Joo. Tuosta ravinteiden rikastumisesta maan pintakerrokseen oli puhetta erään entisen MTT:n tutkijan kanssa. Siellä on tehty tutkimus aurattoman viljelyn vaikutuksista jo -80-luvun lopulla. Tutkija oli sitä mieltä, kevytmuokkaus, joka oli siihen aikaan juuri alkamassa oleva buumi, ei välttämättä ole ympäristön kannalta paras ratkaisu. Toisaalta pohdittiin myös sitä, että ravinteet ovat paremmin kasvien saatavilla pintakerroksissa... Ristiriitaista.

Toisaalta. Eikö eloperäisen aineksen lisäämisen maahan pitäisi lisätä ravinteiden kiinnittymispaikkoja. Ainakin osittainhan maan rakenteen paranemisen pitäisi perustua juuri eloperäisen aineksen lisäämiseen maaperään??? Puhuuko artikkeli jotenkin itseään vastaan?

Tämä ristiriitaisen tiedon määrä, yksipuolisen tutkimustoiminnan yleistäminen ja tutkimusmäärärahojen pienuus aiheuttavat ristiriitaista tietoa, joka siirretään käytäntöön "musta tuntuu että tämä on hyvä"- periaatteella. Se taas aiheuttaa sekavuuden myös tukisysteemeissä.

Tutkijat tekevät arvokasta työtä. Se vain ei ole helppoa.

Ongelmahan on rahan ja resurssien puutteen lisäksi se.

Että aina löytyy T2 kaltaisia jotka    ovat sitä mieltä että "Tutkijat mitään tiedä, minä tiedän paremmin!".

Ja on ristiriitaisia tutkimuksia, se kuuluu tieteellisen työn luonteeseen. Mutta ennemmin tai myöhemmin kun opitaan lisää niin tiedetään mikä on (lähes absoluuttinen) totuus. Mutta ei sitäkään kaikki usko...

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 10.10.16 - klo:09:07

Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.

Jos oikeasti haluttaisiin edistää Itämeren tilaa. Niin maataloudelle ei annettaisi mitään. Sama raha taajamien ja teollisuuden jätevesien puhdistukseen niin vettä voisi juoda suoraan puhdistusprosessista! Eikä olisi ylivuotoja. Mutta kun maatalous tarvitsee tulotukea... Alunperinhän ympäristötuki oli puhtaasti ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Nyt sen eteen joutuu sentään jo jotakin tekemäänkin.

Suomessa maatalous(sosiaalituki köyhimmille) on naamioitu ympäristötueksi. Sen varjolla voidaan työllistää neuvoja ja virkamiehiä pilvin pimein. Nytkin hallinnon määrärahat tuplaantu uudistuksessa vaikka tulos leikattiin se 70 miljoonaa. Se vain siirtyi hallintoon.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 10.10.16 - klo:08:15

Joo. Tuosta ravinteiden rikastumisesta maan pintakerrokseen oli puhetta erään entisen MTT:n tutkijan kanssa. Siellä on tehty tutkimus aurattoman viljelyn vaikutuksista jo -80-luvun lopulla. Tutkija oli sitä mieltä, kevytmuokkaus, joka oli siihen aikaan juuri alkamassa oleva buumi, ei välttämättä ole ympäristön kannalta paras ratkaisu. Toisaalta pohdittiin myös sitä, että ravinteet ovat paremmin kasvien saatavilla pintakerroksissa... Ristiriitaista.

Toisaalta. Eikö eloperäisen aineksen lisäämisen maahan pitäisi lisätä ravinteiden kiinnittymispaikkoja. Ainakin osittainhan maan rakenteen paranemisen pitäisi perustua juuri eloperäisen aineksen lisäämiseen maaperään??? Puhuuko artikkeli jotenkin itseään vastaan?

