Onko kukaan muokannu vanhoista kyntöauroista jankkuria? Vanhat kolmesiipiset överumit on jääny nurkkiin ja niistä voisi kokeilla tehä kaksiteräiset jankkurit pienialaisiin kokeiluihin. Minkälaiset terät olisi parhaat siipien tilalle? Kokemuksia? Kovin järeitä nyt ei ainakaan kestä.

Vanhoista fiskarsseista tollaiset kyhättiin. Kaikki siivet ja satulat pois ja ojaksen päähän suora kärkilappu. Hyvin noi maahan uppoo. Laukasulaitteen liikettä piti rajoittaa kun kiveen osuessa nousi täysin ylös eikä laskeutunut enää alas vaikka nosti maasta pois. Nelisiipiset aurat oilivat nuo.

Kuinka leveä kärkilappu? Ku sais sellsen että nostais maata leveältä alueelta eikä vaan ojaksen kohasta..

eikös tuohon kävis se hanhenjalkakärki?   ainoa vaan että saabi olla kunnollinen, tuo mvagentin malli ei ehkä kestä syvemmällä...

Jotain kymmenen senttiä leveä lappu laitettiin. sekoitaa maata aika kovasti kun on niin pystyssä. Mietin että voisi olla parempi hitsata toi lappu enempi vaakatasoon niin kohottelisi vaan eikä sekoittaisi niin paljon. Pitäisi noista oikeista jankkureista apinoida toi kallistus kulma.

Jotain kymmenen senttiä leveä lappu laitettiin. sekoitaa maata aika kovasti kun on niin pystyssä. Mietin että voisi olla parempi hitsata toi lappu enempi vaakatasoon niin kohottelisi vaan eikä sekoittaisi niin paljon. Pitäisi noista oikeista jankkureista apinoida toi kallistus kulma.

Kannattaa apinoida, mutta tarkkuutta sitten. Niin kamalia rytöstyksiä markkinoilla on, että huh huh. Maan kimppuun hyökätään rajulla raudalla ja suurella voimalla.

Ei hyvä.

Nurmijankkureista apinoit. Ne ovat hyviä.

Jotain kymmenen senttiä leveä lappu laitettiin. sekoitaa maata aika kovasti kun on niin pystyssä. Mietin että voisi olla parempi hitsata toi lappu enempi vaakatasoon niin kohottelisi vaan eikä sekoittaisi niin paljon. Pitäisi noista oikeista jankkureista apinoida toi kallistus kulma.

tein sampo-auroista "jankkurin" jonka oli tarkoitus olla enempi myyräauran tapainen eli ohjataan vesiä sala- ja avo-ojiin. Ojaksen kylkeen 20 mm teräslevy hitsillä kiinni. Alla 30 mm pyöröteräs, johon kultivaattorin terän pala kärjeksi, joka hoitaa maahakuisuuden ja sekoittaa vähän maata.

Perinteiseen myyräauraan verrattuna hyvä peli, kun on jousilaukaisu kivien varalta. Erittäin herkkää on tuon terälapun koon ja kulman hakeminen, välillä laukesi ennen aikojaan tai sitten ei mennyt maahan ollenkaan.

Jankkurointi taitaa olla jatkuvaa vuosittaista puuhaa, jossa vähän ristikkäisillä vedoilla saa pellon pysymään hyvänä. Tuskin sitä kannattaa yhtenä vuotena kerralla ajaa kuntoon?

Lainaus käyttäjältä: K.Kusti - 19.04.16 - klo:20:52

Jotain kymmenen senttiä leveä lappu laitettiin. sekoitaa maata aika kovasti kun on niin pystyssä. Mietin että voisi olla parempi hitsata toi lappu enempi vaakatasoon niin kohottelisi vaan eikä sekoittaisi niin paljon. Pitäisi noista oikeista jankkureista apinoida toi kallistus kulma.

tein sampo-auroista "jankkurin" jonka oli tarkoitus olla enempi myyräauran tapainen eli ohjataan vesiä sala- ja avo-ojiin. Ojaksen kylkeen 20 mm teräslevy hitsillä kiinni. Alla 30 mm pyöröteräs, johon kultivaattorin terän pala kärjeksi, joka hoitaa maahakuisuuden ja sekoittaa vähän maata.

Perinteiseen myyräauraan verrattuna hyvä peli, kun on jousilaukaisu kivien varalta. Erittäin herkkää on tuon terälapun koon ja kulman hakeminen, välillä laukesi ennen aikojaan tai sitten ei mennyt maahan ollenkaan.

Jankkurointi taitaa olla jatkuvaa vuosittaista puuhaa, jossa vähän ristikkäisillä vedoilla saa pellon pysymään hyvänä. Tuskin sitä kannattaa yhtenä vuotena kerralla ajaa kuntoon?

Toivottavasti ei. Silloin on jossain jotain vikaa.

