Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: K.Kusti - 13.01.16 - klo:20:29
-
Mikä hinta naudan lietteelle? 2 euroa liukoinen typpikilo? Verrataanko salluun vai y-lannoksiin? Tommonen 12 motin vaunullinen jotain 40-50 euroa. Mietin tossa että miten etäs kannattaisi ajaa omille pelloille vaihtoehto levittää naapurin pellolle ja ajaa omat etä lohkot säkistä. Nopeampaa olisi työn kannalta. Minkälaisia kuvioita muilla etä peltojen suhteen?
-
Täst tulee mielenkiintost
-
Toden näköisesti tulee. Liekkö tätä puitu täällä aikaisemmin?
-
Näissä ja monissa muissakin asioissa kun unohdettas se kotiinpäinveto ja annettas vaikka joskus naapurin vähän edes houkutuksen vuoks voittaa, niin aikojen saatossa se tulis kyllä monikertaisena hyötynä takas.
-
Täälläpäin paska on yleensä ongelma ei tulonlähde 8)
-
Täälläpäin paska on yleensä ongelma ei tulonlähde 8)
Vähän sama täälläkin. Tuhat kuutiota vuodessa vastaanottavana maksan mielelläni levityksestä, kun itse tavarasta ei tarvitse maksaa mitään. Luovuttajat ovat hyviä viljanostajia ja hyviä naapureita.
Joku sanoo että ei kannata. Levitys maksaa sen mitä apulannassa säästää. No vilja kasvaa lietteellä paljon paremmin, lietteessä tulee maahan hiveniä paljon enemmän ja peltojen kunto senkun paranee. Lisäksi naapureilla ei mahdu omiin peltoihin, ja muutenkin kuluja tarpeeksi.
+++
Tässä hyvä asenne. Ei lietteestä oikein kukaan maksua voi normisijainneissa vaatia, mutta toisaalta se että luovuttaja maksaa kokonaan levityksen ja kuljetukset, ei tunnu kovin reilulta sekään.
-
Näissä ja monissa muissakin asioissa kun unohdettas se kotiinpäinveto ja annettas vaikka joskus naapurin vähän edes houkutuksen vuoks voittaa, niin aikojen saatossa se tulis kyllä monikertaisena hyötynä takas.
mielenkiintoista olisi tietää missä suhteessa viljatilalta tulee hyötyä karjatilalle. Ittellä on toki paljon yhteistyötä suuntaan tai toiseen mutta vähän on sellaista josta koen että suoraa rahallista hyötyä siirtyy minullepäin. Ehkä isoimpia on jonkinverran olkea jonka saa kerätä ilmaiseksi.
-
Täälläpäin paska on yleensä ongelma ei tulonlähde 8)
Vähän sama täälläkin. Tuhat kuutiota vuodessa vastaanottavana maksan mielelläni levityksestä, kun itse tavarasta ei tarvitse maksaa mitään. Luovuttajat ovat hyviä viljanostajia ja hyviä naapureita.
Joku sanoo että ei kannata. Levitys maksaa sen mitä apulannassa säästää. No vilja kasvaa lietteellä paljon paremmin, lietteessä tulee maahan hiveniä paljon enemmän ja peltojen kunto senkun paranee. Lisäksi naapureilla ei mahdu omiin peltoihin, ja muutenkin kuluja tarpeeksi.
+++
Tässä hyvä asenne. Ei lietteestä oikein kukaan maksua voi normisijainneissa vaatia, mutta toisaalta se että luovuttaja maksaa kokonaan levityksen ja kuljetukset, ei tunnu kovin reilulta sekään.
No tuskin kalkinlevittäjäkään levittää sitä kalkkia ilmaiseksi. Nää on niitä win-win hommia että aja liete minun pellolle ilmaiseksi, niin myyn sulle kauraa 200€/tonni!
-
Ehdottomasti kannattaa ajaa ennemmin omille pelloilleen vaika 30 kilometrin päähän, kuin antaa naapurille levityskustannuksen hinnalla. Ainakin Terminaattorin matematiikalla. :P
-
Ehdottomasti kannattaa ajaa ennemmin omille pelloilleen vaika 30 kilometrin päähän, kuin antaa naapurille levityskustannuksen hinnalla. Ainakin Terminaattorin matematiikalla. :P
Kannataa vaikka raivata peltoa jos joutuu 30km päähän viljelemään ja yrittää saada halinnon siirtämään tuet sinne raiviolle. Metsää voi kasvattaa vaikka 100km päässä!