Tämä ristiriitaisen tiedon määrä, yksipuolisen tutkimustoiminnan yleistäminen ja tutkimusmäärärahojen pienuus aiheuttavat ristiriitaista tietoa, joka siirretään käytäntöön "musta tuntuu että tämä on hyvä"- periaatteella. Se taas aiheuttaa sekavuuden myös tukisysteemeissä.

Tutkijat tekevät arvokasta työtä. Se vain ei ole helppoa.

Ongelmahan on rahan ja resurssien puutteen lisäksi se.

Että aina löytyy T2 kaltaisia jotka    ovat sitä mieltä että "Tutkijat mitään tiedä, minä tiedän paremmin!".

Ja on ristiriitaisia tutkimuksia, se kuuluu tieteellisen työn luonteeseen. Mutta ennemmin tai myöhemmin kun opitaan lisää niin tiedetään mikä on (lähes absoluuttinen) totuus. Mutta ei sitäkään kaikki usko...

Nythän syke(Suomen ympäristö keskus) on sanonut ettei maatalous saastuta tai Suomi yleensä. Saasteet tulee veden mukana itämereltä ja Tanskan salmesta asti.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 10.10.16 - klo:09:07

Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.

Jos oikeasti haluttaisiin edistää Itämeren tilaa. Niin maataloudelle ei annettaisi mitään. Sama raha taajamien ja teollisuuden jätevesien puhdistukseen niin vettä voisi juoda suoraan puhdistusprosessista! Eikä olisi ylivuotoja. Mutta kun maatalous tarvitsee tulotukea... Alunperinhän ympäristötuki oli puhtaasti ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Nyt sen eteen joutuu sentään jo jotakin tekemäänkin.

Suomessa maatalous(sosiaalituki köyhimmille) on naamioitu ympäristötueksi. Sen varjolla voidaan työllistää neuvoja ja virkamiehiä pilvin pimein. Nytkin hallinnon määrärahat tuplaantu uudistuksessa vaikka tulos leikattiin se 70 miljoonaa. Se vain siirtyi hallintoon.

Onkohan tuplaantunut. Ei ainakaan valtion budjettitaulussa ole kuin alenevaa trendiä ministeriön omissa hallintokuluissa aikaisempiin vuosiin verrattuna.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 10.10.16 - klo:09:07

Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.

Jos oikeasti haluttaisiin edistää Itämeren tilaa. Niin maataloudelle ei annettaisi mitään. Sama raha taajamien ja teollisuuden jätevesien puhdistukseen niin vettä voisi juoda suoraan puhdistusprosessista! Eikä olisi ylivuotoja. Mutta kun maatalous tarvitsee tulotukea... Alunperinhän ympäristötuki oli puhtaasti ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Nyt sen eteen joutuu sentään jo jotakin tekemäänkin.

Suomessa maatalous(sosiaalituki köyhimmille) on naamioitu ympäristötueksi. Sen varjolla voidaan työllistää neuvoja ja virkamiehiä pilvin pimein. Nytkin hallinnon määrärahat tuplaantu uudistuksessa vaikka tulos leikattiin se 70 miljoonaa. Se vain siirtyi hallintoon.

Kyllä Suomessa maataloustuki ei ole koskaan ollut sosiaalitukea köyhimmille. Tai siis. Jos et laske viljelijöitä köyhimpiin? Täällä on tuottaminen maailmanmarkkinahintoihin verrattuna ollut aina niin kallista että ruoka olisi köyhille saatu muualta halvemmalla...

Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...

Ja tuo hallintoon siirtyminen ja sen kulujen tuplaantuminen on tosi vahvaa jöötiä taas... Mites -SS-? Kommentoitko?

Ja tosiaan alunperin ympäristötuki oli siis viherpestyä ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Jonka sai vähän noin niin kuin kaupan päälle. Sitten joku huomasi että eihän se vaikuta mitään. No ei kai kun sen sai liian helpolla eli pienillä vaatimuksilla. No nyt on alettu sentään vaatia jotakin...

