Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: viisasmies - 10.02.17 - klo:19:41
-
samassa ilmotuksessa kone kesko lopettaa konemyynnin suomessa viimestään 2020! hankkija myy sitten claasin traktorit ja puimurit suomessa ja baltiassa ,mukaan lukien muutkin pohjoismaat! Kaupassa Konekesko myi 45 % Baltian maayhtiöidensä osakekannasta DAVA Agravikselle. Tämän ohella osapuolet sopivat DAVA Agraviksen oikeudesta ostaa ja Konekeskon oikeudesta myydä loput maayhtiöiden osakkeista viimeistään tammikuussa 2019 tehtävin ilmoituksin. Lisäksi osapuolet sopivat Danish Agron toisen tytäryhtiön Danish Agro Machinery Holding A/S:n mahdollisuudesta ostaa ja Konekeskon mahdollisuudesta myydä Konekeskon Suomen maatalouskonekaupan toiminnot viimeistään syyskuussa 2020 tehtävin ilmoituksin.
Konekeskon Baltian maayhtiöt harjoittavat maatalous-, metsä- ja maanrakennuskoneiden maahantuontia, myyntiä ja huoltoa. Yhtiöiden edustamia keskeisiä tuotemerkkejä ovat mm. Claas-traktorit, -puimurit ja -nurmikoneet, Ponsse-metsäkoneet, Kobelco-kaivinkoneet ja Kubota-minikaivinkoneet.
Keskon strategisena tavoitteena on kasvu kotimaan päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa. ”Konekaupan toiminnot ovat kasvaneet ja kehittyneet yhdessä vahvojen päämiesten kanssa. Keskon fokusoituessa strategisiin kasvualueisiin on hyvä, että konekaupan liiketoiminnoilla on mahdollisuus vahvistua edelleen osana isompaa kokonaisuutta ja parantaa myös asiakaskokemusta”, toteaa Antti Meriläinen, maatalous- ja konekaupan johtaja.
-
Niin siis myyntioptiosta on kysymys. Eipä tuossa sinänsä mitään ihmeellistä, konekauppa nykyvaatimuksineen keskittyy yhä enemmän kansainvälisten toimijoiden käsiin.
-
Niin ja yritykset keskittyvät ulkomaiseen omistukseen, koska suomessa ei vaan kannata toimia niin, että tänne makselee verot ja kulut...
-
Tää on ollut tiedossa 4 vuotta, joten kiva kuulla.
-
No siinä mielessä ei ole yllätys, että Kesko on lykännyt kauppoja uudistaessaan maatalouspuolen aika usein johonkin rautakaupan takanurkkaan. Ja eiköhän se maatalouspuolikin jossain vaiheessa joko myydä tai lopeteta. Ellei maataloudeksi lasketa heppa- ja lemmikkieläinpuolta.
-
Onkos ny sitten Suomen K-maataloudet baltiaa myös.
-SS-
-
Minä en ymmärrä enää mitään. Salossa tulee mainoksia samalta tontilta, on Hankkijaa ja SSO maataloutta, eikä oikein ole käsitystä, ovatko kummatkin Hankkijaa, yksityistä kauppaa, vai jotain juuttien ketjumyymälää. Sitten kaikki K-kaupat eivät taida edes olla mitään Keskoa; onkin kuitissa vaikka Karjaan Rauta Oy, puhuvat ruotsia mutta jos jotakin ostamassa on, niin äkkiä vaihtuu suomeksi, ja niin kannetaan säkkiä autoon ja tehdään hyväksi, ja Salossa on rautakauppojakin K-rautaa ja Rautiaa.
Ei ymmärrä ikämies tämmästä. Omamyyjäkin on tai ei ole Tanskan isännän palveluksessa ? Tiedä häntä, uskaltaako edes mennä sisälle, tai pitää mennä tanskan kielen kursille ensin.
Tai jotain.
-SS-
-
No ei ollut pitkä taru Glaasilla suomessa.
-
Minä en ymmärrä enää mitään. Salossa tulee mainoksia samalta tontilta, on Hankkijaa ja SSO maataloutta, eikä oikein ole käsitystä, ovatko kummatkin Hankkijaa, yksityistä kauppaa, vai jotain juuttien ketjumyymälää. Sitten kaikki K-kaupat eivät taida edes olla mitään Keskoa; onkin kuitissa vaikka Karjaan Rauta Oy, puhuvat ruotsia mutta jos jotakin ostamassa on, niin äkkiä vaihtuu suomeksi, ja niin kannetaan säkkiä autoon ja tehdään hyväksi, ja Salossa on rautakauppojakin K-rautaa ja Rautiaa.
Ei ymmärrä ikämies tämmästä. Omamyyjäkin on tai ei ole Tanskan isännän palveluksessa ? Tiedä häntä, uskaltaako edes mennä sisälle, tai pitää mennä tanskan kielen kursille ensin.
Tai jotain.
-SS-
SSO olisi jäänyt ilman kone-edustuksia? Tuleeko Hankkijasta siemen-, rehu-, ja puutarhakauppa? Ei kannata liikaa miettiä, joku näitä kumminkin myy..
No ei kai ole ihan ilman jäänyt. Koska myy nyt CASE IH ja Newhollandia, sekä Vihdissäkin, vaikuttaa varmaan saratuotteeseen.. Salon Maatalouspalvelu/Kuisma tyhjenivät kadun toiselta puolelta. On Kveernelantia ja muuta hienoo. Silti sivuilla sanottiin SSO Maataloudesta ja EePee Agrista : "Näiden molempien pääyhteistyökumppanina maatalouskaupassa on Hankkija Oy. "
-SS-
-
No ei ollut pitkä taru Glaasilla suomessa.
Parempi nii..
-
Loppuuko nyt sitten ylipäiväisten ja ruostuneiden pyöräkuormaajien saatavuus samalla ?
-SS-
-
Eikö se ole Kone-Glans eikä Glaas?
-
Eikö se ole Kone-Glans eikä Glaas?
Tuli CL aasista GL aasi :D
-
Edustusmulkkauksien vaiheessa voi tehdä hyviä hintalöytöjä,
Saas nähdä.
Varmaan kiva k-kauppiaalla, piha täys uusia koneita ...
Varaosapuolelle se voi aiheuttaa propleemaa, tiä mistäpäin
Varaosia alkais ettiin
Turun konekeskus ja kjellman vahvistuu....
-
Edustusmulkkauksien vaiheessa voi tehdä hyviä hintalöytöjä,
Saas nähdä.
Varmaan kiva k-kauppiaalla, piha täys uusia koneita ...
Varaosapuolelle se voi aiheuttaa propleemaa, tiä mistäpäin
Varaosia alkais ettiin
Turun konekeskus ja kjellman vahvistuu....
Konekauppa sitoo pääomia, miten voi vahvistua?
-
Mun mielestäni pelkästään hyvä homma, että Konekeskosta päästään eroon. Konekeskon suurin ongelma on ollut firma ittessään. Niin monta konekauppaa on ratkennut siihen, että merkki sinänsä ok, mutta Keskoon ei voi luottaa. Sitten on niitä, jotka ovat luottaneet ja kokeneet joutuneensa rosvotuksi. Varsinkin maanrakennuspuolella on pitkä nippu yrittäjiä, joiden puheista kuultaa syvä katkeruus. Ei enää, kiitos. Seuraavaksi saa joku muu yrittää ja koittaa tehdä oikeasti luotettavaa asiakaspalvelua.
Ihmeen sitkeästi jaksoivat olla leikissä mukana, vaikka vuosikaudet on jo tahkottu tappiolla. Maatalouspuolella tulee todennäköisesti myös jollakin aikavälillä ratkaisuja eteen. Siellä on kyllä sanottava, että pelkän kaupan lisäksi on vaakakupissa myös koetoimintaa yms. viljelijää oikeasti hyödyttävää asiaa. Jos muuttuu pelkäksi kaupaksi ja rönsyt karsitaan pois, en välttämättä tiedä onko hyvä homma.
-
No ei ollut pitkä taru Glaasilla suomessa.
Lugas ja Glaas.
HUUUUUTONAURUA!
Ja vielä suihku pumppu!!!
-
Englanniksi en asioisi teidän Kone-Glanssissanne. Voi olla ettei kaupankäynti suju.
https://www.google.fi/search?q=glans&client=firefox-b&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwizpsGvuIfSAhVE2xoKHdT7BWkQ_AUICCgB&biw=1280&bih=671#imgrc=_
-
No ei ollut pitkä taru Glaasilla suomessa.
Lugas ja Glaas.
HUUUUUTONAURUA!
Ja vielä suihku pumppu!!!
Leikattua öljyä. Mitenkäs öljyä leikataan ;D
-
No ei ollut pitkä taru Glaasilla suomessa.
Lugas ja Glaas.
HUUUUUTONAURUA!
Ja vielä suihku pumppu!!!
Leikattua öljyä. Mitenkäs öljyä leikataan ;D
Kai niin kuin konjakkiakin
-
Näyttivät kumminkin pörssitiedotteen mukaan tehneen viis miljoonaa voittoa 2016 pelkästään Baltiassa?
-
Näyttivät kumminkin pörssitiedotteen mukaan tehneen viis miljoonaa voittoa 2016 pelkästään Baltiassa?
Kirjanpidollista kikkailua myyntiarvon nostamiseksi ?
-
Loppuuko nyt sitten ylipäiväisten ja ruostuneiden pyöräkuormaajien saatavuus samalla ?