-
Täälläpäin paska on yleensä ongelma ei tulonlähde 8)
Vähän sama täälläkin. Tuhat kuutiota vuodessa vastaanottavana maksan mielelläni levityksestä, kun itse tavarasta ei tarvitse maksaa mitään. Luovuttajat ovat hyviä viljanostajia ja hyviä naapureita.
Joku sanoo että ei kannata. Levitys maksaa sen mitä apulannassa säästää. No vilja kasvaa lietteellä paljon paremmin, lietteessä tulee maahan hiveniä paljon enemmän ja peltojen kunto senkun paranee. Lisäksi naapureilla ei mahdu omiin peltoihin, ja muutenkin kuluja tarpeeksi.
+++
Tässä hyvä asenne. Ei lietteestä oikein kukaan maksua voi normisijainneissa vaatia, mutta toisaalta se että luovuttaja maksaa kokonaan levityksen ja kuljetukset, ei tunnu kovin reilulta sekään.
Huhujen mukaan vähäkarjaisilla alueilla löytyy luomuviljatiloja jotka kakasta maksavat.
Oletan että rahalla saa keväällä, ilmaiseksi kesällä ja syksyllä. Itse ainakin haluan kevään ja kesän aikana ajaa kaikkiin omiin peltoihini ensin täyden määrän lietettä. Ensimmäisen säilörehusadon korjuun ja levityksen jälkeen saa viedä kaiken mitä pytyssä saattaa olla ja siitä eteenpäinkin muut paitsi mahdolliselle omalle syysviljalle menevän määrän. Mutta broileritiloilla tietenkin eri prioriteetit, kun kesäisin ei tarvetta lannoitella ja kanankakan kuljetus kauemmas järkevämpää.
-
Näissä ja monissa muissakin asioissa kun unohdettas se kotiinpäinveto ja annettas vaikka joskus naapurin vähän edes houkutuksen vuoks voittaa, niin aikojen saatossa se tulis kyllä monikertaisena hyötynä takas.
mielenkiintoista olisi tietää missä suhteessa viljatilalta tulee hyötyä karjatilalle. Ittellä on toki paljon yhteistyötä suuntaan tai toiseen mutta vähän on sellaista josta koen että suoraa rahallista hyötyä siirtyy minullepäin. Ehkä isoimpia on jonkinverran olkea jonka saa kerätä ilmaiseksi.
Itsellä liete mahtuu lupaehtojen mukaisesti omille pelloille, mutta oman varastotilan kanssa tiukempaa. Joten pitää joko levitellä omille pelloille syksyisin tai maksaa rahteja sopimussäiliöihin. En jaksa uskoa että syksyllä nurmille levitetyt lannoitteet olisivat yhtä tehokkaita kun keväällä ja kesällä levitetyt. Etenkin nyt kun ympäristötuessa syksyn fosforit lasketaan kokonaisuudessaan. Eli mitä enemmän lietettäni menee syksyisin muiden pelloille, sitä enemmän saan sitä levittää omille pelloille keväisin. Syysviljoja jos voisi kasvatella enemmän, niin hyöty lietteen luovutuksesta pienenisi.
-
En jaksa asiaan enmpää ottaa kantaa, mutta miksi joku maksaa tolkuttomia vuokria saadakseen lietteen hukattua ja toinen ostaakseen keinilannoitteita samalla hyötysuhteella?
-
Ei se liete tyhjästä tule, kai sillä tuotetaan rehua karjalle. Rehu- ja lietekuljetuksissa liikkuu kuitenkin massaa moninkertaisesti päätuotteeseen verrattunu, jolloin jokainen lisäkilometri syö tulosta. Asiaa voi tutkia vaikka prorahastuksen laskelmista lehmämäärän kasvu 70 -> 140 lisää muuttuvia kustannuksia 20%. (tuotantoon investoinneet tilat a&b alue). Turha niitä elukoita pitää, jos ei ole riittävästi maata rehulle sekä lannalle.
-
Hollantiinkin mahtuu aina vain lisää lehmiä. Yksikin isäntä joka toivoi saavansa rakennettua vielä toisen 4 robotin navetan, kertoi että omille pelloille mahtui puolet 240 lehmän lietteestä. Toisesta puolesta eroon pääseminen maksoi maidontuottajalle yhteensä 10€/motti, suurin osa tästä lietettä vastaan ottavalle kasvitilalle.
