Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: totuuden torvi - 17.02.16 - klo:20:16
-
Suomessa pellon hinta on pysynyt aika alhaisena verrattuna Euroopan hintaan. Suomessakin aivan hyvin saisi olla pellon omistajat, ja ne ketkä viljelee samalla tavalla kuin euroopassa. Viljelijät perehtyisi tehokkaaseen viljelyyn, omistajat taasen sijoittamiseen viljeltyyn maahan. Isoille pinta-aloille kunnolliset tehokkaat koneet ettei kaikki yrittäisi putata. Viljelty maa ei sitoisi varoja turhaan peltoon. Peltoon sijoittajat pitäisi ojituksen kunnossa. Vuokraaminen tarjoaisi kohtuullisen muutaman prosentin tuoton sijoittajille.
-
mitäköhää selität :o
-
mitäköhää selität :o
Että osta mun pellot ylihintaan ja vuokraat ne takaisin alihintaan ja ostat vielä naapurinkin pellot ja vuokraat nekin mulle. Tyydyt muutaman prosentin tuottoon. 10000 €/ha osto ja vuokraus 100 - 400 €/ha. Tuottoa tulee muutama prosentti.
-
Olen ehdottanut kyseisen tyyppistä järjestelyä isohkosta lisäalasta tutulleni. Piti riskejä liian kovina eikä viiden prosentin tuottokaan tainnut riittää. Täällä normi vuokrataso alkaa vitosella, eikä peltoa saa kymppitonnilla. Kuka uskaltais tehdä sillä hintaa vaikka kahdenkymmenen vuoden sopimuksen. Ko ala meni kunnalle tonttimaiden vaihtomaiksi.
-
mitäköhää selität :o
Että osta mun pellot ylihintaan ja vuokraat ne takaisin alihintaan ja ostat vielä naapurinkin pellot ja vuokraat nekin mulle. Tyydyt muutaman prosentin tuottoon. 10000 €/ha osto ja vuokraus 100 - 400 €/ha. Tuottoa tulee muutama prosentti.
omat tarjoon kaupanpäälle ettei vaa tuu pahamieli ;D
-
Tuli käytyä VYR:in seminaarissa...käykääpäs katselemassa esityksiähttp://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2016/02/viljelijaseminaari-hameenlinnassa-kiinnosti (http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2016/02/viljelijaseminaari-hameenlinnassa-kiinnosti)
Katsokaa nyt ainakin ProAgrian Jorma Keskisen esitys. ;D
-
Katsokaa nyt ainakin ProAgrian Jorma Keskisen esitys. ;D
Olipa kerrassaan hieno esitys. Tuet ovat laskeneet, mutta vuokrien hinnat ei, melkein päinvastoin, enemmän oltaisiin valmiita maksamaan. Missään muussa liiketoiminnassa ei toimita niin, että kun tuotot laskevat, niin kustannuksia ollaan valmiita lisäämään. Myös isäntien käsitykset koneketjujen tehoista ja työsaavutuksista on mielenkiintoisia. Itseäni ihmetyttää tuo peruslohkojen maksimimäärä per koneketju. 100kpl tuntuu paljolta, jotta sen pystyisi käsittelemään siinä 10 päivän optimiajassa. Tuota kun saisi enemmän auki esim. välimatkojen yms. suhteen. Mun mielestäni jos tekee kuukauden toukoja, niin kyllä se näkyy satotasoa heikentävästi. Viljatilan liikevaihtoa pohdin hetken aikaa, mutta pikaisten laskelmien tuloksena, kyllä sekin vaan paikkansa pitää. Myös keskisatoihin saatiin vastausta, asiakastilojen keskisadot pyörivät 3500-4000 kilon välissä. Luken professori esitteli aikaisemmin ns. satokuilua ja se on ihan konkreettinen juttu. Myös suuruuden ekonomian toteutuminen on vähän niin ja näin. Kuinka sen haluaa käsittää.. ???
Kaikista paras oli kuitenkin tämä. "Joskus nuorena miehenä kävin tekemässä selvityksen 50:lle poikamiesisännälle hänen taloudestaan. Peltoa oli paljon, mutta osa vuokrista oli kalliita. Totesin, että hän pääsisi tilallaan paljon parempaan taloudelliseen tulokseen, jos vähentäisi kalliita vuokramaita. Isäntä kuunteli sen rauhallisesti ja totesi, että hän ajattelee asioista vähän eri tavalla. Kun ei ole mitään perhettä jne. niin kevät kun tulee ja pellot muuttuu harmaaksi, niin se tunne mikä tulee, kun käynnistää Perkinssin ja lähtee pellolle, tietäen, että kenelläkään muulla, tällä aukealla ei ole minua enempää peltoa on hieno. Otan ennemmin metsästä rahat puimuri-investointiin".
Mää liikutuin tuosta aivan älyttömästi... :'( Tota asiaa ei voi hienommin selvittää ;D
-
Katsokaa nyt ainakin ProAgrian Jorma Keskisen esitys. ;D
Olipa kerrassaan hieno esitys. Tuet ovat laskeneet, mutta vuokrien hinnat ei, melkein päinvastoin, enemmän oltaisiin valmiita maksamaan. Missään muussa liiketoiminnassa ei toimita niin, että kun tuotot laskevat, niin kustannuksia ollaan valmiita lisäämään. Myös isäntien käsitykset koneketjujen tehoista ja työsaavutuksista on mielenkiintoisia. Itseäni ihmetyttää tuo peruslohkojen maksimimäärä per koneketju. 100kpl tuntuu paljolta, jotta sen pystyisi käsittelemään siinä 10 päivän optimiajassa. Tuota kun saisi enemmän auki esim. välimatkojen yms. suhteen. Mun mielestäni jos tekee kuukauden toukoja, niin kyllä se näkyy satotasoa heikentävästi. Viljatilan liikevaihtoa pohdin hetken aikaa, mutta pikaisten laskelmien tuloksena, kyllä sekin vaan paikkansa pitää. Myös keskisatoihin saatiin vastausta, asiakastilojen keskisadot pyörivät 3500-4000 kilon välissä. Luken professori esitteli aikaisemmin ns. satokuilua ja se on ihan konkreettinen juttu. Myös suuruuden ekonomian toteutuminen on vähän niin ja näin. Kuinka sen haluaa käsittää.. ???
