Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Sivupersoona - 06.10.16 - klo:15:26
-
Uusimmassa Maatilan Pellervossa on tästä juttua, lukekaa sieltä
tarkemmin.
Pointti on siinä, että suorakylvö ja kevennetty muokkaus lisäävät liukoisen fosforin kertymistä pellon pintaan, josta se helposti liukenee vesistöihin. Kyntämällä olisi hyvä välillä sekoittaa pintamaata syvemmälle. Myös orgaanisen aineksen lisääntyminen pintamaassa suorakylvön seurauksena vie fosforilta kiinnittymispaikkoja, sekin siis lisää fosforin liukenemusta.
Ehkä siis mentiinkin metsään, kun alettiin korostaa kasvipeitteisyyden tärkeyttä ja alettiin sille maksamaan tukea, ohitettiin tieteellinen tieto. Pitäisikin ilmeisesti alkaa kyntämiselle maksamaan ympäristökorvausta.
Itse asiassa suorakylvö varsinkin on jutun perusteella ympäristölle todella haitallista, kun otetaan vielä huomioon sen vaatima lisääntynyt kasvinsuojelun tarve, ilmeisesti suorakylvö kohta kielletään kokonaan.
Näin ne asiat kääntyy päälaelleen, kun tutkimustieto lisääntyy.
-
Vai oisko konekauppiaiden suunnalta pientä voitelua
tutkijoille. Voi tulla boostia konekauppaan.
-
Niin, tämäkin taas on esimerkki siitä että asiat saadaan näyttämään siltä mikä palvelee konekaupan intressiä, eli muutosta. Valumat syntyy eroosiosta ja jos koe tehdään kylvämällä suoraansänkeen rinteensuuntaisesti niin saadaan juuri sellainen tulos kun nyt haluttiin.
-
En kyllä usko että tutkijat nyt on konekauppiaiden voideltavissa, tälläiset salaliittoteoriat voi unohtaa. Jos glyfosaatin käyttö kiellettäisiin, niin sitten jotkut varmaan väittää, että kielto on kyntöaurojen valmistajien ahkeran lobbaamisen seuraus. Mutta maailman kyntöaurateollisuudella ei varmasti ole rahkeita noin tulokselliseen lobbaamiseen.
-
Niin, tämäkin taas on esimerkki siitä että asiat saadaan näyttämään siltä mikä palvelee konekaupan intressiä, eli muutosta. Valumat syntyy eroosiosta ja jos koe tehdään kylvämällä suoraansänkeen rinteensuuntaisesti niin saadaan juuri sellainen tulos kun nyt haluttiin.
Joo suorakylväjät kaikki harjoittavatkin tuota contour-viljelyä. En kyllä ole nähnyt semmoisia kuviorinteitä vielä, mutta en varmaan ole liikkunut tositäpinä-alueilla. Mainittu tutkimus silittää GMO vastaisten lobbausryhmien turkkia myötäkarvaan. Siis suorakylvöllä ja GMO:lla on maailmanlaajuisesti tärkein avioliitonomainen suhde, mistä edelleen päästään glyfosaatin vainoamiseen.
Ei koske Suomea. Tai jotain.
-SS-
-
Niin, tämäkin taas on esimerkki siitä että asiat saadaan näyttämään siltä mikä palvelee konekaupan intressiä, eli muutosta. Valumat syntyy eroosiosta ja jos koe tehdään kylvämällä suoraansänkeen rinteensuuntaisesti niin saadaan juuri sellainen tulos kun nyt haluttiin.
Joo suorakylväjät kaikki harjoittavatkin tuota contour-viljelyä. En kyllä ole nähnyt semmoisia kuviorinteitä vielä, mutta en varmaan ole liikkunut tositäpinä-alueilla. Mainittu tutkimus silittää GMO vastaisten lobbausryhmien turkkia myötäkarvaan. Siis suorakylvöllä ja GMO:lla on maailmanlaajuisesti tärkein avioliitonomainen suhde, mistä edelleen päästään glyfosaatin vainoamiseen.
Ei koske Suomea. Tai jotain.
-SS-
No, eipä tuo leveätä päistettä kummempaa tarvitse.
-
Nämä asiat on tiedetty jo kymmenen vuotta vähintään.
Ja lääkkeet tähän myös.
Turhaan on rahaa poltettu kokeiluihin.
-
Kevytmuokkaus jollakin downtop-superlaitteella ei jätä kasvijätteitä pintaan yhtään. Onko se hyvä vai huono asia, tarvittaneen vielä tietoa. Ennen talvitulvissa ojat ja rummut täyttyivät kehnojen kevytmuokkausten savisesta olkiputusta, nyt ei tule kuin savea.