-
Ei se liete tyhjästä tule, kai sillä tuotetaan rehua karjalle. Rehu- ja lietekuljetuksissa liikkuu kuitenkin massaa moninkertaisesti päätuotteeseen verrattunu, jolloin jokainen lisäkilometri syö tulosta. Asiaa voi tutkia vaikka prorahastuksen laskelmista lehmämäärän kasvu 70 -> 140 lisää muuttuvia kustannuksia 20%. (tuotantoon investoinneet tilat a&b alue). Turha niitä elukoita pitää, jos ei ole riittävästi maata rehulle sekä lannalle.
Lietteen luovutuksessa pahimmillaan maksetaan niistä ravinteista mitä annetaan ilmaiseksi ja ostetaan Rehuina takaisin tilalle
-
Hollantiinkin mahtuu aina vain lisää lehmiä. Yksikin isäntä joka toivoi saavansa rakennettua vielä toisen 4 robotin navetan, kertoi että omille pelloille mahtui puolet 240 lehmän lietteestä. Toisesta puolesta eroon pääseminen maksoi maidontuottajalle yhteensä 10€/motti, suurin osa tästä lietettä vastaan ottavalle kasvitilalle.
Hollannissa muistaakseni ajetaan paskaa myös Saksan puolellekkin.
-
Ei se liete tyhjästä tule, kai sillä tuotetaan rehua karjalle. Rehu- ja lietekuljetuksissa liikkuu kuitenkin massaa moninkertaisesti päätuotteeseen verrattunu, jolloin jokainen lisäkilometri syö tulosta. Asiaa voi tutkia vaikka prorahastuksen laskelmista lehmämäärän kasvu 70 -> 140 lisää muuttuvia kustannuksia 20%. (tuotantoon investoinneet tilat a&b alue). Turha niitä elukoita pitää, jos ei ole riittävästi maata rehulle sekä lannalle.
Mitä väliä on sillä, mistä liete tulee? Ei mitään. Toisella sitä on ja siitä pitäisi päästä eroon, toisella taas olisi tarvetta ravinteille. Maatalouden ongelmat on tässä tiivistetty aika hyvin; Hei! Sää hyödyt mun paskasta.
-
Ei se liete tyhjästä tule, kai sillä tuotetaan rehua karjalle. Rehu- ja lietekuljetuksissa liikkuu kuitenkin massaa moninkertaisesti päätuotteeseen verrattunu, jolloin jokainen lisäkilometri syö tulosta. Asiaa voi tutkia vaikka prorahastuksen laskelmista lehmämäärän kasvu 70 -> 140 lisää muuttuvia kustannuksia 20%. (tuotantoon investoinneet tilat a&b alue). Turha niitä elukoita pitää, jos ei ole riittävästi maata rehulle sekä lannalle.
Mitä väliä on sillä, mistä liete tulee? Ei mitään. Toisella sitä on ja siitä pitäisi päästä eroon, toisella taas olisi tarvetta ravinteille. Maatalouden ongelmat on tässä tiivistetty aika hyvin; Hei! Sää hyödyt mun paskasta.
Onhan toisilla viljaa ja toisilla ei ole. Hei sä hyödyt mun jyvistä.
-
Jos ton lietekuorman vienti kestää tunnin etäpellolle niin kannattaako ajaa vai ajaa naapurinpellolle jossa menee 20 minuuttia kuormaa kohti? Tehkääpä laskelma miltä näyttää.
-
Jos ton lietekuorman vienti kestää tunnin etäpellolle niin kannattaako ajaa vai ajaa naapurinpellolle jossa menee 20 minuuttia kuormaa kohti? Tehkääpä laskelma miltä näyttää.
Kaivinkone!
-
ottosetä on jo valovuosia vuokrannut varastokuutioita naapurin soosille.. vuokra hintana on juuri se soosi. win-win, kun asiasta ollaan hys-hys!
-
ottosetä on jo valovuosia vuokrannut varastokuutioita naapurin soosille.. vuokra hintana on juuri se soosi. win-win, kun asiasta ollaan hys-hys!
Siinähän muodostuu lietteelle hinta. Se lietesäiliö, mikä vähentää taas investointien hintaa investoivalla tilalla.
