Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.15 - klo:21:58

Ja oikeasti lansseja tyhjennetään pitkin talvea eli eka lähtee tukit ja sitten joskus kuidut. Vuoden päästä tulee hakkuri jos sattuu sopimaan ja pahimmillaan jossain välissä ajetaan viellä kantojakin. Käytännössä tietä avataan puolitoista talvea että saadaan puut jostain 500 motin leimikosta pois.

Ja ihan oikeesti kun vedät sen pääs pois perseestäs niin ne puut lähtee tien vierestä just heti ainakin meillä jotka jatkuvasti puuta myyvät...

ei nyt ehkä kuitenkaan kannata kaikkeen uskoa jos omalla silmällä näkee ja auraustilauksia satelee.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.15 - klo:21:58

Lainaus käyttäjältä: wtf - 09.12.15 - klo:20:53

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.15 - klo:08:50

Yksi juttu mikä tässä tulisi kanssa hyötypuolelle oliisi että kohteita ei tarvitsisi aurata kuin käytännössä kahdesti. Toinen olisi ne pari päivää kun ainespuu haettaisi ja toinen kun hakkuti kävisi. Nykyään hiemankin isommat kohteet joudutaan käytännössä auraamaan koko talven kun niitä menijöitä tuntuu riittävän.

Sä oot kuule VMS1 ihan hyvä tyyppi. Jos kukaan ei kyseenalaista tai epäile käytäntöjä, niin eihän ne myöskään koskaan parane. Ehkä joka viideskymmenes idea on jollain asteella käyttökelpoinen, tämä ei ole yksi niistä.

Noilla mainitsemillasi hiemankin isommilla kohteilla toivottavasti on yhtä laatua edes autolastillinen. Eiköhän ole järkevämpää ajattaa se suoraan käyttöpaikalle. Vaihtoehtona ottaa sekakuorma, jolla heitetään väkisinkin kaksi keikkaa.

Tosin, vähän tähän tyyliin jo tosi pienissä paikoissa toimitaan. Haetaan kaikki puut nupilla isolle tielle, levähdyspaikoille ja bussipysäkeille. Ehkä kahden tai kolmenkin tilan puut, ja siitä sitten perävaunuilla pois. Kelirikkona ainakin.

Jos kumipyöräiset puujunat yleistyy, niin tätä todennäköisesti harrastetaan enemmänkin ihan pakosta. Asfaltin varrelta aletaan vuokraamaan lansseja tai jotain.

Älä nyt hulluja puhu. Kuormallinen joka laatua. Jos suomessa kaupan keskikoko on luokkaa 500 mottia niin hyvä jos edes valtapuulajia riittää tukkia ja kuitua rekkakuormallinen. kaikkia muita lajeja on sitten vaan nyssykällinen.

Ja oikeasti lansseja tyhjennetään pitkin talvea eli eka lähtee tukit ja sitten joskus kuidut. Vuoden päästä tulee hakkuri jos sattuu sopimaan ja pahimmillaan jossain välissä ajetaan viellä kantojakin. Käytännössä tietä avataan puolitoista talvea että saadaan puut jostain 500 motin leimikosta pois.

Kai sä nyt sen ymmärrät että lumen auraamisen kustannus on marginaalinen teollisuuden lopputuotteen hinnassa. Ei millään pahalla, mut jos sä auraat puoltoista talvea yhtä metsätietä, niin paremmin siinä tienaat kuin logistiikka konsulttina stora-ensolla.

jos isäntä saa vaikka 10 motti niin se tekee lyhyellä matikalla 5000 egeä. Tässä kun tuhlataan 500 euroa aurauksiin kahtena talvena niin prosenteissa en pidä asiaa ihan merkityksettömänä. Teollisuushan ei mitään maksa vaan kaikki on pois tilityskyvystä.

tästä ei saa ratkaisua puukaupan ongelmiin eli myyjän poikapuolen asemaan ostajiin nähden. Isot metsäfirmat ovat ilman kartelliakin liian vaikea vastapuoli kaupassa.

