Aamulla tuli vastaan eka kohtaamani lehmä jolle yhdet jälkeiset ei riitä. Siinä poikiessaan toista kertaa poikiva holstein hotkaisi kaverin jälkeiset, ja reilu tunti myöhemmin omansa. Aika elinvoimaisen oloinen elukka muutenkin.
Toinen taas (4. kertaa poikiva AY) oli vähän outo siellä poikimakarsinassa, nuoli muitten vasikoita kauheasti silti omimatta. Mietin annanko jo boluksen, en antanut. ja kymmeneltä illalla olikin sitten vatsa pystyssä ja ketarat ojossa, önisi kuin tehden kuolemaa. Ei muuta kuin eläinlääkäri paikalle ja pari pulloa kalkkia + kipulääke. Sitten saatiin kammettua tyttö vatsalleen ja lääkäri halusi kokeilla emättimen. Sorkat tuntui muttei saanut otetta, lyhyt käsi. Itse sain sitten ottaa taas takaperin olleen vasikan hollille, ketjut nilkkoihin ja vasikka ulos. Ja kun sen vasikan heitti nenän eteen, varttia aiemmin about kuolleena maannut lehmä hyppäsi saman tien pystyyn ja alakoi riidellä vasikastaan kavereiden kanssa. Hetki sitten juotin vasikalle sen aamulla poikineen terniä vahvennettuna, ja samalla siemensin yhden elukan kun kiiman huomasin. Hyvä päivä.
En kyllä yksin / vaimon kanssa kahdestaan jaksaisi maitotilaa pyörittää, jotenkin liikaa asioita jotka pitäisi hoitaa hyvin.