-
Kukaan ei uskolla tunnustaa missä kipuraja tulee vastaan. Kaikki vaan vääntää ensin omille pelloille ja vasta sitten loput naapurin pellolle oli matka mikä tahansa. Jos hehtaarin apulannat maksaa vajaa 200 euroa ja liettettä 12 motin vaunulla kolme kuormaa hehtaari niin niin jotain tunnin kestävän reissun kärsii ajaa kuormaa kohti ni on vielä nolla tulos.
-
8-9 kilometriin menee aika tarkkaan tunti kierrokselle, 17 m3 multaimen läpi. Kustannus esim urakoitettuna karkeesti 90-100 euroo alv 0 kuorma.
Alkuvuosina annoin lietettä pois tuhansia motteja ja käytin kauas apulantaa.
Altaat tuli tyhjäksi kuin itsestään ja Apulannan levitti päivässä parissa. Muistan kun ihan hymyilytti kun tuntui hassulta mutta samalla järkevältä.
-
On ihmisessä muutakin vikaa, jos paskaansa panttaa, sanoo sananlaskukin. :'(
-
Taitaa näillä lannoite hinnoilla lannan rahtaus kymmenien kilometrien päähän olla kannattavampaa, kuin ostaa kemiallista lantaa ja antaa ilmaiseksi lietteet altaasta. Pari siirtoajorekkaa ajamaan ja kontti lohkolle.
Mutta edelleen olen sitä mieltä että yhtään isompaa navettaa ei saisi tehdä kuin mihin rehu- ja lannanlevitysala antaa myöden. Yli viiden kilometrin ajomatkat alkaa maksamaan jo sen verran, että niistä lehmäpaikoista ei paljoa katetta kerry, jotka on niiden peltolohkojen varaan tehty.
-
8-9 kilometriin menee aika tarkkaan tunti kierrokselle, 17 m3 multaimen läpi. Kustannus esim urakoitettuna karkeesti 90-100 euroo alv 0 kuorma.
Alkuvuosina annoin lietettä pois tuhansia motteja ja käytin kauas apulantaa.
Altaat tuli tyhjäksi kuin itsestään ja Apulannan levitti päivässä parissa. Muistan kun ihan hymyilytti kun tuntui hassulta mutta samalla järkevältä.
Näinhän se menee, liete kauas ajettuna on suurempi kustannus kuin niiden ravinteiden arvo... Mutta. Vaikka se taloudellisesti olisi itsellekin erittäin järkevää. Niin siinä on T2 tyyliin erittäin suuri este. Kun se naapurikin hyötyy siitä...
Sitä juuri että tuet on edelleen aivan älyttömän paljon liian korkeita jos on varaa tehdä noin kalliita älyttömyyksiä vain siksi että naapuri ei vaan hyötyisi senttiäkään...
Tänään tuli oma etäkaivo täyteen, rekalla ajattaen kaverin sikalalta. Matkaa on 13.1km sivu.
Syksyisin ajan lähimmille pelloille kaverin sikalta, suoraan peltoon 16.5m3:n kärryllä. Siinäkin matkaa 6.5km pisimmillään mistä kuorman purku alkaa kohti takanurkkaa, lähimmälle osalle lohkoa siinäkin 5.5km. Lähimmäksi vie kuorman rauhallisella tahdilla 35 minuuttiin, takanurkalle vie yli 40 minuuttia. 39m3:n rekalla konttiin siirtäen pari tienpätkää taitaisi huutaa hoosiannaa. Talvella pitäisi pystyä kaikki siirrot tekemään, mutta mutta... 32ha tuo toinen kokonaisuus, jonne ajan syksyllä. Ehkä 1500m3:n kaivo olisi ok., riittäisi naapureillekin vähän. Mutta se hinta, näin kasvinviljelijän hyötynäkökulmasta on aika arveluttava...
Ellei lietteen vastaanottoon saisi tukea, ei hommassa olisi mitään järkeä. Nyt kaverille riittää säiliötila ja mä saan pskaa. Kulut menee enimmäkseen mun piikkiin, rekkasiirto puoliksi ja omat ajot teen kaverin kärryllä. Levitän omasta kaivosta omalla kärryllä, tai urakoitsijan toimesta.
Kaikki muut lietteen vastaanotot lähempää, mutta nyt vaikuttaa siltä että jotan on tehtävä, mikäli lietteen multaukseen tulee rajoituksia.
Ei se sianpska mitään ihmeainetta sentään ole, siinä ja siinä kumpi voittaa, hyöty vai tallaushaitat. Kallistuisin jopa haitan puolelle, viimeistään silloin kun fosforirajoja tiukennetaan.