Mhy:t olisi oikea taho, jollaista tarvittaisiin jatkossakin tai vastaava riippumaton myyjien osuuskunta, jossa kauppaa saisi niputettua sopiviksi kokonaisuuksiksi. Nettiin tulevat palvelut hajottavat myyjiä vielä lisää, koska niissä ollaan suoraan yhteydessä myyjiin ja tarjotaan valmiita avaimet käteen paketteja: "hakkaamme metsänne - eikä sinun tarvitse tehdä mitään"

Törmäsin keskijänniteverkon sähkölinjan perkauksen yhteydessä ihan oivaan kauppatapaan. Siinä linjayhtiö hankki urakoitsijan ja umppi osti puut. Meiltä meni vajaa 150 mottia, hinta ja työnjälki oli kohdillaan. Samaan kasaan meni sitten naapureitten puut ja tuskin tykkäsivät huonoa hekään. Linjayhtiön subventiota en tiedä, mutta tuskin oli merkittävä. Urakoitsijaa kiinnosti iso työmaa ja ostajaa varmaan myös määrä enemmän kun mun omat pikkukasat.

Logistisesti puukauppa vaati isoja volyymeja ja tasaista virtaa, muttei mitään uusia kiemuroita reitin varrelle.

Täällä kun on 55 km säteellä 3 kpl kuitupuuta käyttäviä tehtaita ja 2 kpl mekaanisesti puuta jalostavaa laitosta niin kyllä sen puun on kuljettava suoraan tehtaalle. Ei sitä kannata missään lajittelukeskuksessa enää pyöritellä.

Motokuski pui tukit ja kuidut eri kasaan ja värimerkkaus vielä pölkyn päässä. Miksi ihmeessä ne pitäisi mättää sekaisin ensin ajokoneeseen ja sitten pölliautoon? Kuskata lajittelukeskukseen jossa kuormat purettaisiin ja lajiteltaisiin. Ja mätettäisiin taas pölliauton kyytiin ja kuskattaisiin sahalle tai tehtaalle. Tuntuu ettei ainakaan minulle maksettaisi niistä puista yhtään nykyistä enempää.

Ja jos jostain 3000 m3 mäntyleimikosta tulee 18 m3 koivukuitua niin kyllä minä ne voin ottaa polttopuuksi, ei niitä kannata sinne mäntyjen sekaan levitellä. Tätä minä kutsun logistiikaksi.

Tällä hetkellä n. 7000 m3 puukaupat. Osa hakattu, osa hakkaamatta. Ei ole auraaja aurannut niiden puiden takia vielä metriäkään. Tämäkin on logistiikkaa.

täällä on osa niin rajua metsänomistajaa että ei ymmärrä tällaista näkemystä. Puhellaan tuhansien mottien hakkuista niin kuin se olisi jokapäiväistä. Totuus on vaan aivan muuta monellakin. Puolet ei pääse harvennuksilla edes 500 mottiin ja tosi harva tuhanteen. Jos tehtaita on lähellä niin toki lajittelu kannattaisi olla sellaisessa niin lähipuut tuotaisi sinne ja sitten rahdattaisi loput muille käyttöpaikoille. Mutta tää on niitä asioita mitä ei ymmärrä jos ei halua ymmärtää. Lisäksi ajatukset valkenisi vasta jos logistiikan hallitsija olisi vasta se viimeisen pennin saaja eli hänen toiminnan talous vaikuttaisi omaan tuloonsa.

täällä on osa niin rajua metsänomistajaa että ei ymmärrä tällaista näkemystä. Puhellaan tuhansien mottien hakkuista niin kuin se olisi jokapäiväistä. Totuus on vaan aivan muuta monellakin. Puolet ei pääse harvennuksilla edes 500 mottiin ja tosi harva tuhanteen. Jos tehtaita on lähellä niin toki lajittelu kannattaisi olla sellaisessa niin lähipuut tuotaisi sinne ja sitten rahdattaisi loput muille käyttöpaikoille. Mutta tää on niitä asioita mitä ei ymmärrä jos ei halua ymmärtää. Lisäksi ajatukset valkenisi vasta jos logistiikan hallitsija olisi vasta se viimeisen pennin saaja eli hänen toiminnan talous vaikuttaisi omaan tuloonsa.

hakkuiden suuruuteen ja myytäviin puumääriin vaikuttaa poliittiset päätökset ja edunvalvonta etujärjestön osalta. Ilmeisesti kaupan toinen osapuoli eli ostaja tykkää pienistä palstoista ja puukaupoista suoraan omistajan kanssa. Jos ymmärrät mitä tarkoitan mm spv verohuojennus ja mhy:ten asema.

