Caruna (anteeksi kirosana) on ainakin voittanut taas julkisuuspelin , kun joka paikassa toitotetaan tuota 27 prosenttia. Täällä siirtohinta nousee 2,95 c/kwh -> 3,98 c/kwh  ja perusmaksu  (3x25A)  15,67 € -> 22,60 € . Edellinen on minun laskuopin mukaan +35 % ja jälkimmäinen +44 %.  Millähän kaavalla tuosta saisi keskiarvoksi 27% ?

Muistaisko tai tietäiskö joku nimen/valmistajan sellaiselle traktorin ja nivelakselin väliin asennettavalle ylikuormituskytkimelle? Jonkun pienehkön konepajan tuote muistaakseni. Sellainen sininen "limppu" .

Kukkaloistosta alunperin puheen ollen: tuossa syysrypsiä luomupellolla viime kesänä.

Eikös olekkin mennyt hienoksi tämä viljelijän ammattitaidon kuva. Oma isäukkoni ei antanut tästä aihepiiristä mitään vanhan kansan viisauksia evästykseksi...eikä kristallipalloakaan ole.

Viime keväänä päätin hävittää roskaiset ja kokeen mukaan n. 50% itävät kevätvehnät laarin pohjalta levittämällä  pneumalla pintaan, sitten äestys ja hernekaura tavallisella kylvökoneella päälle + jyräys. Kauran itävyys 85 % ja herne oli sertifioitua. Kasvusto oli lähes pelkkää vehnää. Maalaji vaihteli savesta hietaan. Täytyy sanoa että alkoi menetelmä kiinnostaa.
Rypsiä ja camelinaa olen kylvänyt traktorin nokalla olevalla sähköviskalla rikkaäes tai crosskill-jyrä perässä ja tulos on ollut joskus erinomainen, joskus surkea. Maa ei saisi olla ainakaan yhtään liian märkää.

Joopati joo. Onko teidän mielestänne perunansiemenen hinta laatu suhde kohdallaan... Ihtellä viljelyssä muutamia hehtaareita siemenperunaa. Mukava olisi kuulla kommentteja ostosta viljelyyn... Kaikki itsellä sopimusviljelyä. Talon kuitenkin jätän mainitsematta, joten vapaasti vaan kaikki kommentti otetaan vastaan.


Siitä kun viimeksi sain oikein paskaa on jo kohta parikymmentä vuotta. Parhaimmillaan hinta-laatu -suhde mahdollistaa käytön ruokaperunan tuotantoon, mutta yleensä tulee lisäysviljeltyä ensin yksi vuosi. Asiasta kolmanteen: onko millaisia kokemuksia ulkomaisesta siemenperunasta? Tällä tilalla on joskus ollut joku erä ja oli laadukasta eikä mitään pöpöjä ole ilmennyt myöhemminkään.

Riippuu vähän maalajistakin, mutta omasta kokemuksesta sanoisin että ilman kalkkia ei kasva oikein mikään laidunkasvi. Maurij antoi mielestäni hyvän reseptin, näissä tapauksissa kannattaa käyttää monipuolista seosta, niin joku laji sieltä onnistuu. Valkoapilan tapainen keltamaite on myös vaatimaton ja hyvä laidunkasvi. Siementä on saanut Naturcomilta. Palkokasvit kannattaa ympätä typpibakteerilla uudismaalle kylvettäessä. Heinistä timotei lienee viihtyvin.

Aikas selvästi kallistuu sille puolelle kuin ajattelinkin että avautuva putki on varmempi. Erityiskiitokset Wejjolle analyyttisestä kannanotosta. Luulen että putki kestää seuraavan sukupolven ajan. 8 millin ainetta ja pirun paksu sinkki päällä. Jonkin maston osa, tehty Kiinassa kantattuja paloja yhteen hitsaamalla sen verran vituralleen että mastosta tuli vino. Tilasivat sitten uuden Suomesta. Alunamaat ovat sen verran kaukana että niistä ei ole murhetta mutta Talvivaara voi olla toinen juttu, sehän pilaa koko maan vedet ja nousee kai vastavirtaankin. Mutta eikös niissä vesissä olekin lisää sinkkiä?

Ostin romikselta sinkityn teräsputken siltarummuksi. Pituus 10 m ja halkaisija toisesta päästä 95 cm ja toisesta 75 cm. Siis loiva kartio. Tuo 75 cm on varmaan jossain tulvahuipussa hiukan hintsusti, joten pitää miettiä kummin päin se kannattaa asentaa. Teoria 1: sileässä putkessa veden virtaus kiihtyy ja se ehtii menemään pienemmästäkin reiästä eli ahtaampi pää alavirran puolelle. Teoria 2: kun rumpu pienenee, se ahdistaa eli jarruttaa virtausta jolloin siis ahtaampi pää ylävirran puolelle. Tässä mietittävää aamuyön tunneille. Itse äänestäisin kakkosteorian puolesta, varsinkin kun ojassa ei ole paljon laskua. Eikun väittely käyntiin!