Ehditkin -SS- jo kommentoimaan... Kumma miten jotkut eivät opi... Numerot kun on helppo tarkistaa. Vai onko ideana että kun valhetta hallinnon jättikuluista toistetaan tarpeeksi monta kertaa niin se muuttuu totuudeksi?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.10.16 - klo:20:11

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 10.10.16 - klo:09:07

Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.

Jos oikeasti haluttaisiin edistää Itämeren tilaa. Niin maataloudelle ei annettaisi mitään. Sama raha taajamien ja teollisuuden jätevesien puhdistukseen niin vettä voisi juoda suoraan puhdistusprosessista! Eikä olisi ylivuotoja. Mutta kun maatalous tarvitsee tulotukea... Alunperinhän ympäristötuki oli puhtaasti ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Nyt sen eteen joutuu sentään jo jotakin tekemäänkin.

Suomessa maatalous(sosiaalituki köyhimmille) on naamioitu ympäristötueksi. Sen varjolla voidaan työllistää neuvoja ja virkamiehiä pilvin pimein. Nytkin hallinnon määrärahat tuplaantu uudistuksessa vaikka tulos leikattiin se 70 miljoonaa. Se vain siirtyi hallintoon.

Kyllä Suomessa maataloustuki ei ole koskaan ollut sosiaalitukea köyhimmille. Tai siis. Jos et laske viljelijöitä köyhimpiin? Täällä on tuottaminen maailmanmarkkinahintoihin verrattuna ollut aina niin kallista että ruoka olisi köyhille saatu muualta halvemmalla...

Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...

Ja tuo hallintoon siirtyminen ja sen kulujen tuplaantuminen on tosi vahvaa jöötiä taas... Mites -SS-? Kommentoitko?

Ja tosiaan alunperin ympäristötuki oli siis viherpestyä ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Jonka sai vähän noin niin kuin kaupan päälle. Sitten joku huomasi että eihän se vaikuta mitään. No ei kai kun sen sai liian helpolla eli pienillä vaatimuksilla. No nyt on alettu sentään vaatia jotakin...

Ehditkin -SS- jo kommentoimaan... Kumma miten jotkut eivät opi... Numerot kun on helppo tarkistaa. Vai onko ideana että kun valhetta hallinnon jättikuluista toistetaan tarpeeksi monta kertaa niin se muuttuu totuudeksi?

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&lang=fi&maindoc=/2016/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:245:857:

Hallinto ja tutkimus vuonna 2014 72 miljoonaa. Vuonna 2015 147 miljoonaa. Selitäppä mulle että mitenkä tuo ei ole noussut kun en ole edes sitä lyhyttä matikkaa käynyt saati pitkää, vai pitääkö siihen olla tosi pitkä matikka vai pitääkö jo kalaankin lähteä?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.10.16 - klo:20:11

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 10.10.16 - klo:09:07

Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.

Jos oikeasti haluttaisiin edistää Itämeren tilaa. Niin maataloudelle ei annettaisi mitään. Sama raha taajamien ja teollisuuden jätevesien puhdistukseen niin vettä voisi juoda suoraan puhdistusprosessista! Eikä olisi ylivuotoja. Mutta kun maatalous tarvitsee tulotukea... Alunperinhän ympäristötuki oli puhtaasti ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Nyt sen eteen joutuu sentään jo jotakin tekemäänkin.

Suomessa maatalous(sosiaalituki köyhimmille) on naamioitu ympäristötueksi. Sen varjolla voidaan työllistää neuvoja ja virkamiehiä pilvin pimein. Nytkin hallinnon määrärahat tuplaantu uudistuksessa vaikka tulos leikattiin se 70 miljoonaa. Se vain siirtyi hallintoon.

Kyllä Suomessa maataloustuki ei ole koskaan ollut sosiaalitukea köyhimmille. Tai siis. Jos et laske viljelijöitä köyhimpiin? Täällä on tuottaminen maailmanmarkkinahintoihin verrattuna ollut aina niin kallista että ruoka olisi köyhille saatu muualta halvemmalla...

Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...

