Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Herra Heinamaki - 08.01.10 - klo:08:41
-
Mikä on rehuvirnan paras korjuuaste säilörehuksi? Kukinnan alku vai mikä?
Tarkoituksena laittaa ensi keväänä rehuvirnaa ja tueksi hiukan vehnää sekä alle it.raiheinä ja korjata se paaliin. Kirjallisuudesta ei juurikaan tuosta tietoa ollut apilasta sitäkin enemmän.
-
Silloin kun ensimmäiset palot virnassa alkaa vaihtaa hiukan väriä. Tässävaiheessa on kasvustossa vielä yksittäisiä kukintoja latvoissa.
-
Mikä on rehuvirnan paras korjuuaste säilörehuksi? Kukinnan alku vai mikä?
Tarkoituksena laittaa ensi keväänä rehuvirnaa ja tueksi hiukan vehnää sekä alle it.raiheinä ja korjata se paaliin. Kirjallisuudesta ei juurikaan tuosta tietoa ollut apilasta sitäkin enemmän.
Onko tavoitteena tehdä yksi sato ja pelkästä raiheinästä jälkisadot, vai pitäisikö virnaa riittää useampaankin satoon?
Jos tavoite on yksi vehnä-virna -sato ja raiheinästä loput, niin sitten kuten Imme ehdottaa.
Vaihtoehtoisesti, jos on hikevä maa (eikä ihan tolkuton kuivuus, virna ei ole kovin vahvajuurinen), niin virnasta saa myös toiseen ja kolmanteen satoon. Tällöin niitto on tehtävä ensimmäisten kukkien ilmestyessä pitkähköön sänkeen, jolloin virna innostuu jälkikasvuun. Joka on vähintään yhtä hyvä kuin se ensimmäinen. Jossain vaiheessa kukintaa tuo jälkikasvukyky katoaa. Tällä menetelmällä ainakin Etelä-Savon moreenipelloilla on saatu kolmekin satoa kesässä: valkuaispitoista ja sulavaa rehua. Tosin ainakin kelasilppurilla tehtynä eli tuoresäilörehuna puristenestettä tulee paljon. Mutta pyöröpaalaushan käytännössä edellyttää erillistä niittoa, joten jos keliä riittää, niin kuivatella voi. Tuo kertakorjuusysteemi on kuiva-ainepitoisuudeltaan parempaa.
Petri
-
Juolavehnäinen lohko joten virnan kannattaisi antaa kasvaa pitkään, jotta varjostaisi hyvin.
Raiheinästä sitten syksymmällä satoa, jos kasvaa. Ainahan pyhiä pyrkimyksiä korjuun ajoittamiseen kerrotaan, mutta säätila määrää monesti toisin.
-
Mikä on rehuvirnan paras korjuuaste säilörehuksi? Kukinnan alku vai mikä?
Tarkoituksena laittaa ensi keväänä rehuvirnaa ja tueksi hiukan vehnää sekä alle it.raiheinä ja korjata se paaliin. Kirjallisuudesta ei juurikaan tuosta tietoa ollut apilasta sitäkin enemmän.
Tämä menee nyt vähän sivuun rehuaiheesta:
Tarkoituksena on perustaa tulevana keväänä kaksivuotinen viherlannoitusnurmi rikottavaan sänkeen. Tavoitteena saada viljakierron köydyttämään maahan runsaasti orgaanista ainetta, sekä toisaalta ladata typpeä maahan. Olen pohtinut josko kylväisi seokseen virnaa ja puna-apila/timotei seoksen. Virna tuottaisi ensimmäisenä vuonna vahvan massan, ja puna-apila/timoteinurmi toisena vuonna. Yhtenä riskinä saattaa tosin olla, että virna varjostaa liikaa ja tukahdutaa apila/timoiteiseoksen?
Vai olisiko jokin toinen seos parempi/varmempi/edullisempi?
Lohkojen maalajit ovat hienohieta ja hiesusavi.
Ja aivan tavanomaisen viljelytavan tila, luomuna kasva kuin isännän karvoitus...
-
Juolavehnäinen lohko joten virnan kannattaisi antaa kasvaa pitkään, jotta varjostaisi hyvin.
Raiheinästä sitten syksymmällä satoa, jos kasvaa. Ainahan pyhiä pyrkimyksiä korjuun ajoittamiseen kerrotaan, mutta säätila määrää monesti toisin.