-SS-
-
Ympäristöstä en tiedä, mutta lompakolle kasvipeitteisyys näyttää olevan hyvä asia. Ainakin kun sitä on kohdentamisalueella 90%
-
Siis tää nykyoinen kasvipeite ja kerääjäkasvi homma on vain rahojen tuhlausta! Kasvipeitteisyys pitäisi toteuttaa säilörehulla jolla ravinteet viedään rehunmuodossa pois pellolta karjalle ja ajetaan takaisin muokattuun maahan nurmea uudistettaessa. Nurmi kun on 3-6 vuotta samalla pellolla, niin ei niitä ravinne valuymiakaan tule kun nurmi sitoo maan paikalleen ja käyttää ravinteet kasvuun!
-
höh, tuo nyt olisi sellaista populasiointia asiasta joka kaipaa paaaaljoin tutkimusta ja miljuunia euroja lisäää.... eihän sitä nyt noin yksinekertaisesti saa suorittaa!
-
Ei yksi viljely/muokkausmenetelmä pelasta tilannetta. Niinkuin olen sanonut aiemmin, viljelykierron lisäksi olisi hyvä olla myös muokkauskierto eli erilaisilla välineillä pöyhitään peltoa. Jatkuva kyntäminen tuo nopeasti ne kyntöön liittyvät ongelmat tapetille. Mulla on nyt kynnettyä, kultivoitua ja rapsin sänkeä, jonka avaan lautasmuokkaajalla keväällä. Kannattaa valita työkalupakista aina ne toimenpiteet, jotka ovat kyseiselle lohkolle sopivimmat. Täytyy mennä pellon ehdoilla eteenpäin.
-
Periaatteessa pellolta pitäisi viedä kaikki kasvusto pois jos sitä ei kynnetä maahan. Eli jos on VLN, niin siitä pitäisi kasvusto korjata, vied paikkaan missä on betoni laatta ettei valumia tule ja märättää siellä. Viedä vasta sitten takaisin kun pelto kynnetään. Nyt niitämällä pellon pintaan rikastutetaan vain pinta maata ja saadaan aikaan ravinne valumia.
Nää kevennetyt muokaukset ja sänkipeitteisyys on yhtä tyhjän kanssa ravinne valumien osalta. Lohkolle pitäisi kylvää 15.20kg/hehtaarille italian raeheinää ja kyntää vasta keväällä että nykyisistä kasvupeiteisyyksistä ja aluskasveista olisi jotain hyötyä ja se kylvö ois tapahduttava vappuna!
-
Tätä jos ajatellaan järellä, niin nykyään jos niität kasvuston peltoon se on ok. Taas jos paalaat sen ja ajat paalisilppurin läpi, niin se muuttuu säilörehuksi ja pitää kyntää tai mullata maahan. Sama siinä heinässä. osa ravinteista lähtee maitona ja lihana eteen päin. Se heinä vaan muuttuu älyttömän vaaralliseksi aineeksi kun kulkee naudan läpi. Taas jos niitetään peltoon, niin ei ongelmaa ja hups ravinteita ole ollenkaan!
-
Samassa jutussa sama ukko otti kantaa myös näitten kosteikkojen rakentamiseen jotka on nyt muotia ja joihin kylvetään rahaa. Kokonaisuuden kannalta niillä ei ole mitään merkitystä ravinteiden pidättämisessä... oikeasti niitä pitäisi olla niin paljon, että sellasen määrän toteuttaminen käytännössä on mahdotonta.
-
Samassa jutussa sama ukko otti kantaa myös näitten kosteikkojen rakentamiseen jotka on nyt muotia ja joihin kylvetään rahaa. Kokonaisuuden kannalta niillä ei ole mitään merkitystä ravinteiden pidättämisessä... oikeasti niitä pitäisi olla niin paljon, että sellasen määrän toteuttaminen käytännössä on mahdotonta.
Joo.... Nä kosteikot on ihan toinen asia missä rahaa tuhlataan! Käytännössä se vesi pitäisi ohjata semmoiselle alueelle missä se maan läpi imeytettäisiin jossa kasvaa metsää, koivikkoa. Tai sitten vesi pitäisi kastelulaitteilla kierättää takaisin pellolle, eli suljettu veden kierto peltoalueella josta vettä poistuu korkeintaan ylös päin haitumalla.
-
Termis hyvä,maataloustuilla ei ole enään juurikaan mitään tekemistä itse maatalouden kanssa.Ovat vain tukea jollekkin taholle,asialle,alueelle yms.nämä vain naamioidaan kuuluvaksi maatalouteen.