-SS-
Erittäin hyvin sanottu. ;)
-
Tämä homma alkaa näyttää poikkeuksellisen selvältä. Claas siirtyy Y-Agron myyntiin, vähintään puimurit, mutta todennäköisesti myös traktorimyyntiä jatketaan, että myyjillä on jotain hommaa. Varaosat löytyvät luonnollisesti Hankkijan tiskiltä. Koneita ei Hankkijan myyntiin voida ottaa, Jontikan painostus ja vastustus tulee olemaan hirvittävä. Kokonaisuutena Claassin puimurit hyötyvät tilanteesta kaikkein eniten, kilpailijoilta lähtee siivua pois. Halvalla ei tule Claas irtoamaan ja paras ostohetki lieneekin näistä viimeisistä Keskon myyntieristä. Hiukan ihmettelen tällaista parin vuoden siirtymäaikaa myynnissä. Tekee merkin ympärille epävarmuutta ja vaikuttaa väkisin myyntiin, vaikka jatko Suomessa tuleekin olemaan varma. Keskolle tilanteesta lähinnä harmia ja turhia kuluja heikon myynnin takia.
-
Kyllä y-agron kautta Claasin mynnistä ei tule mitään.Semmoista oleskelua on Yn hommat olleet aina.
-
Tätähän keskon traktorikauppa on ollut jo 80 luvulta saakka, leulantti oli "keskonsetori" kunnes saivat oikean setorin vähäksi aikaa myyntiin ja siitä onkin merkin vaihtorumba jatkunut, muutaman vuoden välein vaihdetaan edustusmerkkiä ja edelliset ostajat jää vähän tuuliajolle, ellei heti vaihda uuteen edustukseen :(
-
Tämä homma alkaa näyttää poikkeuksellisen selvältä. Claas siirtyy Y-Agron myyntiin, vähintään puimurit, mutta todennäköisesti myös traktorimyyntiä jatketaan, että myyjillä on jotain hommaa. Varaosat löytyvät luonnollisesti Hankkijan tiskiltä. Koneita ei Hankkijan myyntiin voida ottaa, Jontikan painostus ja vastustus tulee olemaan hirvittävä. Kokonaisuutena Claassin puimurit hyötyvät tilanteesta kaikkein eniten, kilpailijoilta lähtee siivua pois. Halvalla ei tule Claas irtoamaan ja paras ostohetki lieneekin näistä viimeisistä Keskon myyntieristä. Hiukan ihmettelen tällaista parin vuoden siirtymäaikaa myynnissä. Tekee merkin ympärille epävarmuutta ja vaikuttaa väkisin myyntiin, vaikka jatko Suomessa tuleekin olemaan varma. Keskolle tilanteesta lähinnä harmia ja turhia kuluja heikon myynnin takia.
Kui Jonnikka suhtautuu siihen, kun Oulun konekeskuksessa on myös Y-agro saman katon alla? Ovat saaneet käyttöönsä jopa konepihan pienimmän nurkan, vähän surkeaa katsottavaa kun hankkijalla on montaa konetta monessa kokokuokassa ja toisen "pihaan" ei mahdu kuin pari kärryä ja kääntöauraa.. :D
-
Tämä homma alkaa näyttää poikkeuksellisen selvältä. Claas siirtyy Y-Agron myyntiin, vähintään puimurit, mutta todennäköisesti myös traktorimyyntiä jatketaan, että myyjillä on jotain hommaa. Varaosat löytyvät luonnollisesti Hankkijan tiskiltä. Koneita ei Hankkijan myyntiin voida ottaa, Jontikan painostus ja vastustus tulee olemaan hirvittävä. Kokonaisuutena Claassin puimurit hyötyvät tilanteesta kaikkein eniten, kilpailijoilta lähtee siivua pois. Halvalla ei tule Claas irtoamaan ja paras ostohetki lieneekin näistä viimeisistä Keskon myyntieristä. Hiukan ihmettelen tällaista parin vuoden siirtymäaikaa myynnissä. Tekee merkin ympärille epävarmuutta ja vaikuttaa väkisin myyntiin, vaikka jatko Suomessa tuleekin olemaan varma. Keskolle tilanteesta lähinnä harmia ja turhia kuluja heikon myynnin takia.
Kui Jonnikka suhtautuu siihen, kun Oulun konekeskuksessa on myös Y-agro saman katon alla? Ovat saaneet käyttöönsä jopa konepihan pienimmän nurkan, vähän surkeaa katsottavaa kun hankkijalla on montaa konetta monessa kokokuokassa ja toisen "pihaan" ei mahdu kuin pari kärryä ja kääntöauraa.. :D
Toi jontikka on mielenkiintoinen homma. paalaimissa ei edes tarjottu jd koneita, vaan Kronea ja Agronikkiä. Nyt Agronikki valmistaa muuttuvakammioisen kombin jd 960 ympärille. Samaten Casen ja NH paalaimet(kombit) on käsitääkseni olleet haapaveden Mafian valmistamia.
-
Kaikki puhuu Hankkijasta niin kuin se sanelisi marssijärjestyksen. Ei taida vaan mennä ihan niinkään.! Käsittääkseni Konekeskoa ostamassa on DLA n Saksa tytäryhtiö joka on keskittynyt konekauppaan euroopan alueella. Toisekseen käsitykseni on että,Saksan yhtiön kautta Claas on myös DLA yksiomistajista. Joten lienee aika selvää marssijärjestys kuka antaa askelmerkit siitä mikä merkki jää tai lähtee.
-
Tämä homma alkaa näyttää poikkeuksellisen selvältä. Claas siirtyy Y-Agron myyntiin, vähintään puimurit, mutta todennäköisesti myös traktorimyyntiä jatketaan, että myyjillä on jotain hommaa. Varaosat löytyvät luonnollisesti Hankkijan tiskiltä. Koneita ei Hankkijan myyntiin voida ottaa, Jontikan painostus ja vastustus tulee olemaan hirvittävä. Kokonaisuutena Claassin puimurit hyötyvät tilanteesta kaikkein eniten, kilpailijoilta lähtee siivua pois. Halvalla ei tule Claas irtoamaan ja paras ostohetki lieneekin näistä viimeisistä Keskon myyntieristä. Hiukan ihmettelen tällaista parin vuoden siirtymäaikaa myynnissä. Tekee merkin ympärille epävarmuutta ja vaikuttaa väkisin myyntiin, vaikka jatko Suomessa tuleekin olemaan varma. Keskolle tilanteesta lähinnä harmia ja turhia kuluja heikon myynnin takia.
Kui Jonnikka suhtautuu siihen, kun Oulun konekeskuksessa on myös Y-agro saman katon alla? Ovat saaneet käyttöönsä jopa konepihan pienimmän nurkan, vähän surkeaa katsottavaa kun hankkijalla on montaa konetta monessa kokokuokassa ja toisen "pihaan" ei mahdu kuin pari kärryä ja kääntöauraa.. :D
Toi jontikka on mielenkiintoinen homma. paalaimissa ei edes tarjottu jd koneita, vaan Kronea ja Agronikkiä. Nyt Agronikki valmistaa muuttuvakammioisen kombin jd 960 ympärille. Samaten Casen ja NH paalaimet(kombit) on käsitääkseni olleet haapaveden Mafian valmistamia.
Jd:n paalaimessa oli pirun vähän maavaraa, pienet renkaat ja paalinsiirto käärimelle tapahtui käärintäalustaa liikuttamalla, se liikkui ketjun ja hammasrattaan avustuksella. Ei oikein vakuuttanut kun Agroniciin vertasi, eipä kyllä kauppias yrittänytkään sitä pahemmin kaupata, vielä vähemmän Kronea.
En tiennytkään muuttuvakammioisesta Agronicista, Cnh vehkeiden tausta oli jo aiemmin selvillä.
-
Tuosta 960 combista on videokin agronicin youtubekanavalla https://www.youtube.com/watch?v=QGxl7klvDR8
Tuo koko paalain on aika mielenkiintoinen, haluaisin tietää kuinka toimii vähänkään kosteammalla tavaralla ja miten tuo käärin pysyy mukana.
E: Näkyy olevan uus kevytlietevaunukin Agronicin valikoimassa, hienoa että suomestakin löytyy firmoja jotka koittaa oikeasti kehittää tuotteitaan.
-
Tuosta 960 combista on videokin agronicin youtubekanavalla https://www.youtube.com/watch?v=QGxl7klvDR8
Tuo koko paalain on aika mielenkiintoinen, haluaisin tietää kuinka toimii vähänkään kosteammalla tavaralla ja miten tuo käärin pysyy mukana.
Ainakin rehuryskyssä vetivät tuolla toissa vuonna niitotuoretta ongelmitta. Tosin käärin oli göwel. käärin varmaan pysyy mukana. Saattaa ongelmaksi tulla se miten ne paalit saa pellolta pois jos 160 sentiin vetää. Alkaa 660 quikesta nuilla krinenkin paaleilla välillä nostokyky loppua. varmon kyytiin on välillä mielenkiintoista ollut nostaa kosteita viljapaaluja jotka joku oli 150 senttiin ajanut.
-
Tuosta 960 combista on videokin agronicin youtubekanavalla https://www.youtube.com/watch?v=QGxl7klvDR8
Tuo koko paalain on aika mielenkiintoinen, haluaisin tietää kuinka toimii vähänkään kosteammalla tavaralla ja miten tuo käärin pysyy mukana.