Luulen, että sitä juolavehnää vastaan saattaa jopa tuo usemman niiton systeemi toimia paremmin: usein ajoissa tehty niitto vain parantaa virnan kasvua. Samalla tulisi juolakin niitettyä, jolloin se joutuu kilpailemaan raiheinän ja virnan kanssa, ehkä samalla heikentyen enemmänkin kuin tuon pitkään kasvavan alla. Jälkimmäistä väitettäni en kyllä pysty todistamaan, mutua.
Petri
-
Yhtenä riskinä saattaa tosin olla, että virna varjostaa liikaa ja tukahdutaa apila/timoiteiseoksen?
Niiton/murskauksen kun ajoitat siten, että virna on reilussa kukassa, niin ei tule jälkikasvua, apilalla on tilaa koko loppukesä ja hyvin menee.
Petri
-
Alhaisin näkemäni virnan rv% on ollut alle 9. Eli eipä sitä korjuuta kannata ehkä ihan lokakuulle jättää.
-
Nostettan taas kissa pöydälle.
Mikä olisi paras virnalajike ?? Jos viljelee puhtaan kasvustona tuleeko siemenkustannus liian suureksi. Onko lako ihan varma? entäs ruisvirna?
Oma kokeilu meni pipariksi. Jäi pahasti ohran jalkoihin. (liikaa typpeä käytettävissä ehkä??) Toi seos kylvö ohralla on vaikeaa. Joskus riittää 50kg /ha täystiheän kasvuston saamiseksi. Rikat ainakin torjun seuraavassa yrityksessä.
Onko jollakin heittää rehuarvoja. Todellisia.
-
Nostettan taas kissa pöydälle.
Mikä olisi paras virnalajike ?? Jos viljelee puhtaan kasvustona tuleeko siemenkustannus liian suureksi. Onko lako ihan varma? entäs ruisvirna?
Oma kokeilu meni pipariksi. Jäi pahasti ohran jalkoihin. (liikaa typpeä käytettävissä ehkä??) Toi seos kylvö ohralla on vaikeaa. Joskus riittää 50kg /ha täystiheän kasvuston saamiseksi. Rikat ainakin torjun seuraavassa yrityksessä.
Onko jollakin heittää rehuarvoja. Todellisia.
Virna taitaa keikahtaa myrkyistä ;)
-
Kauran kanssa kylvetty virna. Näytti korjuussa lähes puhtaalta virnakasvustolta.
Korjuuhetkellä virnan palot olivat jo valmiita. Hieman myöhässä oltiin.
Olisi pitänyt antaa vielä kuivua, mutta kelit olivat mitä olivat tänä syksynä. Olisi säilynyt paremmin, kun käyt. biologista.
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,23 alle 4,14 (ka 254 g/kg)
Ammoniakkityppi > 78 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 69 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 29 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 573 g/kg N alle 500
Sokeri > 30 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 254 g/kg
Raakavalkuainen > 142 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 491 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 595 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 9,5 MJ/kg ka
OIV > 73 g/kg ka 71 - 88
PVT > 33 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 87 90 - 120
ME-indeksi > 76 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 7
Suppea kivennäisanalyysi SJ >
Kalsium > 6,3 g/kg ka 2,7 - 8,0
Fosfori > 2,7 g/kg ka 2,0 - 3,8
Kalium > 25,2 g/kg ka 11,1 - 34,2
-
Virna taitaa keikahtaa myrkyistä ;)
Basagran pitäs toimia...
-
Kauran kanssa kylvetty virna. Näytti korjuussa lähes puhtaalta virnakasvustolta.
Korjuuhetkellä virnan palot olivat jo valmiita. Hieman myöhässä oltiin.
Olisi pitänyt antaa vielä kuivua, mutta kelit olivat mitä olivat tänä syksynä. Olisi säilynyt paremmin, kun käyt. biologista.
Vaikea sanoa analyysistä paljonko kaura vaikuttaa sulavuuteen. Todella vanhaa.
Paljonko tuli satoa?
Kylvätkö tulevana kasvukautena?
-
Kauran kanssa kylvetty virna. Näytti korjuussa lähes puhtaalta virnakasvustolta.
Korjuuhetkellä virnan palot olivat jo valmiita. Hieman myöhässä oltiin.
Olisi pitänyt antaa vielä kuivua, mutta kelit olivat mitä olivat tänä syksynä. Olisi säilynyt paremmin, kun käyt. biologista.
Vaikea sanoa analyysistä paljonko kaura vaikuttaa sulavuuteen. Todella vanhaa.
Paljonko tuli satoa?