-
Joo. Tuosta ravinteiden rikastumisesta maan pintakerrokseen oli puhetta erään entisen MTT:n tutkijan kanssa. Siellä on tehty tutkimus aurattoman viljelyn vaikutuksista jo -80-luvun lopulla. Tutkija oli sitä mieltä, kevytmuokkaus, joka oli siihen aikaan juuri alkamassa oleva buumi, ei välttämättä ole ympäristön kannalta paras ratkaisu. Toisaalta pohdittiin myös sitä, että ravinteet ovat paremmin kasvien saatavilla pintakerroksissa... Ristiriitaista.
Toisaalta. Eikö eloperäisen aineksen lisäämisen maahan pitäisi lisätä ravinteiden kiinnittymispaikkoja. Ainakin osittainhan maan rakenteen paranemisen pitäisi perustua juuri eloperäisen aineksen lisäämiseen maaperään??? Puhuuko artikkeli jotenkin itseään vastaan?
Tämä ristiriitaisen tiedon määrä, yksipuolisen tutkimustoiminnan yleistäminen ja tutkimusmäärärahojen pienuus aiheuttavat ristiriitaista tietoa, joka siirretään käytäntöön "musta tuntuu että tämä on hyvä"- periaatteella. Se taas aiheuttaa sekavuuden myös tukisysteemeissä.
-
tuet ei maata pelasta. kun kattoo millasessa kunnossa pellot nykyään, kun vertaa niitä 1960- lukuun niin aika hurjalta näyttää.....
-
Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.
-
Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.
Ja lähtee niitä vaikkei edes viljeltäisikään.
Kuitenkin olisi hyvä, jos mahdollisimman paljon saataisi pidäteltyä pellossa kasvien käyttöön. Ettei kaikkea tarvitsisi tuoda ulkopuolelta.
-
Jotenkin vaan arkijärki laski yhteen muodiksi tulleen märkänä tehdyn lautastinttauksen alkamisen ja paikallisen joen muuttumisen "keltaiseksi joeksi" suvantojen pahnaputukasoineen . Vaikka on suojakaistoja ja kaikkia, ennen ajettiin aurat joen pientareelta veteen ja vedettiin lopetusvaot sinne asti. Silti talvisinkin vesi oli kirkasta, juoksi kovaa vaonpohjaa pitkin. Nyt suojakaistan heinät pysäyttävät lähinnä suurimmat pahnakasat, mutta savivelli menee kokkareineen siittä jokeen.
-SS-
-
Termis hyvä,maataloustuilla ei ole enään juurikaan mitään tekemistä itse maatalouden kanssa.Ovat vain tukea jollekkin taholle,asialle,alueelle yms.nämä vain naamioidaan kuuluvaksi maatalouteen.
Sen on kyllä huyomannut.
-
Joo. Tuosta ravinteiden rikastumisesta maan pintakerrokseen oli puhetta erään entisen MTT:n tutkijan kanssa. Siellä on tehty tutkimus aurattoman viljelyn vaikutuksista jo -80-luvun lopulla. Tutkija oli sitä mieltä, kevytmuokkaus, joka oli siihen aikaan juuri alkamassa oleva buumi, ei välttämättä ole ympäristön kannalta paras ratkaisu. Toisaalta pohdittiin myös sitä, että ravinteet ovat paremmin kasvien saatavilla pintakerroksissa... Ristiriitaista.
Toisaalta. Eikö eloperäisen aineksen lisäämisen maahan pitäisi lisätä ravinteiden kiinnittymispaikkoja. Ainakin osittainhan maan rakenteen paranemisen pitäisi perustua juuri eloperäisen aineksen lisäämiseen maaperään??? Puhuuko artikkeli jotenkin itseään vastaan?
Tämä ristiriitaisen tiedon määrä, yksipuolisen tutkimustoiminnan yleistäminen ja tutkimusmäärärahojen pienuus aiheuttavat ristiriitaista tietoa, joka siirretään käytäntöön "musta tuntuu että tämä on hyvä"- periaatteella. Se taas aiheuttaa sekavuuden myös tukisysteemeissä.
Sinähän oli juttu siitä Erie järvestä.
Kevyt muokauksessa ja suorakylvössä kun se kasvimassa jää pintaan. siinä olevat ravinteet rikastuttaa pinta maata ja huuhtoutuvat ajan oloon kun kasvimassa lahoaa vesistöön.
-
Nurmen viljely pitää kieltää lailla kokonaan. Ainoastaan hömppäpellot voivat olla riistan ruoaksi.
-
koko suomi kaurapelloksi! miäkiii saisin kaurooo...
-
Nurmen viljely pitää kieltää lailla kokonaan. Ainoastaan hömppäpellot voivat olla riistan ruoaksi.
Joooo..... Joko Suomi suojavyöhykeeksi! Kasvustoa ei sais edes ajatella niitettävän!