Yhteinen myynti saman suunnan tilojen kesken voisi olla järkevämpi ratkaisu... sellainen ei-juridinen yhteismetsä. Kuka sitten kauppoja hoitaa ja millä tavalla  vaatii vaan kekseliäisyyttä

täällä on osa niin rajua metsänomistajaa että ei ymmärrä tällaista näkemystä. Puhellaan tuhansien mottien hakkuista niin kuin se olisi jokapäiväistä. Totuus on vaan aivan muuta monellakin. Puolet ei pääse harvennuksilla edes 500 mottiin ja tosi harva tuhanteen. Jos tehtaita on lähellä niin toki lajittelu kannattaisi olla sellaisessa niin lähipuut tuotaisi sinne ja sitten rahdattaisi loput muille käyttöpaikoille. Mutta tää on niitä asioita mitä ei ymmärrä jos ei halua ymmärtää. Lisäksi ajatukset valkenisi vasta jos logistiikan hallitsija olisi vasta se viimeisen pennin saaja eli hänen toiminnan talous vaikuttaisi omaan tuloonsa.

Eivät tuhansien mottien hakkuut ole minulle jokapäiväisiä. Rajanaapurillani Tornatorilla on.  Toisaalta en nyt muista että olisin alle 1000 motin pystykauppaa tehnyt. Hankintakaupat / tuulenkaatojen keräily ovat sitten erikseen.

Tarkoitatko että sellutehtaalle pitäisi ajaa myös tukit jotka sitten lajiteltaisiin sahoille? Tai sahoille ajettaisiin kuitupuutkin? Tai klapikauppias tekisi kaikki puulajit samaan kasaan ja lajittelisi ne myöhemmin? Tutustuppa jonkun sellutehtaan logistiikkaan että monenko minuutin välein sinne tulee puutavara-auto ja tarvitaanko sinne enää lisää liikennettä / lajittelukenttiä ?

Ja olet oikeassa. En halua ymmärtää ajatuskulkuasi koska en näe siinä järkeä. Kun nyt jonkinlaisessa markkinataloudessa elämme niin kyllä markkinat hoitavat nuo lajitteluasiat haluamallasi tavalla jos se on kannattavaa. Sitä odotellessa.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 11.12.15 - klo:23:17

täällä on osa niin rajua metsänomistajaa että ei ymmärrä tällaista näkemystä. Puhellaan tuhansien mottien hakkuista niin kuin se olisi jokapäiväistä. Totuus on vaan aivan muuta monellakin. Puolet ei pääse harvennuksilla edes 500 mottiin ja tosi harva tuhanteen. Jos tehtaita on lähellä niin toki lajittelu kannattaisi olla sellaisessa niin lähipuut tuotaisi sinne ja sitten rahdattaisi loput muille käyttöpaikoille. Mutta tää on niitä asioita mitä ei ymmärrä jos ei halua ymmärtää. Lisäksi ajatukset valkenisi vasta jos logistiikan hallitsija olisi vasta se viimeisen pennin saaja eli hänen toiminnan talous vaikuttaisi omaan tuloonsa.

Eivät tuhansien mottien hakkuut ole minulle jokapäiväisiä. Rajanaapurillani Tornatorilla on.  Toisaalta en nyt muista että olisin alle 1000 motin pystykauppaa tehnyt. Hankintakaupat / tuulenkaatojen keräily ovat sitten erikseen.

Tarkoitatko että sellutehtaalle pitäisi ajaa myös tukit jotka sitten lajiteltaisiin sahoille? Tai sahoille ajettaisiin kuitupuutkin? Tai klapikauppias tekisi kaikki puulajit samaan kasaan ja lajittelisi ne myöhemmin? Tutustuppa jonkun sellutehtaan logistiikkaan että monenko minuutin välein sinne tulee puutavara-auto ja tarvitaanko sinne enää lisää liikennettä / lajittelukenttiä ?

Ja olet oikeassa. En halua ymmärtää ajatuskulkuasi koska en näe siinä järkeä. Kun nyt jonkinlaisessa markkinataloudessa elämme niin kyllä markkinat hoitavat nuo lajitteluasiat haluamallasi tavalla jos se on kannattavaa. Sitä odotellessa.