Kylvätkö tulevana kasvukautena?
Meillä oli melkein samaa, korjattiin 17.07, kaura oli tietysti vihreää. Sato oli jotain 6900-7100 kgka/ha. Hirmu hyvin heinä kasvoi juurella!! Rikkaruohoja ei pahemmin jäänyt henkiin vaikka ei ruiskutettu mitään.
Me ainakin kylvetään tuota kaikki uudistukset kunnes keksitään joku parempi idea.
-
Oliskoan tää rehuvirna hyvä kasvi 1.vuotiseen viherlannoitusnurmeen. ::)
Tulisi esikasviksi syysrypsille, eli heinäkuun puolessavälin pitäisi jo murskata ja kyntää jotta pääsee syyrypsin kylvölle heinäkuun lopulla.
Onnistuuko puhtaana kasvustona vai tarviiko suojaviljan??
Vai persianapila+WW-raiheinä.... :o
-
Oliskoan tää rehuvirna hyvä kasvi 1.vuotiseen viherlannoitusnurmeen. ::)
Tulisi esikasviksi syysrypsille, eli heinäkuun puolessavälin pitäisi jo murskata ja kyntää jotta pääsee syyrypsin kylvölle heinäkuun lopulla.
Onnistuuko puhtaana kasvustona vai tarviiko suojaviljan??
Vai persianapila+WW-raiheinä.... :o
Massaa tulisi paljon... Mutta siemen on muistaakseni aika kallista... Pitäis puhtaana laittaa varmaan 120 kg/ha :(
-
Massaa tulisi paljon... Mutta siemen on muistaakseni aika kallista... Pitäis puhtaana laittaa varmaan 120 kg/ha :(
Siemenkustannus jotain 150 €/ha Onko se sitten paljon?
Jos kustannukset jäävät siihen.
Mutta pystyykö tekemään D-arvolla 68-65
Satotaso on paperilla aika vaatimaton. Päteekö tähän sama kuin herneelläkin. eli todellisuus kolminkertainen.
Kauraa en kyllä suojaviljaksi laita.
Mitä lajike on paras ? edes hyvä.
-
Massaa tulisi paljon... Mutta siemen on muistaakseni aika kallista... Pitäis puhtaana laittaa varmaan 120 kg/ha :(
Siemenkustannus jotain 150 €/ha Onko se sitten paljon?
Jos kustannukset jäävät siihen.
Mutta pystyykö tekemään D-arvolla 68-65
Satotaso on paperilla aika vaatimaton. Päteekö tähän sama kuin herneelläkin. eli todellisuus kolminkertainen.
Kauraa en kyllä suojaviljaksi laita.
Mitä lajike on paras ? edes hyvä.
Tuo D-arvotavoite on varmaan ihan mahdollinen. Mulla ei ole meidän roinasta analyysiä, mutta jos tuon korjaisi ennen kukintaa niin D on varmaan 73 ::) Kukinnan jälkeen ehkä 70.. Jos laittaisi vähän raiheinää pohjalle niin siitä saisi toisen sadon. Tuo virna uusi aika hyvin niiton jälkeenkin, jopa kukki. Meillä meni laitumeksi joten en tiedä mitä siitä olisi tullut :(
-
Vaikea sanoa analyysistä paljonko kaura vaikuttaa sulavuuteen. Todella vanhaa.
Paljonko tuli satoa?
Kylvätkö tulevana kasvukautena?
Vanhaapa hyvinkin, mutta hiehoille sen oli alunperinkin tarkoitus mennä.
Satoa tuli noin 14 paalia (150) / ha.
Kylvän. Tällä on tarkoitus kurittaa juolavehnää (luomussa ollaan). Alle on kylvetty it.raiheinä, josta saatiin vielä niittorehuksi sato. Virna olisi todella pitänyt korjata ehkä kaksi viikkoa aikaisemmin. Silloin raiheinästä olisi saatu vastaavasti parempi sato. Ensi kesä vasta näyttää, kuinka virna/raiheinä piti juolaa kurissa.
Niin tuolla meidän korjuuasteella virna ei sitten kasvanut enää yhtään korjuun jälkeen, vaan kaikki oli raiheinää.
-
Eikö kannattaasi kylyvä pelekkä ww raiheinä, jos juolaa tarkootus kurittaa? vähä vanahana teköö, nuorisolle passelia
-
Eikö kannattaasi kylyvä pelekkä ww raiheinä, jos juolaa tarkootus kurittaa? vähä vanahana teköö, nuorisolle passelia
Sietääkö alkukesän kuivuutta? Juolavehnä kestää hyvin.
