lopullisesti ja pitkään ne on jo olleetkin kovin huonot.
Oikeus vaatia lakiosaa?
Puolet 1/3 osan osuudesta eli 1/6 osa perinöstä olisi ollut pojan lakiosa, eli 10 hehtaaria. Siskot olisvat jakaneet lopun 50 hehtaaria.
-
Mitenkäs tällainen tapaus: 120 ha maatila, jossa peltoa 15 ja loput metsää. Omistus ensin pojan ja äidin kans puoliksi. Pojalla sisarukset 2 kpl. Äiti tekee testamentin tyttärille. Poika saa tästä vihiä. Laatii lahjakirjan ja "ottaa" nimen Alzheimeria sairastavalta äidiltään. Testamentit mitätöityvät. Ovatko muut sisarukset lopullisesti ulkona. Esitutkintaa tuosta on tehty sen verran, että poliisi ei nää tuossa tapahtuneen rikosta ja asianajaja pitää menestymistä heikkona. Niin kuin kuvitella voi, välit tuossa perheessä on mennyt romuksi lopullisesti ja pitkään ne on jo olleetkin kovin huonot.
Oikeus vaatia lakiosaa?
Puolet 1/3 osan osuudesta eli 1/6 osa perinöstä olisi ollut pojan lakiosa, eli 10 hehtaaria. Siskot olisvat jakaneet lopun 50 hehtaaria.
miks poika hakisi lakiosaa?
-
Mitenkäs tällainen tapaus: 120 ha maatila, jossa peltoa 15 ja loput metsää. Omistus ensin pojan ja äidin kans puoliksi. Pojalla sisarukset 2 kpl. Äiti tekee testamentin tyttärille. Poika saa tästä vihiä. Laatii lahjakirjan ja "ottaa" nimen Alzheimeria sairastavalta äidiltään. Testamentit mitätöityvät. Ovatko muut sisarukset lopullisesti ulkona. Esitutkintaa tuosta on tehty sen verran, että poliisi ei nää tuossa tapahtuneen rikosta ja asianajaja pitää menestymistä heikkona. Niin kuin kuvitella voi, välit tuossa perheessä on mennyt romuksi lopullisesti ja pitkään ne on jo olleetkin kovin huonot.
Oikeus vaatia lakiosaa?
Puolet 1/3 osan osuudesta eli 1/6 osa perinöstä olisi ollut pojan lakiosa, eli 10 hehtaaria. Siskot olisvat jakaneet lopun 50 hehtaaria.
miks poika hakisi lakiosaa?
Ei nyt varmaan haekkaan kun on saanut "lahjakirjalla" koko perinnön, mutta testamentin voimaan tullessa olisi saanut, niin halutessaan lakiosan. Tosin jos lahjakirja todetaan mitättömäksi, voi olla ettei saa enää lakiosaakaan.
-
No niin tästä tuli hyvä keskustelu. Tila kanta-hämeessä, pellot hyviä/salaojissa, pienin lohko 5ha. Vuokra maata 100ha( 7 vuotta sopimusta jäljellä) osasta vielä osto optio kunhan tästä alusta selvitään. Ja nykyään sisaret eivät liity maanostoon millään tavalla omistaja myy kenelle haluaa. Laki ei velvoita vanhempia jakamaan tilakaupasta saamaansa rahaa kenellekään.
-
No niin tästä tuli hyvä keskustelu. Tila kanta-hämeessä, pellot hyviä/salaojissa, pienin lohko 5ha. Vuokra maata 100ha( 7 vuotta sopimusta jäljellä) osasta vielä osto optio kunhan tästä alusta selvitään. Ja nykyään sisaret eivät liity maanostoon millään tavalla omistaja myy kenelle haluaa. Laki ei velvoita vanhempia jakamaan tilakaupasta saamaansa rahaa kenellekään.
Älkää sitten yllättykö jos myyjä joka tapauksessa tekee moisen manööverin että nostaa tilan hinnan sopivaksi ja jakaa rahat muille sisaruksille. Mikään ei siis velvoita mutta toisaalta mikään ei myöskään kiellä.
kuitenkin joku sisar voi todeta että kyllä hänkin voi ottaa tilan itselleen alihintaan.
-
No niin tästä tuli hyvä keskustelu. Tila kanta-hämeessä, pellot hyviä/salaojissa, pienin lohko 5ha. Vuokra maata 100ha( 7 vuotta sopimusta jäljellä) osasta vielä osto optio kunhan tästä alusta selvitään. Ja nykyään sisaret eivät liity maanostoon millään tavalla omistaja myy kenelle haluaa. Laki ei velvoita vanhempia jakamaan tilakaupasta saamaansa rahaa kenellekään.
Älkää sitten yllättykö jos myyjä joka tapauksessa tekee moisen manööverin että nostaa tilan hinnan sopivaksi ja jakaa rahat muille sisaruksille. Mikään ei siis velvoita mutta toisaalta mikään ei myöskään kiellä.
kuitenkin joku sisar voi todeta että kyllä hänkin voi ottaa tilan itselleen alihintaan.
