Itse viljellyt 35ha tilaa parisenkymmentä vuotta. Mielenkiintoinen yhtälö, että kaikki naapurikärkkyjät yms. jotka odottivat meikän kuprua aikoinaan ovat joko kuolleet, lopettaneet toiminnan "kannattamattomana", avioeroineet tai tulleet hulluksi.
Eikös se jo nikki kerro, että duunari sitä ollaan ja farmari siinä sivussa. Tuskin sitä ihan pelkällä maanviljelyllä enää tuollaisilla hehtaareilla elää. Tiedän minäkin monta samantyylistä tapausta. Ollaan tultu jatkamaan sitä kotitilan viljelyä, kenties vuokrattu hieman jostakin lisää peltoa tai ehkä jopa ostettu. Kaikki päivätöistä liikenevät lomat käytät tilan töihin, otat kenties omaa lomaa ja varsinkin silloin kun se toukokuun tokalle viikolle osunut toukoloma sataa vettä koko ajan. Syksyllä kiireesti töistä kotiin, että ehtii kuivurillesin puimaan viljaa ennen kastetta. Yön valvot kuivurilla satsia vaihtaen. Ja jos jotain hajoaa niin yöllähän se remppa on tehtävä päivät kun olet töissä.
Jos oikeasti aletaan laskemaan niin sen päivätyön lisäksi saatava tulo jonka saat korvausta käytetyistä lomista ja yö valvomisista niin jos sitä vertaa tämän hetken vuokratuloihin tai vaikka kerran saatavaan myyntituloon niin ainakaan itseni ei tarvitsi miettiä käytänkö lomat töihin vai lomailuun. Monella vaan tuntuu olevan se velvollisuus ja/tai halua tulla tonkimaan sitä multaa.
duunariviljelijän arjen voi kuvata hyvinkin karuksi, jos niin haluaa. Karjatiloilla on ihan sama vuodenkulku eli kesällä pukkaa ruuhkaa, eikä ne työt suju tekijän toiveiden mukaan. Monet työpaikat mahdollistavat joustavasti viljelyn ja lomat on sovittavissa toiveiden mukaan, sekä lisääntyvä etätyö auttaa rytmittämään päivänkulkua.
Duunariviljelijä on tämän yhteiskunnan tukipilari. Ahkera puurtaja, joka vaivojaan säästellen tekee kaikkensa bruttokansantuotteen ja verokertymän kasvattamisen eteen. Tämä kannattaisi myös tuottajajärjestön huomioida, nostaa joskus jalustalle ja jakaa mitaleja juhlapäivinä. Niin ja etelässä voitaisiin taksimiesten keskuudesta valita vuoden suhari-viljelijä