Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Viljakuski totesi maanantaina, että elokuussa ei puida vielä oikein mitään. Mielestäni on ihan oikeassa, tässä on viljat vielä niin keskeneräisiä. Sitä kylmää oli kuitenkin pitkään ja kehitys ei ollut kovin nopeaa. Sanoisin, että pari viikkoa voi nyt sataa kaikessa rauhassa, jos syyskuuksi selkenee, niin hyvin menee.
Nooh kyl ruis ja syysvehnä tässä kuussa taatusti olisi jos vain tuo ainainen sataminen loppuisi. Ruista ei kohta tarvii puida se itää tähkässä iha heti ja tässä. 
Mut kevätkasvit menee kyl syyskuulle. Ennusteissa ei vain luvata muutosta et hyvinkin perseestä ole puintiksudi taitaa olla tulossa vetää vertoja sille 2017 vuodelle. Voi jopa olla paskempi jos ei kuivahda edes täs välissä. Määrällisesti ei vettä ehkä paljoakaan ole tullut mut jos joka päivä hieman kastelee niin ei se puinti yhtään helpompaa ole..
Jos rukiin tähkä on jo taittunut, kannattaisi ehkä yksi kuivurillinen puida pois viikonlopun - maanantain aikana. Nimittäin ensi viikon märkämatalapaine tulee lämmön kanssa, ja se on kypsälle rukiille ja ainakin sakoluvulle vaikea paikka. Jos puintikosteus on alle 22%, eikös useimmat kuivurit selvitä vielä sellaisen kosteuden., 1970-1980 - luvun märkinä syksyinä kuivattiin 30% viljoja, enemmän tai vähemmän menestyksellisesti. Taidan yrittää ainakin TOS-syysvehnän siementä saada turvaan, toivottavasti ostosiemenen toimittaja saa omansa myös talteen ennen tähkässä itämistä.
-SS-
Ruisvehnät iti jo tähkään. Saattaa tulla pula siemenestä jos kokeilunhaluisia kylväjiä on vielä tänä syksynä
Heinänsiemeniä jo puidaan kovin, joko on kuminaa valmiita? Ja kai syysrapsikin pian jos jollain on säilynyt?
Eilen kattelin paikallisen luomumiehen syysrapsia niin tuskin ihan ens viikolla vielä pui mutta seuraavalla kyllä
Näissä yaran tuotteissa on seleeni-lisä mikä on melko arvokas ominaisuus tiloilla joilla ruokinta kokonaan tai erittäin suurelta osin on omilla pelloilla tuotettua. Tietääkseni muissa ei ole?
Mitä järkeä on maksaa siitä seleenilisästä josta ei saa 100%hyötyä eläimille. Varmemmin se seleeni päätyy oikeaan paikkaan antamalla pussista tai purkista suoraa ruokintapöydällä
Se järki että jos säilörehussa on seleeniä, jokainen lehmä syö sitä enempi tai vähempi. Erilaiset lisävitamiinit jää helposti karsinan arimmilta syömättä, kivennäisessä ei ole normisti tarpeeksi seleeniä ja senkään syönti ei aina tavoita riittävästi kaikkia. Laitumelle on vaikea järjestää vitamiinilisät.
Mutta kuinka paljon siitä peltoon levitetystä seleenikilosta päätyy säilörehuun ja sitä kautta elukan verenkiertoon
Näissä yaran tuotteissa on seleeni-lisä mikä on melko arvokas ominaisuus tiloilla joilla ruokinta kokonaan tai erittäin suurelta osin on omilla pelloilla tuotettua. Tietääkseni muissa ei ole?
Mitä järkeä on maksaa siitä seleenilisästä josta ei saa 100%hyötyä eläimille. Varmemmin se seleeni päätyy oikeaan paikkaan antamalla pussista tai purkista suoraa ruokintapöydällä
Nämä apit ovat hyvä miina tukien hakijoille, kun ruokavirasto ei suostu kertomaan, mitkä apit kelpaavat tarkastajille. Viljelijä saa valita apin, onnea valintaan. Itse onnistuin lataamaan Basfin xarvion ennen sen katoamista play kaupasta.
Ruokaviraston sivuille on tullut lista hyväksyttävistä ohjelmista:
"Ympäristökorvauksen valinnaiseen tilakohtaiseen toimenpiteeseen kelpaavia sovelluksia ja ohjelmia on listattu alle. Listaa voidaan päivittää tarpeen mukaan. Viljelijällä tulee olla viljelyksessä sitä kasvia, joiden kasvitauti- ja tuhoojatilannetta käytössä olevalla sovelluksella voidaan seurata.