-
Jotenkin vaan arkijärki laski yhteen muodiksi tulleen märkänä tehdyn lautastinttauksen alkamisen ja paikallisen joen muuttumisen "keltaiseksi joeksi" suvantojen pahnaputukasoineen . Vaikka on suojakaistoja ja kaikkia, ennen ajettiin aurat joen pientareelta veteen ja vedettiin lopetusvaot sinne asti. Silti talvisinkin vesi oli kirkasta, juoksi kovaa vaonpohjaa pitkin. Nyt suojakaistan heinät pysäyttävät lähinnä suurimmat pahnakasat, mutta savivelli menee kokkareineen siittä jokeen.
-SS-
Varmaan sen teidän plinisavialueen ongelma, ei voi yleistää koko maahan.
-
Jotenkin vaan arkijärki laski yhteen muodiksi tulleen märkänä tehdyn lautastinttauksen alkamisen ja paikallisen joen muuttumisen "keltaiseksi joeksi" suvantojen pahnaputukasoineen . Vaikka on suojakaistoja ja kaikkia, ennen ajettiin aurat joen pientareelta veteen ja vedettiin lopetusvaot sinne asti. Silti talvisinkin vesi oli kirkasta, juoksi kovaa vaonpohjaa pitkin. Nyt suojakaistan heinät pysäyttävät lähinnä suurimmat pahnakasat, mutta savivelli menee kokkareineen siittä jokeen.
-SS-
Varmaan sen teidän plinisavialueen ongelma, ei voi yleistää koko maahan.
Juu ei , mutta on sitä yleistetty kohdentamisalueen nimelläkin sentään . Jyrkät hiesurinteet ja kevytmuokkaus. Ei tarvitse olla edes lähellä kun ne eroosiokanjonit näkyvät.
-SS-
-
Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.
Jos oikeasti haluttaisiin edistää Itämeren tilaa. Niin maataloudelle ei annettaisi mitään. Sama raha taajamien ja teollisuuden jätevesien puhdistukseen niin vettä voisi juoda suoraan puhdistusprosessista! Eikä olisi ylivuotoja. Mutta kun maatalous tarvitsee tulotukea... Alunperinhän ympäristötuki oli puhtaasti ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Nyt sen eteen joutuu sentään jo jotakin tekemäänkin.
-
Joo. Tuosta ravinteiden rikastumisesta maan pintakerrokseen oli puhetta erään entisen MTT:n tutkijan kanssa. Siellä on tehty tutkimus aurattoman viljelyn vaikutuksista jo -80-luvun lopulla. Tutkija oli sitä mieltä, kevytmuokkaus, joka oli siihen aikaan juuri alkamassa oleva buumi, ei välttämättä ole ympäristön kannalta paras ratkaisu. Toisaalta pohdittiin myös sitä, että ravinteet ovat paremmin kasvien saatavilla pintakerroksissa... Ristiriitaista.
Toisaalta. Eikö eloperäisen aineksen lisäämisen maahan pitäisi lisätä ravinteiden kiinnittymispaikkoja. Ainakin osittainhan maan rakenteen paranemisen pitäisi perustua juuri eloperäisen aineksen lisäämiseen maaperään??? Puhuuko artikkeli jotenkin itseään vastaan?
Tämä ristiriitaisen tiedon määrä, yksipuolisen tutkimustoiminnan yleistäminen ja tutkimusmäärärahojen pienuus aiheuttavat ristiriitaista tietoa, joka siirretään käytäntöön "musta tuntuu että tämä on hyvä"- periaatteella. Se taas aiheuttaa sekavuuden myös tukisysteemeissä.
Tutkijat tekevät arvokasta työtä. Se vain ei ole helppoa.
Ongelmahan on rahan ja resurssien puutteen lisäksi se.
Että aina löytyy T2 kaltaisia jotka ovat sitä mieltä että "Tutkijat mitään tiedä, minä tiedän paremmin!".
Ja on ristiriitaisia tutkimuksia, se kuuluu tieteellisen työn luonteeseen. Mutta ennemmin tai myöhemmin kun opitaan lisää niin tiedetään mikä on (lähes absoluuttinen) totuus. Mutta ei sitäkään kaikki usko...
-
Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.
Jos oikeasti haluttaisiin edistää Itämeren tilaa. Niin maataloudelle ei annettaisi mitään. Sama raha taajamien ja teollisuuden jätevesien puhdistukseen niin vettä voisi juoda suoraan puhdistusprosessista! Eikä olisi ylivuotoja. Mutta kun maatalous tarvitsee tulotukea... Alunperinhän ympäristötuki oli puhtaasti ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Nyt sen eteen joutuu sentään jo jotakin tekemäänkin.