Ja tuo hallintoon siirtyminen ja sen kulujen tuplaantuminen on tosi vahvaa jöötiä taas... Mites -SS-? Kommentoitko?

Ja tosiaan alunperin ympäristötuki oli siis viherpestyä ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Jonka sai vähän noin niin kuin kaupan päälle. Sitten joku huomasi että eihän se vaikuta mitään. No ei kai kun sen sai liian helpolla eli pienillä vaatimuksilla. No nyt on alettu sentään vaatia jotakin...

Ehditkin -SS- jo kommentoimaan... Kumma miten jotkut eivät opi... Numerot kun on helppo tarkistaa. Vai onko ideana että kun valhetta hallinnon jättikuluista toistetaan tarpeeksi monta kertaa niin se muuttuu totuudeksi?

Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa  maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:20:17

Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...

Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa  maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.

Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.10.16 - klo:20:51

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:20:17

Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...

Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa  maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.

Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...

Sekään tuskin oli tuottajan vika kun maatalosutuki maksettiin kaupan/teolisuuden kautta. Eli kauppa/teollisuus sai korvauksen siitä kun tuotteen hintaa laskettiin keinotekoisesti ennen. Eli oliko kaupan kate liian kova jo silloin kun ruoka oli kallista?

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:20:17

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.10.16 - klo:20:11

Suomessa maatalous(sosiaalituki köyhimmille) on naamioitu ympäristötueksi. Sen varjolla voidaan työllistää neuvoja ja virkamiehiä pilvin pimein. Nytkin hallinnon määrärahat tuplaantu uudistuksessa vaikka tulos leikattiin se 70 miljoonaa. Se vain siirtyi hallintoon.

Ehditkin -SS- jo kommentoimaan... Kumma miten jotkut eivät opi... Numerot kun on helppo tarkistaa. Vai onko ideana että kun valhetta hallinnon jättikuluista toistetaan tarpeeksi monta kertaa niin se muuttuu totuudeksi?

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&lang=fi&maindoc=/2016/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:245:857:

Hallinto ja tutkimus vuonna 2014 72 miljoonaa. Vuonna 2015 147 miljoonaa. Selitäppä mulle että mitenkä tuo ei ole noussut kun en ole edes sitä lyhyttä matikkaa käynyt saati pitkää, vai pitääkö siihen olla tosi pitkä matikka vai pitääkö jo kalaankin lähteä?

Kun joskus viitsisit sen sijasta että otat jonkun luvun nopeasti jostakin niin katsoa vähän sisältöäkin. Nimittäin 2014 ja 2015 budjettimomenttien sisällä on tehty merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Katsos luvut tarkemmin niin huomaat että 2015 on hallinnossa kohta 01 Hallinto 05 Luonnonvarakeskus 90 miljoonaa jota ei ole 2014. Se kun on kohdassa 20 Maatalous 01 Tutkimuskeskuksen toimintamenot. Vastaavasti 2014 niin Tietopalvelukeskus on 30 miljoonaa ja summa puuttuu vuodelta 2015. Mutta että ottamalla ylätason summat tarkastelematta alakohtia päädyt ihan väärään johtopäätökseen. Katsohan jokainen alakohta erikseen niin huomaat että aummat ovat joko pysyneet ennallaan tai pienentyneet kuten -SS- tuossa totesi. Opettele lukemaan noita talousasiota? Tulee vähemmän "totuuksia" ja väärinkäsityksiä.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:21:09

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.10.16 - klo:20:51

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:20:17

Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...

Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa  maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.

Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...

Sekään tuskin oli tuottajan vika kun maatalosutuki maksettiin kaupan/teolisuuden kautta. Eli kauppa/teollisuus sai korvauksen siitä kun tuotteen hintaa laskettiin keinotekoisesti ennen. Eli oliko kaupan kate liian kova jo silloin kun ruoka oli kallista?

Kyllä se syypää siihen korkeaan hintaan lähti sieltä että maataloudessa kustannus per tuotettu tuoteyksikkö oli poskettoman korkea ja tuottajahinnat sen mukaiset...