-
Taitaa näillä lannoite hinnoilla lannan rahtaus kymmenien kilometrien päähän olla kannattavampaa, kuin ostaa kemiallista lantaa ja antaa ilmaiseksi lietteet altaasta. Pari siirtoajorekkaa ajamaan ja kontti lohkolle.
Mutta edelleen olen sitä mieltä että yhtään isompaa navettaa ei saisi tehdä kuin mihin rehu- ja lannanlevitysala antaa myöden. Yli viiden kilometrin ajomatkat alkaa maksamaan jo sen verran, että niistä lehmäpaikoista ei paljoa katetta kerry, jotka on niiden peltolohkojen varaan tehty.
132 heppainen traktori ja 10 kuution vaunu, matkaa suht. Tasan kymmenen km. Aikaa menee kolme varttia täyttöletkujen irroituksesta seuraavaan letkujen irroitukseen 45 min. Löpöä palaa noin 15 litraa reissu.
-
Teillä on kyllä hirveät ravinnepitoisuudet lietteessä jos sitä pystytte kannattavasti ajamaan kymmenenkin kilometrin päähän verraten keinolannoitteeseen... :'(
-
Teillä on kyllä hirveät ravinnepitoisuudet lietteessä jos sitä pystytte kannattavasti ajamaan kymmenenkin kilometrin päähän verraten keinolannoitteeseen... :'(
No ei se ainakaan siedä mitään urakoitsijaa tai rekkakuljetusta.. :-\
Itse jos ajelee maksetuilla koneilla niin löpökulut ja pikkaisen korjauksia sekä omalle ajalle palkka niin kyllähän sitä johonkin asti voi viedä. Suurin ongelma on keväisin ajanpuute ja lieterallia kestämättömät tiet. Sempä vuoksi on itse tullut ajettua kaukaisimmille pelloille syksyisin ja paras jos syysviljan alle saisi.
-
Täh! ottaakaa pojat selaset näyteet että saa hilipasta yhen 150 mottia hehtaarille. Ei tarvii pinsetillä laittaa.
-
Toinen että hommatkaa separaattori. Fosfori sinne kauimmaisille pelloille ja typpipitonen neste siihen lähelle. Pussista sitten typpeä sinne kauaksi. Kerralla voi juntata 5 vuoden tarpeen fosforipitosta tavaraa peltoon ja saa mielestäni patteroidakkin pellolle, että talvella ajokin onnistuu.
-
Kyllä näillä apulannan hinnoilla kannattaa aika kauas viedä sen sijaan että kippaa naapurin lähimmälle pellolle. Asia on sitten jo jokseenkin erilainen jos naapuri hakee itte lannat lantalasta. Kuitenkin vastoin kaikkia nykysuuntauksia pitäisi siirtyä enempi syyslevityksiin. Siitä hyötyisi kaikki paljon enemmän. Etenkin maat ja tiet. Toki mökkiläiset valittaa kun voi tulla kuraa tielle mutta se on onneksi pienimpiä ongelmia.
-
Kyllä näillä apulannan hinnoilla kannattaa aika kauas viedä sen sijaan että kippaa naapurin lähimmälle pellolle. Asia on sitten jo jokseenkin erilainen jos naapuri hakee itte lannat lantalasta. Kuitenkin vastoin kaikkia nykysuuntauksia pitäisi siirtyä enempi syyslevityksiin. Siitä hyötyisi kaikki paljon enemmän. Etenkin maat ja tiet. Toki mökkiläiset valittaa kun voi tulla kuraa tielle mutta se on onneksi pienimpiä ongelmia.
Väärin. Etenkin nurmille liete pitää saada aikaisin keväällä ja ratkaisu siihen on vetoletkulevitys ja etäaltaat.
-
Kyllä näillä apulannan hinnoilla kannattaa aika kauas viedä sen sijaan että kippaa naapurin lähimmälle pellolle. Asia on sitten jo jokseenkin erilainen jos naapuri hakee itte lannat lantalasta. Kuitenkin vastoin kaikkia nykysuuntauksia pitäisi siirtyä enempi syyslevityksiin. Siitä hyötyisi kaikki paljon enemmän. Etenkin maat ja tiet. Toki mökkiläiset valittaa kun voi tulla kuraa tielle mutta se on onneksi pienimpiä ongelmia.