Ainakin rehuryskyssä vetivät tuolla toissa vuonna niitotuoretta ongelmitta. Tosin käärin oli göwel. käärin varmaan pysyy mukana. Saattaa ongelmaksi tulla se miten ne paalit saa pellolta pois jos 160 sentiin vetää. Alkaa 660 quikesta nuilla krinenkin paaleilla välillä nostokyky loppua. varmon kyytiin on välillä mielenkiintoista ollut nostaa kosteita viljapaaluja jotka joku oli 150 senttiin ajanut.
McHalessa ainakin käärin alkaa olla rajoittava tekijä jos oikeasti painetaan vauhdilla ja tehoa riittää. Tietenkin siinä voi nopeuttaa käärinnän toimintaa huoltovalikon kautta ja aina voi vetää neljällä muovikerroksella.
Tahtoo vaan paalit ainakin kiinteäkammioisella jäädä vähän löysiksi jos oikeen vauhdilla vedättää.
-
Tuosta 960 combista on videokin agronicin youtubekanavalla https://www.youtube.com/watch?v=QGxl7klvDR8
Tuo koko paalain on aika mielenkiintoinen, haluaisin tietää kuinka toimii vähänkään kosteammalla tavaralla ja miten tuo käärin pysyy mukana.
Ainakin rehuryskyssä vetivät tuolla toissa vuonna niitotuoretta ongelmitta. Tosin käärin oli göwel. käärin varmaan pysyy mukana. Saattaa ongelmaksi tulla se miten ne paalit saa pellolta pois jos 160 sentiin vetää. Alkaa 660 quikesta nuilla krinenkin paaleilla välillä nostokyky loppua. varmon kyytiin on välillä mielenkiintoista ollut nostaa kosteita viljapaaluja jotka joku oli 150 senttiin ajanut.
McHalessa ainakin käärin alkaa olla rajoittava tekijä jos oikeasti painetaan vauhdilla ja tehoa riittää. Tietenkin siinä voi nopeuttaa käärinnän toimintaa huoltovalikon kautta ja aina voi vetää neljällä muovikerroksella.
Tahtoo vaan paalit ainakin kiinteäkammioisella jäädä vähän löysiksi jos oikeen vauhdilla vedättää.
Naapuri vetää mchalella 30% ylipaineella paaliut. Lähtee alkuun semoista 20km/h nopeutta ja ruuvista portaattoman jontikan vauhtia tiputtaa lopulta siihen n.4km/h. Paalin paino on noin 800kg.
-
Tuosta 960 combista on videokin agronicin youtubekanavalla https://www.youtube.com/watch?v=QGxl7klvDR8
Tuo koko paalain on aika mielenkiintoinen, haluaisin tietää kuinka toimii vähänkään kosteammalla tavaralla ja miten tuo käärin pysyy mukana.
Ainakin rehuryskyssä vetivät tuolla toissa vuonna niitotuoretta ongelmitta. Tosin käärin oli göwel. käärin varmaan pysyy mukana. Saattaa ongelmaksi tulla se miten ne paalit saa pellolta pois jos 160 sentiin vetää. Alkaa 660 quikesta nuilla krinenkin paaleilla välillä nostokyky loppua. varmon kyytiin on välillä mielenkiintoista ollut nostaa kosteita viljapaaluja jotka joku oli 150 senttiin ajanut.
McHalessa ainakin käärin alkaa olla rajoittava tekijä jos oikeasti painetaan vauhdilla ja tehoa riittää. Tietenkin siinä voi nopeuttaa käärinnän toimintaa huoltovalikon kautta ja aina voi vetää neljällä muovikerroksella.
Tahtoo vaan paalit ainakin kiinteäkammioisella jäädä vähän löysiksi jos oikeen vauhdilla vedättää.
Naapuri vetää mchalella 30% ylipaineella paaliut. Lähtee alkuun semoista 20km/h nopeutta ja ruuvista portaattoman jontikan vauhtia tiputtaa lopulta siihen n.4km/h. Paalin paino on noin 800kg.
Ai jai, ikinä ei pitäisi autopoweria siitä nupin rullasta hidastaa (oletan että sitä tarkoitit ruuvilla).
-
Tuosta 960 combista on videokin agronicin youtubekanavalla https://www.youtube.com/watch?v=QGxl7klvDR8
Tuo koko paalain on aika mielenkiintoinen, haluaisin tietää kuinka toimii vähänkään kosteammalla tavaralla ja miten tuo käärin pysyy mukana.
Ainakin rehuryskyssä vetivät tuolla toissa vuonna niitotuoretta ongelmitta. Tosin käärin oli göwel. käärin varmaan pysyy mukana. Saattaa ongelmaksi tulla se miten ne paalit saa pellolta pois jos 160 sentiin vetää. Alkaa 660 quikesta nuilla krinenkin paaleilla välillä nostokyky loppua. varmon kyytiin on välillä mielenkiintoista ollut nostaa kosteita viljapaaluja jotka joku oli 150 senttiin ajanut.
McHalessa ainakin käärin alkaa olla rajoittava tekijä jos oikeasti painetaan vauhdilla ja tehoa riittää. Tietenkin siinä voi nopeuttaa käärinnän toimintaa huoltovalikon kautta ja aina voi vetää neljällä muovikerroksella.
Tahtoo vaan paalit ainakin kiinteäkammioisella jäädä vähän löysiksi jos oikeen vauhdilla vedättää.
Naapuri vetää mchalella 30% ylipaineella paaliut. Lähtee alkuun semoista 20km/h nopeutta ja ruuvista portaattoman jontikan vauhtia tiputtaa lopulta siihen n.4km/h. Paalin paino on noin 800kg.
Uskoisin ainakin että tuolla 160 sentissä käärin pysyy vielä mukana.
-
Tuosta 960 combista on videokin agronicin youtubekanavalla https://www.youtube.com/watch?v=QGxl7klvDR8
Tuo koko paalain on aika mielenkiintoinen, haluaisin tietää kuinka toimii vähänkään kosteammalla tavaralla ja miten tuo käärin pysyy mukana.
Ainakin rehuryskyssä vetivät tuolla toissa vuonna niitotuoretta ongelmitta. Tosin käärin oli göwel. käärin varmaan pysyy mukana. Saattaa ongelmaksi tulla se miten ne paalit saa pellolta pois jos 160 sentiin vetää. Alkaa 660 quikesta nuilla krinenkin paaleilla välillä nostokyky loppua. varmon kyytiin on välillä mielenkiintoista ollut nostaa kosteita viljapaaluja jotka joku oli 150 senttiin ajanut.
McHalessa ainakin käärin alkaa olla rajoittava tekijä jos oikeasti painetaan vauhdilla ja tehoa riittää. Tietenkin siinä voi nopeuttaa käärinnän toimintaa huoltovalikon kautta ja aina voi vetää neljällä muovikerroksella.
Tahtoo vaan paalit ainakin kiinteäkammioisella jäädä vähän löysiksi jos oikeen vauhdilla vedättää.
Naapuri vetää mchalella 30% ylipaineella paaliut. Lähtee alkuun semoista 20km/h nopeutta ja ruuvista portaattoman jontikan vauhtia tiputtaa lopulta siihen n.4km/h. Paalin paino on noin 800kg.
Ai jai, ikinä ei pitäisi autopoweria siitä nupin rullasta hidastaa (oletan että sitä tarkoitit ruuvilla).
No Johan on väkkärä. Miksi se rulla sitten on olemassa. En tosin tiedä mistä hidastaa, mutta näin kertoo että lopun ajaa hitaammin.
-
Tuosta 960 combista on videokin agronicin youtubekanavalla https://www.youtube.com/watch?v=QGxl7klvDR8
Tuo koko paalain on aika mielenkiintoinen, haluaisin tietää kuinka toimii vähänkään kosteammalla tavaralla ja miten tuo käärin pysyy mukana.
Ainakin rehuryskyssä vetivät tuolla toissa vuonna niitotuoretta ongelmitta. Tosin käärin oli göwel. käärin varmaan pysyy mukana. Saattaa ongelmaksi tulla se miten ne paalit saa pellolta pois jos 160 sentiin vetää. Alkaa 660 quikesta nuilla krinenkin paaleilla välillä nostokyky loppua. varmon kyytiin on välillä mielenkiintoista ollut nostaa kosteita viljapaaluja jotka joku oli 150 senttiin ajanut.
McHalessa ainakin käärin alkaa olla rajoittava tekijä jos oikeasti painetaan vauhdilla ja tehoa riittää. Tietenkin siinä voi nopeuttaa käärinnän toimintaa huoltovalikon kautta ja aina voi vetää neljällä muovikerroksella.
Tahtoo vaan paalit ainakin kiinteäkammioisella jäädä vähän löysiksi jos oikeen vauhdilla vedättää.
Naapuri vetää mchalella 30% ylipaineella paaliut. Lähtee alkuun semoista 20km/h nopeutta ja ruuvista portaattoman jontikan vauhtia tiputtaa lopulta siihen n.4km/h. Paalin paino on noin 800kg.
Ai jai, ikinä ei pitäisi autopoweria siitä nupin rullasta hidastaa (oletan että sitä tarkoitit ruuvilla).
No Johan on väkkärä. Miksi se rulla sitten on olemassa. En tosin tiedä mistä hidastaa, mutta näin kertoo että lopun ajaa hitaammin.