Kaikista paras oli kuitenkin tämä. "Joskus nuorena miehenä kävin tekemässä selvityksen 50:lle poikamiesisännälle hänen taloudestaan. Peltoa oli paljon, mutta osa vuokrista oli kalliita. Totesin, että hän pääsisi tilallaan paljon parempaan taloudelliseen tulokseen, jos vähentäisi kalliita vuokramaita. Isäntä kuunteli sen rauhallisesti ja totesi, että hän ajattelee asioista vähän eri tavalla. Kun ei ole mitään perhettä jne. niin kevät kun tulee ja pellot muuttuu harmaaksi, niin se tunne mikä tulee, kun käynnistää Perkinssin ja lähtee pellolle, tietäen, että kenelläkään muulla, tällä aukealla ei ole minua enempää peltoa on hieno. Otan ennemmin metsästä rahat puimuri-investointiin".
Mää liikutuin tuosta aivan älyttömästi... :'( Tota asiaa ei voi hienommin selvittää ;D
Oikeassahan isäntä tuossa mielestäni oli. Toinen voi tulla onnelliseksi kun pyörittää 4-5 lapsen taloutta. Toinen voi tulla onnelliseksi kun pyörittää 400-500 ha taloutta :) kumpi mahtaa tulla kalliimmaksi ;) Se on jokaisen oma asia mikä missäkin asiassa maksaa liikaa.
-
Investointien takaisinmaksuajoista oli taulukko. Mm. navetta 10-12, kaikki investoinnit ei niin mahdottomia aikoja, sitten viimeisenä kohta pellon takaisinmaksuaika 30-50 vuotta. On laskettu 15000e hehtaarihinnalla ja ilmeisesti niin tavanomainen juttu, että Keskinen ei tuohon viitsinyt takertua millään lailla. Lateli luvut pöytään ja siirtyi eteenpäin... ;D
-
Jos olisi esimerkiksi purjevene ja aika siihen, ei mitään tuloja siitä harrastuksesta. Kyllä viljely on aivan jotain muuta. Kyllä perimässä on viljely vahva vietti, ihan samanlainen kuin seksi, sitäkin vietti panee tekemään. Naiset vasta kalliiksi tulee.
-
30-40 tonnia olisi oikea hinta oikeasti tuottavasta hehtaarista :-X
-
Jos olisi esimerkiksi purjevene ja aika siihen, ei mitään tuloja siitä harrastuksesta. Kyllä viljely on aivan jotain muuta. Kyllä perimässä on viljely vahva vietti, ihan samanlainen kuin seksi, sitäkin vietti panee tekemään. Naiset vasta kalliiksi tulee.
Tuo siemenen itämään paneminen on merkki haluta elämän jatkuvan,ei sitä rahassa mitata.Ei pellolla eikä pirtissä. ;D
-
Tuli käytyä VYR:in seminaarissa...käykääpäs katselemassa esityksiähttp://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2016/02/viljelijaseminaari-hameenlinnassa-kiinnosti (http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2016/02/viljelijaseminaari-hameenlinnassa-kiinnosti)
Katsokaa nyt ainakin ProAgrian Jorma Keskisen esitys. ;D
Samaa selitti Avenan traderi eräässä tilaisuudessa, baltian maissa on viime vuosina panostettu viljasatojen nostamiseen oikein kunnolla, ja tulokset on vaikuttavia, viljasadot keskisadot on siellä puolitoistakertaisia suomeen verrattuna, kun kotimainen käyttö on vähäistä, riittää viljaa vientiin, ja tuotantokustannuksetkin on alhaisemmat, ne baltian maat on kovimpia kilpailijoita suomiviljan kanssa, nyt kun on noita asiantuntijoita kuunnellut, ymmärtää hyvin, miksi vilja on suomessa niin halpaa, sitä on yksinkertaisesti vietävä halvalla, jos suomipojat haluaa saada viljansa maailman markkinoilla myytyä, varsinkin tässä plussalla olevassa viljataseessa, turha narista siis viljan hinnoista, ne on halpoja, jotta saadaan vietyä maailmalle, koska niin iso osa kuitenkin joudutaan viemään, ja toisaalta, halpaa viljaa voidaan maailmalta ostaa, jos meillä sattuisi viljantuotanto supistumaan.
-
Myös Balttien kaupankäyntitapa on tehokas. He pyrkivät myymään viljansa etupainotteisesti eli mahdollisimman nopeasti puintien jälkeen. Myös laivojen lastaukset sujuvat Suomea paljon joustavammin. Jyvää ajetaan laivaan 24h ja laiva saadaan liikkeelle nopeasti.
Yksi arvio Suomen hitaammasta satotasokehityksestä on tukipolitiikka. Isännät keskittyvät ymppitukien maksimoimiseen ja minimipanoshakuiseen viljelyyn. Uudet lajikkeet tarvitsevat kuitenkin apulantaa ja siitä pihtaaminen ei nyt oikein toimi.
-
Kun hankkii pellon 15 tonnin hintaan tai korkeammala tai vuokraa 600 tai jopa 700 ekeen /ha niin se nostaa motivaatiota panostaa kunnolla.
-
Kun hankkii pellon 15 tonnin hintaan tai korkeammala tai vuokraa 600 tai jopa 700 ekeen /ha niin se nostaa motivaatiota panostaa kunnolla.
Eikai kukaan tuollaista enää kuvittele viljelemällä maksavansa vaan raha tulee muualta. Maatalous on harrastus ja harhaluontoisesti kuvitellaan, että muut ovat kateellisia ;)
Kuten todettua lähtökohdat on niin erilaiset, mikäs se on ostellessa kun perintöpottia lipaisee tililtä. Pankkilainallahan tuota ei saa kannattamaan edes paperilla.
-
Kun hankkii pellon 15 tonnin hintaan tai korkeammala tai vuokraa 600 tai jopa 700 ekeen /ha niin se nostaa motivaatiota panostaa kunnolla.