Aloitus liittyy siis enemmän harvennuksiin ja päätehakkuiden ei valtapuulajien suhteen eli pääasiassa olisi kerätä kuidusta arvopuu erikseen siten että siitä syntyisi mahdollisimman vähän ylimääräistä liikehdintää ja samalla pystyttäisi maksamaan nelinkertainen hinta tästä tuotteesta suhteessa nykytilaan. Tää tehtaan lähellä oleva lajittelu kattaisi vaan osan kuormista koska osa kuormista tulisi valmiina lajiteltuna kauempaa. Tässä ei markkinatalous toimi koska puhutaan isännän rahoista. Jos ostaja pakotettaisi maksamaan harvennuksella täyttä hintaa myös yksittäisestä puutavaralajista ja hintaryhmävertailuna käytettäisi kokonaispuumäärää niin tilannee voisi muuttua. Nyt kun ostajan talouteen ei vaikuta että lyödäänkö se yksi tukki energiaksi niin tilanne on aivan sama.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 11.12.15 - klo:23:17

täällä on osa niin rajua metsänomistajaa että ei ymmärrä tällaista näkemystä. Puhellaan tuhansien mottien hakkuista niin kuin se olisi jokapäiväistä. Totuus on vaan aivan muuta monellakin. Puolet ei pääse harvennuksilla edes 500 mottiin ja tosi harva tuhanteen. Jos tehtaita on lähellä niin toki lajittelu kannattaisi olla sellaisessa niin lähipuut tuotaisi sinne ja sitten rahdattaisi loput muille käyttöpaikoille. Mutta tää on niitä asioita mitä ei ymmärrä jos ei halua ymmärtää. Lisäksi ajatukset valkenisi vasta jos logistiikan hallitsija olisi vasta se viimeisen pennin saaja eli hänen toiminnan talous vaikuttaisi omaan tuloonsa.

hakkuiden suuruuteen ja myytäviin puumääriin vaikuttaa poliittiset päätökset ja edunvalvonta etujärjestön osalta. Ilmeisesti kaupan toinen osapuoli eli ostaja tykkää pienistä palstoista ja puukaupoista suoraan omistajan kanssa. Jos ymmärrät mitä tarkoitan mm spv verohuojennus ja mhy:ten asema.

Yhteinen myynti saman suunnan tilojen kesken voisi olla järkevämpi ratkaisu... sellainen ei-juridinen yhteismetsä. Kuka sitten kauppoja hoitaa ja millä tavalla  vaatii vaan kekseliäisyyttä

Näitä yhteismyyntejä aina vähät väliä heitellään ilmaan mutta toisaalta en näe että niistä saavutetaan mitään kilpailuetua. Käytännössä kun puut haetaan samalta kannolta samalla logistiikalla aina tehtaalle saakka niin tuotosmielessä mikään ei muutu. Toki pienessä mittakaavassa jos joku suostuu tekemään ilmaiseksi paperityöt niin tulee edukkaammaksi mutta isossa mittakaavassa ei ole oikeastaan eroa kun kaikesta pitää oikeastaan maksaa. Sama ongelma on mhy:n kanssa että itse organisaation pyöritys vie enemmän kuin ikinä voi tuottaa. Ainut hyöty ko firmasta on isännille jotka ei itse halua/ osaa tehdä puukauppaa ja seurata metsiensä kehitystä.

Lainaus käyttäjältä: wtf - 09.12.15 - klo:22:17

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.15 - klo:21:58

Lainaus käyttäjältä: wtf - 09.12.15 - klo:20:53

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.15 - klo:08:50

Yksi juttu mikä tässä tulisi kanssa hyötypuolelle oliisi että kohteita ei tarvitsisi aurata kuin käytännössä kahdesti. Toinen olisi ne pari päivää kun ainespuu haettaisi ja toinen kun hakkuti kävisi. Nykyään hiemankin isommat kohteet joudutaan käytännössä auraamaan koko talven kun niitä menijöitä tuntuu riittävän.

Sä oot kuule VMS1 ihan hyvä tyyppi. Jos kukaan ei kyseenalaista tai epäile käytäntöjä, niin eihän ne myöskään koskaan parane. Ehkä joka viideskymmenes idea on jollain asteella käyttökelpoinen, tämä ei ole yksi niistä.

Noilla mainitsemillasi hiemankin isommilla kohteilla toivottavasti on yhtä laatua edes autolastillinen. Eiköhän ole järkevämpää ajattaa se suoraan käyttöpaikalle. Vaihtoehtona ottaa sekakuorma, jolla heitetään väkisinkin kaksi keikkaa.