Lainaus käyttäjältä: K.Kusti - 19.04.16 - klo:20:52

Jotain kymmenen senttiä leveä lappu laitettiin. sekoitaa maata aika kovasti kun on niin pystyssä. Mietin että voisi olla parempi hitsata toi lappu enempi vaakatasoon niin kohottelisi vaan eikä sekoittaisi niin paljon. Pitäisi noista oikeista jankkureista apinoida toi kallistus kulma.

tein sampo-auroista "jankkurin" jonka oli tarkoitus olla enempi myyräauran tapainen eli ohjataan vesiä sala- ja avo-ojiin. Ojaksen kylkeen 20 mm teräslevy hitsillä kiinni. Alla 30 mm pyöröteräs, johon kultivaattorin terän pala kärjeksi, joka hoitaa maahakuisuuden ja sekoittaa vähän maata.

Perinteiseen myyräauraan verrattuna hyvä peli, kun on jousilaukaisu kivien varalta. Erittäin herkkää on tuon terälapun koon ja kulman hakeminen, välillä laukesi ennen aikojaan tai sitten ei mennyt maahan ollenkaan.

Jankkurointi taitaa olla jatkuvaa vuosittaista puuhaa, jossa vähän ristikkäisillä vedoilla saa pellon pysymään hyvänä. Tuskin sitä kannattaa yhtenä vuotena kerralla ajaa kuntoon?

Laittakaas kuvia noista kärjistä. Käytännön maamiehessä (4/2013?) oli Johannes Tiusasen seikkaperäinen artikkeli kärkimalleista, tässäkin jotain: http://docplayer.fi/11199897-Maan-rakenteen-korjaaminen-syvakuohkeuttamalla-juuso-joona-agronomi-tyynelan-tila-joutseno-siemenperunapaiva-2013-kalajoki-20-2.html

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 21.04.16 - klo:23:46

Lainaus käyttäjältä: K.Kusti - 19.04.16 - klo:20:52

Jotain kymmenen senttiä leveä lappu laitettiin. sekoitaa maata aika kovasti kun on niin pystyssä. Mietin että voisi olla parempi hitsata toi lappu enempi vaakatasoon niin kohottelisi vaan eikä sekoittaisi niin paljon. Pitäisi noista oikeista jankkureista apinoida toi kallistus kulma.

tein sampo-auroista "jankkurin" jonka oli tarkoitus olla enempi myyräauran tapainen eli ohjataan vesiä sala- ja avo-ojiin. Ojaksen kylkeen 20 mm teräslevy hitsillä kiinni. Alla 30 mm pyöröteräs, johon kultivaattorin terän pala kärjeksi, joka hoitaa maahakuisuuden ja sekoittaa vähän maata.

Perinteiseen myyräauraan verrattuna hyvä peli, kun on jousilaukaisu kivien varalta. Erittäin herkkää on tuon terälapun koon ja kulman hakeminen, välillä laukesi ennen aikojaan tai sitten ei mennyt maahan ollenkaan.

Jankkurointi taitaa olla jatkuvaa vuosittaista puuhaa, jossa vähän ristikkäisillä vedoilla saa pellon pysymään hyvänä. Tuskin sitä kannattaa yhtenä vuotena kerralla ajaa kuntoon?

Laittakaas kuvia noista kärjistä. Käytännön maamiehessä (4/2013?) oli Johannes Tiusasen seikkaperäinen artikkeli kärkimalleista, tässäkin jotain: http://docplayer.fi/11199897-Maan-rakenteen-korjaaminen-syvakuohkeuttamalla-juuso-joona-agronomi-tyynelan-tila-joutseno-siemenperunapaiva-2013-kalajoki-20-2.html

Jos ei nyt tee mitään radikaaleja maalajinvaihtokepposia, niin piikkimalli ja ennen kaikkea koko terän muoto sellainen, että maakerrokset eivät sekoitu keskenään.

Tuoltakin löytyy kaikenlaisia rautakasoja.
http://www.eversagro.com/tillage_machines/Subsoilers/

Tuossa syväkuohkeutusesityksessä oli paljon asiaa ja kannattaa ottaa niistä jutuista vaarin. Yksi onneton maininta siinä oli ohimennen.

Rakenteen korjaaminen kipsillä. Jos ei ole jostain syystä pakko, niin älkää levittäkö kipsiä peltoon. Jos estätte fosforin huuhtoutumista eroosion vaikutuksesta, niin sitten sopii levittää sellaisille alueille. Muussa tapauksessa teitä huijataan pahasti.

Nuo ovat ehkä hellävaraisempia
http://www.eversagro.com/tillage_machines/Grassland_Maintenance/

Unohtakaa koko jankkurointi, se on ammattitaidottomuuden julistamista jos pellot on murjottu tyhmyyttään niin tiukkaan että moista runnomista tarvitaan. Eikä se edes auta kuin korkeintaan vuodeksi - kahdeksi jos ei työmetodeja ja viljelykiertoa ymmärretä muuttaa.
Itsellä on sinistä plinisavea enimmät puolet pelloista, ettei tartte kenenkään tulle jeesustelemaan maalajikysymyksistä.
Tämä on viljanviljelijän ongelma, maanviljelijällä sitä ei ole...