Eikai kukaan tuollaista enää kuvittele viljelemällä maksavansa vaan raha tulee muualta. Maatalous on harrastus ja harhaluontoisesti kuvitellaan, että muut ovat kateellisia ;)
Kuten todettua lähtökohdat on niin erilaiset, mikäs se on ostellessa kun perintöpottia lipaisee tililtä. Pankkilainallahan tuota ei saa kannattamaan edes paperilla.
Ajatus perustuu siihen että pellon hinta nousee koko ajan. Koko tukipolitiikka perustuu tähän ajatukseen pellon hinnan noususta ja sen tukemisesta.
-
Kun hankkii pellon 15 tonnin hintaan tai korkeammala tai vuokraa 600 tai jopa 700 ekeen /ha niin se nostaa motivaatiota panostaa kunnolla.
Eikai kukaan tuollaista enää kuvittele viljelemällä maksavansa vaan raha tulee muualta. Maatalous on harrastus ja harhaluontoisesti kuvitellaan, että muut ovat kateellisia ;)
Kuten todettua lähtökohdat on niin erilaiset, mikäs se on ostellessa kun perintöpottia lipaisee tililtä. Pankkilainallahan tuota ei saa kannattamaan edes paperilla.
Ajatus perustuu siihen että pellon hinta nousee koko ajan. Koko tukipolitiikka perustuu tähän ajatukseen pellon hinnan noususta ja sen tukemisesta.
Hinnan nousulla ei ole mitään merkitystä jos peltoa ei ole tarkoitus myydä.
-
Kun hankkii pellon 15 tonnin hintaan tai korkeammala tai vuokraa 600 tai jopa 700 ekeen /ha niin se nostaa motivaatiota panostaa kunnolla.
Eikai kukaan tuollaista enää kuvittele viljelemällä maksavansa vaan raha tulee muualta. Maatalous on harrastus ja harhaluontoisesti kuvitellaan, että muut ovat kateellisia ;)
Kuten todettua lähtökohdat on niin erilaiset, mikäs se on ostellessa kun perintöpottia lipaisee tililtä. Pankkilainallahan tuota ei saa kannattamaan edes paperilla.
Ajatus perustuu siihen että pellon hinta nousee koko ajan. Koko tukipolitiikka perustuu tähän ajatukseen pellon hinnan noususta ja sen tukemisesta.
Hinnan nousulla ei ole mitään merkitystä jos peltoa ei ole tarkoitus myydä.
On sillä se merkitys, että velkavipua vakuusarvon nousun myötä tulee uuden pellon ostoon sopivasti.
-SS-
-
Kun hankkii pellon 15 tonnin hintaan tai korkeammala tai vuokraa 600 tai jopa 700 ekeen /ha niin se nostaa motivaatiota panostaa kunnolla.
Eikai kukaan tuollaista enää kuvittele viljelemällä maksavansa vaan raha tulee muualta. Maatalous on harrastus ja harhaluontoisesti kuvitellaan, että muut ovat kateellisia ;)
Kuten todettua lähtökohdat on niin erilaiset, mikäs se on ostellessa kun perintöpottia lipaisee tililtä. Pankkilainallahan tuota ei saa kannattamaan edes paperilla.
Ajatus perustuu siihen että pellon hinta nousee koko ajan. Koko tukipolitiikka perustuu tähän ajatukseen pellon hinnan noususta ja sen tukemisesta.
Hinnan nousulla ei ole mitään merkitystä jos peltoa ei ole tarkoitus myydä.
Jos ostat pellon lainalla missä on pitkä maksuaika esim. 100 vuotta. Maksat siitä korot mitkä on vähennyskelpoinen maksuerä, pääoma ei ole sitä. Niin pellon arvonnousu kuittaa vakuusarvon mikä on karkeasti 2/3 osaa alueen keski hinnasta(näin ainakin op:ssä joskus laskivat). Maksat entistä lainaa pois ja teet uutta pellon ostoon kasvattaedn tilaasi ja kaluston ostat käteisellä kun se taas on vähennyskelpoinen meno erä kokonaan. Homma tietysti OY pohjalle että pellon ostohinta kuittaa lainan 1:1 mitä normaali maatilaverotus ei tee.
Tuolla tavalla se Nordean Jaakolakin tekee!
-
Kun hankkii pellon 15 tonnin hintaan tai korkeammala tai vuokraa 600 tai jopa 700 ekeen /ha niin se nostaa motivaatiota panostaa kunnolla.
Eikai kukaan tuollaista enää kuvittele viljelemällä maksavansa vaan raha tulee muualta. Maatalous on harrastus ja harhaluontoisesti kuvitellaan, että muut ovat kateellisia ;)
Kuten todettua lähtökohdat on niin erilaiset, mikäs se on ostellessa kun perintöpottia lipaisee tililtä. Pankkilainallahan tuota ei saa kannattamaan edes paperilla.
Ajatus perustuu siihen että pellon hinta nousee koko ajan. Koko tukipolitiikka perustuu tähän ajatukseen pellon hinnan noususta ja sen tukemisesta.
Hinnan nousulla ei ole mitään merkitystä jos peltoa ei ole tarkoitus myydä.
Jos ostat pellon lainalla missä on pitkä maksuaika esim. 100 vuotta. Maksat siitä korot mitkä on vähennyskelpoinen maksuerä, pääoma ei ole sitä. Niin pellon arvonnousu kuittaa vakuusarvon mikä on karkeasti 2/3 osaa alueen keski hinnasta(näin ainakin op:ssä joskus laskivat). Maksat entistä lainaa pois ja teet uutta pellon ostoon kasvattaedn tilaasi ja kaluston ostat käteisellä kun se taas on vähennyskelpoinen meno erä kokonaan. Homma tietysti OY pohjalle että pellon ostohinta kuittaa lainan 1:1 mitä normaali maatilaverotus ei tee.
Tuolla tavalla se Nordean Jaakolakin tekee!
Jaa, no sitten aletaan laajentamaan. Mikäs pankki se antaa tuon 100 vuoden lainan?
-
Kun hankkii pellon 15 tonnin hintaan tai korkeammala tai vuokraa 600 tai jopa 700 ekeen /ha niin se nostaa motivaatiota panostaa kunnolla.
