Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 5 6 [7] 8 9 ... 110

Viestit - ravenlord

Niin yksinkertainen ratkaisu maito ongelmaan.

***Tuota yksinkertaisuutta näkyy olevan liikkeellä, kun tämän ketjun ilkkujien juttuja lukee.

Ongelmana on ylitarjonta markkinoilla. Tuotannon vähentäminen on on kustannustehokakin keino puuttua ongelmaan.
Vaan eipä Valion uskovaiset saa senttiäkään...  ;D
http://yle.fi/uutiset/valio_ei_senttiakaan_tuottajille/6445818

Jos valio haluaa parantaa tulostaan, sen olisi päästävä eroon huonosti tuottavasta liiketoiminnasta. Ongelmana on se että valio on sitoutunut ottamaan vastaan kaiken maidon mitä tuotetaan. Eli toisinsanoen maitoa on liikaa, jolloin ylimääräinen maito pitää saada jotenkin pois käsistä. Tuotantovolyymin pienentäminen, jolloin valion ei tarvitsisi ottaa ongelma maitoa vastaan, jolloin tuloskehitys olisi myönteisempi. Kiintiöt -30%. Niin yksinkertainen ratkaisu maito ongelmaan.
Ratkaisu: valion fuusio arlaan. Ongelma katoaa.
Eikö ne maitojauheet ja purkkimaidot yms. huonokatteiset tuotteet kuulu enemmän arlan ja satamaidon toimintaan? Kehitytä ei osata ja aina vaan junnataan paikoillaan.
Valiolle vapautuu tästä hyvästä lisää maitoa sinne, missä nykyään tiliä tehdään eli venäjälle 8)

Jospa muilla toimijoilla vähän helpottaisi tämän ansiosta, jokohan arlan tappiot kohta olisivat jopa alle 10c/l? :'(

Miksei valio sitten keskity täyspäisesti voin kirnuamiseen toveri Vladimirille? Valion hitec tuote, meijerivoi.

Tuo Satamaidon liiketoiminnan kritisointi on vuosikymmeniä kestänyt traditio. Tilityskyky kertoo tosin muuta.
Joo. Tästä seuraa tuottajahinnan putoaminen 10-15 snt per litra. Koska valio dumppaa ylijäämä maidon maitojauheena maailmalle, joka tuottanee vielä enemmän tappiota kuin purkkimaitobisnes. Ratkaisu= Suomen maidontuotannosta pois 30-40%. Maitokiintiöjärjestelmällä täläinen olisi helposti toteutettavissa. Joka taloon kiintiööstä rosentteja pois ja palio.

Mitähän tämä tekee Satamaidon liiketoimintaan? Myyvätköhän eioota markkinoilla?
Ja tuotanto vaan laskee ;D

Kiitokset SKF:lle ja bobbarille. Emmää teitä kivitä, ku asioita ;)

Ravenlord: tuotannon vähentäminen suomessa ei auta mitään, kyl se tässä on todistettu. Oma tuotanto ja jalostus (!!) pitää olla kilpailukykyistä ja tuottavaa.

Mutta ny rauhallista joulua ja onnellisempaa uutta vuotta kaikille!! Kinkku maistukoon!

 :)

Sammuuko tuli tulella.. 
täysille markkinoille lisää tavaraa ja odotetaan hinnannousua,voi ***** sanon mää.

Soon sitä kepu matikkaa mitä ei saa sekoittaa markkinatalouteen. Maidontuotantoa pitäisi yksinkertaisesti vähentää jotta voitaisiin puuttua perusongelmaan, eli ylitarjontaan markkinoilla. Mutta mistä sellainen yhteishenki kateuden riivaamalle maataloussektorille? Yhtä hyvin voisi vaatia kuuta taivaalta. Laajennukset ja investoinnis stoppiin ja parantamaan kannattavuutta kulukuurilla, pyrkiä parantamaan katetta vähentämällä kustannuksia. Kahdeksan tonnin talossa voi aivan hyvin olla huomattavasti parempi maidonhinta-rehukustannus kuin kymppitonnin talossa...  maidontuotto ei ole synonyymi kannattavuudelle, tuloksen muodostumiseen vaikuttavat muutkin tekiät kuin puhdas tulo.
Jos tään seurauksena purkkimaidon hinta nousee, saattaa joku muukin aloittaa maidon rahtaamisen Suomeen...esim. Virosta.  Saadaan sitten sitä kaivattua kilpailua.

