Tuli tilanne lähipiirissä, jossa asuinmökki on ollut jo toista vuosisataa naapurin maalla (ei siis ole erotettu omaa tonttia) ja nyt maapohjan omistaja on alkanut uhkailemaan häädöllä. Jostakin muistelen kuulleeni, jotta tällaisissa tapauksissa häätö ei olisikaan ihan ilmoitusasia, vaan tarpeeksi kauan kun on (naapurin sitä moittimatta) pidetty toisen maata käytössä, jonkinlainen oikeus olisi muodostunut? Olenko ihan pihalla, vai olisiko jollakulla heittää sopivaa linkkiä Finlexiin tai esmes KO:n ennakkopäätöksiin?Petri
Nykyisen asukkaan esi-isä muutti ko. taloon 1800-luvun puolella, joten nykyasukkia ei tuosta keplottelusta voi syyttää. En ole esittämäni tapauksen tarkkaan hallinnolliseen puoleen (kauppakirjat etc.) perehtynyt, mutta mietin, onko kolme polvea nyt asunut oikeudetta tätä taloa...
Käsittääkseni joissain tapauksissa pitkään jatkuneen käytännön voidaan katsoa muodostuneen sopimukseksi, vaikkei siitä mitään kirjallista sopimusta olisikaan tehty. Eli näin ollen tuossa tapauksessa maanomistajalle olisi muodostunut jonkinlainen rasite ajan kuluessa, vaikka sitä ei olisikaan mihinkään kirjattu.Juristithan nuo sopimus- ja oikeusasiat paremmin tunteen. Niitä kannattaa konsultoida. Vois vaikka MTK:n lakimiehiä aluksia vaivata.
Lainaus käyttäjältä: Petri - 29.12.15 - klo:22:20Nykyisen asukkaan esi-isä muutti ko. taloon 1800-luvun puolella, joten nykyasukkia ei tuosta keplottelusta voi syyttää. En ole esittämäni tapauksen tarkkaan hallinnolliseen puoleen (kauppakirjat etc.) perehtynyt, mutta mietin, onko kolme polvea nyt asunut oikeudetta tätä taloa...Käsittääkseni joissain tapauksissa pitkään jatkuneen käytännön voidaan katsoa muodostuneen sopimukseksi, vaikkei siitä mitään kirjallista sopimusta olisikaan tehty. Eli näin ollen tuossa tapauksessa maanomistajalle olisi muodostunut jonkinlainen rasite ajan kuluessa, vaikka sitä ei olisikaan mihinkään kirjattu.Juristithan nuo sopimus- ja oikeusasiat paremmin tunteen. Niitä kannattaa konsultoida. Vois vaikka MTK:n lakimiehiä aluksia vaivata.