Väärin. Etenkin nurmille liete pitää saada aikaisin keväällä ja ratkaisu siihen on vetoletkulevitys ja etäaltaat.
Väitän että nurmellekin paras ois syksyllä toisen tai kolmannen rehun jälkeen. tahtoo nurmipellot ottaa ihteensä kun mennään aikaisin pellolle. Voitas jopa minusta sallia kynnön alle huomattavasti isompia lietemääriä ajettavaksi. Vois jopa kerta annoksena semmoinen 50-60 mottia olla paikallaan. Siihen normaalit kevätlevitykset päälle.
-
Kyllä näillä apulannan hinnoilla kannattaa aika kauas viedä sen sijaan että kippaa naapurin lähimmälle pellolle. Asia on sitten jo jokseenkin erilainen jos naapuri hakee itte lannat lantalasta. Kuitenkin vastoin kaikkia nykysuuntauksia pitäisi siirtyä enempi syyslevityksiin. Siitä hyötyisi kaikki paljon enemmän. Etenkin maat ja tiet. Toki mökkiläiset valittaa kun voi tulla kuraa tielle mutta se on onneksi pienimpiä ongelmia.
Väärin. Etenkin nurmille liete pitää saada aikaisin keväällä ja ratkaisu siihen on vetoletkulevitys ja etäaltaat.
Väitän että nurmellekin paras ois syksyllä toisen tai kolmannen rehun jälkeen. tahtoo nurmipellot ottaa ihteensä kun mennään aikaisin pellolle. Voitas jopa minusta sallia kynnön alle huomattavasti isompia lietemääriä ajettavaksi. Vois jopa kerta annoksena semmoinen 50-60 mottia olla paikallaan. Siihen normaalit kevätlevitykset päälle.
Samaa mieltä...
Vetoletkulevitys on toki hyvä idea, mutta ei käy joka paikkaan järkevästi.
-
Kyllä näillä apulannan hinnoilla kannattaa aika kauas viedä sen sijaan että kippaa naapurin lähimmälle pellolle. Asia on sitten jo jokseenkin erilainen jos naapuri hakee itte lannat lantalasta. Kuitenkin vastoin kaikkia nykysuuntauksia pitäisi siirtyä enempi syyslevityksiin. Siitä hyötyisi kaikki paljon enemmän. Etenkin maat ja tiet. Toki mökkiläiset valittaa kun voi tulla kuraa tielle mutta se on onneksi pienimpiä ongelmia.
Väärin. Etenkin nurmille liete pitää saada aikaisin keväällä ja ratkaisu siihen on vetoletkulevitys ja etäaltaat.
Väitän että nurmellekin paras ois syksyllä toisen tai kolmannen rehun jälkeen. tahtoo nurmipellot ottaa ihteensä kun mennään aikaisin pellolle. Voitas jopa minusta sallia kynnön alle huomattavasti isompia lietemääriä ajettavaksi. Vois jopa kerta annoksena semmoinen 50-60 mottia olla paikallaan. Siihen normaalit kevätlevitykset päälle.
Samaa mieltä...
Vetoletkulevitys on toki hyvä idea, mutta ei käy joka paikkaan järkevästi.
Äkkiä väitäsin että nurmelle on sama vetääkö pintaan omalla vaunulla, vai vredolla mullaten niin ettei ilman kumpareita pysty liikkumaan pellolla.
-
Kyllä näillä apulannan hinnoilla kannattaa aika kauas viedä sen sijaan että kippaa naapurin lähimmälle pellolle. Asia on sitten jo jokseenkin erilainen jos naapuri hakee itte lannat lantalasta. Kuitenkin vastoin kaikkia nykysuuntauksia pitäisi siirtyä enempi syyslevityksiin. Siitä hyötyisi kaikki paljon enemmän. Etenkin maat ja tiet. Toki mökkiläiset valittaa kun voi tulla kuraa tielle mutta se on onneksi pienimpiä ongelmia.
Väärin. Etenkin nurmille liete pitää saada aikaisin keväällä ja ratkaisu siihen on vetoletkulevitys ja etäaltaat.
Turha sitä lietettä ajaa keväällä sinne nurmiin. Ykkössato kootaan kuitenkin kesäkuun alussa ja lieteen ravinteet kylmässä maassa ei auta kasvua, maan täytyy olla riittävän lämmintä ennen kuin esim. typpi on kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Syksyllä annettu liete toimii nurmella keväällä annettua lietettä paremmin kevätsadossa.
