Kyllä on onnistunut menetelmällä Glyfosaatti maksimiannoksella, kyntö (kuorimia ei ollut), äestys pyörivällä ja kylvö kiekkovannaskoneella. Ohraa tuli tosi hyvin. Glyfon pitää antaa vaikuttaa kunnolla, eikä sitä pidä tehdä liian aikaisin. Kyntö onnistui hyvin, mutta joustopiikillä äestämisestä ei tullut mitään. Lapiorullalla ajettiin. Moneen kertaan. Kynnön irroittama maa ja turpeet eivät oikein sovi yhteen. Kylvöäkään laahavannaskoneella ei voinut oikeastaan ajatella. Aikainen ohra kesäkuun alkupuoliskolla kasvoi kyllä hyvin normaalilla rikkatorjunnalla.
Oma mielipide on kyllä, että muokkaamalla mieluummin kultivaattorilla useaan kertaan kesällä (kesanto) ja kylvämällä syysvilja, tulisi paras tulos. Tämä olisi siis luomukeino. Kemiallisesti toimien vastaavan tehon voisi saada laittamalla glyfo ensin keväällä, muokkaus ehkä mieluummin kultivaattorilla, jos sopiva sellainen on, juhannuksena. Uusi glyfo heinäkuun puolivälissä ja kyntö elo-syyskuun vaihteessa. Sitten heti rukiin kylvö. Se olisi kyllä juolan tuho pitkäksi aikaa kerralla.
Sinänsä kustannuksien kannalta avokesanto vs kemiallinen kesanto eivät juurikaan toisistaan eroa. Kemiallinen kesanto voi olla varmempi, jos kesä on märkä.
Kyntäen saa kyllä maan nopeasti kylvettävään kuntoon, mutta samalla säilötään juolaa tuleville vuosille. Siksi kyllä etsisin keinoja välttää sitä. Eräs tuttu suorakylväjä glyfotti yli 10 v kesantona olleen palstan ja kylvi sen vieskalaisella heti seuraavana päivänä. Kertoi saaneensa tosi hyvän kaurasadon. Tosin maan pitää olla sopivan kuivaa kylvettäessä. Sekin on nähty, että liian märkään kylvettäessä kylvölautanen nosti palkin nurmea ylös ja heitti siemenet palkin alle. Nurmi kuoli hyvin glyfoon, mutta kauraa ei juurikaan noussut tuon palkin alta.
Vielä yhtenä vaihtoehtona näkisin lohkon ilmoittamisen säilörehunurmena. Niitto kerran tai pari ja kultivointia muutaman kerran heinäkuussa. Ja taas ruista perään. Tämäkin toimisi kemiallisesti, jos niittää kerran, glyfottaa heinäkuussa ja muokkaa jotenkin rukiille.