Eikai kukaan tuollaista enää kuvittele viljelemällä maksavansa vaan raha tulee muualta. Maatalous on harrastus ja harhaluontoisesti kuvitellaan, että muut ovat kateellisia ;)
Kuten todettua lähtökohdat on niin erilaiset, mikäs se on ostellessa kun perintöpottia lipaisee tililtä. Pankkilainallahan tuota ei saa kannattamaan edes paperilla.
Ajatus perustuu siihen että pellon hinta nousee koko ajan. Koko tukipolitiikka perustuu tähän ajatukseen pellon hinnan noususta ja sen tukemisesta.
Hinnan nousulla ei ole mitään merkitystä jos peltoa ei ole tarkoitus myydä.
Jos ostat pellon lainalla missä on pitkä maksuaika esim. 100 vuotta. Maksat siitä korot mitkä on vähennyskelpoinen maksuerä, pääoma ei ole sitä. Niin pellon arvonnousu kuittaa vakuusarvon mikä on karkeasti 2/3 osaa alueen keski hinnasta(näin ainakin op:ssä joskus laskivat). Maksat entistä lainaa pois ja teet uutta pellon ostoon kasvattaedn tilaasi ja kaluston ostat käteisellä kun se taas on vähennyskelpoinen meno erä kokonaan. Homma tietysti OY pohjalle että pellon ostohinta kuittaa lainan 1:1 mitä normaali maatilaverotus ei tee.
Tuolla tavalla se Nordean Jaakolakin tekee!
Jaa, no sitten aletaan laajentamaan. Mikäs pankki se antaa tuon 100 vuoden lainan?
santander ainaki mainostaa lainoja jos kysyis sieltä? Millä noi pellonhinnat tosta nousee? veikkaan että rupee laskemaan ku vanhat isännät heivaa. siinä nuoret on ihmeissään ku eka ostaa tilan ja lainaa on silloinkin jo ihan riittävästi.
-
Ei, vaan arvonnousu kuittaa homman ja voi taas ostaa seuraavan, hieman kalliimman. Näin kun ostaa järjestäin kaikki, niin paikkakunnan hintataso ei laske. Eli on itse määrittämässä oman vakuuden hintaa...
Ja sit mää heräsin.
-
Satanen vuoteen ja sata vuotta,ei paha.Maahan on lainassa lapsiltamme,maksakoon hyö loput. ;)Tai sitten myykööt.Östelä ei taida ehkä innostua mukaan.
-
Satanen vuoteen ja sata vuotta,ei paha.Maahan on lainassa lapsiltamme,maksakoon hyö loput. ;)Tai sitten myykööt.Östelä ei taida ehkä innostua mukaan.
Ruotsissahan asuntolainoissa on ollut jopa 120 vuoden maksuaikoja Tukholman seudulla. Ajatus on että korot maksetaan. Lainaa lyhennetään ohjelman mukaan ja aikanaan kun perikunta myy jos jatkajaa ei löydy myyntihinnan ja lainan välisen erotuksen saa itseleen.
-
Satanen vuoteen ja sata vuotta,ei paha.Maahan on lainassa lapsiltamme,maksakoon hyö loput. ;)Tai sitten myykööt.Östelä ei taida ehkä innostua mukaan.
Ruotsissahan asuntolainoissa on ollut jopa 120 vuoden maksuaikoja Tukholman seudulla. Ajatus on että korot maksetaan. Lainaa lyhennetään ohjelman mukaan ja aikanaan kun perikunta myy jos jatkajaa ei löydy myyntihinnan ja lainan välisen erotuksen saa itseleen.
Voipi olla perunkirjoituksessa naamat mutrulla kun selviää, että miljoonaperintö olikin velkaa.
Mutta laajemmin ajateltuna. Onko tämä yhteiskunnalle, ja miksei myös maatiloille, keino selvitä lamasta? Tehdään investointeja, joista maksetaan vain korot.
-
Satanen vuoteen ja sata vuotta,ei paha.Maahan on lainassa lapsiltamme,maksakoon hyö loput. ;)Tai sitten myykööt.Östelä ei taida ehkä innostua mukaan.
Ruotsissahan asuntolainoissa on ollut jopa 120 vuoden maksuaikoja Tukholman seudulla. Ajatus on että korot maksetaan. Lainaa lyhennetään ohjelman mukaan ja aikanaan kun perikunta myy jos jatkajaa ei löydy myyntihinnan ja lainan välisen erotuksen saa itseleen.
Voipi olla perunkirjoituksessa naamat mutrulla kun selviää, että miljoonaperintö olikin velkaa.
Mutta laajemmin ajateltuna. Onko tämä yhteiskunnalle, ja miksei myös maatiloille, keino selvitä lamasta? Tehdään investointeja, joista maksetaan vain korot.
Siis nythän lähdetään siitä ajatuksesta että maksetaan korot ja pääoma jälkikäteen pois investoinin jälkeen. Teet sitten uuden investoinnin kun entinen on maksettu.
-
Talohan on ollut viimeisen 100 vuotta osuuskassan omaisuutta.kolme kertaa on tilanhoitajaa vaihdettu,itsekkin sain vanhoja velkoja.Taas se pankinjohtaja soitteli ja kyseli koska ruvetaan sukupuolen vaihdoksiin.Pojan tarttis lyhentää 30 donaa vuodessa vaikka maksaisi lahja veroa ,pitäsi olla insinöörin tulot ja lääkärivaimo että pystyisi maataloutta harjottamaan.Itte varmaan joutuisi jäämään ikuiseen rengin asemaan niinku naapurissa.
-
Kun hankkii pellon 15 tonnin hintaan tai korkeammala tai vuokraa 600 tai jopa 700 ekeen /ha niin se nostaa motivaatiota panostaa kunnolla.
Eikai kukaan tuollaista enää kuvittele viljelemällä maksavansa vaan raha tulee muualta. Maatalous on harrastus ja harhaluontoisesti kuvitellaan, että muut ovat kateellisia ;)
Kuten todettua lähtökohdat on niin erilaiset, mikäs se on ostellessa kun perintöpottia lipaisee tililtä. Pankkilainallahan tuota ei saa kannattamaan edes paperilla.
Ajatus perustuu siihen että pellon hinta nousee koko ajan. Koko tukipolitiikka perustuu tähän ajatukseen pellon hinnan noususta ja sen tukemisesta.