No siitä nopeuden säätövivusta, sitä vartenhan se siinä on ;) Jotkut ilmeisesti säätää nopeutta siitä rullasta, ei mee kyllä jakeluun miksi, helpompi sitä tikkua on liikutella hahlossaan. Tikku eteen maksimipaalausvauhti, joka on rullalla säädetty, tikku takana pysähtyy... Ei oo vieläkään itsellä autopoweria, mutta jonkinverran ajaneena, se on ylivoimaisesti helpoin ajettava ja oikeen eläkeläistenkin ajettava :D nykyinen keppikone säädöiltään sama ku autopower, kaikki säädöt valikoista ja näytöltä/napeilta. Vähä harmittaa, mutta eipähän jää voima matkalle...
-
Kesko on perseestä, ei mulla tähän muuta.
Hankkija on ihmisiä varten.
-
Hankkija on perseestä, ei mulla tähän muuta.
Kesko on ihmisiä varten.
Korjasin kirjoitusvirheesi.
-
Hankkija on perseestä, ei mulla tähän muuta.
Kesko on ihmisiä varten.
Korjasin kirjoitusvirheesi.
Sivupersesoona on angsti asiassa kun asiassa....
-
Tuosta 960 combista on videokin agronicin youtubekanavalla https://www.youtube.com/watch?v=QGxl7klvDR8
Tuo koko paalain on aika mielenkiintoinen, haluaisin tietää kuinka toimii vähänkään kosteammalla tavaralla ja miten tuo käärin pysyy mukana.
Ainakin rehuryskyssä vetivät tuolla toissa vuonna niitotuoretta ongelmitta. Tosin käärin oli göwel. käärin varmaan pysyy mukana. Saattaa ongelmaksi tulla se miten ne paalit saa pellolta pois jos 160 sentiin vetää. Alkaa 660 quikesta nuilla krinenkin paaleilla välillä nostokyky loppua. varmon kyytiin on välillä mielenkiintoista ollut nostaa kosteita viljapaaluja jotka joku oli 150 senttiin ajanut.
McHalessa ainakin käärin alkaa olla rajoittava tekijä jos oikeasti painetaan vauhdilla ja tehoa riittää. Tietenkin siinä voi nopeuttaa käärinnän toimintaa huoltovalikon kautta ja aina voi vetää neljällä muovikerroksella.
Tahtoo vaan paalit ainakin kiinteäkammioisella jäädä vähän löysiksi jos oikeen vauhdilla vedättää.
Naapuri vetää mchalella 30% ylipaineella paaliut. Lähtee alkuun semoista 20km/h nopeutta ja ruuvista portaattoman jontikan vauhtia tiputtaa lopulta siihen n.4km/h. Paalin paino on noin 800kg.
Ai jai, ikinä ei pitäisi autopoweria siitä nupin rullasta hidastaa (oletan että sitä tarkoitit ruuvilla).
No Johan on väkkärä. Miksi se rulla sitten on olemassa. En tosin tiedä mistä hidastaa, mutta näin kertoo että lopun ajaa hitaammin.
Tuttu huoltoukkeli sanoi että suurin osa AP:n ongelmista johtuu juuri siitä, että traktoria hidastetaan siitä rullasta josta huippunopeus säädetään. Eikö sitten pysy loota mukana vai mikä on, mutta sitä kehottaa aina välttämään.
-
Taikka hämmennetään nopeutta vivusta eli kuvitellaan jarruteltavan moottorilla ikäänkuin vaihtamalla pienemmälle, AP deeressä jarrut on tarkoitettu nopeuden hidastamiseen.
Paalauksessa hidastaminen ei taas ole moottorijarrutusta.
Taitaa muuten olla ensimmäinen kerta kun oon samaa mieltä t2 kanssa...ainii se oliki sen naapuri.
-
Taikka hämmennetään nopeutta vivusta eli kuvitellaan jarruteltavan moottorilla ikäänkuin vaihtamalla pienemmälle, AP deeressä jarrut on tarkoitettu nopeuden hidastamiseen.
Paalauksessa hidastaminen ei taas ole moottorijarrutusta.
Taitaa muuten olla ensimmäinen kerta kun oon samaa mieltä t2 kanssa...ainii se oliki sen naapuri.
Ethän sinä täydestä vauhdista vedä liinoja kiini, vaan tasaiseen hiljennä kun paine mittari alkaa nousta punaisen alueelle.
-
Eikös konekauppa tullut DLA:lle ensimmäistä kertaa YRMA:n mukana? aikaisemmin se oli tehnyt vain tuotantopanos ja viljakauppaa.
-
Eikös konekauppa tullut DLA:lle ensimmäistä kertaa YRMA:n mukana? aikaisemmin se oli tehnyt vain tuotantopanos ja viljakauppaa.
Tuo konekauppahan on Danish agro-nimen alla, josta, ainakin nykyään, löytyy niin Yrma kuin Hankkijakin. Ja kohta konekeskokin. Täälläkin monien mielipide on, jotta on Suomessa liiaksi merkkejä ja myyviä liikkeitä. Tanskalaiset ymmärtävät ratkaista suomalaistollopolon ongelmat. Ei tarvitse miettiä enää mistä johndeere jarrutetaan niin, jottei laatikko rikkoudu. Ostakaa Claasseja. :-X
-
Eikös konekauppa tullut DLA:lle ensimmäistä kertaa YRMA:n mukana? aikaisemmin se oli tehnyt vain tuotantopanos ja viljakauppaa.
Tuo konekauppahan on Danish agro-nimen alla, josta, ainakin nykyään, löytyy niin Yrma kuin Hankkijakin. Ja kohta konekeskokin. Täälläkin monien mielipide on, jotta on Suomessa liiaksi merkkejä ja myyviä liikkeitä. Tanskalaiset ymmärtävät ratkaista suomalaistollopolon ongelmat. Ei tarvitse miettiä enää mistä johndeere jarrutetaan niin, jottei laatikko rikkoudu. Ostakaa Claasseja. :-X
Spekuloikaa,
Agravis&DLA&CLAAS: Saksa, Tšekki, Tanska,Ruotsi, Norja, Liettua, Latvia, Eesti, Suomi?
Ja Unkari? Mitä myydään?
-
Monella on käsitys, että automaattisesti aletaan myymään myös claassin traktoreita. Ei tarvitse kovin hyvää matikkapäätä. Kun katsoon claassin traktorikantaa ja myyntipotentiaalia.. Ja sitten deeren vastaavia.
Nykyisellä myyntitulevaisuudella ei hommaa saada kannattavaksi.
-
Monella on käsitys, että automaattisesti aletaan myymään myös claassin traktoreita. Ei tarvitse kovin hyvää matikkapäätä. Kun katsoon claassin traktorikantaa ja myyntipotentiaalia.. Ja sitten deeren vastaavia.
Nykyisellä myyntitulevaisuudella ei hommaa saada kannattavaksi.
Myyntimäärät pysyvät 1500 kpl tasolla Suomessa. Kannattaa miettiä siitä pohjalta ketkä pystyvät potentiaalinsa vuoksi ylipäätään olemaan markkinoilla? Kyllä täällä kisaa tulevat käymään Agco, CNH, JD ja Claas. Kaikilla on jo muitakin koneita. Mutta tarvitseeko monimerkkikonsernien sisällä enää kaikkia merkkejä? Ehkä tämä on kuitenkin lopputulema. Nuo voivat olla loppupelissä ne traktorimerkit. Varuste-eroavaisuuksilla tehdään loppu. Standard, DeLuxe ja Prerium jne. Ja 4 tehdasta riittää noille Eurooppaan loppupeleissä. Yksi tehdas tuottaa 15-30000 traktoria/vuosi, niin se on siinä. Lopuilla onkin suurempi eloonjäämistaistelu.
-
Valmistajien tai osaomistajien maahantuojaorganisaatiot hoitavat myynnin ja jälkimarkkinoinnin. Eli pääpaikka voi olla muu pohjoismaa tai vaikka suoraan tehdas. Ei tarvita ylimääräisiä välikäsiä. Systeemiä harjoittaa jo pienesssä mittakaavassa HC Petersen. Tähän tullaan vielä, ja näin tekee saattaa isompikin valmistaja. Ennakointia on jo vuosia ollut asian suhteen.
-
Monella on käsitys, että automaattisesti aletaan myymään myös claassin traktoreita. Ei tarvitse kovin hyvää matikkapäätä. Kun katsoon claassin traktorikantaa ja myyntipotentiaalia.. Ja sitten deeren vastaavia.
Nykyisellä myyntitulevaisuudella ei hommaa saada kannattavaksi.
Myyntimäärät pysyvät 1500 kpl tasolla Suomessa. Kannattaa miettiä siitä pohjalta ketkä pystyvät potentiaalinsa vuoksi ylipäätään olemaan markkinoilla? Kyllä täällä kisaa tulevat käymään Agco, CNH, JD ja Claas. Kaikilla on jo muitakin koneita. Mutta tarvitseeko monimerkkikonsernien sisällä enää kaikkia merkkejä? Ehkä tämä on kuitenkin lopputulema. Nuo voivat olla loppupelissä ne traktorimerkit. Varuste-eroavaisuuksilla tehdään loppu. Standard, DeLuxe ja Prerium jne. Ja 4 tehdasta riittää noille Eurooppaan loppupeleissä. Yksi tehdas tuottaa 15-30000 traktoria/vuosi, niin se on siinä. Lopuilla onkin suurempi eloonjäämistaistelu.
