Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Pottunokka - 31.12.15 - klo:11:57
-
Kannattavuus on surkea ja mielekkyys ja motivaatio vielä myös surkeita.
Miinusta tulee, katteet miinuksella, panokset kalliita. Voi itku.
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
Meidän lehmillä ei ole kärsää....ei tuu mistään mitään....
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
Meidän lehmillä ei ole kärsää....ei tuu mistään mitään....
Oho. Kirjoitusvirhe. Piti kirjoittaa kirsu.
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
Meidän lehmillä ei ole kärsää....ei tuu mistään mitään....
Oho. Kirjoitusvirhe. Piti kirjoittaa kirsu.
Juu,munki piti kirjoittaa että kaikki luonnaa hienosti...
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
Nyt ei kyllä sitten osunut kumpikaan. Ehkä maito meni lähemmäksi. Oaljon vaikuttaa myös menopuoli. Samoin peltojen omistusduhteet.
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
Alle 9000kg per lehmä älykäs minua ainakin itkettämään.
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
Nyt ei kyllä sitten osunut kumpikaan. Ehkä maito meni lähemmäksi. Oaljon vaikuttaa myös menopuoli. Samoin peltojen omistusduhteet.
Keskimäärin.... mikä noissa sit on pielessä?
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.
Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.
Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.
Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.
Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?
Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.
Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.
Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?
Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs
Kalkitus kun on kondiksessa ja pellon ravinnetaseet, niin ilman apupaskaa ja doupingia tulee se 4000kg/ha. Ennätys on mallasohraa 5000kg/ha luomussa Suomessa. Lantana kananpaska ja viherlannoitus.
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.
Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.
Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?
Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs
Siis mitkä ovat nuo kyseiset kasvinvuorotuskasvit ? Nurmia, typenkerääjiä tms ? Aika paha on pyöröpaalia mennä kippaamaan avenan suppiloon.
-SS-
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.
Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.
Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?
Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs
Siis mitkä ovat nuo kyseiset kasvinvuorotuskasvit ? Nurmia, typenkerääjiä tms ? Aika paha on pyöröpaalia mennä kippaamaan avenan suppiloon.
-SS-
Apilanurmet ynm. herneet.
-
tulos hyvä ,uutta kuivuria tontille ,ei velkaa ,elemä kunnossa.koskaan en oo tuntenut tekeväni töitä vaan harrastanu kivaa ajankulua. lopettakaa poraaminen tai viljely.tällä elää ku osaa
-
Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs
Siis mitkä ovat nuo kyseiset kasvinvuorotuskasvit ? Nurmia, typenkerääjiä tms ? Aika paha on pyöröpaalia mennä kippaamaan avenan suppiloon.
-SS-
Apilanurmet ynm. herneet.
Oletettavasti. Ja tuo 90 kg lienee pellolle mätetyn lannan liukoista typpeä.
-SS-
-
tulos hyvä ,uutta kuivuria tontille ,ei velkaa ,elemä kunnossa.koskaan en oo tuntenut tekeväni töitä vaan harrastanu kivaa ajankulua. lopettakaa poraaminen tai viljely.tällä elää ku osaa
Mä olen aina sanonu:Pääasia on että on kivaa...
-
Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs
Siis mitkä ovat nuo kyseiset kasvinvuorotuskasvit ? Nurmia, typenkerääjiä tms ? Aika paha on pyöröpaalia mennä kippaamaan avenan suppiloon.
-SS-
Apilanurmet ynm. herneet.
Oletettavasti. Ja tuo 90 kg lienee pellolle mätetyn lannan liukoista typpeä.
-SS-
Apulantaa se on, eikä muuta.Ja pelkkiä satokasveja..
-
Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs
Siis mitkä ovat nuo kyseiset kasvinvuorotuskasvit ? Nurmia, typenkerääjiä tms ? Aika paha on pyöröpaalia mennä kippaamaan avenan suppiloon.
-SS-
Apilanurmet ynm. herneet.
Oletettavasti. Ja tuo 90 kg lienee pellolle mätetyn lannan liukoista typpeä.
-SS-
Apulantaa se on, eikä muuta.Ja pelkkiä satokasveja..
Alkemian opiskelua takana ?
5800 kg - 6300 kg leipävehnää,
typpeä sadossa 122 - 133 kg,
Juurissa ja oljissa lisäksi 53 - 57 kg
-SS-
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
Nyt ei kyllä sitten osunut kumpikaan. Ehkä maito meni lähemmäksi. Oaljon vaikuttaa myös menopuoli. Samoin peltojen omistusduhteet.