Tosin, vähän tähän tyyliin jo tosi pienissä paikoissa toimitaan. Haetaan kaikki puut nupilla isolle tielle, levähdyspaikoille ja bussipysäkeille. Ehkä kahden tai kolmenkin tilan puut, ja siitä sitten perävaunuilla pois. Kelirikkona ainakin.

Jos kumipyöräiset puujunat yleistyy, niin tätä todennäköisesti harrastetaan enemmänkin ihan pakosta. Asfaltin varrelta aletaan vuokraamaan lansseja tai jotain.

Älä nyt hulluja puhu. Kuormallinen joka laatua. Jos suomessa kaupan keskikoko on luokkaa 500 mottia niin hyvä jos edes valtapuulajia riittää tukkia ja kuitua rekkakuormallinen. kaikkia muita lajeja on sitten vaan nyssykällinen.

Ja oikeasti lansseja tyhjennetään pitkin talvea eli eka lähtee tukit ja sitten joskus kuidut. Vuoden päästä tulee hakkuri jos sattuu sopimaan ja pahimmillaan jossain välissä ajetaan viellä kantojakin. Käytännössä tietä avataan puolitoista talvea että saadaan puut jostain 500 motin leimikosta pois.

Kai sä nyt sen ymmärrät että lumen auraamisen kustannus on marginaalinen teollisuuden lopputuotteen hinnassa. Ei millään pahalla, mut jos sä auraat puoltoista talvea yhtä metsätietä, niin paremmin siinä tienaat kuin logistiikka konsulttina stora-ensolla.

jos isäntä saa vaikka 10 motti niin se tekee lyhyellä matikalla 5000 egeä. Tässä kun tuhlataan 500 euroa aurauksiin kahtena talvena niin prosenteissa en pidä asiaa ihan merkityksettömänä. Teollisuushan ei mitään maksa vaan kaikki on pois tilityskyvystä.

Tää on jotain todella lyhyttä matikkaa. Mikä se laskutoimitus tässä on, ja mitä sillä pyritään esittämään?

Pystytkö esittämään jotain laskelmaa mainitsemallesi kuitupuun hinnan nelinkertaistumiselle käsittelykertojen lisääntyessä kahdella.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.15 - klo:22:53

Lainaus käyttäjältä: wtf - 09.12.15 - klo:22:17

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.15 - klo:21:58

Lainaus käyttäjältä: wtf - 09.12.15 - klo:20:53

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.15 - klo:08:50

Yksi juttu mikä tässä tulisi kanssa hyötypuolelle oliisi että kohteita ei tarvitsisi aurata kuin käytännössä kahdesti. Toinen olisi ne pari päivää kun ainespuu haettaisi ja toinen kun hakkuti kävisi. Nykyään hiemankin isommat kohteet joudutaan käytännössä auraamaan koko talven kun niitä menijöitä tuntuu riittävän.

Sä oot kuule VMS1 ihan hyvä tyyppi. Jos kukaan ei kyseenalaista tai epäile käytäntöjä, niin eihän ne myöskään koskaan parane. Ehkä joka viideskymmenes idea on jollain asteella käyttökelpoinen, tämä ei ole yksi niistä.

Noilla mainitsemillasi hiemankin isommilla kohteilla toivottavasti on yhtä laatua edes autolastillinen. Eiköhän ole järkevämpää ajattaa se suoraan käyttöpaikalle. Vaihtoehtona ottaa sekakuorma, jolla heitetään väkisinkin kaksi keikkaa.

Tosin, vähän tähän tyyliin jo tosi pienissä paikoissa toimitaan. Haetaan kaikki puut nupilla isolle tielle, levähdyspaikoille ja bussipysäkeille. Ehkä kahden tai kolmenkin tilan puut, ja siitä sitten perävaunuilla pois. Kelirikkona ainakin.

Jos kumipyöräiset puujunat yleistyy, niin tätä todennäköisesti harrastetaan enemmänkin ihan pakosta. Asfaltin varrelta aletaan vuokraamaan lansseja tai jotain.

Älä nyt hulluja puhu. Kuormallinen joka laatua. Jos suomessa kaupan keskikoko on luokkaa 500 mottia niin hyvä jos edes valtapuulajia riittää tukkia ja kuitua rekkakuormallinen. kaikkia muita lajeja on sitten vaan nyssykällinen.