Jos kaupahintaan ei voida katsoa sisältyneen perintöä, niin kaikki ovat perintöä jaettaessa tasa-arvoisia, eli tilan saanutkin saa osuutensa.
-
No niin tästä tuli hyvä keskustelu. Tila kanta-hämeessä, pellot hyviä/salaojissa, pienin lohko 5ha. Vuokra maata 100ha( 7 vuotta sopimusta jäljellä) osasta vielä osto optio kunhan tästä alusta selvitään. Ja nykyään sisaret eivät liity maanostoon millään tavalla omistaja myy kenelle haluaa. Laki ei velvoita vanhempia jakamaan tilakaupasta saamaansa rahaa kenellekään.
Älkää sitten yllättykö jos myyjä joka tapauksessa tekee moisen manööverin että nostaa tilan hinnan sopivaksi ja jakaa rahat muille sisaruksille. Mikään ei siis velvoita mutta toisaalta mikään ei myöskään kiellä.
kuitenkin joku sisar voi todeta että kyllä hänkin voi ottaa tilan itselleen alihintaan.
Se alihinta vaatii sitten viljelemään ainakin 5 vuotta.
Mulla on 2 veljeä ja 2 siskoa. Ei kukaan muu sitten loppujenlopuksi ollut halukas viljelyä jatkamaan. Ymmärsivät mukana tulevan myös velvoitteita.
-
No niin tästä tuli hyvä keskustelu. Tila kanta-hämeessä, pellot hyviä/salaojissa, pienin lohko 5ha. Vuokra maata 100ha( 7 vuotta sopimusta jäljellä) osasta vielä osto optio kunhan tästä alusta selvitään. Ja nykyään sisaret eivät liity maanostoon millään tavalla omistaja myy kenelle haluaa. Laki ei velvoita vanhempia jakamaan tilakaupasta saamaansa rahaa kenellekään.
Älkää sitten yllättykö jos myyjä joka tapauksessa tekee moisen manööverin että nostaa tilan hinnan sopivaksi ja jakaa rahat muille sisaruksille. Mikään ei siis velvoita mutta toisaalta mikään ei myöskään kiellä.
kuitenkin joku sisar voi todeta että kyllä hänkin voi ottaa tilan itselleen alihintaan.
Se alihinta vaatii sitten viljelemään ainakin 5 vuotta.
Mulla on 2 veljeä ja 2 siskoa. Ei kukaan muu sitten loppujenlopuksi ollut halukas viljelyä jatkamaan. Ymmärsivät mukana tulevan myös velvoitteita.
Eiköhän ihan vain se omistaminen riitä, ei tartte viljellä itse.
-
No niin tästä tuli hyvä keskustelu. Tila kanta-hämeessä, pellot hyviä/salaojissa, pienin lohko 5ha. Vuokra maata 100ha( 7 vuotta sopimusta jäljellä) osasta vielä osto optio kunhan tästä alusta selvitään. Ja nykyään sisaret eivät liity maanostoon millään tavalla omistaja myy kenelle haluaa. Laki ei velvoita vanhempia jakamaan tilakaupasta saamaansa rahaa kenellekään.
Älkää sitten yllättykö jos myyjä joka tapauksessa tekee moisen manööverin että nostaa tilan hinnan sopivaksi ja jakaa rahat muille sisaruksille. Mikään ei siis velvoita mutta toisaalta mikään ei myöskään kiellä.
kuitenkin joku sisar voi todeta että kyllä hänkin voi ottaa tilan itselleen alihintaan.
Se alihinta vaatii sitten viljelemään ainakin 5 vuotta.
Mulla on 2 veljeä ja 2 siskoa. Ei kukaan muu sitten loppujenlopuksi ollut halukas viljelyä jatkamaan. Ymmärsivät mukana tulevan myös velvoitteita.
Eiköhän ihan vain se omistaminen riitä, ei tartte viljellä itse.
Taitaa edellyttää maatalouden veroilmoitusta, mutta periaatteessa kyllä eli täyttää tuki lanketit, veroilmoituksen ja nostaa tuet. Antaa win-win tilan korjata sadon ja viljellä peltoja.
-
Maatalousyhtymäkin on keksitty. Se sopii tämmöseen harrastustoimintaan hyvin. Eletään normaalilla palkkatyöllä ja yhtymän mahdolliset voitot sijoitetaan kalustoon ja lisämaahan.
Joulukuussa jo päätetään kylvö- ja puintipäivät satoi tai paistoi.
-
Maatalousyhtymäkin on keksitty. Se sopii tämmöseen harrastustoimintaan hyvin. Eletään normaalilla palkkatyöllä ja yhtymän mahdolliset voitot sijoitetaan kalustoon ja lisämaahan.
Joulukuussa jo päätetään kylvö- ja puintipäivät satoi tai paistoi.
Tuota minäkin olen joskus miettinyt. Omalta kohdalta on jo juna mennyt.
Seuraavalle sukupolvelle suosittelen lämpimästi.