Suomessa maatalous(sosiaalituki köyhimmille) on naamioitu ympäristötueksi. Sen varjolla voidaan työllistää neuvoja ja virkamiehiä pilvin pimein. Nytkin hallinnon määrärahat tuplaantu uudistuksessa vaikka tulos leikattiin se 70 miljoonaa. Se vain siirtyi hallintoon.
-
Joo. Tuosta ravinteiden rikastumisesta maan pintakerrokseen oli puhetta erään entisen MTT:n tutkijan kanssa. Siellä on tehty tutkimus aurattoman viljelyn vaikutuksista jo -80-luvun lopulla. Tutkija oli sitä mieltä, kevytmuokkaus, joka oli siihen aikaan juuri alkamassa oleva buumi, ei välttämättä ole ympäristön kannalta paras ratkaisu. Toisaalta pohdittiin myös sitä, että ravinteet ovat paremmin kasvien saatavilla pintakerroksissa... Ristiriitaista.
Toisaalta. Eikö eloperäisen aineksen lisäämisen maahan pitäisi lisätä ravinteiden kiinnittymispaikkoja. Ainakin osittainhan maan rakenteen paranemisen pitäisi perustua juuri eloperäisen aineksen lisäämiseen maaperään??? Puhuuko artikkeli jotenkin itseään vastaan?
Tämä ristiriitaisen tiedon määrä, yksipuolisen tutkimustoiminnan yleistäminen ja tutkimusmäärärahojen pienuus aiheuttavat ristiriitaista tietoa, joka siirretään käytäntöön "musta tuntuu että tämä on hyvä"- periaatteella. Se taas aiheuttaa sekavuuden myös tukisysteemeissä.
Tutkijat tekevät arvokasta työtä. Se vain ei ole helppoa.
Ongelmahan on rahan ja resurssien puutteen lisäksi se.
Että aina löytyy T2 kaltaisia jotka ovat sitä mieltä että "Tutkijat mitään tiedä, minä tiedän paremmin!".
Ja on ristiriitaisia tutkimuksia, se kuuluu tieteellisen työn luonteeseen. Mutta ennemmin tai myöhemmin kun opitaan lisää niin tiedetään mikä on (lähes absoluuttinen) totuus. Mutta ei sitäkään kaikki usko...
Nythän syke(Suomen ympäristö keskus) on sanonut ettei maatalous saastuta tai Suomi yleensä. Saasteet tulee veden mukana itämereltä ja Tanskan salmesta asti.
-
Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.
Jos oikeasti haluttaisiin edistää Itämeren tilaa. Niin maataloudelle ei annettaisi mitään. Sama raha taajamien ja teollisuuden jätevesien puhdistukseen niin vettä voisi juoda suoraan puhdistusprosessista! Eikä olisi ylivuotoja. Mutta kun maatalous tarvitsee tulotukea... Alunperinhän ympäristötuki oli puhtaasti ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Nyt sen eteen joutuu sentään jo jotakin tekemäänkin.
Suomessa maatalous(sosiaalituki köyhimmille) on naamioitu ympäristötueksi. Sen varjolla voidaan työllistää neuvoja ja virkamiehiä pilvin pimein. Nytkin hallinnon määrärahat tuplaantu uudistuksessa vaikka tulos leikattiin se 70 miljoonaa. Se vain siirtyi hallintoon.
Onkohan tuplaantunut. Ei ainakaan valtion budjettitaulussa ole kuin alenevaa trendiä ministeriön omissa hallintokuluissa aikaisempiin vuosiin verrattuna.
-SS-
-
Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.
Jos oikeasti haluttaisiin edistää Itämeren tilaa. Niin maataloudelle ei annettaisi mitään. Sama raha taajamien ja teollisuuden jätevesien puhdistukseen niin vettä voisi juoda suoraan puhdistusprosessista! Eikä olisi ylivuotoja. Mutta kun maatalous tarvitsee tulotukea... Alunperinhän ympäristötuki oli puhtaasti ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Nyt sen eteen joutuu sentään jo jotakin tekemäänkin.
Suomessa maatalous(sosiaalituki köyhimmille) on naamioitu ympäristötueksi. Sen varjolla voidaan työllistää neuvoja ja virkamiehiä pilvin pimein. Nytkin hallinnon määrärahat tuplaantu uudistuksessa vaikka tulos leikattiin se 70 miljoonaa. Se vain siirtyi hallintoon.
Kyllä Suomessa maataloustuki ei ole koskaan ollut sosiaalitukea köyhimmille. Tai siis. Jos et laske viljelijöitä köyhimpiin? Täällä on tuottaminen maailmanmarkkinahintoihin verrattuna ollut aina niin kallista että ruoka olisi köyhille saatu muualta halvemmalla...
Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...