Virna+vilja peittää maanpinnan nopeasti ja on siten tod.näk. satovarmempi ja kilpailukykyisempi.
-
No raiheinä tarttoo kosteutta...
-
No raiheinä tarttoo kosteutta...
Niin arvelinkin. Siis ei kelpaa meille.
-
No raiheinä tarttoo kosteutta...
Niin arvelinkin. Siis ei kelpaa meille.
Ja TYPPEÄ pussista. EI luomukasvi.
-
Tuo D-arvotavoite on varmaan ihan mahdollinen. Mulla ei ole meidän roinasta analyysiä, mutta jos tuon korjaisi ennen kukintaa niin D on varmaan 73 ::) Kukinnan jälkeen ehkä 70.. Jos laittaisi vähän raiheinää pohjalle niin siitä saisi toisen sadon. Tuo virna uusi aika hyvin niiton jälkeenkin, jopa kukki. Meillä meni laitumeksi joten en tiedä mitä siitä olisi tullut :(
Miteen tuo D-arvo ja valkuainen menis ruisvirnalla ??
Lähteekö niitonjälkeen kasvuun ??
Siemenkustannus ainakin pomppaa....
-
Tuo D-arvotavoite on varmaan ihan mahdollinen. Mulla ei ole meidän roinasta analyysiä, mutta jos tuon korjaisi ennen kukintaa niin D on varmaan 73 ::) Kukinnan jälkeen ehkä 70.. Jos laittaisi vähän raiheinää pohjalle niin siitä saisi toisen sadon. Tuo virna uusi aika hyvin niiton jälkeenkin, jopa kukki. Meillä meni laitumeksi joten en tiedä mitä siitä olisi tullut :(
Miteen tuo D-arvo ja valkuainen menis ruisvirnalla ??
Lähteekö niitonjälkeen kasvuun ??
Siemenkustannus ainakin pomppaa....
JOs muistelen oikein MTT Ruukin tutkimuksia - saattaa olla Esa Lehdon juttuja, jos joku kaivelee MTT:n tutkimusarkistoa - että ruisvirnan sulavuus on hieman heikompi kuin rehuvirnan. Kertakorjuulla tulee loppukesästä kyllä rajummin massaa, mutta sitten enemmän emojen/hiehojen rehua. Ajoissa tehtynä taas rehuvirnaa lähellä. Jälkikasvu sama kuin rehuvirnallakin, jos niittää ennen kukintaa (tai heti eka kukkien näkyessä), niin hyvä jälkikasvu, korjuun venyessä heikkenee. Siemenkustannus ei pomppaa, koska kiloja tarvitaan vähemmän. Karkeasti 25 kg ruisvirnaa = 40 kg rehuvirnaa. Siemen on pienempää.
Hikevillä mailla rehuvirnaa voisi suositella, hiekka- ja savimailla ruisvirna toimii voimakasjuurisena paremmin. Saksaksi Zottelwicke, Winterwicke tai Sandwicke (=hiekkavirna).
Ja muu kommentti: kyllä se italianraiheinä siellä pohjalla toimii luomu-oloissakin. Eli jos sulavaa rehua haluaa, niin rehuvirna, kaksi korjuuta, toisessa sadossa merkittävä osa on sitä italiaanoa.
Petri
-
Vähän aihetta sivuava kysymys...
Näin aloittelevana paalaajana (2 kesää takana) on tullut näiden yksivuotisten kanssa sellainen perstuntuma muutamiin havaintohin perustuen, että rehun säilönnällisen laadun kannalta tuntuu edulliselta, jos näissä vilja-virna-herne -seoksissa on joku heinä pohjalla, joko monivuotisen heinän kylvös tai sitten ihan tämä italian raiheinä. Kun olen joutunut joitain kaurakasvustoja ilman aluskasvia vihreänä paalaamaan, niin niissä tuntuu kompostivalmista tavaraa olevan jonkin verran, kun taas heinä alla -kasvustoissa ei moisia ole tullut vastaan.
Noin "puhtaalta pöydältä" homma tuntuu ihan järkevältä (alusheinä estää/vähentää maan joutumista rehun joukkoon), mutta onkos muilla vastaavia havaintoja? Yksivuotisten karhotusta pyrin viimeiseen asti välttämään...