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.10.16 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:21:09

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.10.16 - klo:20:51

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:20:17

Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...

Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa  maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.

Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...

Sekään tuskin oli tuottajan vika kun maatalosutuki maksettiin kaupan/teolisuuden kautta. Eli kauppa/teollisuus sai korvauksen siitä kun tuotteen hintaa laskettiin keinotekoisesti ennen. Eli oliko kaupan kate liian kova jo silloin kun ruoka oli kallista?

Kyllä se syypää siihen korkeaan hintaan lähti sieltä että maataloudessa kustannus per tuotettu tuoteyksikkö oli poskettoman korkea ja tuottajahinnat sen mukaiset...

Joooo, mutta se kompensoitiin maatalosutuen muodossa kaupalle, eli nyhtikö kauppa välistä?

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:21:17

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.10.16 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:21:09

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.10.16 - klo:20:51

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:20:17

Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...

Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa  maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.

Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...

Sekään tuskin oli tuottajan vika kun maatalosutuki maksettiin kaupan/teolisuuden kautta. Eli kauppa/teollisuus sai korvauksen siitä kun tuotteen hintaa laskettiin keinotekoisesti ennen. Eli oliko kaupan kate liian kova jo silloin kun ruoka oli kallista?

Kyllä se syypää siihen korkeaan hintaan lähti sieltä että maataloudessa kustannus per tuotettu tuoteyksikkö oli poskettoman korkea ja tuottajahinnat sen mukaiset...

Joooo, mutta se kompensoitiin maatalosutuen muodossa kaupalle, eli nyhtikö kauppa välistä?

Kyllä se pääsääntöisesti oli tukea maataloudelle jonka tuottavuuskehitys oli todella onneton...

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.10.16 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:21:09

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.10.16 - klo:20:51

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:20:17

Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...

Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa  maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.

Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...

Sekään tuskin oli tuottajan vika kun maatalosutuki maksettiin kaupan/teolisuuden kautta. Eli kauppa/teollisuus sai korvauksen siitä kun tuotteen hintaa laskettiin keinotekoisesti ennen. Eli oliko kaupan kate liian kova jo silloin kun ruoka oli kallista?

Kyllä se syypää siihen korkeaan hintaan lähti sieltä että maataloudessa kustannus per tuotettu tuoteyksikkö oli poskettoman korkea ja tuottajahinnat sen mukaiset...

Se on kato vähän sama homma kuyin nykyään nämä palkka neuvottelut. Sovitaan että liksa on 20€/tunti että lähdetään töihin. Sitten ollaan hoo moilasena kun ei löydykkään töitä ja vingutaan että valtion pitää maksaa palkka tukea se 15€/tunti. Sitten hinataan veroprosentti 75% ja kaiukki itkee kun liksalla ei tulekkaan toimeen!

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.10.16 - klo:21:19

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:21:17

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.10.16 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:21:09

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.10.16 - klo:20:51

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 10.10.16 - klo:20:17

Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...

Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa  maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.

Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...

Sekään tuskin oli tuottajan vika kun maatalosutuki maksettiin kaupan/teolisuuden kautta. Eli kauppa/teollisuus sai korvauksen siitä kun tuotteen hintaa laskettiin keinotekoisesti ennen. Eli oliko kaupan kate liian kova jo silloin kun ruoka oli kallista?

Kyllä se syypää siihen korkeaan hintaan lähti sieltä että maataloudessa kustannus per tuotettu tuoteyksikkö oli poskettoman korkea ja tuottajahinnat sen mukaiset...

Joooo, mutta se kompensoitiin maatalosutuen muodossa kaupalle, eli nyhtikö kauppa välistä?

Kyllä se pääsääntöisesti oli tukea maataloudelle jonka tuottavuuskehitys oli todella onneton...

joojoo, mutta sillä tuella kompensoitiin juuri tuota hintaa. Eli kuppasiko jo kauppa silloin välistä?