Ja tuo hallintoon siirtyminen ja sen kulujen tuplaantuminen on tosi vahvaa jöötiä taas... Mites -SS-? Kommentoitko?
Ja tosiaan alunperin ympäristötuki oli siis viherpestyä ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Jonka sai vähän noin niin kuin kaupan päälle. Sitten joku huomasi että eihän se vaikuta mitään. No ei kai kun sen sai liian helpolla eli pienillä vaatimuksilla. No nyt on alettu sentään vaatia jotakin...
Ehditkin -SS- jo kommentoimaan... Kumma miten jotkut eivät opi... Numerot kun on helppo tarkistaa. Vai onko ideana että kun valhetta hallinnon jättikuluista toistetaan tarpeeksi monta kertaa niin se muuttuu totuudeksi?
-
Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.
Jos oikeasti haluttaisiin edistää Itämeren tilaa. Niin maataloudelle ei annettaisi mitään. Sama raha taajamien ja teollisuuden jätevesien puhdistukseen niin vettä voisi juoda suoraan puhdistusprosessista! Eikä olisi ylivuotoja. Mutta kun maatalous tarvitsee tulotukea... Alunperinhän ympäristötuki oli puhtaasti ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Nyt sen eteen joutuu sentään jo jotakin tekemäänkin.
Suomessa maatalous(sosiaalituki köyhimmille) on naamioitu ympäristötueksi. Sen varjolla voidaan työllistää neuvoja ja virkamiehiä pilvin pimein. Nytkin hallinnon määrärahat tuplaantu uudistuksessa vaikka tulos leikattiin se 70 miljoonaa. Se vain siirtyi hallintoon.
Kyllä Suomessa maataloustuki ei ole koskaan ollut sosiaalitukea köyhimmille. Tai siis. Jos et laske viljelijöitä köyhimpiin? Täällä on tuottaminen maailmanmarkkinahintoihin verrattuna ollut aina niin kallista että ruoka olisi köyhille saatu muualta halvemmalla...
Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...
Ja tuo hallintoon siirtyminen ja sen kulujen tuplaantuminen on tosi vahvaa jöötiä taas... Mites -SS-? Kommentoitko?
Ja tosiaan alunperin ympäristötuki oli siis viherpestyä ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Jonka sai vähän noin niin kuin kaupan päälle. Sitten joku huomasi että eihän se vaikuta mitään. No ei kai kun sen sai liian helpolla eli pienillä vaatimuksilla. No nyt on alettu sentään vaatia jotakin...
Ehditkin -SS- jo kommentoimaan... Kumma miten jotkut eivät opi... Numerot kun on helppo tarkistaa. Vai onko ideana että kun valhetta hallinnon jättikuluista toistetaan tarpeeksi monta kertaa niin se muuttuu totuudeksi?
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&lang=fi&maindoc=/2016/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:245:857:
Hallinto ja tutkimus vuonna 2014 72 miljoonaa. Vuonna 2015 147 miljoonaa. Selitäppä mulle että mitenkä tuo ei ole noussut kun en ole edes sitä lyhyttä matikkaa käynyt saati pitkää, vai pitääkö siihen olla tosi pitkä matikka vai pitääkö jo kalaankin lähteä?
-
Niin kauvan kun maata viljellään, niin ravinteita lähtee vesistöön. Kuinka paljon se taitaa olla arvailua? Suomenlahden tila parani, kun Suomi lahjoitti rahaa Pietarin jätevesipuhdistamoihin. Siihen, mistä saasteita tulee eniten, antaa selkoa suurimpien kaupunkien edustojen meriveden laatu mm Helsinki.
Jos oikeasti haluttaisiin edistää Itämeren tilaa. Niin maataloudelle ei annettaisi mitään. Sama raha taajamien ja teollisuuden jätevesien puhdistukseen niin vettä voisi juoda suoraan puhdistusprosessista! Eikä olisi ylivuotoja. Mutta kun maatalous tarvitsee tulotukea... Alunperinhän ympäristötuki oli puhtaasti ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Nyt sen eteen joutuu sentään jo jotakin tekemäänkin.
Suomessa maatalous(sosiaalituki köyhimmille) on naamioitu ympäristötueksi. Sen varjolla voidaan työllistää neuvoja ja virkamiehiä pilvin pimein. Nytkin hallinnon määrärahat tuplaantu uudistuksessa vaikka tulos leikattiin se 70 miljoonaa. Se vain siirtyi hallintoon.
Kyllä Suomessa maataloustuki ei ole koskaan ollut sosiaalitukea köyhimmille. Tai siis. Jos et laske viljelijöitä köyhimpiin? Täällä on tuottaminen maailmanmarkkinahintoihin verrattuna ollut aina niin kallista että ruoka olisi köyhille saatu muualta halvemmalla...
Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...