LukeKasKas
RapsiApp
Minun Maatilani- WisuEnnuste
AgAssist
Cordulus Farm
Xarvio scouting
Agriportal"
Plant net on parempi tunnistussovellus kun yksikään tossa listassa oleva vaikka ei ruokaviraston suosittelemissa olekkaan
Kanssa pneumojen jälkeen hankittiin kolmen talon kimppaan Amazonen levitin ja laitettiin teli alle. Heittämällä meni 4 pussia kyytiin ja viisi jos kukutti ja lapioi. Nyt tarttis hankkia joku tai ruveta käyttään urakoitsijaa jos apulannalla meinaa leikkiä heinämailla
Samalta kylältä löytyy jo tänä päivänä urakoitsija jolla tarkkuuslevitin. Sais jopa omilla levityskartoilla levityksen jos vaan viittis nähdä vaivan että tekee amatzonelle toimivat kartat
Lampaita ainakin käytetään jossain isoissa puistoissa pitämässä välejä siisteinä. Onkohan nautoja missään?
Lähinnä paneelien telineiden rakenne (korkeus) on mahdollistava tekijä tai pois sulkeva. Eli onko tietoa kuinka korkealle ne sijoitetaan maasta?
Vaiko vaan lampolaa rakentaan🤣🤣
Eikai sillä asennuskorkeudella periaattees muuten oo väliä mut mitä korkeemmalle ne laittaa niin tuulikuorma kasvaa ja puhdistaminen hankaloituu. Meillä on paneelin alareuna 80cm irti maasta niin mahtuu talvella lumet putoamaan alas ilman että jää kasa paneelin eteen varjostamaan
Löytyyköhän täältä tietoa ( voi kun olis vielä Sorkkis) miten katon väri vaikuttaa aurinkopaneelien tuottoon. Lueskelin jotain palstaa , jossa aurinkopaneeli heput kehuskeli tuotoillaan. Mutta tuli tajuttua niistä kirjoituksista , että pilvisen päivän tuotto hakkaa täysin kirkkaan ja kuuman (25 asteen) tuotot mennen tullen. ja syyksi sielläkin mainittiin kuumuus ja tuollaisella lämmöllä tuotto on vaan 75% viileän sään tuotosta. Tämä taisi olla asia jota yks asentaja mulle yritti kertoa omasta kokemuksestaan. Oli maalannut katon mustaksi ja sanoi, että paras päivä heinäkuussa nippa nappa 80% piikki tehosta, muuten jäädään alle tuostakin. No mä ajattelin sitten ottaa toisen toimijan kamaa 
Mutta katto mihin se on tulossa on vielä kunnostusmaalausta vailla. Vaihtoehdot kait musta . Maalarin mukaan mikään elollinen ei ainakaan siellä kasva. Entinen vihreä vai joku harmaa. Josta Maalari sanoi, että muutaman vuoden päästä kasvaa ihan pirusti sammalta jäkälää, mitä lie. Mutta yhteen suureen sikalaan olivat uutena laittaneet harmaan tai muuten vaalean. Ja siellä ainakin on nyt paneelit (taisi olla se syy värille). Mustallahan nuo yleensä on mutta onko se järkevä väri? Niin voisihan sen jättää maalaamatta , mutta se viheriäkin on lähes irronnut ja taisi olla samalla sivustolla missä oli noita tuottoja kuvia sinkitystä katosta vuoden ja kahden päästä paneelien asennuksesta. Aikaisemmin ruosteeton katto oli muuttunut ruosteiseksi. Irtooko noista jotain vai pelkkä vesikö ruostuttaa ?
Tälläisiä mietiskelen, miettiikö kukaan muu
kyllä lämpötilan nousu pudottaa paneelien hyötysuhdetta. Näin jossain ihan käppyrät aiheesta mutta en muista missä
Onkohan jossain valmiita laskentapohjia, jossa voisi syöttää muuttujille erilaisia arvoja ja sitten saa tulosta investoinnin takaisinmaksuajasta?
Eli aurinkopaneeleita mietimme, kun olisi viitisensataa neliötä sopivasti etelään antavaa kattoa. Omaa käyttöä kesäaikana ei juuri ole, eli pitää miettiä täysin omana mahdollisena erillisinvestointinaan. Pari vuotta sitten silloisilla sähkönhinnoilla vastaus oli selkeä, ettei kannata, mutta nyt voisi leikkiä ennustajaa ja tutkailla uudestaan. Tämän kylänurkan yhteinen muuntaja olisi noin 100 metriä katonreunasta, eli tarvittaessa voisi vetää ihan omankin kaapelin, jos (kun) tilan oma sulake alkaa ahdistamaan.