Tää on taas tätä unelma höttöä, että yhdistetään saman konserin merkit. Kukaan vannoutun fendt tyyppi ei tule ostamaan mitään agco traktoria vaan halutaan se aito ja alkuperäinen punavanteinen.
Merkkien yhdistäminen on vaan omaan jalkaan ampumista.
-
Monella on käsitys, että automaattisesti aletaan myymään myös claassin traktoreita. Ei tarvitse kovin hyvää matikkapäätä. Kun katsoon claassin traktorikantaa ja myyntipotentiaalia.. Ja sitten deeren vastaavia.
Nykyisellä myyntitulevaisuudella ei hommaa saada kannattavaksi.
Myyntimäärät pysyvät 1500 kpl tasolla Suomessa. Kannattaa miettiä siitä pohjalta ketkä pystyvät potentiaalinsa vuoksi ylipäätään olemaan markkinoilla? Kyllä täällä kisaa tulevat käymään Agco, CNH, JD ja Claas. Kaikilla on jo muitakin koneita. Mutta tarvitseeko monimerkkikonsernien sisällä enää kaikkia merkkejä? Ehkä tämä on kuitenkin lopputulema. Nuo voivat olla loppupelissä ne traktorimerkit. Varuste-eroavaisuuksilla tehdään loppu. Standard, DeLuxe ja Prerium jne. Ja 4 tehdasta riittää noille Eurooppaan loppupeleissä. Yksi tehdas tuottaa 15-30000 traktoria/vuosi, niin se on siinä. Lopuilla onkin suurempi eloonjäämistaistelu.
Tää on taas tätä unelma höttöä, että yhdistetään saman konserin merkit. Kukaan vannoutun fendt tyyppi ei tule ostamaan mitään agco traktoria vaan halutaan se aito ja alkuperäinen punavanteinen.
Merkkien yhdistäminen on vaan omaan jalkaan ampumista.
Tuotantomäärät ratkaisevat loppupelissä. Synergiaetuja ei saavuteta tunteilla. JD: n filosofia M ja R sarjojen tapaan leviää muualle.
-
CaseIH ja New Holland ovat jo traktorimaailman Husqvarna ja Jonsered. Ja siihen Steyr
-
Monella on käsitys, että automaattisesti aletaan myymään myös claassin traktoreita. Ei tarvitse kovin hyvää matikkapäätä. Kun katsoon claassin traktorikantaa ja myyntipotentiaalia.. Ja sitten deeren vastaavia.
Nykyisellä myyntitulevaisuudella ei hommaa saada kannattavaksi.
Myyntimäärät pysyvät 1500 kpl tasolla Suomessa. Kannattaa miettiä siitä pohjalta ketkä pystyvät potentiaalinsa vuoksi ylipäätään olemaan markkinoilla? Kyllä täällä kisaa tulevat käymään Agco, CNH, JD ja Claas. Kaikilla on jo muitakin koneita. Mutta tarvitseeko monimerkkikonsernien sisällä enää kaikkia merkkejä? Ehkä tämä on kuitenkin lopputulema. Nuo voivat olla loppupelissä ne traktorimerkit. Varuste-eroavaisuuksilla tehdään loppu. Standard, DeLuxe ja Prerium jne. Ja 4 tehdasta riittää noille Eurooppaan loppupeleissä. Yksi tehdas tuottaa 15-30000 traktoria/vuosi, niin se on siinä. Lopuilla onkin suurempi eloonjäämistaistelu.
Tää on taas tätä unelma höttöä, että yhdistetään saman konserin merkit. Kukaan vannoutun fendt tyyppi ei tule ostamaan mitään agco traktoria vaan halutaan se aito ja alkuperäinen punavanteinen.
Merkkien yhdistäminen on vaan omaan jalkaan ampumista.
Historiaa: Deering+McCormick+DB+Case+IH+Ford+Fiat+OM+Claes+Sperry (Sperry New Holland)+Steyr. Siinä ketju. Joku puuttuukin ehkä.
Ferguson+Massey Harris, Bolinder Munktell+Volvo, Volvo BM+Valmet.
Ja siihen Fendt. Älliä Chalmers jne. White ym
Muutos on pysyvää. Halusitko millä vannevärillä tahansa.
-
Tuosta 1500 trakraattorin massasta valmetti vie siittä noin puolet eli jäljelle jää vajaat tuhat. Tolle classille ennustaisi muutaman kymmenen vuosimyyntiä (ehkä). Huollon ja jälkimarkkinoinnin järjestäminen noille ei ole halpaa.
-
Monella on käsitys, että automaattisesti aletaan myymään myös claassin traktoreita. Ei tarvitse kovin hyvää matikkapäätä. Kun katsoon claassin traktorikantaa ja myyntipotentiaalia.. Ja sitten deeren vastaavia.
Nykyisellä myyntitulevaisuudella ei hommaa saada kannattavaksi.
Myyntimäärät pysyvät 1500 kpl tasolla Suomessa. Kannattaa miettiä siitä pohjalta ketkä pystyvät potentiaalinsa vuoksi ylipäätään olemaan markkinoilla? Kyllä täällä kisaa tulevat käymään Agco, CNH, JD ja Claas. Kaikilla on jo muitakin koneita. Mutta tarvitseeko monimerkkikonsernien sisällä enää kaikkia merkkejä? Ehkä tämä on kuitenkin lopputulema. Nuo voivat olla loppupelissä ne traktorimerkit. Varuste-eroavaisuuksilla tehdään loppu. Standard, DeLuxe ja Prerium jne. Ja 4 tehdasta riittää noille Eurooppaan loppupeleissä. Yksi tehdas tuottaa 15-30000 traktoria/vuosi, niin se on siinä. Lopuilla onkin suurempi eloonjäämistaistelu.
Tää on taas tätä unelma höttöä, että yhdistetään saman konserin merkit. Kukaan vannoutun fendt tyyppi ei tule ostamaan mitään agco traktoria vaan halutaan se aito ja alkuperäinen punavanteinen.
Merkkien yhdistäminen on vaan omaan jalkaan ampumista.
Historiaa: Deering+McCormick+DB+Case+IH+Ford+Fiat+OM+Claes+Sperry (Sperry New Holland)+Steyr. Siinä ketju. Joku puuttuukin ehkä.
Ferguson+Massey Harris, Bolinder Munktell+Volvo, Volvo BM+Valmet.
Ja siihen Fendt. Älliä Chalmers jne. White ym
Muutos on pysyvää. Halusitko millä vannevärillä tahansa.
Milläs aikavälillä näitä agco ja cnh traktoreita alkaa sitten markkinoille puskemaan?
Vannevärillä ei niin väliä, nyt löytyy valkosta, keltasta ja harmaata.
-
Tuosta 1500 trakraattorin massasta valmetti vie siittä noin puolet eli jäljelle jää vajaat tuhat. Tolle classille ennustaisi muutaman kymmenen vuosimyyntiä (ehkä). Huollon ja jälkimarkkinoinnin järjestäminen noille ei ole halpaa.
Muutaman kymmenen vuosimyynnilläkin täällä pärjännee ihan hyvin. Deutz porskuttaa ja samoin McCormick. Mutta mistä 750 kpl + muut maat? Enemmänkin on kyse jo valmistuksesta. Traktorin saa vaikka Liettuasta, kun huolto ja varaosat on saatavilla.
Nyt on pudotuspeli käynnissä. Ja niin se on ollut 1980-luvulta asti. Vähän laimeata ollutkin. Syksyllä syyskuussa saamme nauttia erään valmistajan yhteistyön helmistä. Uskokaa jo...
http://int.masseyferguson.com/mf6700-ame.aspx
Ja sisarenpoika
http://www.valtra.com.br/assets/especificacaoProduto/A950%20BAIXA%20FOP.pdf
-
Ihan hyvin riittäisi Valtra ja Deere Suomeen. Isänmaallisille Valtra ja niille joille kelpaa vain paras niin Deere. Agron kommareille tuossakin on yksi liikaa, ulkolaisille pitäisi laittaa aivan hirvittävä tuontivero ja myynti kieltää jos niitä vielä maahan tuodaan. :D
-
Ihan hyvin riittäisi Valtra ja Deere Suomeen. Isänmaallisille Valtra ja niille joille kelpaa vain paras niin Deere. Agron kommareille tuossakin on yksi liikaa, ulkolaisille pitäisi laittaa aivan hirvittävä tuontivero ja myynti kieltää jos niitä vielä maahan tuodaan. :D
Ei riitä...
-
Mitäs suolahdessa tehdään jatkossa. Suomi markkinoista vaikka 50% on n 750 konetta ja joista kohta merkittävä kpl määrä tulee lähes valmiiksi kasattuna Ranskasta. Voi olla hankaluuksia saada paja pidettyä lämpimänä ?? Ei taida valtran kysyntä niin kauean kiivasta olla muuallapäin maailmaa että saatas tehtaalle oikeeta tekemistä. Olisko joku Agcon herra sanonut et alle 6000 kpl tuotantoa ei pitkään katsella. Eikös tehtaalla pyöri pakkolomat tiukkaan,,oliko 3-4 kk tästä vuodesta pakkolomaa, eli käytännössä muut lomat päälle niin tarkoittaa puolet ajasta tehdas seisoo jo nyt.