Hinnan nousulla ei ole mitään merkitystä jos peltoa ei ole tarkoitus myydä.
Jos ostat pellon lainalla missä on pitkä maksuaika esim. 100 vuotta. Maksat siitä korot mitkä on vähennyskelpoinen maksuerä, pääoma ei ole sitä. Niin pellon arvonnousu kuittaa vakuusarvon mikä on karkeasti 2/3 osaa alueen keski hinnasta(näin ainakin op:ssä joskus laskivat). Maksat entistä lainaa pois ja teet uutta pellon ostoon kasvattaedn tilaasi ja kaluston ostat käteisellä kun se taas on vähennyskelpoinen meno erä kokonaan. Homma tietysti OY pohjalle että pellon ostohinta kuittaa lainan 1:1 mitä normaali maatilaverotus ei tee.
Tuolla tavalla se Nordean Jaakolakin tekee!
No niinpä vain sai kenkää Nordeasta ;D
-
Tarpeeksi velkaa kuollessa, niin lähimmäisillä suru aitoa!
Isoja ikäluokkia alkaa jäädä eläkkeelle lähivuosina.. Tarkkakorvaiset pihinän pellon kuplahinnoissa ovat kuulleet ja ylisuurissa vuokrissa.
-
Tarpeeksi velkaa kuollessa, niin lähimmäisillä suru aitoa!
Isoja ikäluokkia alkaa jäädä eläkkeelle lähivuosina.. Tarkkakorvaiset pihinän pellon kuplahinnoissa ovat kuulleet ja ylisuurissa vuokrissa.
Jotain pihinää on ilmassa. Täs on nyt yhtä-äkkiä myynnissä 10-15 km välimaastossa erisuunnissa toistasataa hehtaaria ja suurin osa salaojapeltoo. Yks lappu näyttää olevan 21 ha ja pyynti tasan sata, salaojaa.
Mut maanomistaja voi olla huoleti ei täällä ainakaan hinta tuosta kummemmin romahda. Jo raivaus ja pellon kuntoonlaitto maksaa enemmän.
Ostajakin kyllä yleensä löytyy. Mutta sattatonnia alkaa olla monelle iso raha. Navetan rakentaneetkin sulattelevat nyt pitkään ja investoivat tilat tarttee rahansa muualle kuin peltoon. Vakavaraiset taas eivät peltoa edes tarvitse.
Hinnannousua ei enää tapahtu, ne on nyt tapissa ja pientä laskua voi olla muttei mitään dramaattista.
Paras aika olisi ollut myydä 2-3 vuotta sitten. Joka arveli hinnan vain tasaisesti nousevan, oli valitettavasti väärässä.
-
Tarpeeksi velkaa kuollessa, niin lähimmäisillä suru aitoa!
Isoja ikäluokkia alkaa jäädä eläkkeelle lähivuosina.. Tarkkakorvaiset pihinän pellon kuplahinnoissa ovat kuulleet ja ylisuurissa vuokrissa.
Jotain pihinää on ilmassa. Täs on nyt yhtä-äkkiä myynnissä 10-15 km välimaastossa erisuunnissa toistasataa hehtaaria ja suurin osa salaojapeltoo. Yks lappu näyttää olevan 21 ha ja pyynti tasan sata, salaojaa.
Mut maanomistaja voi olla huoleti ei täällä ainakaan hinta tuosta kummemmin romahda. Jo raivaus maksaa enemmän.
Ostajakin kyllä yleensä löytyy. Mutta sattatonnia alkaa olla monelle iso raha. Navetan rakentaneetkin sulattelevat nyt pitkään ja investoivat tilat tarttee rahansa muualle kuin peltoon. Vakavaraiset taas eivät peltoa edes tarvitse.
Hinnannousu ei enää tapahtu, ne on tapissa ja pientä laskua voi olla muttei mitään dramaattista.
Paras aika olisi ollut myydä 2-3 vuotta sitten. Joka arveli hinnan vain tasaisesti nousevan, oli valitettavasti väärässä.
Satatonnia on pikkuraha täällä, mitä tulee maanhankintaan.
5 - 6 ha sillä voipi saada, eikä ojitusta välttämättä vielä ole.
Onko kerrottu maa-ala jossakin pohjoisemmassa ?
-SS-
-
Tarpeeksi velkaa kuollessa, niin lähimmäisillä suru aitoa!
Isoja ikäluokkia alkaa jäädä eläkkeelle lähivuosina.. Tarkkakorvaiset pihinän pellon kuplahinnoissa ovat kuulleet ja ylisuurissa vuokrissa.
Jotain pihinää on ilmassa. Täs on nyt yhtä-äkkiä myynnissä 10-15 km välimaastossa erisuunnissa toistasataa hehtaaria ja suurin osa salaojapeltoo. Yks lappu näyttää olevan 21 ha ja pyynti tasan sata, salaojaa.
Mut maanomistaja voi olla huoleti ei täällä ainakaan hinta tuosta kummemmin romahda. Jo raivaus maksaa enemmän.
Ostajakin kyllä yleensä löytyy. Mutta sattatonnia alkaa olla monelle iso raha. Navetan rakentaneetkin sulattelevat nyt pitkään ja investoivat tilat tarttee rahansa muualle kuin peltoon. Vakavaraiset taas eivät peltoa edes tarvitse.
Hinnannousu ei enää tapahtu, ne on tapissa ja pientä laskua voi olla muttei mitään dramaattista.
Paras aika olisi ollut myydä 2-3 vuotta sitten. Joka arveli hinnan vain tasaisesti nousevan, oli valitettavasti väärässä.
Satatonnia on pikkuraha täällä, mitä tulee maanhankintaan.
5 - 6 ha sillä voipi saada, eikä ojitusta välttämättä vielä ole.
Onko kerrottu maa-ala jossakin pohjoisemmassa ?
-SS-
Puhutaan Ylä-Karjalasta. Kyllä se on todettava, että on teillä siellä ihan eri maailma, joka suhteessa.
-
Puhutaan Ylä-Karjalasta. Kyllä se on todettava, että on teillä siellä ihan eri maailma, joka suhteessa.