Petri
-
Pitää nää kylvökset vaa niittää reippaasti 10cm ja yli sänkeen, ei tartte noukinta raavittaa ´maan pinnas italianraiheinä on niittorehua ei paaliin
-
Olen kai kirjoittanu muihin topikeihin mun rehuvirna kokeilusta. Kylvö kevällä, juhannusviikolla saunakukkien niitto päältä , niitto jotain 15. elokuuta ja sen jälkeen ruista. Puhdas kasvusto oli aika pahasti laossa ja satoa tuli 11paalia/ha. Keväällä kun tutkin mitä kylvän ja ha/hintoja virnat on edulisimasta päästä.
Ja olkaa tarkkoja mitä kauppias antaa, espanialaisesta pussista löytyi kielletyjä siemeniä...... Reklamaatio ja kauppias tuli tyhjentämään kylvökoneen ja antoi toista siementä
-
pari kuvaa herne-virna-härkäpapu-kaura-seoksesta
http://aijaa.com/v.php?i=006919081180.jpg (http://aijaa.com/v.php?i=006919081180.jpg)
http://aijaa.com/v.php?i=002799081142.jpg (http://aijaa.com/v.php?i=002799081142.jpg)
-
Virna+kaura+härkäpapu+timotei+nata+apila =n.6500 kgka/ha
-
Puhdas kasvusto oli aika pahasti laossa ja satoa tuli 11paalia/ha. Keväällä kun tutkin mitä kylvän ja ha/hintoja virnat on edulisimasta päästä.
Laita saman verran (tai valkuaiskasvipalkkiota varten: 49% kokonaisseoksesta) viljaa kaveriksi, niin pysyy paremmin pystyssä. Ja valkuainen siinä rajoissa, että sonta pysyy vielä kiinteähkönä.
Petri
-
Virna+kaura+härkäpapu+timotei+nata+apila =n.6500 kgka/ha
Komeeta kasvustoa
Viherlannoitukseen tullut joskus kokeiltua ja toimii siinäkin Virna
8)
-
Virna+kaura+härkäpapu+timotei+nata+apila =n.6500 kgka/ha
Komeeta kasvustoa
Viherlannoitukseen tullut joskus kokeiltua ja toimii siinäkin Virna
8)
Tuo niittävä Fergu oli jotain 3680 tai 3860(ketä kiinnostaa..) ja vauhti ei ollut kova 8) Ja.... kaikki kylettiin Bogballella ja jyrättiin yli. Kaikki niitonjälkeinen vihreä on siis monivuotista heinää/apillaa 8)
-
Oliko lannoitusta vaiko luomua ?
:(
-
Oliko lannoitusta vaiko luomua ?
:(
40 kg salttua/ha ja kuivikepaskaa 10+20 tonnia
-
Mulla on ollut parina vuotena tuota virnaa kauran seassa ja molempina vuosina virna on jäänyt kaura jalkoihin...Ekana vuonna syytin kuivuutta mutta kun nyt toisenakin vuonna kävi samoin niin liekkö sitten liian hyvää kauran siementä ollut (sertifioitua) tai liikaa kauran siementä tullut laitettua...
-
Mulla on ollut parina vuotena tuota virnaa kauran seassa ja molempina vuosina virna on jäänyt kaura jalkoihin...Ekana vuonna syytin kuivuutta mutta kun nyt toisenakin vuonna kävi samoin niin liekkö sitten liian hyvää kauran siementä ollut (sertifioitua) tai liikaa kauran siementä tullut laitettua...
Mäkin tulin siihen tulokseen että ei virna ehdi mihinkään.
Oliko lajike sama(virnan)? Tähän ei kukaan vastaa mitään.
-
Mulla on ollut parina vuotena tuota virnaa kauran seassa ja molempina vuosina virna on jäänyt kaura jalkoihin...Ekana vuonna syytin kuivuutta mutta kun nyt toisenakin vuonna kävi samoin niin liekkö sitten liian hyvää kauran siementä ollut (sertifioitua) tai liikaa kauran siementä tullut laitettua...
Mäkin tulin siihen tulokseen että ei virna ehdi mihinkään.
Oliko lajike sama(virnan)? Tähän ei kukaan vastaa mitään.
Meillä kaura (Roope) kasvoi ehkä 10 senttiä virnaa lyhyempänä. Välillä kaura oli voitolla, mutta korjatessa röyhyt jäivät jo virnan ja härkäpavun alle.
-
Onko sinimailanen kuinka äkäästä kasvaan? jääkö esim, kauran jalakoohin?
-
Onko sinimailanen kuinka äkäästä kasvaan? jääkö esim, kauran jalakoohin?