-
Mitäs suolahdessa tehdään jatkossa. Suomi markkinoista vaikka 50% on n 750 konetta ja joista kohta merkittävä kpl määrä tulee lähes valmiiksi kasattuna Ranskasta. Voi olla hankaluuksia saada paja pidettyä lämpimänä ?? Ei taida valtran kysyntä niin kauean kiivasta olla muuallapäin maailmaa että saatas tehtaalle oikeeta tekemistä. Olisko joku Agcon herra sanonut et alle 6000 kpl tuotantoa ei pitkään katsella. Eikös tehtaalla pyöri pakkolomat tiukkaan,,oliko 3-4 kk tästä vuodesta pakkolomaa, eli käytännössä muut lomat päälle niin tarkoittaa puolet ajasta tehdas seisoo jo nyt.
Niin kauan kuin minä muistan aina on skeptikot sanoneet, että valot sammuu, mutta homma vaan jatkuu ja tuskin loppuu ihan seuraavina vuosinakaan.
-
Mitäs suolahdessa tehdään jatkossa. Suomi markkinoista vaikka 50% on n 750 konetta ja joista kohta merkittävä kpl määrä tulee lähes valmiiksi kasattuna Ranskasta. Voi olla hankaluuksia saada paja pidettyä lämpimänä ?? Ei taida valtran kysyntä niin kauean kiivasta olla muuallapäin maailmaa että saatas tehtaalle oikeeta tekemistä. Olisko joku Agcon herra sanonut et alle 6000 kpl tuotantoa ei pitkään katsella. Eikös tehtaalla pyöri pakkolomat tiukkaan,,oliko 3-4 kk tästä vuodesta pakkolomaa, eli käytännössä muut lomat päälle niin tarkoittaa puolet ajasta tehdas seisoo jo nyt.
Niin kauan kuin minä muistan aina on skeptikot sanoneet, että valot sammuu, mutta homma vaan jatkuu ja tuskin loppuu ihan seuraavina vuosinakaan.
AGCO julkaisi tiedotteen mallisarjauudistuksista vuosia sitten.. A- ja S-sarja yhteistyön kourissa. T-sarjasta oli mainintaa, N-sarja tuli sivutuotteena.
Maailma muuttuu. Seuraava askel on takuulla radikaalimpi. Tuo lomautushomma lienee totta, Keskisuomalainen-lehti uutisoi aiheesta, että on tulossa, mutta noin laaja on jo paljon mikäli toteutuu.
Valojen sammumista on tapahtunut ennenkin, muistetaanpa agcolainen perinteikäs Massikan Coventryn tehdas. Valot sammui jo 2003 isoilla tuotantomäärillä ja vakaalla tilauskannalla. Yllättäen.
-
Mitäs suolahdessa tehdään jatkossa. Suomi markkinoista vaikka 50% on n 750 konetta ja joista kohta merkittävä kpl määrä tulee lähes valmiiksi kasattuna Ranskasta. Voi olla hankaluuksia saada paja pidettyä lämpimänä ?? Ei taida valtran kysyntä niin kauean kiivasta olla muuallapäin maailmaa että saatas tehtaalle oikeeta tekemistä. Olisko joku Agcon herra sanonut et alle 6000 kpl tuotantoa ei pitkään katsella. Eikös tehtaalla pyöri pakkolomat tiukkaan,,oliko 3-4 kk tästä vuodesta pakkolomaa, eli käytännössä muut lomat päälle niin tarkoittaa puolet ajasta tehdas seisoo jo nyt.
Niin kauan kuin minä muistan aina on skeptikot sanoneet, että valot sammuu, mutta homma vaan jatkuu ja tuskin loppuu ihan seuraavina vuosinakaan.
AGCO julkaisi tiedotteen mallisarjauudistuksista vuosia sitten.. A- ja S-sarja yhteistyön kourissa. T-sarjasta oli mainintaa, N-sarja tuli sivutuotteena.
Maailma muuttuu. Seuraava askel on takuulla radikaalimpi. Tuo lomautushomma lienee totta, Keskisuomalainen-lehti uutisoi aiheesta, että on tulossa, mutta noin laaja on jo paljon mikäli toteutuu.
Valojen sammumista on tapahtunut ennenkin, muistetaanpa agcolainen perinteikäs Massikan Coventryn tehdas. Valot sammui jo 2003 isoilla tuotantomäärillä ja vakaalla tilauskannalla. Yllättäen.
Kyllä niillä on mennyt viimeiset pari vuotta ihan hyvin, koska ei ole mitään kunnollisia tarjouksia/kamppanioita annettu pihalle. Jos uutta meinaa hommata, niin näiden tietojen valossa nyt kannattaisi valpastua.
-
Mitäs suolahdessa tehdään jatkossa. Suomi markkinoista vaikka 50% on n 750 konetta ja joista kohta merkittävä kpl määrä tulee lähes valmiiksi kasattuna Ranskasta. Voi olla hankaluuksia saada paja pidettyä lämpimänä ?? Ei taida valtran kysyntä niin kauean kiivasta olla muuallapäin maailmaa että saatas tehtaalle oikeeta tekemistä. Olisko joku Agcon herra sanonut et alle 6000 kpl tuotantoa ei pitkään katsella. Eikös tehtaalla pyöri pakkolomat tiukkaan,,oliko 3-4 kk tästä vuodesta pakkolomaa, eli käytännössä muut lomat päälle niin tarkoittaa puolet ajasta tehdas seisoo jo nyt.
Niin kauan kuin minä muistan aina on skeptikot sanoneet, että valot sammuu, mutta homma vaan jatkuu ja tuskin loppuu ihan seuraavina vuosinakaan.
AGCO julkaisi tiedotteen mallisarjauudistuksista vuosia sitten.. A- ja S-sarja yhteistyön kourissa. T-sarjasta oli mainintaa, N-sarja tuli sivutuotteena.
Maailma muuttuu. Seuraava askel on takuulla radikaalimpi. Tuo lomautushomma lienee totta, Keskisuomalainen-lehti uutisoi aiheesta, että on tulossa, mutta noin laaja on jo paljon mikäli toteutuu.
Valojen sammumista on tapahtunut ennenkin, muistetaanpa agcolainen perinteikäs Massikan Coventryn tehdas. Valot sammui jo 2003 isoilla tuotantomäärillä ja vakaalla tilauskannalla. Yllättäen.
Kyllä niillä on mennyt viimeiset pari vuotta ihan hyvin, koska ei ole mitään kunnollisia tarjouksia/kamppanioita annettu pihalle. Jos uutta meinaa hommata, niin näiden tietojen valossa nyt kannattaisi valpastua.
Agcolla on valpastuttu. Ei traktorinteko ole enää Suomessa ydinliiketoimintaa, vaan katseet ovat Nokian suuntaan. Entäpä jos viiden vuoden päästä Suolahtikin suoltaa AgcoPowereita?
-
Valitkaa tarjonnasta, ostakaa mitä tahdotte. Kyllä myyjä itsestään pitää huolen paremmin kuin keskiverto maajussi.
-
Mitäs suolahdessa tehdään jatkossa. Suomi markkinoista vaikka 50% on n 750 konetta ja joista kohta merkittävä kpl määrä tulee lähes valmiiksi kasattuna Ranskasta. Voi olla hankaluuksia saada paja pidettyä lämpimänä ?? Ei taida valtran kysyntä niin kauean kiivasta olla muuallapäin maailmaa että saatas tehtaalle oikeeta tekemistä. Olisko joku Agcon herra sanonut et alle 6000 kpl tuotantoa ei pitkään katsella. Eikös tehtaalla pyöri pakkolomat tiukkaan,,oliko 3-4 kk tästä vuodesta pakkolomaa, eli käytännössä muut lomat päälle niin tarkoittaa puolet ajasta tehdas seisoo jo nyt.
Niin kauan kuin minä muistan aina on skeptikot sanoneet, että valot sammuu, mutta homma vaan jatkuu ja tuskin loppuu ihan seuraavina vuosinakaan.
AGCO julkaisi tiedotteen mallisarjauudistuksista vuosia sitten.. A- ja S-sarja yhteistyön kourissa. T-sarjasta oli mainintaa, N-sarja tuli sivutuotteena.
Maailma muuttuu. Seuraava askel on takuulla radikaalimpi. Tuo lomautushomma lienee totta, Keskisuomalainen-lehti uutisoi aiheesta, että on tulossa, mutta noin laaja on jo paljon mikäli toteutuu.
Valojen sammumista on tapahtunut ennenkin, muistetaanpa agcolainen perinteikäs Massikan Coventryn tehdas. Valot sammui jo 2003 isoilla tuotantomäärillä ja vakaalla tilauskannalla. Yllättäen.
Kyllä niillä on mennyt viimeiset pari vuotta ihan hyvin, koska ei ole mitään kunnollisia tarjouksia/kamppanioita annettu pihalle. Jos uutta meinaa hommata, niin näiden tietojen valossa nyt kannattaisi valpastua.
Agcolla on valpastuttu. Ei traktorinteko ole enää Suomessa ydinliiketoimintaa, vaan katseet ovat Nokian suuntaan. Entäpä jos viiden vuoden päästä Suolahtikin suoltaa AgcoPowereita?
Ihan sama mitä Suolahdessa tehdään. Riittää, että kalustoon saa varaosia ja huoltoa, valmistusmaa ei tuo pahemmin mitään lisäarvoa. Muistaakseni Valmetin Euroopan myynti oli luokkaa 4500 konetta, joista siis Suomessa se vajaa tuhat. En ihmettele yhtään vaikka tehtäisiin jotain ratkaisuja.