-
Kyllä näillä apulannan hinnoilla kannattaa aika kauas viedä sen sijaan että kippaa naapurin lähimmälle pellolle. Asia on sitten jo jokseenkin erilainen jos naapuri hakee itte lannat lantalasta. Kuitenkin vastoin kaikkia nykysuuntauksia pitäisi siirtyä enempi syyslevityksiin. Siitä hyötyisi kaikki paljon enemmän. Etenkin maat ja tiet. Toki mökkiläiset valittaa kun voi tulla kuraa tielle mutta se on onneksi pienimpiä ongelmia.
Väärin. Etenkin nurmille liete pitää saada aikaisin keväällä ja ratkaisu siihen on vetoletkulevitys ja etäaltaat.
Turha sitä lietettä ajaa keväällä sinne nurmiin. Ykkössato kootaan kuitenkin kesäkuun alussa ja lieteen ravinteet kylmässä maassa ei auta kasvua, maan täytyy olla riittävän lämmintä ennen kuin esim. typpi on kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Syksyllä annettu liete toimii nurmella keväällä annettua lietettä paremmin kevätsadossa.
hidasta on. no toimii se jo kakkoselle. kakkosen jälkeen ajetustakin seurauksena vain joutavaa kuloa talven alle.
-
Teillä on kyllä hirveät ravinnepitoisuudet lietteessä jos sitä pystytte kannattavasti ajamaan kymmenenkin kilometrin päähän verraten keinolannoitteeseen... :'(
Niin näytteissähän on 1/10 arvot , pitkä perinne jo paperitehtaiden ympäristölupa-ajoilta.
Tuhtia tavaraa se on, vieläkin huutaa fosfoinäyte vinoneliötä, vaikka lietteen mätöstä on 30 vuotta.
-SS-
-
Teillä on kyllä hirveät ravinnepitoisuudet lietteessä jos sitä pystytte kannattavasti ajamaan kymmenenkin kilometrin päähän verraten keinolannoitteeseen... :'(
Niin näytteissähän on 1/10 arvot , pitkä perinne jo paperitehtaiden ympäristölupa-ajoilta.
Tuhtia tavaraa se on, vieläkin huutaa fosfoinäyte vinoneliötä, vaikka lietteen mätöstä on 30 vuotta.
-SS-
Herää kysymys että huuhtoutuuko fosfori vesistöön.
-
Kyllä näillä apulannan hinnoilla kannattaa aika kauas viedä sen sijaan että kippaa naapurin lähimmälle pellolle. Asia on sitten jo jokseenkin erilainen jos naapuri hakee itte lannat lantalasta. Kuitenkin vastoin kaikkia nykysuuntauksia pitäisi siirtyä enempi syyslevityksiin. Siitä hyötyisi kaikki paljon enemmän. Etenkin maat ja tiet. Toki mökkiläiset valittaa kun voi tulla kuraa tielle mutta se on onneksi pienimpiä ongelmia.
Väärin. Etenkin nurmille liete pitää saada aikaisin keväällä ja ratkaisu siihen on vetoletkulevitys ja etäaltaat.
Turha sitä lietettä ajaa keväällä sinne nurmiin. Ykkössato kootaan kuitenkin kesäkuun alussa ja lieteen ravinteet kylmässä maassa ei auta kasvua, maan täytyy olla riittävän lämmintä ennen kuin esim. typpi on kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Syksyllä annettu liete toimii nurmella keväällä annettua lietettä paremmin kevätsadossa.
hidasta on. no toimii se jo kakkoselle. kakkosen jälkeen ajetustakin seurauksena vain joutavaa kuloa talven alle.
Itte kun tehdään kolmet sadot niin ei paljoa kuloa kerkiä tulla. Itte en näe oikeastaan mitään merkitystä koska se lanta ajetaan pellolle. Aina se hyöty tulee sitten seuraavaan satoon. Ehkä huhti/ toukokuu on huonoja pellon kantamisen takia ja sitten joskus syyskuussa on turha ajaa syysateisiin mutta loka ja varsinkin marraskuu on mitä parhaimpia levityskuukausia kun jäätyvään maahan ajaa. Silloin ravinteet on heti keväällä käytössä.
Levitystekniikasta niin joku 8 motin kärry 100 heppasen raktorin perässä olisi paras. Se ei kauheasti tallaisi eikä mitään. Toki kontin tai kaksi siirtovaunua raktoreineen se vaatii kaveriksi.