Ja tuo hallintoon siirtyminen ja sen kulujen tuplaantuminen on tosi vahvaa jöötiä taas... Mites -SS-? Kommentoitko?
Ja tosiaan alunperin ympäristötuki oli siis viherpestyä ympäristötueksi naamioitua tulotukea. Jonka sai vähän noin niin kuin kaupan päälle. Sitten joku huomasi että eihän se vaikuta mitään. No ei kai kun sen sai liian helpolla eli pienillä vaatimuksilla. No nyt on alettu sentään vaatia jotakin...
Ehditkin -SS- jo kommentoimaan... Kumma miten jotkut eivät opi... Numerot kun on helppo tarkistaa. Vai onko ideana että kun valhetta hallinnon jättikuluista toistetaan tarpeeksi monta kertaa niin se muuttuu totuudeksi?
Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.
-
Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...
Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.
Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...
-
Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...
Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.
Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...
Sekään tuskin oli tuottajan vika kun maatalosutuki maksettiin kaupan/teolisuuden kautta. Eli kauppa/teollisuus sai korvauksen siitä kun tuotteen hintaa laskettiin keinotekoisesti ennen. Eli oliko kaupan kate liian kova jo silloin kun ruoka oli kallista?
-
Suomessa maatalous(sosiaalituki köyhimmille) on naamioitu ympäristötueksi. Sen varjolla voidaan työllistää neuvoja ja virkamiehiä pilvin pimein. Nytkin hallinnon määrärahat tuplaantu uudistuksessa vaikka tulos leikattiin se 70 miljoonaa. Se vain siirtyi hallintoon.
Ehditkin -SS- jo kommentoimaan... Kumma miten jotkut eivät opi... Numerot kun on helppo tarkistaa. Vai onko ideana että kun valhetta hallinnon jättikuluista toistetaan tarpeeksi monta kertaa niin se muuttuu totuudeksi?
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&lang=fi&maindoc=/2016/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:245:857:
Hallinto ja tutkimus vuonna 2014 72 miljoonaa. Vuonna 2015 147 miljoonaa. Selitäppä mulle että mitenkä tuo ei ole noussut kun en ole edes sitä lyhyttä matikkaa käynyt saati pitkää, vai pitääkö siihen olla tosi pitkä matikka vai pitääkö jo kalaankin lähteä?
Kun joskus viitsisit sen sijasta että otat jonkun luvun nopeasti jostakin niin katsoa vähän sisältöäkin. Nimittäin 2014 ja 2015 budjettimomenttien sisällä on tehty merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Katsos luvut tarkemmin niin huomaat että 2015 on hallinnossa kohta 01 Hallinto 05 Luonnonvarakeskus 90 miljoonaa jota ei ole 2014. Se kun on kohdassa 20 Maatalous 01 Tutkimuskeskuksen toimintamenot. Vastaavasti 2014 niin Tietopalvelukeskus on 30 miljoonaa ja summa puuttuu vuodelta 2015. Mutta että ottamalla ylätason summat tarkastelematta alakohtia päädyt ihan väärään johtopäätökseen. Katsohan jokainen alakohta erikseen niin huomaat että aummat ovat joko pysyneet ennallaan tai pienentyneet kuten -SS- tuossa totesi. Opettele lukemaan noita talousasiota? Tulee vähemmän "totuuksia" ja väärinkäsityksiä.
-
Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...
Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.
Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...
Sekään tuskin oli tuottajan vika kun maatalosutuki maksettiin kaupan/teolisuuden kautta. Eli kauppa/teollisuus sai korvauksen siitä kun tuotteen hintaa laskettiin keinotekoisesti ennen. Eli oliko kaupan kate liian kova jo silloin kun ruoka oli kallista?
Kyllä se syypää siihen korkeaan hintaan lähti sieltä että maataloudessa kustannus per tuotettu tuoteyksikkö oli poskettoman korkea ja tuottajahinnat sen mukaiset...
-
Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...
Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.
Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...
Sekään tuskin oli tuottajan vika kun maatalosutuki maksettiin kaupan/teolisuuden kautta. Eli kauppa/teollisuus sai korvauksen siitä kun tuotteen hintaa laskettiin keinotekoisesti ennen. Eli oliko kaupan kate liian kova jo silloin kun ruoka oli kallista?
Kyllä se syypää siihen korkeaan hintaan lähti sieltä että maataloudessa kustannus per tuotettu tuoteyksikkö oli poskettoman korkea ja tuottajahinnat sen mukaiset...
Joooo, mutta se kompensoitiin maatalosutuen muodossa kaupalle, eli nyhtikö kauppa välistä?
-
Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...
Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.
Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...