-
mitähän muuten mahtoi vaikuttaa tuo armeijan hankkimat 108 directiä... vuosina 13-16 ? mutta vieläkö saa uusia osia 05 sarjan valtuihin?
mitenkähän mahtaa käydä noille muutamille myydyille claaseille varaosien ja tarvikkeiden osalta?
-
Uskoisin kyllä ettei Claassin varaosien saannin takia tarvitse olla huolissaan, niinkuin noitten vanhempien vallujen..
-
MF:n Coventryn tehtaan sulkemisen aiheutti jatkuva lakkoilu ja tähän päälle vielä huhu,A-sarjan valmistus siirtyy Ranskaan ja moottoritehdas siirtyy sinne missä Trump mellastaa.
-
Valtran toiminta vanhempien koneiden varahuollosta on ala-arvoista.. Pitääkö ne omia traktoreitaan kertakäyttötuotteina, kuten nykyisiä kodinkoneita?
-
Valtran toiminta vanhempien koneiden varahuollosta on ala-arvoista.. Pitääkö ne omia traktoreitaan kertakäyttötuotteina, kuten nykyisiä kodinkoneita?
Kiinostaa tuo oikeasti,onko totta että 05 sarjaan ei enää kaikkia osia saa tehtaalta?
-
Ei saa osia.esim.vaihteiston hammasrattaita ei saa 04-sarjaa
Tuskin 05-sarjaankaan
-
Nyt on kyl tosiaan kiva ostella monenmoisia koneita 50%:n alennuksella ooveehoosta :-X
-
Ei saa osia.esim.vaihteiston hammasrattaita ei saa 04-sarjaa
Tuskin 05-sarjaankaan
Saa molempiin ja Lapualla tekevät ihan sellaisen kun haluat.Jopa 05 sarjan pikavaihteen rattaat saat sieltä.Ei nuo rattaat mitään avaruustiedettä ole .
-
Valtra 900/A-95:een ei saa kaikkia osia; näin on kerrottu.
-
Ei saa osia.esim.vaihteiston hammasrattaita ei saa 04-sarjaa
Tuskin 05-sarjaankaan
Saa molempiin ja Lapualla tekevät ihan sellaisen kun haluat.Jopa 05 sarjan pikavaihteen rattaat saat sieltä.Ei nuo rattaat mitään avaruustiedettä ole .
Onko avaruusraketeissa Valmetin rattaita :-\ Sinnekkö ne on kaikki ammuttu :-\
-
Deutzi ostettu keskolta joskus 80-luvulla, vieläkin käytössä, mut kuka osais korjata ja mistä saa varaosia? Viimeksi kytkinvaijeri piti ostaa, silloin sai hankkijalta. 2 v. Sitten.
-
Deutzi ostettu keskolta joskus 80-luvulla, vieläkin käytössä, mut kuka osais korjata ja mistä saa varaosia? Viimeksi kytkinvaijeri piti ostaa, silloin sai hankkijalta. 2 v. Sitten.
http://www.konekorjaamo.fi/
-
Valtra 900/A-95:een ei saa kaikkia osia; näin on kerrottu.
Jos on totta, niin huh huh sentään. Mitenkä 20 vuoden kuluttua käy Versujen/Directien omistajille? Määrät vielä kohtuullisia a95/900 malleissa?
-
Deutzi ostettu keskolta joskus 80-luvulla, vieläkin käytössä, mut kuka osais korjata ja mistä saa varaosia? Viimeksi kytkinvaijeri piti ostaa, silloin sai hankkijalta. 2 v. Sitten.
http://www.konekorjaamo.fi/
Eihän senikäsessä ole vielä mitään avaruustiedettä vaativia juttuja, ja luulisin että saksasta saa varmasti osiakin jostain Ersatzteile de virmoilta
-
Valtra 900/A-95:een ei saa kaikkia osia; näin on kerrottu.
Jos on totta, niin huh huh sentään. Mitenkä 20 vuoden kuluttua käy Versujen/Directien omistajille? Määrät vielä kohtuullisia a95/900 malleissa?
ei ole totta, myös purkaamoilla on edullista osaa tarjolla.
-
Valtra 900/A-95:een ei saa kaikkia osia; näin on kerrottu.
Jos on totta, niin huh huh sentään. Mitenkä 20 vuoden kuluttua käy Versujen/Directien omistajille? Määrät vielä kohtuullisia a95/900 malleissa?
ei ole totta, myös purkaamoilla on edullista osaa tarjolla.
Purkaamoilta ei löydy tyyppivika-osia.
-
Valtra 900/A-95:een ei saa kaikkia osia; näin on kerrottu.
Jos on totta, niin huh huh sentään. Mitenkä 20 vuoden kuluttua käy Versujen/Directien omistajille? Määrät vielä kohtuullisia a95/900 malleissa?
ei ole totta, myös purkaamoilla on edullista osaa tarjolla.
Purkaamoilta ei löydy tyyppivika-osia.
Purkamo-osissa kysytyimmät ovat yleensä kuluneimpia. Kyllä alle 40 vuotta vanhoihin osien pitää hyllystä löytyä ja uutena!
-
Valtra 900/A-95:een ei saa kaikkia osia; näin on kerrottu.
Jos on totta, niin huh huh sentään. Mitenkä 20 vuoden kuluttua käy Versujen/Directien omistajille? Määrät vielä kohtuullisia a95/900 malleissa?
ei ole totta, myös purkaamoilla on edullista osaa tarjolla.
Purkaamoilta ei löydy tyyppivika-osia.
Purkamo-osissa kysytyimmät ovat yleensä kuluneimpia. Kyllä aika 40 vuotta vanhoihin osien pitää hyllystä löytyä ja uutena!
Ketä se oli kun kehui et suomalaiseen saa osat ja neuvot kun vaan soittaa tehtaalle? Muistaako ketään?
-
Valtra 900/A-95:een ei saa kaikkia osia; näin on kerrottu.
Jos on totta, niin huh huh sentään. Mitenkä 20 vuoden kuluttua käy Versujen/Directien omistajille? Määrät vielä kohtuullisia a95/900 malleissa?
ei ole totta, myös purkaamoilla on edullista osaa tarjolla.
Purkaamoilta ei löydy tyyppivika-osia.
Totta, pätee kaikkiin merkkeihin. Traktoreiden kohdalla voi olla ihan perusteltua pyrkiä eroon vanhemmista romuista. Jonkun 502:n voi jättää nurkkiin pyörimään, että saa pihahommat tehtyä. Ns. ykköskoneissa tiheämpi kierto tulee varmaan luontaisesti vastaan.
-
Valtra 900/A-95:een ei saa kaikkia osia; näin on kerrottu.
Jos on totta, niin huh huh sentään. Mitenkä 20 vuoden kuluttua käy Versujen/Directien omistajille? Määrät vielä kohtuullisia a95/900 malleissa?
ei ole totta, myös purkaamoilla on edullista osaa tarjolla.
Purkaamoilta ei löydy tyyppivika-osia.
Purkamo-osissa kysytyimmät ovat yleensä kuluneimpia. Kyllä aika 40 vuotta vanhoihin osien pitää hyllystä löytyä ja uutena!
Ketä se oli kun kehui et suomalaiseen saa osat ja neuvot kun vaan soittaa tehtaalle? Muistaako ketään?
Olikos se joku lentojätkä?
-
Valtra 900/A-95:een ei saa kaikkia osia; näin on kerrottu.
Jos on totta, niin huh huh sentään. Mitenkä 20 vuoden kuluttua käy Versujen/Directien omistajille? Määrät vielä kohtuullisia a95/900 malleissa?
ei ole totta, myös purkaamoilla on edullista osaa tarjolla.
Purkuosien ostaminen on juur niinku se sanonta menee, housuihin ja niin edespäin, lämmittää ja niin edespäin.
Kyllä siitä täytyy lähteä että käyttökoneisiin pitää saada uusia osia vaikka ne olisivat 70-luvulta tai 60-luvulta. Puhumattakaan 80 ja 90-lukulaisista.
-
Onko nyt jollain jäänyt esim. joku 05-sarjan valmetti lopullisesti pajalle, kun jotain osaa ei ole löytynyt?
Kyllä niitä roinia vaan jotain kautta aina teetetään jos tosissaan on kysyntää. Esim. uudessa koneurakointilehdessä oli juttua, että Dinolift on myynyt Maran oikeudet jollekin Kuusjoen puulaakille, joka on jo tähän asti tehnyt salaojakoneisiin varaosia alihankintana. Kyllä ne salaojavehkeetkin taitaa aina vaan tulille nousta kevään tullen.
-
Valtra 900/A-95:een ei saa kaikkia osia; näin on kerrottu.
Jos on totta, niin huh huh sentään. Mitenkä 20 vuoden kuluttua käy Versujen/Directien omistajille? Määrät vielä kohtuullisia a95/900 malleissa?
ei ole totta, myös purkaamoilla on edullista osaa tarjolla.
Purkuosien ostaminen on juur niinku se sanonta menee, housuihin ja niin edespäin, lämmittää ja niin edespäin.
Kyllä siitä täytyy lähteä että käyttökoneisiin pitää saada uusia osia vaikka ne olisivat 70-luvulta tai 60-luvulta. Puhumattakaan 80 ja 90-lukulaisista.
Juuri näin. Kukapa alkaa kiireimpänä sesonkina rattahia viilaamaha johki strategiseen kohtaan? Silloon ne ovat museokonehia jos näin käy..
-
Valtra 900/A-95:een ei saa kaikkia osia; näin on kerrottu.