No joku 20 ha on juuri se kallein peltoala. Pikkuflisut eivät välttämättä enää kiinnosta satojen hehtaarien viljelijää, kun lohkokokokin saisi olla vähintään se 20 ha. 100 ha olisi jo isompi raha, ei löydy ihan kaikilta käteisenä vajaata miltsiä, vaikka ala siis olisikin alle 10k€ hehtaarihinnaltaan. Mut siitä 20 ha:sta kisaavat kaikki, pienviljelijöitä myöten, sen kaksisataa kiloeuroa pystyy hoitamaan päätoiminen viljelijä, hehtaarivelkavivun avulla, ja hintsusti myös sivutoimiviljelijä palkansaaja, jos panttaa talonsa ja autonsa ja myy pari lasta vaikka orjaksi Kuwaitiin.
Tai jotain.
-SS-
-
100000 €/21 ha. täällä kun laittas tommosen ilmotuksen niin porukka sekoais.
pelkällä tuella kuoletusaika 10v. korot miinuksella. ollaanko siellä tyhmiä vai köyhiä?
-
100000 €/21 ha. täällä kun laittas tommosen ilmotuksen niin porukka sekoais.
pelkällä tuella kuoletusaika 10v. korot miinuksella. ollaanko siellä tyhmiä vai köyhiä?
Mitä se sitten lie. Ilmankos ootte huutaneet itsenne kipeiks, kun sekoatte tuollaisesta.
-
100000 €/21 ha. täällä kun laittas tommosen ilmotuksen niin porukka sekoais.
pelkällä tuella kuoletusaika 10v. korot miinuksella. ollaanko siellä tyhmiä vai köyhiä?
Eiköhän se ole täällä etelässä se tyhmyys. Liekö sitten köyhiä.
Yksi sukupolvi kun saa maksuun siitä ostamastaan pellosta 6-7000 euroa. Ei ihan kauheasti kannata tuota miettiä missä ne tyhmät majaansa pitää :-)
-
100000 €/21 ha. täällä kun laittas tommosen ilmotuksen niin porukka sekoais.
pelkällä tuella kuoletusaika 10v. korot miinuksella. ollaanko siellä tyhmiä vai köyhiä?
Eiköhän se ole täällä etelässä se tyhmyys. Liekö sitten köyhiä.
Yksi sukupolvi kun saa maksuun siitä ostamastaan pellosta 6-7000 euroa. Ei ihan kauheasti kannata tuota miettiä missä ne tyhmät majaansa pitää :-)
Mut eihän maanviljelijäammatissa ole perinteisesti ollut juurikaan paljon yli 20 v sukupolvijaksoa. Jo maksettu osuus ilman veroseuraamuksia seuraavalle ja luopuja nuorena ja virkeänä viisysinä valtioneläkkeelle ja mukavaksi ja edulliseksi lisätyövoimaksi tilalle, ja uusi nuoriviljelijä hiukan alle nelikymppisenä remmiin. Siksipä toimivalla sukupolviketjulla varustetut tilat kasvavatkin nopeasti kun huimapyörä on kerran saatu vauhtiin, kun sukupolvenvaihdoksesta ei valu kassavirtoja ulos muille
lapsille eikä verottajallekaan..
Sitten homma katkeaakin pahasti, jos ei pidetä huolta perintöprinssiketjun katkeamattomuudesta. Pahimmillaan seuraavan sukupolven puuttuessa tila palastellaan naapuriviljelijöiden raadellessa itselleen lisämaat.
-SS-
-
100000 €/21 ha. täällä kun laittas tommosen ilmotuksen niin porukka sekoais.
pelkällä tuella kuoletusaika 10v. korot miinuksella. ollaanko siellä tyhmiä vai köyhiä?
Eiköhän se ole täällä etelässä se tyhmyys. Liekö sitten köyhiä.
Yksi sukupolvi kun saa maksuun siitä ostamastaan pellosta 6-7000 euroa. Ei ihan kauheasti kannata tuota miettiä missä ne tyhmät majaansa pitää :-)
Tuon saman verranhan menee monella jo kymmenessä vuodessa hehtaarilta vuokraan. Sitten on kädessä vain läjä vuokrakuitteja, muuta kun ei nuolla vuokrahinnoilla käteen jääkään. :D
-
100000 €/21 ha. täällä kun laittas tommosen ilmotuksen niin porukka sekoais.
pelkällä tuella kuoletusaika 10v. korot miinuksella. ollaanko siellä tyhmiä vai köyhiä?
Eiköhän se ole täällä etelässä se tyhmyys. Liekö sitten köyhiä.
Yksi sukupolvi kun saa maksuun siitä ostamastaan pellosta 6-7000 euroa. Ei ihan kauheasti kannata tuota miettiä missä ne tyhmät majaansa pitää :-)
Tuon saman verranhan menee monella jo kymmenessä vuodessa hehtaarilta vuokraan. Sitten on kädessä vain läjä vuokrakuitteja, muuta kun ei nuolla vuokrahinnoilla käteen jääkään. :D
No kuten tiedät, niin vuokraan käytetty 6000e on tarvinnut sen 6000e. Pellon ostoon käytetty 6000e on tarvinnut vähän isomman nipun taakseen ;)
-
100000 €/21 ha. ollaanko siellä tyhmiä vai köyhiä?
Jos se on rapa-maata avo-ojissa ja kuntoon laittamisen saa aloittaa moottorisahalla, dynamiitilla ja kaivinkoneella niin tuokin on räikeä ylihinta. Ohraa 3t/ha ja vettä pellolla ja silmissä niin tyhmä on vain se joka maksaa.
-
100000 €/21 ha. ollaanko siellä tyhmiä vai köyhiä?
Jos se on rapa-maata avo-ojissa ja kuntoon laittamisen saa aloittaa moottorisahalla, dynamiitilla ja kaivinkoneella niin tuokin on räikeä ylihinta. Ohraa 3t/ha ja vettä pellolla ja silmissä niin tyhmä on vain se joka maksaa.
