Samassa jutussa sama ukko otti kantaa myös näitten kosteikkojen rakentamiseen jotka on nyt  muotia ja joihin kylvetään rahaa. Kokonaisuuden kannalta niillä ei ole mitään merkitystä ravinteiden pidättämisessä... oikeasti niitä pitäisi olla niin paljon, että sellasen  määrän toteuttaminen käytännössä on mahdotonta.

Joo.... Nä kosteikot on ihan toinen asia missä rahaa tuhlataan! Käytännössä se vesi pitäisi ohjata semmoiselle alueelle missä se maan läpi imeytettäisiin jossa kasvaa metsää, koivikkoa. Tai sitten vesi pitäisi kastelulaitteilla kierättää takaisin pellolle, eli suljettu veden kierto peltoalueella josta vettä poistuu korkeintaan ylös päin haitumalla.

Termis hyvä,maataloustuilla ei ole enään juurikaan mitään tekemistä itse maatalouden kanssa.Ovat vain tukea jollekkin taholle,asialle,alueelle yms.nämä vain naamioidaan kuuluvaksi maatalouteen.

Joo. Tuosta ravinteiden rikastumisesta maan pintakerrokseen oli puhetta erään entisen MTT:n tutkijan kanssa. Siellä on tehty tutkimus aurattoman viljelyn vaikutuksista jo -80-luvun lopulla. Tutkija oli sitä mieltä, kevytmuokkaus, joka oli siihen aikaan juuri alkamassa oleva buumi, ei välttämättä ole ympäristön kannalta paras ratkaisu. Toisaalta pohdittiin myös sitä, että ravinteet ovat paremmin kasvien saatavilla pintakerroksissa... Ristiriitaista.

Toisaalta. Eikö eloperäisen aineksen lisäämisen maahan pitäisi lisätä ravinteiden kiinnittymispaikkoja. Ainakin osittainhan maan rakenteen paranemisen pitäisi perustua juuri eloperäisen aineksen lisäämiseen maaperään??? Puhuuko artikkeli jotenkin itseään vastaan?

Tämä ristiriitaisen tiedon määrä, yksipuolisen tutkimustoiminnan yleistäminen ja tutkimusmäärärahojen pienuus aiheuttavat ristiriitaista tietoa, joka siirretään käytäntöön "musta tuntuu että tämä on hyvä"- periaatteella. Se taas aiheuttaa sekavuuden myös tukisysteemeissä.

tuet ei maata pelasta.   kun kattoo millasessa kunnossa pellot nykyään, kun vertaa niitä 1960- lukuun niin aika hurjalta näyttää.....

Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.

Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.

Ja lähtee niitä vaikkei edes viljeltäisikään.

Kuitenkin olisi hyvä, jos mahdollisimman paljon saataisi pidäteltyä pellossa kasvien käyttöön. Ettei kaikkea tarvitsisi tuoda ulkopuolelta.

Jotenkin vaan arkijärki laski yhteen muodiksi tulleen märkänä tehdyn lautastinttauksen alkamisen ja paikallisen joen muuttumisen "keltaiseksi joeksi" suvantojen pahnaputukasoineen . Vaikka on suojakaistoja ja kaikkia, ennen ajettiin aurat joen pientareelta veteen ja vedettiin lopetusvaot sinne asti. Silti talvisinkin vesi oli kirkasta, juoksi kovaa vaonpohjaa pitkin. Nyt suojakaistan heinät pysäyttävät lähinnä suurimmat pahnakasat, mutta savivelli menee kokkareineen siittä jokeen.

-SS-

Termis hyvä,maataloustuilla ei ole enään juurikaan mitään tekemistä itse maatalouden kanssa.Ovat vain tukea jollekkin taholle,asialle,alueelle yms.nämä vain naamioidaan kuuluvaksi maatalouteen.

Sen on kyllä huyomannut.