Keskimäärin.... mikä noissa sit on pielessä?
Niin itte sanoisin että lehmillä mennään 9000 ylöspäin sitämukaa mitä lehmille syötetään. Viljalla taas jo 6000 keskisadot rupee olemaan utopiaa. Itte kokisin että jos tilan keskisato on viljoilla 4 ja 5 tonnin välissä niin tilanne on melko hyvä. Jos taas maidossa ollaan alle 9 niin pitää kiireesti etsiä syytä.
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.
Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.
Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?
Toi on ihan paska puhetta. Niin paskaa kuin olla ja voi.
On on, sitä se on juu.
-
Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs
Siis mitkä ovat nuo kyseiset kasvinvuorotuskasvit ? Nurmia, typenkerääjiä tms ? Aika paha on pyöröpaalia mennä kippaamaan avenan suppiloon.
-SS-
Apilanurmet ynm. herneet.
Oletettavasti. Ja tuo 90 kg lienee pellolle mätetyn lannan liukoista typpeä.
-SS-
Apulantaa se on, eikä muuta.Ja pelkkiä satokasveja..
Alkemian opiskelua takana ?
5800 kg - 6300 kg leipävehnää,
typpeä sadossa 122 - 133 kg,
Juurissa ja oljissa lisäksi 53 - 57 kg
-SS-
Sä lasket tota nyt kuiva-aineena.. härkäpapu esikasvina antaa sit ehkä tota typpeä.
-
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.
Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.
Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?
Toi on ihan paska puhetta. Niin paskaa kuin olla ja voi.
On on, sitä se on juu.
osittain olet oikeassa, sertifiointi ei vaikuta satoon, siemenen laatu kyllä.
Jos yrittää panostaa suureen satoon, niin kannattaako silloin kylvää tutkimattomalla, lajittelemattomalla, peittaamattomalla, taantuneella ja tautisella siemenellä? Voihan noista suuren osan tehdä itsekin....välillä onnistuu hyvinkin.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/03/04/tuore-tutkimus-kylvosiemenen-laatuun-kannattaa-panostaa
sulla varmaan on uudempaa ja parempaa tutkimustietoa heittää pöytään?
-
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.
Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.
Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?
Toi on ihan paska puhetta. Niin paskaa kuin olla ja voi.
On on, sitä se on juu.
osittain olet oikeassa, sertifiointi ei vaikuta satoon, siemenen laatu kyllä.
Jos yrittää panostaa suureen satoon, niin kannattaako silloin kylvää tutkimattomalla, lajittelemattomalla, peittaamattomalla, taantuneella ja tautisella siemenellä? Voihan noista suuren osan tehdä itsekin....välillä onnistuu hyvinkin.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/03/04/tuore-tutkimus-kylvosiemenen-laatuun-kannattaa-panostaa
sulla varmaan on uudempaa ja parempaa tutkimustietoa heittää pöytään?
Jokainen voi teettää analyysin omasta siemenestään, ei siihen sertifiointia tarvita.
-
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.
Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.
Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?
Toi on ihan paska puhetta. Niin paskaa kuin olla ja voi.
On on, sitä se on juu.
osittain olet oikeassa, sertifiointi ei vaikuta satoon, siemenen laatu kyllä.
Jos yrittää panostaa suureen satoon, niin kannattaako silloin kylvää tutkimattomalla, lajittelemattomalla, peittaamattomalla, taantuneella ja tautisella siemenellä? Voihan noista suuren osan tehdä itsekin....välillä onnistuu hyvinkin.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/03/04/tuore-tutkimus-kylvosiemenen-laatuun-kannattaa-panostaa
sulla varmaan on uudempaa ja parempaa tutkimustietoa heittää pöytään?
Jokainen voi teettää analyysin omasta siemenestään, ei siihen sertifiointia tarvita.
Mutta serti-taikapölyä ei myydä normiviljeliöille...
-
Hienoa hommaa ja kannattavaakin jos osaa edes tyydyttävästi.
Lypsylehmillä se kannattavuusraja taitaa olla jossain 9000 litrassa/kärsä ja viljassa 6000kilossa/ha. Jos noiden alle tulee niin kriisin syypäätä ei tarvitse kaukaa hakea.
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.
Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.
Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?