Yksivuotisena jää jalkoihin eikä perustamisvuonna aina tykkää suojakasvista. Myöhempinä nurmivuosina on kyllä se "nurmikasvien kuningatar", kaikesta syystä.
Petri
-
Tuo D-arvotavoite on varmaan ihan mahdollinen. Mulla ei ole meidän roinasta analyysiä, mutta jos tuon korjaisi ennen kukintaa niin D on varmaan 73 ::) Kukinnan jälkeen ehkä 70.. Jos laittaisi vähän raiheinää pohjalle niin siitä saisi toisen sadon. Tuo virna uusi aika hyvin niiton jälkeenkin, jopa kukki. Meillä meni laitumeksi joten en tiedä mitä siitä olisi tullut :(
Miteen tuo D-arvo ja valkuainen menis ruisvirnalla ??
Lähteekö niitonjälkeen kasvuun ??
Siemenkustannus ainakin pomppaa....
Näytteenottopvm: 19.07.2011 Rehu: Sr:n raaka-aine Neuvonta >
Säilöntäaine: AIV Nova Säilötyyppi: Auma
Näytetunniste: Ruisvirna Näytenumero: 8341112547
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 469 g/kg
Raakavalkuainen > 190 g/kg ka yli 130
Kuitu (NDF) > 468 g/kg ka yli 500
Sokeri > 105 g/kg ka
D-arvo > 646 g/kg ka yli 680
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,3 MJ/kg ka
OIV > 83 g/kg ka
PVT > 68 g/kg ka
juu ja lähtee niitonjälkeen uudelleen kasvuun ainakin jos niittää kukinnan aikaan
Näytteenottopvm: 19.09.2011 Rehu: Sr:n raaka-aine Neuvonta >
Säilöntäaine: AIV Nova Säilötyyppi: Auma
Näytetunniste: Ruisvirna+valkoapila Näytenumero: 8341121108
Sato: Kesä
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 193 g/kg
Raakavalkuainen > 148 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 509 g/kg ka 500 - 600
Sokeri > 146 g/kg ka
D-arvo > 682 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,9 MJ/kg ka
OIV > 82 g/kg ka
PVT > 26 g/kg ka
-
Onko sinimailanen kuinka äkäästä kasvaan? jääkö esim, kauran jalakoohin?
Yksivuotisena jää jalkoihin eikä perustamisvuonna aina tykkää suojakasvista. Myöhempinä nurmivuosina on kyllä se "nurmikasvien kuningatar", kaikesta syystä.
Petri
Pitäskö tua perustaa heinän kaas jotenki ilman lannoitteita keväällä? ja sitte loppukesästä kali lannoitus...
-
Onko sinimailanen kuinka äkäästä kasvaan? jääkö esim, kauran jalakoohin?
Yksivuotisena jää jalkoihin eikä perustamisvuonna aina tykkää suojakasvista. Myöhempinä nurmivuosina on kyllä se "nurmikasvien kuningatar", kaikesta syystä.
Petri
Sinimailanen kasvaa ihan älyttömästi :o Sekaan kylvettävän heinän lajike on tarkka valittava, paikkakunta,maalaji, kosteus... kaikki vaikuttavat.
-
Onko sinimailanen kuinka äkäästä kasvaan? jääkö esim, kauran jalakoohin?
Yksivuotisena jää jalkoihin eikä perustamisvuonna aina tykkää suojakasvista. Myöhempinä nurmivuosina on kyllä se "nurmikasvien kuningatar", kaikesta syystä.
Petri
Sinimailanen kasvaa ihan älyttömästi :o Sekaan kylvettävän heinän lajike on tarkka valittava, paikkakunta,maalaji, kosteus... kaikki vaikuttavat.
rinstaattia meinasin timoksi ja mailasta sekaan??
-
Onko sinimailanen kuinka äkäästä kasvaan? jääkö esim, kauran jalakoohin?
Yksivuotisena jää jalkoihin eikä perustamisvuonna aina tykkää suojakasvista. Myöhempinä nurmivuosina on kyllä se "nurmikasvien kuningatar", kaikesta syystä.
Petri
Sinimailanen kasvaa ihan älyttömästi :o Sekaan kylvettävän heinän lajike on tarkka valittava, paikkakunta,maalaji, kosteus... kaikki vaikuttavat.
rinstaattia meinasin timoksi ja mailasta sekaan??
Mä en sano tähän mitään. Meillä oli heinänä "Etelän paalinurmiseos" se se pelasi kyllä.