Myyntitoiminta ei taida kannattaa. Hinta on pörssihinta ja tukia saa vain kotitalousvähennyksen asennuksesta, jos laittaa investoinnin yksityistalouteen. Maataloustukea saa vain maatalouteen tarvittaviin paneeleihin. Omaan maatalouskäyttöön tehdystä investoinnista saa hyvät tuet ja säästää siirtomaksut ja sähköverot, joten kannattavuus on eri luokkaa varsinkin suurilla karjatiloilla.
Ei kaikille sähköyhtiöille tartte myydä pörssiehdoilla. Meillä on Kymenlaakson Sähkön kanssa diili, jossa ne ostaa meiltä samalla hinnalla ylijäämän millä me ostetaan niiltä sähköä.
No varmaan tuo pakkokesanto on eurooppalainen ylituotannon hallintapyrkimys, luonnonsuojelutekosyyllä.
Se on varnaankin jonkinlainen rangaistus siitä, että vaikkapa Kirkkonummella, Siuntiossa ja Kemiönsaarella on raivattu peltoa niin paljon, että luonto pilaantuu.
-SS-
Vaikkei itseä koskekaan niin onhan se hienoa etelässä pitää pakkokesannoida ja pohjoisessa saa raivata 
Jonkun esityksen mukaan raiviot pitää olla nurmella,tämä taitaa olla sitä ennallistamista.
Juu nautakarjatilalla homma rokkaa edelleen. Ei kai niitä raivioita pysty viljanviljelijät tekemään pohjoisessa sen kummemmin kuin etelässäkään... 
Kyllä päijät-hämeessä sekä päijät-hämeen ja uudenmaan raja-alueilla nimenomaan viljamiehet peltoa raivaa lisää kun pitäny hankkia jopa oma jyrsin prentin perään. Karjatilojen raiviot pääasiassa ojien putkittamista
Onkohan jossain valmiita laskentapohjia, jossa voisi syöttää muuttujille erilaisia arvoja ja sitten saa tulosta investoinnin takaisinmaksuajasta?
Eli aurinkopaneeleita mietimme, kun olisi viitisensataa neliötä sopivasti etelään antavaa kattoa. Omaa käyttöä kesäaikana ei juuri ole, eli pitää miettiä täysin omana mahdollisena erillisinvestointinaan. Pari vuotta sitten silloisilla sähkönhinnoilla vastaus oli selkeä, ettei kannata, mutta nyt voisi leikkiä ennustajaa ja tutkailla uudestaan. Tämän kylänurkan yhteinen muuntaja olisi noin 100 metriä katonreunasta, eli tarvittaessa voisi vetää ihan omankin kaapelin, jos (kun) tilan oma sulake alkaa ahdistamaan.
Envitecpolis teki meille laskelmat ja 3 erilaista voimalavaihtoehtoa ja tarvittaessa olisivat hoitaneet investointitukihakemuksen, kunnan tai kaupungin rakennustanttojen kanssa neuvottelun ja vielä materiaalien kilpailuttamisen neuvorahoilla tietenkin. Voin lämpimästi suositella heidän palvelua ja etenkin Elena Suomelan neuvoja
Tuli uuteen yksityistielakiin perustuvia tieyksikkölaskelman lomakkeita. Ilmeisesti tien käyttötonnit on kokonaisuuden keskiössä. Tämä on peltojen osalta siinä mielessä vähän ongelmallista, että jotain kalkituksia lukuunottamatta talvikunnossapito on pelloille täysin tarpeetonta, ja talvikunnossapito saattaa hyväkuntoisen tien osalta aiheuttaa valtaosan tiekunnan vuosittaisista menoista.
Eikö se näin ollut aiemminkin?
Paljonko nuo tonnit muuttui? Eikö ne olleet niin et ulkoinen liikenne 25t ja sisäinen viljatiloilla 50, nautatiloilla 95 ja päälle sit lannan ajot oliko 25.
Ongelmahan tuo on ja tulevaisuudessa vain kasvaa. Tien varrelle kun sattuu muutama omakotitalo niin tietä hoidettava kuin mitäkin valtaväylää ja silti maksua ei saa jyvitetty heille kuin nimellisesti..