Kaupunkilaiset ovat kaunaisia myrkkymaajusseille , myrkkymaajussit ovat kaunaisia luomuviljelijöille ja luomuviljelijät... nauttivat työstään kaunaketjun huipulla . Luomun erityistuki on kuluttajalähtöinen kuten vaikkapa eläinten hyvinvointituki. On paljon porukkaa jolle on tärkeää miten ruoka tuotetaan, ei niinkään se onko se jotenkin parempaa. Moni viljelijä levittää vuodessa rekkakuorman keinolannoitteita ja pakettiautollisen muita kemikaaleja luontoon. Sillä pelto on luontoa. Monella kumminkin se oma kasvimaa jää ruiskuttamatta. Sitten ollaan maatalouskaupan lehdessä kertomassa millä arsenaalilla taas saatiin seittemän tonnia hehtaarilta, lopuksi kuitenkin muistuttaen että onhan Suomen maatalous oikeastaan luomua . Tämän keskustelun takaa taitaapi paistaa jonkinlainen identiteettiongelma...

Ostin vuosi sitten B-alueen tukioikeuksia, tarjosin 2,5 x vuosiarvon. Ilmeisesti oli korkein tarjous, myyjä oli sellainen puolituttu. Laskin että kolmen vuoden tuki on varma ja silloin jää jo voiton puolelle. Jos nykyiset tukioikeudet mitätöidäänkin niin jotain tulee tilalle eikä se jokin voi juuri muuhun perustua kuin nykyisiin oikeuksiin. Aina on kannattanut olla ajoissa liikkeellä näissä eu-koukeroissa. Aikanaan raiviotkin sai tukikelpoisiksi ja sitten se äkkiä ei ollutkaan enää niin. Että tällä hetkellä 2 x vuosiarvo on maksimi, sen yli menevä on sitten spekulointia.

Nyt kaikki miettimään pitäisikö myydä tukioikeudet vai ostaa lisää  . Tai maitokiintiöt.

On yleistynyt sellainen puhelinmyynti, missä yritetään antaa asiantunteva vaikutelma tyyliin 'täältä tehtaalta soitellaan', vaikka kyseessä on puhdas puhelinmyyntifirma pääkaupunkiseudulta ja myyjät voivat olla vaikka thaimaassa.  Hankintakeskus menee samaan kategoriaan. Hankala ja hidas tapa ostaa mitään, valikoima sillisalaattia ja alennukset näennäisiä, koska ne lasketaan jostain ohjehinnoista. Oikein hyvällä tuurilla sieltä voi hankkia sitä mitä haluaa kohtuuhinnalla. Jos määrä on suuri, voi jopa saada jäsenmaksun katettua. Eli kun puhelinmyyjä soittaa, sitä varten on puhelimessa punainen luuri.

On tullut kokeiltua läpitte lähes kaikki kasvit joita kesantoihin tai viherlannoitukseen käytetään ja monivuotisissa on se tilanne että kikkailu ei paljon kannata. Perusseos eli puna-apila+timotei+vähän valkoapilaa toimii ja on halpa. Rehu- eli sirppimailanen on hyvä, mutta aika kallis esim. 2-vuotiseen nurmeen. Se säilyy ja jopa leviää nurmessa, mutta on myös turhan sitkeä nurmea lopetettaessa ja vuohenherne on siinä suhteessa itte piru. Se leviää myös siemenistä kuin lupiini, suosittelen välttämään. Keltamaite on kokeilemisen väärtti valkoapilan tilalle. Niiden merkitys on siinä että ne yleensä täyttävät jos kasvustossa on muuten aukkoja.

Yksivuotisissa jos on tarkoitus saada kunnon pöheikkö niin rehuvirna+öljyretikka+kevätruis kasvaa silmissä ja melkein missä vaan. Persianapila ja hunajakukka tekevät vielä tuuheammaksi ja mehiläiset tykkää. Italianraiheinä ja ruisvirna kasvavat puolestaan pakkasiin asti. Rahaa palaa jonkin verran mutta oletettavasti pellon kasvukuntokin kohenee. Hamppu olisi myös hyvä mutta siementä on vaikea saada ja taitaa virkavalta vieläkin olla vähän nyrpeä sen viljelyyn. Tarkkana pittää olla myös siitä että siemenseos vastaa ilmoitettua tukikäyttöä. Muutenhan tämä touhu olisi melkein järkevää.

Tuontikoneiden rekisteröintikatsastuksista on kuulunut yhtä sun toista. Hirveetä kuunnella. Siis että tärkeintä on mennä oikeaan konttoriin sitä tekemään. Olisko kellään suosituksia tai varoituksia Turku-Loimaa-Rauma alueella että missä on asiat sujuneet  / takkuilleet  asennetasolla? Kun toinen inssi hyväksyy koneen jos se suinkin on mahdollista ja toinen hylkää jos se suinkin on mahdollista. Pöhkön tuntuista hommaa kun samoja pelejä painelee teillämme kymmeniä ja jokainen pitää erikseen osoittaa kelpoiseksi Mua ei taas huvita oikein mikään.

Ottaa vaan niin korvaan kun sanotaan että ensimmäinen omistaja myy tai suoraan ensimmäiseltä omistajalta. Kielitoimiston mukaan se tarkoittaa että kone on ollut OMASSA käytössä, kun siinä kerran on tuhansia tunteja. Eikö?