Ja oikeasti lansseja tyhjennetään pitkin talvea eli eka lähtee tukit ja sitten joskus kuidut. Vuoden päästä tulee hakkuri jos sattuu sopimaan ja pahimmillaan jossain välissä ajetaan viellä kantojakin. Käytännössä tietä avataan puolitoista talvea että saadaan puut jostain 500 motin leimikosta pois.

Kai sä nyt sen ymmärrät että lumen auraamisen kustannus on marginaalinen teollisuuden lopputuotteen hinnassa. Ei millään pahalla, mut jos sä auraat puoltoista talvea yhtä metsätietä, niin paremmin siinä tienaat kuin logistiikka konsulttina stora-ensolla.

jos isäntä saa vaikka 10 motti niin se tekee lyhyellä matikalla 5000 egeä. Tässä kun tuhlataan 500 euroa aurauksiin kahtena talvena niin prosenteissa en pidä asiaa ihan merkityksettömänä. Teollisuushan ei mitään maksa vaan kaikki on pois tilityskyvystä.

Tää on jotain todella lyhyttä matikkaa. Mikä se laskutoimitus tässä on, ja mitä sillä pyritään esittämään?

Pystytkö esittämään jotain laskelmaa mainitsemallesi kuitupuun hinnan nelinkertaistumiselle käsittelykertojen lisääntyessä kahdella.

Ei se kuidun arvo mihinkään muutu mutta sen sivussa tulevan tukin arvo muuttuu nykyisestä energiasta siihen oikeudenmukaiseen tukin hintaan. Lisäksi vajaaeria ei tule joten kaikista lajikkeista pitäisi tilittää sen leimikon kokonaispuumäärän mukaan. Tästä se reilusti parempi hinta muodostuisi.

niin joo ja edellisessä käsiteltiin myös leimikon lumenaurauksen kuluja mikä ei tietenkään liity puun hintaan mitenkään muuten kuin että viimekädessä nekin kulut on pois tilityskyvystä.

Ei se kuidun arvo mihinkään muutu mutta sen sivussa tulevan tukin arvo muuttuu nykyisestä energiasta siihen oikeudenmukaiseen tukin hintaan. Lisäksi vajaaeria ei tule joten kaikista lajikkeista pitäisi tilittää sen leimikon kokonaispuumäärän mukaan. Tästä se reilusti parempi hinta muodostuisi.

Miten se leimikolla tehty tukki yhtäkkiä olisi energiapuuta

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.12.15 - klo:10:10

Ei se kuidun arvo mihinkään muutu mutta sen sivussa tulevan tukin arvo muuttuu nykyisestä energiasta siihen oikeudenmukaiseen tukin hintaan. Lisäksi vajaaeria ei tule joten kaikista lajikkeista pitäisi tilittää sen leimikon kokonaispuumäärän mukaan. Tästä se reilusti parempi hinta muodostuisi.

Miten se leimikolla tehty tukki yhtäkkiä olisi energiapuuta

No jos ajokone tekee ainoastaan sen yhden pinon...

Kyllä mä nyt muistan että mullakin on kuitukuormaan menny tukkia. Tilitys tuli kyllä motolistan mukaan, kuten aina.

en tiedä onko paljon pärstäkerrointa liikkeellä mutta ainakin groupilla on puutavaralajikohtainen hinnoittelu eli olikohan yli 100 mottia pitää olla jotta pääsee parhaimpaan hintaryhmään. Lisäksi harvennuksissa käytetään aina ihan eri hintoja kuin esimerkiksi jossain päätehakkuissa vaikka puu on ihan saman arvoista. Hankintamyynnissä sitten on jo eräkoossa rajoitteita eli tuolloin se tukki muuttuu energiaksi jne. Toki harvennuksissa on vähän kovemmat tekokulut mutta jos puutavarat tuotaisi sekasin niin aika marginaalisia olisi kuluerot päätehakkuuseen. Eli ei olisi suurta merkitystä onko tukki kaadettu 2000 motin päätehakkuulta vai 400 motin harvennukselta.

Toki harvennuksissa on vähän kovemmat tekokulut mutta jos puutavarat tuotaisi sekasin niin aika marginaalisia olisi kuluerot päätehakkuuseen.

Tuohan tuo ajokone nykyisinkin eri laatuja tien varteen, siitä ne sitten lähtee käyttöpaikoille jotka voivat olla samallakin ostajalla ihan eri suunnissa...