Nouseehan se vakkariasujillakin yksiköt 1700/km ja mökkiläisilläkin pitkälti yli 1000/km et kyllä mun mielestä pellon omistajilla maksuvelvoite kevenee suhteessa muihin
Mä en ole näitä uusia nähnyt missään.
Pysyykö nuo peltojen tonniluvut samoina? Jos pysyvät niin oikeaan suuntaan muutos menee silloin. On ihan järjetöntä et muutaman kerran kasvukaudella tietä ajava traktori maksaa moninkertaisesti se kuin päivittäin tietä ajava henkilöauton omaava asukas..
jos en hirveesti valehtele niin joku ikihömppä tms. Missä käydään vaan niittämässä niin oli 25, viljamiesten viljelykset 65 vai 90 en jaksa muistaa ja karjatilan pellot joihin kohdistuu paskan levitys oli 120
Eli nousevat sit myös. 
Kokonaistulos taitaa olla sit melkein plus miinus nolla.
Näitä ei taida olla vielä missään netissä kun ei ainakaan nopealla Googlella löytynyt...
Huhtikuun aikana on kuulemma aikomuksena saada uudet taulukot ja laskentaohjeet julkiseksi. Tieisännöitsijät on saaneet jo uudet kertoimet ja asiakkaiden niin halutessa alkaneet jo käyttää vaikka vissiin vasta ensi vuodesta ne virallisesti tulee käyttöön
Tuli uuteen yksityistielakiin perustuvia tieyksikkölaskelman lomakkeita. Ilmeisesti tien käyttötonnit on kokonaisuuden keskiössä. Tämä on peltojen osalta siinä mielessä vähän ongelmallista, että jotain kalkituksia lukuunottamatta talvikunnossapito on pelloille täysin tarpeetonta, ja talvikunnossapito saattaa hyväkuntoisen tien osalta aiheuttaa valtaosan tiekunnan vuosittaisista menoista.
Eikö se näin ollut aiemminkin?
Paljonko nuo tonnit muuttui? Eikö ne olleet niin et ulkoinen liikenne 25t ja sisäinen viljatiloilla 50, nautatiloilla 95 ja päälle sit lannan ajot oliko 25.
Ongelmahan tuo on ja tulevaisuudessa vain kasvaa. Tien varrelle kun sattuu muutama omakotitalo niin tietä hoidettava kuin mitäkin valtaväylää ja silti maksua ei saa jyvitetty heille kuin nimellisesti..
Nouseehan se vakkariasujillakin yksiköt 1700/km ja mökkiläisilläkin pitkälti yli 1000/km et kyllä mun mielestä pellon omistajilla maksuvelvoite kevenee suhteessa muihin
Mä en ole näitä uusia nähnyt missään.
Pysyykö nuo peltojen tonniluvut samoina? Jos pysyvät niin oikeaan suuntaan muutos menee silloin. On ihan järjetöntä et muutaman kerran kasvukaudella tietä ajava traktori maksaa moninkertaisesti se kuin päivittäin tietä ajava henkilöauton omaava asukas..
jos en hirveesti valehtele niin joku ikihömppä tms. Missä käydään vaan niittämässä niin oli 25, viljamiesten viljelykset 65 vai 90 en jaksa muistaa ja karjatilan pellot joihin kohdistuu paskan levitys oli 120
Tuli uuteen yksityistielakiin perustuvia tieyksikkölaskelman lomakkeita. Ilmeisesti tien käyttötonnit on kokonaisuuden keskiössä. Tämä on peltojen osalta siinä mielessä vähän ongelmallista, että jotain kalkituksia lukuunottamatta talvikunnossapito on pelloille täysin tarpeetonta, ja talvikunnossapito saattaa hyväkuntoisen tien osalta aiheuttaa valtaosan tiekunnan vuosittaisista menoista.
Eikö se näin ollut aiemminkin?
Paljonko nuo tonnit muuttui? Eikö ne olleet niin et ulkoinen liikenne 25t ja sisäinen viljatiloilla 50, nautatiloilla 95 ja päälle sit lannan ajot oliko 25.
Ongelmahan tuo on ja tulevaisuudessa vain kasvaa. Tien varrelle kun sattuu muutama omakotitalo niin tietä hoidettava kuin mitäkin valtaväylää ja silti maksua ei saa jyvitetty heille kuin nimellisesti..
Nouseehan se vakkariasujillakin yksiköt 1700/km ja mökkiläisilläkin pitkälti yli 1000/km et kyllä mun mielestä pellon omistajilla maksuvelvoite kevenee suhteessa muihin