Joo. Tuosta ravinteiden rikastumisesta maan pintakerrokseen oli puhetta erään entisen MTT:n tutkijan kanssa. Siellä on tehty tutkimus aurattoman viljelyn vaikutuksista jo -80-luvun lopulla. Tutkija oli sitä mieltä, kevytmuokkaus, joka oli siihen aikaan juuri alkamassa oleva buumi, ei välttämättä ole ympäristön kannalta paras ratkaisu. Toisaalta pohdittiin myös sitä, että ravinteet ovat paremmin kasvien saatavilla pintakerroksissa... Ristiriitaista.

Toisaalta. Eikö eloperäisen aineksen lisäämisen maahan pitäisi lisätä ravinteiden kiinnittymispaikkoja. Ainakin osittainhan maan rakenteen paranemisen pitäisi perustua juuri eloperäisen aineksen lisäämiseen maaperään??? Puhuuko artikkeli jotenkin itseään vastaan?

Tämä ristiriitaisen tiedon määrä, yksipuolisen tutkimustoiminnan yleistäminen ja tutkimusmäärärahojen pienuus aiheuttavat ristiriitaista tietoa, joka siirretään käytäntöön "musta tuntuu että tämä on hyvä"- periaatteella. Se taas aiheuttaa sekavuuden myös tukisysteemeissä.

Sinähän oli juttu siitä Erie järvestä.

Kevyt muokauksessa ja suorakylvössä kun se kasvimassa jää pintaan. siinä olevat ravinteet rikastuttaa pinta maata  ja huuhtoutuvat ajan oloon kun kasvimassa lahoaa vesistöön.

Nurmen viljely pitää kieltää lailla kokonaan. Ainoastaan hömppäpellot voivat olla riistan ruoaksi.

koko suomi kaurapelloksi!                         miäkiii saisin kaurooo...

Nurmen viljely pitää kieltää lailla kokonaan. Ainoastaan hömppäpellot voivat olla riistan ruoaksi.

Joooo..... Joko Suomi suojavyöhykeeksi! Kasvustoa ei sais edes ajatella niitettävän!

Jotenkin vaan arkijärki laski yhteen muodiksi tulleen märkänä tehdyn lautastinttauksen alkamisen ja paikallisen joen muuttumisen "keltaiseksi joeksi" suvantojen pahnaputukasoineen . Vaikka on suojakaistoja ja kaikkia, ennen ajettiin aurat joen pientareelta veteen ja vedettiin lopetusvaot sinne asti. Silti talvisinkin vesi oli kirkasta, juoksi kovaa vaonpohjaa pitkin. Nyt suojakaistan heinät pysäyttävät lähinnä suurimmat pahnakasat, mutta savivelli menee kokkareineen siittä jokeen.

-SS-

Varmaan sen teidän plinisavialueen ongelma, ei voi yleistää koko maahan.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.10.16 - klo:09:48

Jotenkin vaan arkijärki laski yhteen muodiksi tulleen märkänä tehdyn lautastinttauksen alkamisen ja paikallisen joen muuttumisen "keltaiseksi joeksi" suvantojen pahnaputukasoineen . Vaikka on suojakaistoja ja kaikkia, ennen ajettiin aurat joen pientareelta veteen ja vedettiin lopetusvaot sinne asti. Silti talvisinkin vesi oli kirkasta, juoksi kovaa vaonpohjaa pitkin. Nyt suojakaistan heinät pysäyttävät lähinnä suurimmat pahnakasat, mutta savivelli menee kokkareineen siittä jokeen.

-SS-

Varmaan sen teidän plinisavialueen ongelma, ei voi yleistää koko maahan.

Juu ei , mutta on sitä yleistetty kohdentamisalueen nimelläkin sentään . Jyrkät hiesurinteet ja kevytmuokkaus. Ei tarvitse olla edes lähellä kun ne eroosiokanjonit näkyvät.

-SS-

Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.

Jos oikeasti haluttaisiin edistää Itämeren tilaa. Niin maataloudelle ei annettaisi mitään. Sama raha taajamien ja teollisuuden jätevesien puhdistukseen niin vettä voisi juoda suoraan puhdistusprosessista! Eikä olisi ylivuotoja. Mutta kun maatalous tarvitsee tulotukea... Alunperinhän ympäristötuki oli puhtaasti ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Nyt sen eteen joutuu sentään jo jotakin tekemäänkin.