Onha S-ryhmän maitohyllyssäkin jo saksalaista maitoa.

Offtopiikkina, Lidlin laktoositon maito on Satamaidon tuotantoa ;) Suosi suomalaista, käy Lidlissä
Ja satamaito maksaa parempaa tiliä vuodesta toiseen ku valio. Ihmeellistä. Vuodesta toiseen Valion tuottajat seuraavat naama vihreänä vierestä.

Apropoo, 5-vuotta e-luokassa niin valiolla saa jonku hikisen kunniakirjan. Satamaito tarjoilee 0,3 snt per litra takautuvasti joulukuun tilissä jos on takana 12kk E-luokkaa. Kumpiko lämmittää enemmän tuottajan mieltä?
Kesällä ajetaan kesälaadulla ja talvella talvilaadulla. Yks säiliö käytössä. Syksyllä säiliö tyhjäks ja talvilaatua sisään. Ei henk.kohtasesti kovin monimutkasta ja hankalaa. Jaa ne suodattimet, niitäkää en ole kesäpöön jälkeen vaihtanu ja aina on menty  :)

No entäs se että kun on useampia koneita millä ajetaan talvella..  hupsista, ei ollutkaan talvilaatua tankissa >:(    Ja on sitä joskus otettu keväällä kesälaatua säiliöön, ja sitten talventullen säiliötä tyhjätty tynnyreihin että saadaan pytty tyhjäksi talvilaadulle kun polttoainetta menikin vähemmän kesän aikana arvioin.

Jos talvilaadulla ajaa ympäri vuoden, noin 150€ kustannuksilla ostaa itseleen varmuuden siitä että on pakkasta kestävät aineet joka koneen tankissa eikä tarvitse toista säiliötä eikä ole muutakaan konstailua. Ja mistä sen tietää paljonko kalliimpaa polttoaine on site keväällä kuin marras-joulukuulla. Että mistä sen tietää paljonko kalliimpaa on kun ottaa loppuvuodesta pytyt täyteen talvilaatua. Ellei sitte säästää ja osta keväällä 10snt kallimpaa kesälaatua ja säästää siinä. 
Lähinnä karjatiloille; kuinka moni ajaa ympäri vuoden talvilaadulla? Säästääkö siinä polttoainelaatujen kanssa pelatessa mitään? Vaivaa ja jännitystä siinä saadan aikaan ja toinen polttoainesäiliö sitä vielä monasti ainakin tarvitaan. Eli onko säästö niin suurta että kannattaa?
Eipä juuri muuta ole vaihdettu kuin raidetangon päät, pa-anturi, lat.generaattori, polttimoita, akkuja muutama ja sen sellaasta. Suuttimen kärjet, mutta nekin turhan takia, roskia polttoaineputkissa teki kiusaa, ei johtunut kärjistä. Suolahden rekkule kyseessä.
Mulla olis tarkoitus myös uudistaa laitumia ensi kesälle ja englanninraiheinää, apilaa ym. Tulee varmaankin laitettua. Perustaminen viljakasvin kanssa ja elukat saa mennä syömään sitten kun on tarpeeksi kasvustossa mittaa. Tarvittaessa voi ruiskuttaa rikkoja pois sitten syksyllä...