Yks lappu näyttää olevan 21 ha ja pyynti tasan sata, salaojaa
-SS-
-
Mut eihän maanviljelijäammatissa ole perinteisesti ollut juurikaan paljon yli 20 v sukupolvijaksoa. Jo maksettu osuus ilman veroseuraamuksia seuraavalle ja luopuja nuorena ja virkeänä viisysinä valtioneläkkeelle ja mukavaksi ja edulliseksi lisätyövoimaksi tilalle, ja uusi nuoriviljelijä hiukan alle nelikymppisenä remmiin. Siksipä toimivalla sukupolviketjulla varustetut tilat kasvavatkin nopeasti kun huimapyörä on kerran saatu vauhtiin, kun sukupolvenvaihdoksesta ei valu kassavirtoja ulos muille
lapsille eikä verottajallekaan..
Sitten homma katkeaakin pahasti, jos ei pidetä huolta perintöprinssiketjun katkeamattomuudesta. Pahimmillaan seuraavan sukupolven puuttuessa tila palastellaan naapuriviljelijöiden raadellessa itselleen lisämaat.
-SS-
Siinähän naapureiden raadellessa kuitenkin parhaan tilin tekee. Lainat kuittaantuu ja tulee vielä arvonnousua päälle.
-
Mut eihän maanviljelijäammatissa ole perinteisesti ollut juurikaan paljon yli 20 v sukupolvijaksoa. Jo maksettu osuus ilman veroseuraamuksia seuraavalle ja luopuja nuorena ja virkeänä viisysinä valtioneläkkeelle ja mukavaksi ja edulliseksi lisätyövoimaksi tilalle, ja uusi nuoriviljelijä hiukan alle nelikymppisenä remmiin. Siksipä toimivalla sukupolviketjulla varustetut tilat kasvavatkin nopeasti kun huimapyörä on kerran saatu vauhtiin, kun sukupolvenvaihdoksesta ei valu kassavirtoja ulos muille
lapsille eikä verottajallekaan..
Sitten homma katkeaakin pahasti, jos ei pidetä huolta perintöprinssiketjun katkeamattomuudesta. Pahimmillaan seuraavan sukupolven puuttuessa tila palastellaan naapuriviljelijöiden raadellessa itselleen lisämaat.
-SS-
Siinähän naapureiden raadellessa kuitenkin parhaan tilin tekee. Lainat kuittaantuu ja tulee vielä arvonnousua päälle.
Sehän siinä onkin lohdullista, eikun omakohtainen velkakello turbovaihteelle pyörimään. Mut kuitenkin taitaa olla parempi Perniö kiertää, siellä teillä lienee hiukan kuplaakin ilmassa. -O- -O- -O- --POKS--
Tai jotain.
-SS-
-
[
Mut eihän maanviljelijäammatissa ole perinteisesti ollut juurikaan paljon yli 20 v sukupolvijaksoa. Jo maksettu osuus ilman veroseuraamuksia seuraavalle ja luopuja nuorena ja virkeänä viisysinä valtioneläkkeelle ja mukavaksi ja edulliseksi lisätyövoimaksi tilalle, ja uusi nuoriviljelijä hiukan alle nelikymppisenä remmiin. Siksipä toimivalla sukupolviketjulla varustetut tilat kasvavatkin nopeasti kun huimapyörä on kerran saatu vauhtiin, kun sukupolvenvaihdoksesta ei valu kassavirtoja ulos muille
lapsille eikä verottajallekaan..
Sitten homma katkeaakin pahasti, jos ei pidetä huolta perintöprinssiketjun katkeamattomuudesta. Pahimmillaan seuraavan sukupolven puuttuessa tila palastellaan naapuriviljelijöiden raadellessa itselleen lisämaat.
-SS-
[/quote]
Siinähän naapureiden raadellessa kuitenkin parhaan tilin tekee. Lainat kuittaantuu ja tulee vielä arvonnousua päälle.
[/quote]
Verottaja siinä tienaa >:(
-
[
Mut eihän maanviljelijäammatissa ole perinteisesti ollut juurikaan paljon yli 20 v sukupolvijaksoa. Jo maksettu osuus ilman veroseuraamuksia seuraavalle ja luopuja nuorena ja virkeänä viisysinä valtioneläkkeelle ja mukavaksi ja edulliseksi lisätyövoimaksi tilalle, ja uusi nuoriviljelijä hiukan alle nelikymppisenä remmiin. Siksipä toimivalla sukupolviketjulla varustetut tilat kasvavatkin nopeasti kun huimapyörä on kerran saatu vauhtiin, kun sukupolvenvaihdoksesta ei valu kassavirtoja ulos muille
lapsille eikä verottajallekaan..
Sitten homma katkeaakin pahasti, jos ei pidetä huolta perintöprinssiketjun katkeamattomuudesta. Pahimmillaan seuraavan sukupolven puuttuessa tila palastellaan naapuriviljelijöiden raadellessa itselleen lisämaat.
-SS-
Siinähän naapureiden raadellessa kuitenkin parhaan tilin tekee. Lainat kuittaantuu ja tulee vielä arvonnousua päälle.
[/quote]
Verottaja siinä tienaa >:(
[/quote]
Kyl tossa kuitekin itsellekin jää, vaikka pääomaveroa aikalailla onkin kiristetty. Vero menee enintään arvonnoususta.
-
[
Mut eihän maanviljelijäammatissa ole perinteisesti ollut juurikaan paljon yli 20 v sukupolvijaksoa. Jo maksettu osuus ilman veroseuraamuksia seuraavalle ja luopuja nuorena ja virkeänä viisysinä valtioneläkkeelle ja mukavaksi ja edulliseksi lisätyövoimaksi tilalle, ja uusi nuoriviljelijä hiukan alle nelikymppisenä remmiin. Siksipä toimivalla sukupolviketjulla varustetut tilat kasvavatkin nopeasti kun huimapyörä on kerran saatu vauhtiin, kun sukupolvenvaihdoksesta ei valu kassavirtoja ulos muille
lapsille eikä verottajallekaan..
Sitten homma katkeaakin pahasti, jos ei pidetä huolta perintöprinssiketjun katkeamattomuudesta. Pahimmillaan seuraavan sukupolven puuttuessa tila palastellaan naapuriviljelijöiden raadellessa itselleen lisämaat.
-SS-
Siinähän naapureiden raadellessa kuitenkin parhaan tilin tekee. Lainat kuittaantuu ja tulee vielä arvonnousua päälle.