-
Toinen että hommatkaa separaattori. Fosfori sinne kauinmaisille pelloille ja typpipitonen neste siihen lähelle. Pussista sitten fosforia sinne kauaksi. Kerralla voi juntata 5 vuoden tarpeen fosforipitosta tavaraa peltoon ja saa mielestäni patteroidakkin pellolle, että talvella ajokin onnistuu.
Entäs se typpi, jos kerran fosfori menee lähelle ja kauas?
Meil ei kusta ajeta yli 2km päähän, kakkaa on ajatettu aika paljonkin 20km päähän.
Ja kaikki omille pelloille.
-
Toinen että hommatkaa separaattori. Fosfori sinne kauinmaisille pelloille ja typpipitonen neste siihen lähelle. Pussista sitten typpeä sinne kauaksi. Kerralla voi juntata 5 vuoden tarpeen fosforipitosta tavaraa peltoon ja saa mielestäni patteroidakkin pellolle, että talvella ajokin onnistuu.
Entäs se typpi, jos kerran fosfori menee lähelle ja kauas?
Meil ei kusta ajeta yli 2km päähän, kakkaa on ajatettu aika paljonkin 20km päähän.
Ja kaikki omille pelloille.
No siihen lähelle se typpipitonen. Voihan kyntövuorossa oleville lohkoillekkin juntata sitä fosforipitoista separointi jaetta kerralla 5 vuoden tarpeen. Lähipelloille kun ajaa sen oliko se 170kg/typpeä karjanlannasta, tarkoitta jo 5 arvollakin yli 30 mottisa hehtaarille nestemäistä separointi jaetta.
-
Tätäkin on muuten tutkittu, mutta en viitsi linkkiä kaivaa, mutta lopputulos oli, että 100 tonnia kerralla 5v välein paljon pienemmät kokonaishuuhtoumat kuin 20 tonnia vuosittain ;)
-
Turha sitä lietettä ajaa keväällä sinne nurmiin. Ykkössato kootaan kuitenkin kesäkuun alussa ja lieteen ravinteet kylmässä maassa ei auta kasvua, maan täytyy olla riittävän lämmintä ennen kuin esim. typpi on kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Syksyllä annettu liete toimii nurmella keväällä annettua lietettä paremmin kevätsadossa.
[/quote]
Lämmittääks syksyllä levitetty liete maata ???????
-
Tätäkin on muuten tutkittu, mutta en viitsi linkkiä kaivaa, mutta lopputulos oli, että 100 tonnia kerralla 5v välein paljon pienemmät kokonaishuuhtoumat kuin 20 tonnia vuosittain ;)
RAE hankkeessa tätä taittiin tukia. Siellä kait oli kokeiltu 30 senttiin kyntämistä ja reilua kakkendaali määrää. Ei ollut ainakaan lisännyt päästöjä. Samalla oi huomioitu että siellä missä oli kuntataloutta oli myös pienemmät ravinne huuhtoumat.
-
Me otettiin biotehtaalta kesälevitykseen,toivat rekalla kotio ilmaiseksi.Ja saatiin levitettyä 50ha alle kilometrin matkalla.
Sitte syksyllä annettiin navetan naapurille samanverran lervaa.
Pysyy paperit kunnos....
-
Nostetaas..
Joko alkaa ensi talvena separaattorit mustaa kultaa vuolemaan ???
Miten hinnoittelu?
Saikos tehdä talvella pellolle aumaan separoitua kuivakakkaa?
-
Sulla varmaan sitten joka kuormasta analyysi, jos alat vertaamaan kauppalannotteisiin.
-
^
Eemelillä paistaa katkeruus läpi
Ei joka kuormasta tokikaan tarvi näytettä olla,näyte riittää kokonaiserästä. Agronautti ei ainakaan tuossa yllä vertaillut mihinkään kauppalannoitteisiin.
Orgaaniset lannoitteet saattaa nostaa arvoaan ensi keväänä.
-
Sehän on monella tilalla ongelmajätettä, vastaanottajan kuuluu saada kohtuukorvaus.
Paljonko oljista maksetaan kun niitä haetaan.
Pellolta lähteneiden ravinteiden arvoko. Siis niidenkin hinta nousee arvoon arvaamattomaan.
-
^
En minä ainakaan maksa sianlietteestä kun sitä vastaanotan mitään. Levityksestä urakoitsija ottaa x euroa kun Vredolla piilottaa lietteen maan poveen.