Mutta kauraa/ohraa/vehnää? Mikä kelpaa parhaiten? Kaura on ainakin vihantasäilörehuna maittavampaa kuin ohra, mutta mitenkä vehnä?  Ja kuulemma ruistakin on käytetty laidunten perustamisen yhteydessä suojakasvina joka on laidunnettu.
Suattas löytyy fiksumpiakin ratkaisuja kuin grinstad  menee vanhaksi liian äkkiä.
iki ei tuota jäkikasvua eli yksi sato ja se on siinnä.
Ympättynä pelaa varman päälle ensimmäisenä vuonna sen jälkeen ei niin väliä.
Itse pistän ensi vuoden laitumeen timotei, puna-apila, valko-apila alsike-apila, kelta-maite, nurminata tämä soosi kaikkiin laitumiin  sekä yhteen lohkoon missä kova laiduntamisen tarve lisään westerfoldin rai heinän.
Ja siementä menee laitumelle vähintään  40kg/ha laiduntaminen halvin tapa ruokkia elukat vertaapi mihin vaan.   yksi puhdistus niitto aikaisin ja laitumen voi syöttää heinäkuun loppu puolella ja kasvaa pitkälle syksyyn. Maitoa tulee eikä tarvitse väki rehua ollenkaan.

Muuten komppaan mutta tuohon aikainen niitto kohtaan esitän vastalauseen. Kun sen niiton linkaa juhannuksen yli, heinä ei enää sillätavalla korsiinnu. Jos hosuu niittämisen kanssa, on tehtävä vielä toinen puhdistusniitto.

grinstad lähinnä jälkikasvu kyvyn takia. alkukesällä tuppaa kasvamaan yli vaikak mitä tekis, osa laitumista on tehtävä säilörehuksi viikko ennen juhannusta.

Niin juhannuksen yli menee se puhdistus niitto, ensimmäisen säilörehun jälkeen nuita niitelty eli ei taidakkaan olla kovin aikaista.
Suattaapi tuo grinstad olla hyväkin laitumella eikös tuo ole kolmen niiton säilörehuun tarkoitettu.

Joskus niitin pari laidunlohkoa ennen rehunteon aloittamista, ihan kokeillakseni niittokonesta, ja pakko ne oli sitten vielä niittää toiseen kertaan että olisivat kasvukunnossa. Tuntuu heinällä olevan joku kasvuvaihe, että kun sen jälkeen niittää niin se ei enää korsiinnu loppukesästä läheskään niin voimakkaasti.
Suattas löytyy fiksumpiakin ratkaisuja kuin grinstad  menee vanhaksi liian äkkiä.
iki ei tuota jäkikasvua eli yksi sato ja se on siinnä.
Ympättynä pelaa varman päälle ensimmäisenä vuonna sen jälkeen ei niin väliä.
Itse pistän ensi vuoden laitumeen timotei, puna-apila, valko-apila alsike-apila, kelta-maite, nurminata tämä soosi kaikkiin laitumiin  sekä yhteen lohkoon missä kova laiduntamisen tarve lisään westerfoldin rai heinän.
Ja siementä menee laitumelle vähintään  40kg/ha laiduntaminen halvin tapa ruokkia elukat vertaapi mihin vaan.   yksi puhdistus niitto aikaisin ja laitumen voi syöttää heinäkuun loppu puolella ja kasvaa pitkälle syksyyn. Maitoa tulee eikä tarvitse väki rehua ollenkaan.

Muuten komppaan mutta tuohon aikainen niitto kohtaan esitän vastalauseen. Kun sen niiton linkaa juhannuksen yli, heinä ei enää sillätavalla korsiinnu. Jos hosuu niittämisen kanssa, on tehtävä vielä toinen puhdistusniitto.

grinstad lähinnä jälkikasvu kyvyn takia. alkukesällä tuppaa kasvamaan yli vaikak mitä tekis, osa laitumista on tehtävä säilörehuksi viikko ennen juhannusta.



Sivuja: 1 ... 5 6 [7] 8 9 ... 110