Verottaja siinä tienaa >:(
[/quote]
Kyl tossa kuitekin itsellekin jää, vaikka pääomaveroa aikalailla onkin kiristetty. Vero menee enintään arvonnoususta.
[/quote]
Onkos Maken pellot jo jaettu naapurien kesken.....
-SS-
-
Ostakka peltoa, mää korjaan sadon
-
Loimaallahan on 44 ha myynnissä hyvää peltoa, ilmoitus oli maastullissa. Mikä mahtaa olla hintataso? Onko nousu jatkunut vai joko käyrät taittuvat alaspäin.
-
Onkos Maken pellot jo jaettu naapurien kesken.....
-SS-
Naapurit varmaankin jakaneet. ;D
On sitä tullu pirttiviljelyäkin harrastettua. ;)
-
Onkos Maken pellot jo jaettu naapurien kesken.....
-SS-
Naapurit varmaankin jakaneet. ;D
On sitä tullu pirttiviljelyäkin harrastettua. ;)
Se on hyvä että lapset saa myydä pellot naapureille. :)
-
Jos ostat pellon lainalla missä on pitkä maksuaika esim. 100 vuotta. Maksat siitä korot mitkä on vähennyskelpoinen maksuerä, pääoma ei ole sitä. Niin pellon arvonnousu kuittaa vakuusarvon mikä on karkeasti 2/3 osaa alueen keski hinnasta(näin ainakin op:ssä joskus laskivat). Maksat entistä lainaa pois ja teet uutta pellon ostoon kasvattaedn tilaasi ja kaluston ostat käteisellä kun se taas on vähennyskelpoinen meno erä kokonaan. Homma tietysti OY pohjalle että pellon ostohinta kuittaa lainan 1:1 mitä normaali maatilaverotus ei tee.
Tuolla tavalla se Nordean Jaakolakin tekee!
Huimia on peltoparonien touhut. Heittäkääpä tuohon laskuriin ajaksi 50 vuotta. Korkoprosentin voi valkata mieleisensä, itse käytän erään osuuskunnan maksamaa korkoa joka on vaihdellut 5-6 % välillä viime vuosina. Alkupääomaksi maksimi, vaikkei kenelläkään niin arvotonta maatilaa ole. No se alkupääoman maksimi voisi markkeerata vaikka kohtuullista lisämaakauppaa. 10 ha 29000 €/ha tai 29 ha 10000 €/ha. ;D Lisäsijoitusten aikaväli vuosi. Lisäsijoitus vuodessa voisi olla vaikka se joka vuosi naapurista lisämaaksi ostettu 30 000 €. Ei ihme jos pellon hinta nousee... ;) Viljelyllä ilmeisesti tienaa vallan mahrottomasti? 20 vuodessa kalliimman pellon ostaja ostaja on kerännyt huiman 30 hehtaarin pelto-omaisuuden ja ko. menetelmällä 6 % pääomitettu pellon arvo vain vähän yli 2 miljoonaa, korkotulot vain reilut satatonnia vuodessa. Eihän tuo nyt ihan noin suoraviivaista ole oikeassa elämässä mutta hyvin pyyhkii niin viljelijöillä kuin Embollakin. Tai Serlalla.
http://www.rikaserakko.com/p/korkoa-korolle-laskuri.html
-
Jos ostat pellon lainalla missä on pitkä maksuaika esim. 100 vuotta. Maksat siitä korot mitkä on vähennyskelpoinen maksuerä, pääoma ei ole sitä. Niin pellon arvonnousu kuittaa vakuusarvon mikä on karkeasti 2/3 osaa alueen keski hinnasta(näin ainakin op:ssä joskus laskivat). Maksat entistä lainaa pois ja teet uutta pellon ostoon kasvattaedn tilaasi ja kaluston ostat käteisellä kun se taas on vähennyskelpoinen meno erä kokonaan. Homma tietysti OY pohjalle että pellon ostohinta kuittaa lainan 1:1 mitä normaali maatilaverotus ei tee.
Tuolla tavalla se Nordean Jaakolakin tekee!
Huimia on peltoparonien touhut. Heittäkääpä tuohon laskuriin ajaksi 50 vuotta. Korkoprosentin voi valkata mieleisensä, itse käytän erään osuuskunnan maksamaa korkoa joka on vaihdellut 5-6 % välillä viime vuosina. Alkupääomaksi maksimi, vaikkei kenelläkään niin arvotonta maatilaa ole. No se alkupääoman maksimi voisi markkeerata vaikka kohtuullista lisämaakauppaa. 10 ha 29000 €/ha tai 29 ha 10000 €/ha. ;D Lisäsijoitusten aikaväli vuosi. Lisäsijoitus vuodessa voisi olla vaikka se joka vuosi naapurista lisämaaksi ostettu 30 000 €. Ei ihme jos pellon hinta nousee... ;) Viljelyllä ilmeisesti tienaa vallan mahrottomasti? 20 vuodessa kalliimman pellon ostaja ostaja on kerännyt huiman 30 hehtaarin pelto-omaisuuden ja ko. menetelmällä 6 % pääomitettu pellon arvo vain vähän yli 2 miljoonaa, korkotulot vain reilut satatonnia vuodessa. Eihän tuo nyt ihan noin suoraviivaista ole oikeassa elämässä mutta hyvin pyyhkii niin viljelijöillä kuin Embollakin. Tai Serlalla.
http://www.rikaserakko.com/p/korkoa-korolle-laskuri.html
Mutta tärkeintä on, että myöhemmät valitut jälkisukupolven edustajat saavat nuo mahdolliset miljoonat verotusarvolla esim. perinnöksi, päinvastoin kuin esim. pörssiosakkeiden ja kultaharkkojen osalta, joista menee käyvän arvon mukainen perintö - tai lahjavero.
Sillä on nyt ainakin jonkun näköinen merkitys, kun sukupolviketjussa ei tule kohtuutonta verohävikkiä.
-SS-
-
Peltoparoneilla on peltoparonien ongelmat. Olen läheltä seurannut erästä asuntovelallista joka aina lyhennettyään vanhemmiltaan ottamansa lainaa pankin kautta vierailee vanhemmillaan ja lähtee pois lyhennyserän suuruinen setelinippu taskussaan. Pelto olisi aika vaikea ottaa mukaan vierailulta lähtiessä.