Mä en oo käyttänyt tautiaineita, enkä sertisiementä. Enkä sääteitä, enkä yli 90 kilon typpimääriä. Silti tuo 5,8-6,2 tn tulee normaalivuotena. Kasvinvuorotuksen ylivoimaa nääs
Kalkitus kun on kondiksessa ja pellon ravinnetaseet, niin ilman apupaskaa ja doupingia tulee se 4000kg/ha. Ennätys on mallasohraa 5000kg/ha luomussa Suomessa. Lantana kananpaska ja viherlannoitus.
öö tuleeko normiviljelijältä ilman lannoitusta 4000kg hehtaari ku kaikki on kunnossa? Tässä luomuviljelijänä ihmettelen vai luinko väärin. Sen sanon että en viljelis luomua jollen saisi sianlietettä.
-
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.
Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.
Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?
Toi on ihan paska puhetta. Niin paskaa kuin olla ja voi.
On on, sitä se on juu.
osittain olet oikeassa, sertifiointi ei vaikuta satoon, siemenen laatu kyllä.
Jos yrittää panostaa suureen satoon, niin kannattaako silloin kylvää tutkimattomalla, lajittelemattomalla, peittaamattomalla, taantuneella ja tautisella siemenellä? Voihan noista suuren osan tehdä itsekin....välillä onnistuu hyvinkin.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/03/04/tuore-tutkimus-kylvosiemenen-laatuun-kannattaa-panostaa
sulla varmaan on uudempaa ja parempaa tutkimustietoa heittää pöytään?
Tuosta Farmitin artikkelista puuttuu vielä: "En voi ymmärtää miten olen tullut toimeen ilman tätä loistavaa keksintöä. "
Mainokset ovat mainoksia. Eihän siihen voi laittaa, että "Parhaan siemenen saat, kun kunnostat sen itse". Tulis tilasiemen lankoja/ilmatietä pitkin tappamaan. Eiku tapaamaan.
-
jos viljassa nostaa satotavoitetta 4000 -> 6000, niin tarttee käyttää sertisiementä, lannoittaa/kalkita enempi, käyttää korrensäädettä ja tautitorjuntaa....ja viljellä vain hyvinä vuosina, nää sateiset kesät jättää kokonaan väliin, eikä huonon viljan hinnan aikaan kannata edes mennä pellolle.
Kulupuolella tulos tulee varmemmin, jättää turhat työvaiheet pois ja karsii menoja. Sitten kun viljan hinta ylittää taas sen 200€/tn niin tulosta voi tulla paremmin sadosta. Satasen rehuviljalla melkein sama mitä siitä kiloja saa.
Onko tässä järkeä, niin se onkin eri asia?
Toi on ihan paska puhetta. Niin paskaa kuin olla ja voi.
On on, sitä se on juu.
osittain olet oikeassa, sertifiointi ei vaikuta satoon, siemenen laatu kyllä.
Jos yrittää panostaa suureen satoon, niin kannattaako silloin kylvää tutkimattomalla, lajittelemattomalla, peittaamattomalla, taantuneella ja tautisella siemenellä? Voihan noista suuren osan tehdä itsekin....välillä onnistuu hyvinkin.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/03/04/tuore-tutkimus-kylvosiemenen-laatuun-kannattaa-panostaa
sulla varmaan on uudempaa ja parempaa tutkimustietoa heittää pöytään?
Tuollaisen tutkimuksen arvo on aika vähäinen. Ilman tutkimustakin voidaan helposti päätellä että peitatulla ja lajitellulla siemenellä saadaan parempi oras ja lopulta parempi sato verrattuna peittaamattomalla ja lajittelemattomalla siemenellä tehtyyn kylvöön.
Olennaisinta olisi tutkia sen sertifioinnin vaikutus. Ja se vaikutus saataisiin selville vertaamalla sertifioidulla siemenellä tehtyä kylvöä tuottajan kunnostamalla siemenellä, eli tavallisen viljelijän peittaamalla ja lajittelemalla kunnostetulla siemenellä kylvöön. Mutta miksi juuri tälläistä vertailua ei uskalleta tehdä? Ehkä ero jäisi liian pieneksi tai jopa olemattomaksi. Joka tapauksessa on selvää että sertifioitua siementä on asiatonta markkinoida siten, että verrataan sitä lajittelemattomaan ja peittaamattomaan raakaviljaan.
-
Käytännön Maamiehen 12/2015 sivulla 21 Viljamarkkinat: Lannoitteiden hinnanmuodostus saa sielläkin kummastusta.
-
osittain olet oikeassa, sertifiointi ei vaikuta satoon, siemenen laatu kyllä.