Unohtakaa koko jankkurointi, se on ammattitaidottomuuden julistamista jos pellot on murjottu tyhmyyttään niin tiukkaan että moista runnomista tarvitaan. Eikä se edes auta kuin korkeintaan vuodeksi - kahdeksi jos ei työmetodeja ja viljelykiertoa ymmärretä muuttaa.
Itsellä on sinistä plinisavea enimmät puolet pelloista, ettei tartte kenenkään tulle jeesustelemaan maalajikysymyksistä.
Tämä on viljanviljelijän ongelma, maanviljelijällä sitä ei ole...

Entä jos itse ei ole ollut tiivistymiin syyllinen?  Mulla on kierrossa viljaa yleensä yhden korkeintaan kaksi vuotta peräkkäin ja härkäpapua, öljykasveja ja nurmia...

Pitääkö silti olla tyytyväinen tiivistyneisiin peltoihin eikä etsiä keinoja muuttaa mitään?? 

Tarkotus on nyt pitää yhdellä lohkolla viime vuonna suojaviljaan kylvetty nurmi nurmella ainakin pari vuotta, ja kokeilla jankkurointia siihen ensi vuonna jos säät sallii ja kylvää syysrypsiä perään. Voisihan sitä pitää yli viisi vuottakin nurmella, mutta kun ei itsellä nurmelle käyttöä ole voisi kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Voit toki kehua omia peltojasi vaikka maailman tappiin asti mutta se ei tähän asiaan auta.

Lainaus käyttäjältä: Strimari - 22.04.16 - klo:11:38

Unohtakaa koko jankkurointi, se on ammattitaidottomuuden julistamista jos pellot on murjottu tyhmyyttään niin tiukkaan että moista runnomista tarvitaan. Eikä se edes auta kuin korkeintaan vuodeksi - kahdeksi jos ei työmetodeja ja viljelykiertoa ymmärretä muuttaa.
Itsellä on sinistä plinisavea enimmät puolet pelloista, ettei tartte kenenkään tulle jeesustelemaan maalajikysymyksistä.
Tämä on viljanviljelijän ongelma, maanviljelijällä sitä ei ole...

Entä jos itse ei ole ollut tiivistymiin syyllinen?  Mulla on kierrossa viljaa yleensä yhden korkeintaan kaksi vuotta peräkkäin ja härkäpapua, öljykasveja ja nurmia...

Pitääkö silti olla tyytyväinen tiivistyneisiin peltoihin eikä etsiä keinoja muuttaa mitään?? 

Tarkotus on nyt pitää yhdellä lohkolla viime vuonna suojaviljaan kylvetty nurmi nurmella ainakin pari vuotta, ja kokeilla jankkurointia siihen ensi vuonna jos säät sallii ja kylvää syysrypsiä perään. Voisihan sitä pitää yli viisi vuottakin nurmella, mutta kun ei itsellä nurmelle käyttöä ole voisi kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Voit toki kehua omia peltojasi vaikka maailman tappiin asti mutta se ei tähän asiaan auta.

Nyt ainakin on mahdollisimman hyvä konsepti rakenteen paranemiseen. Vielä kun maltat jankkuroinnin jälkeen odottaa ainakin sen vuoden, että ehtii stabiloitua. Eikä mennä millään masiinalla lähellekään ennen kesää 2017.

tuota, mutta mitäs pitää tehä tuon jankkuroinnin kanssa pellolla joka on ollu lammaslaitumena yli 26 vuotta ja jatkuvasti nurmella mutta silti on tuossa keskellä peltoa tiukka kohta jossa vesi seisoo ja ei osaa mennä halki menevään salaojaan?        en ihan tiedä miten tuon voi jollain saada kuriin kun ei vesi löydä putkeen alta puolen metrin ja maalaji sentäs htmr ja oikein hieno sellanen...   tuhkaa kuivana kesänä.

Unohtakaa koko jankkurointi, se on ammattitaidottomuuden julistamista jos pellot on murjottu tyhmyyttään niin tiukkaan että moista runnomista tarvitaan. Eikä se edes auta kuin korkeintaan vuodeksi - kahdeksi jos ei työmetodeja ja viljelykiertoa ymmärretä muuttaa.
Itsellä on sinistä plinisavea enimmät puolet pelloista, ettei tartte kenenkään tulle jeesustelemaan maalajikysymyksistä.
Tämä on viljanviljelijän ongelma, maanviljelijällä sitä ei ole...

Viljelytekniikassa voi olla sanomista, mutta kannattaa tutkia myös salaojituksen taso. Onko soraa käytetty ja minkälaista maata putkien päälle on kaa*****. Toikin auttaa jo paljon, kun selvittää onko laskuaukko oikeasti auki vai onko vedenalainen ojitus ja kuinka pitkälle se ulottuu.