Sekään tuskin oli tuottajan vika kun maatalosutuki maksettiin kaupan/teolisuuden kautta. Eli kauppa/teollisuus sai korvauksen siitä kun tuotteen hintaa laskettiin keinotekoisesti ennen. Eli oliko kaupan kate liian kova jo silloin kun ruoka oli kallista?
Kyllä se syypää siihen korkeaan hintaan lähti sieltä että maataloudessa kustannus per tuotettu tuoteyksikkö oli poskettoman korkea ja tuottajahinnat sen mukaiset...
Joooo, mutta se kompensoitiin maatalosutuen muodossa kaupalle, eli nyhtikö kauppa välistä?
Kyllä se pääsääntöisesti oli tukea maataloudelle jonka tuottavuuskehitys oli todella onneton...
-
Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...
Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.
Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...
Sekään tuskin oli tuottajan vika kun maatalosutuki maksettiin kaupan/teolisuuden kautta. Eli kauppa/teollisuus sai korvauksen siitä kun tuotteen hintaa laskettiin keinotekoisesti ennen. Eli oliko kaupan kate liian kova jo silloin kun ruoka oli kallista?
Kyllä se syypää siihen korkeaan hintaan lähti sieltä että maataloudessa kustannus per tuotettu tuoteyksikkö oli poskettoman korkea ja tuottajahinnat sen mukaiset...
Se on kato vähän sama homma kuyin nykyään nämä palkka neuvottelut. Sovitaan että liksa on 20€/tunti että lähdetään töihin. Sitten ollaan hoo moilasena kun ei löydykkään töitä ja vingutaan että valtion pitää maksaa palkka tukea se 15€/tunti. Sitten hinataan veroprosentti 75% ja kaiukki itkee kun liksalla ei tulekkaan toimeen!
-
Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...
Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.
Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...
Sekään tuskin oli tuottajan vika kun maatalosutuki maksettiin kaupan/teolisuuden kautta. Eli kauppa/teollisuus sai korvauksen siitä kun tuotteen hintaa laskettiin keinotekoisesti ennen. Eli oliko kaupan kate liian kova jo silloin kun ruoka oli kallista?
Kyllä se syypää siihen korkeaan hintaan lähti sieltä että maataloudessa kustannus per tuotettu tuoteyksikkö oli poskettoman korkea ja tuottajahinnat sen mukaiset...
Joooo, mutta se kompensoitiin maatalosutuen muodossa kaupalle, eli nyhtikö kauppa välistä?
Kyllä se pääsääntöisesti oli tukea maataloudelle jonka tuottavuuskehitys oli todella onneton...
joojoo, mutta sillä tuella kompensoitiin juuri tuota hintaa. Eli kuppasiko jo kauppa silloin välistä?
-
Niin ja kun rajat olivat kiinni niin meillähän oli Euroopan kalleimmasta päästä oleva ruoka. Varsinkin palkkatasoon suhteutettuna. Siinä köyhää duunaria todella tuettiin kun oli pakko ostaa kotimaan kiskurihinnoilla kun ulkomailta ei saanut tuoda...
Varmaan maatalous syytön on ruuan hintaan kun suurimmaksi osaksi Suomessa tuottajahinnat on alle euroopan keskitason. Taitaa maito olla ainut missä ollaan kewskitason yläpuolella ainoastaan ja sekin sen takia kun tuottajat omistaa jalostavan teolisuuden.
Äidinkieli tuttua? Aikamuodot? Preesens ja imperfekti? Meillä siis OLI kallis ruoka kun rajat olivat kiinni. Tosi kallis. Ei voinut puhua mistään köyhäinavusta kun syötiin Euroopan kalleinta ruokaa. Silloin tuottajahinnat jotka sovittiin maataloustulolaissa olivat Euroopan korkeimmat. Ja köyhä kuluttaja maksoi. Kalliisti...
Sekään tuskin oli tuottajan vika kun maatalosutuki maksettiin kaupan/teolisuuden kautta. Eli kauppa/teollisuus sai korvauksen siitä kun tuotteen hintaa laskettiin keinotekoisesti ennen. Eli oliko kaupan kate liian kova jo silloin kun ruoka oli kallista?
Kyllä se syypää siihen korkeaan hintaan lähti sieltä että maataloudessa kustannus per tuotettu tuoteyksikkö oli poskettoman korkea ja tuottajahinnat sen mukaiset...
Joooo, mutta se kompensoitiin maatalosutuen muodossa kaupalle, eli nyhtikö kauppa välistä?
Kyllä se pääsääntöisesti oli tukea maataloudelle jonka tuottavuuskehitys oli todella onneton...
Toisekseen ruuan kuluttajahinta hinta ohitti jo oliko vuonna 2000 sen hintatason mikä oli ennen eu:ta. Että kyllä kauppa siitä on huolen pitänyt että omansa saa pois.