Jos on totta, niin huh huh sentään. Mitenkä 20 vuoden kuluttua käy Versujen/Directien omistajille? Määrät vielä kohtuullisia a95/900 malleissa?
ei ole totta, myös purkaamoilla on edullista osaa tarjolla.
Purkuosien ostaminen on juur niinku se sanonta menee, housuihin ja niin edespäin, lämmittää ja niin edespäin.
Kyllä siitä täytyy lähteä että käyttökoneisiin pitää saada uusia osia vaikka ne olisivat 70-luvulta tai 60-luvulta. Puhumattakaan 80 ja 90-lukulaisista.
Juuri näin. Kukapa alkaa kiireimpänä sesonkina rattahia viilaamaha johki strategiseen kohtaan? Silloon ne ovat museokonehia jos näin käy..
Elävä esimerkki varaosien saamattomuudesta on 2000-sarjan möhkövalmetit. Hinnat putos käytetyissä muutamassa vuodessa romuraudan tasolle kun voimansiirron osia ei saanut. Aikansa nillä vedeltiin esmes lavettia kunnes ne lavetilla kuskattiin sulatukseen.
Valmetithan on tunnettuja rapeista rattaistaan....
-
Onko nyt jollain jäänyt esim. joku 05-sarjan valmetti lopullisesti pajalle, kun jotain osaa ei ole löytynyt?
Kyllä niitä roinia vaan jotain kautta aina teetetään jos tosissaan on kysyntää. Esim. uudessa koneurakointilehdessä oli juttua, että Dinolift on myynyt Maran oikeudet jollekin Kuusjoen puulaakille, joka on jo tähän asti tehnyt salaojakoneisiin varaosia alihankintana. Kyllä ne salaojavehkeetkin taitaa aina vaan tulille nousta kevään tullen.
Ei niitä onneks paljon mene, pitää koputtaa puuta. Ainahan kaikkea voi tehdä ja teettää, silti outoa valmistajalta jos muut valmistajat kykenee toimittamaan vanhoihinkin osia. Kuka tai mikä taho hoitaa Volvojen osat ja miten?
-
Valtra 900/A-95:een ei saa kaikkia osia; näin on kerrottu.
Jos on totta, niin huh huh sentään. Mitenkä 20 vuoden kuluttua käy Versujen/Directien omistajille? Määrät vielä kohtuullisia a95/900 malleissa?
ei ole totta, myös purkaamoilla on edullista osaa tarjolla.
Purkuosien ostaminen on juur niinku se sanonta menee, housuihin ja niin edespäin, lämmittää ja niin edespäin.
Kyllä siitä täytyy lähteä että käyttökoneisiin pitää saada uusia osia vaikka ne olisivat 70-luvulta tai 60-luvulta. Puhumattakaan 80 ja 90-lukulaisista.
Juuri näin. Kukapa alkaa kiireimpänä sesonkina rattahia viilaamaha johki strategiseen kohtaan? Silloon ne ovat museokonehia jos näin käy..
Elävä esimerkki varaosien saamattomuudesta on 2000-sarjan möhkövalmetit. Hinnat putos käytetyissä muutamassa vuodessa romuraudan tasolle kun voimansiirron osia ei saanut. Aikansa nillä vedeltiin esmes lavettia kunnes ne lavetilla kuskattiin sulatukseen.
Valmetithan on tunnettuja rapeista rattaistaan....
Eli Ladavalmetti ja 2005 eli volvo.
-
Valtra 900/A-95:een ei saa kaikkia osia; näin on kerrottu.
Jos on totta, niin huh huh sentään. Mitenkä 20 vuoden kuluttua käy Versujen/Directien omistajille? Määrät vielä kohtuullisia a95/900 malleissa?
ei ole totta, myös purkaamoilla on edullista osaa tarjolla.
Purkuosien ostaminen on juur niinku se sanonta menee, housuihin ja niin edespäin, lämmittää ja niin edespäin.
Kyllä siitä täytyy lähteä että käyttökoneisiin pitää saada uusia osia vaikka ne olisivat 70-luvulta tai 60-luvulta. Puhumattakaan 80 ja 90-lukulaisista.
Juuri näin. Kukapa alkaa kiireimpänä sesonkina rattahia viilaamaha johki strategiseen kohtaan? Silloon ne ovat museokonehia jos näin käy..
Elävä esimerkki varaosien saamattomuudesta on 2000-sarjan möhkövalmetit. Hinnat putos käytetyissä muutamassa vuodessa romuraudan tasolle kun voimansiirron osia ei saanut. Aikansa nillä vedeltiin esmes lavettia kunnes ne lavetilla kuskattiin sulatukseen.
Valmetithan on tunnettuja rapeista rattaistaan....
Eli Ladavalmetti ja 2005 eli volvo.
Viis yli yheksän ja viis yli kaheksan.
Myönnetään että 05-sarjan osatarve taitaa olla vähäinen, ikiliikkujia näyttävät olevan.
-
Valtra 900/A-95:een ei saa kaikkia osia; näin on kerrottu.
Jos on totta, niin huh huh sentään. Mitenkä 20 vuoden kuluttua käy Versujen/Directien omistajille? Määrät vielä kohtuullisia a95/900 malleissa?
ei ole totta, myös purkaamoilla on edullista osaa tarjolla.
Purkuosien ostaminen on juur niinku se sanonta menee, housuihin ja niin edespäin, lämmittää ja niin edespäin.
Kyllä siitä täytyy lähteä että käyttökoneisiin pitää saada uusia osia vaikka ne olisivat 70-luvulta tai 60-luvulta. Puhumattakaan 80 ja 90-lukulaisista.
Juuri näin. Kukapa alkaa kiireimpänä sesonkina rattahia viilaamaha johki strategiseen kohtaan? Silloon ne ovat museokonehia jos näin käy..
Elävä esimerkki varaosien saamattomuudesta on 2000-sarjan möhkövalmetit. Hinnat putos käytetyissä muutamassa vuodessa romuraudan tasolle kun voimansiirron osia ei saanut. Aikansa nillä vedeltiin esmes lavettia kunnes ne lavetilla kuskattiin sulatukseen.
Valmetithan on tunnettuja rapeista rattaistaan....
Ei niitä induktiokarkaasta?
-
Onko nyt jollain jäänyt esim. joku 05-sarjan valmetti lopullisesti pajalle, kun jotain osaa ei ole löytynyt?
Kyllä niitä roinia vaan jotain kautta aina teetetään jos tosissaan on kysyntää. Esim. uudessa koneurakointilehdessä oli juttua, että Dinolift on myynyt Maran oikeudet jollekin Kuusjoen puulaakille, joka on jo tähän asti tehnyt salaojakoneisiin varaosia alihankintana. Kyllä ne salaojavehkeetkin taitaa aina vaan tulille nousta kevään tullen.
Ei niitä onneks paljon mene, pitää koputtaa puuta. Ainahan kaikkea voi tehdä ja teettää, silti outoa valmistajalta jos muut valmistajat kykenee toimittamaan vanhoihinkin osia. Kuka tai mikä taho hoitaa Volvojen osat ja miten?
Odotan ihan mielenkiinnolla tuleeko jossain vaiheessa seinä vastaan jonkun oman masinistikamppeen kanssa. Lupaan kyllä informoida täällä asiasta pikimiten:)
-
Deutzi ostettu keskolta joskus 80-luvulla, vieläkin käytössä, mut kuka osais korjata ja mistä saa varaosia? Viimeksi kytkinvaijeri piti ostaa, silloin sai hankkijalta. 2 v. Sitten.
Osia löytyy no problem, ja vanhan Deutzin osaa huoltaa ja korjata jokainen traktorihuolto, perustekniikkaa.
-
Purkuosien ostaminen on juur niinku se sanonta menee, housuihin ja niin edespäin, lämmittää ja niin edespäin.
Kyllä purkuosa menee silloin kun kyse on jostakin tapaturmaisesti hajonneesta, ei kuluvasta osasta. Esim rungon valukappaleet, ohjaamon osat jne.
Miksei voimansiirronkin jotkut osat silloin kun ei ole kysymys tyypillisesti hajoavasta osasta, 'sulakkeesta'.
Tietysti uusiakin pitäisi olla saatavilla, mutta joissain tapauksissa hinta muodostuu valintaperusteeksi.
-
Purkuosien ostaminen on juur niinku se sanonta menee, housuihin ja niin edespäin, lämmittää ja niin edespäin.
Kyllä purkuosa menee silloin kun kyse on jostakin tapaturmaisesti hajonneesta, ei kuluvasta osasta. Esim rungon valukappaleet, ohjaamon osat jne.
Miksei voimansiirronkin jotkut osat silloin kun ei ole kysymys tyypillisesti hajoavasta osasta, 'sulakkeesta'.
Tietysti uusiakin pitäisi olla saatavilla, mutta joissain tapauksissa hinta muodostuu valintaperusteeksi.
No tottakai pellit, lasit ja muutkin ulkopuoliset osat ja moottorinkin osat, mutta karsastan noita voimansiirron osia. Ainakin ne pitäs päästä testaamaan mutta lähes mahdotonta kun on kyseessä purkuosa. Yksittäiset osat kuten rattaat ja siirtäjät on jees kun ne saa lapaseen nähtäväksi ennen asennusta.
-
Nykyään mallit vaihtuu varsin tiheään ja perusteellisesti vanhat osat ei juurikaan käy. Hyllypaikka maksaa ja osien valmistaminen pienissä sarjoissa jne., mutta silti.