Jos yrittää panostaa suureen satoon, niin kannattaako silloin kylvää tutkimattomalla, lajittelemattomalla, peittaamattomalla, taantuneella ja tautisella siemenellä? Voihan noista suuren osan tehdä itsekin....välillä onnistuu hyvinkin.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2010/03/04/tuore-tutkimus-kylvosiemenen-laatuun-kannattaa-panostaa
sulla varmaan on uudempaa ja parempaa tutkimustietoa heittää pöytään?
Tuollaisen tutkimuksen arvo on aika vähäinen. Ilman tutkimustakin voidaan helposti päätellä että peitatulla ja lajitellulla siemenellä saadaan parempi oras ja lopulta parempi sato verrattuna peittaamattomalla ja lajittelemattomalla siemenellä tehtyyn kylvöön.
Olennaisinta olisi tutkia sen sertifioinnin vaikutus. Ja se vaikutus saataisiin selville vertaamalla sertifioidulla siemenellä tehtyä kylvöä tuottajan kunnostamalla siemenellä, eli tavallisen viljelijän peittaamalla ja lajittelemalla kunnostetulla siemenellä kylvöön. Mutta miksi juuri tälläistä vertailua ei uskalleta tehdä? Ehkä ero jäisi liian pieneksi tai jopa olemattomaksi. Joka tapauksessa on selvää että sertifioitua siementä on asiatonta markkinoida siten, että verrataan sitä lajittelemattomaan ja peittaamattomaan raakaviljaan.
sertifikaatti on nimensä mukaan vaan todistus, jonka kauppasiemen saa, kun se on tuotettu tietyn laatujärjestelmän mukaan. Joka sitten vaikuttaa "vähän" hintaan :)
Itse ostan säkin kaupasta ja koetan siitä lisätä kerran tai enintään kaksi. Lajikepuhtaus, taudittomuus, lajittelu, itävyys pysyy yleensä näin kunnossa, peittaus koneen laatikossa ei hyvä, mutta kelpaa. Tätä varmaan harrastaa moni ja siitä olisi mukava saada vertailutietoa näihin sertifioituihin kaupan siemeniin
-
Viljelykierto, kaikkien hyvien satojen äppi.
-
Viljelykierto, kaikkien hyvien satojen äppi.
Viljelykierto on välttämättömyys mutta pitää olla aika kovasti osaamista että vaikka 5 vuoden kokonaissato on hyvä suhteessa peltopinta-alaan. Useiten näillä apilapelloilla saadaan hyvät sadot mutta edellinen vuosi menikin pakkasille kun ei ollutkaan myytävää tuotetta.
-
No joo, juurikas on vähän niin ja näin. Mutta hyvä kiertokasvi se on.
Ja voi sitä saneerausretikan määrää. Enemmän jää käteen kuin huonolla viljasadolla. ;D
-
No joo, juurikas on vähän niin ja näin. Mutta hyvä kiertokasvi se on.
Ja voi sitä saneerausretikan määrää. Enemmän jää käteen kuin huonolla viljasadolla. ;D
Eikös saneerauskasvillekin tule jotn rajoitteita tulevalle kaudelle? Oli liian hyvä ollakseen totta...kuten keräjääkasvikin.
-
Oli taas jossain pirkassa tai pellervossa juttua eräästä sahayrittäjästä.
Sivuhomminaan harrasti viljanviljelyä 80ha alalla ja piti touhua ihan mukavana ja vähätöisenä. Ei haitannut sahatoimintaakaan vaikka sesonki on kesäaikana.
-
Oli taas jossain pirkassa tai pellervossa juttua eräästä sahayrittäjästä.
Sivuhomminaan harrasti viljanviljelyä 80ha alalla ja piti touhua ihan mukavana ja vähätöisenä. Ei haitannut sahatoimintaakaan vaikka sesonki on kesäaikana.
Ei meillä vaan sahattu ikinä mitään kesällä. Puut ovat liian pihkaisia ja terä menee tukoon sekä kuumenee :-\
Tais enemmän tulla traktoriin tunteja sahalla kuin pelloilla. Nykyään ei kannata kun sahahommasta ei saa energiaveronpalautusta ;D Siis jos ilmoittaa kulutukset kuten laki määrää.
-
Sillä oli vähän isompaa se sahatoiminta kuin kenttäsaha+traktori.
-
Sillä oli vähän isompaa se sahatoiminta kuin kenttäsaha+traktori.
Jaa... se oli joku automatisoitu saha, jolle tuotiin pelkkapuita sahattavaksi