Zebralla liiallinen tiheys vie sadontuottokyvyn. 1980-luvulla, kun käytännön lannoitustasot ylittivät 200 kg N, kunnon korrenvahvistuksella saatiin tiheistä kasvustoista valtavia satoja. Nyt kun lannoitusta ja varsikin liukoista fosforia pihdataan, on lajikekohtaisesti herkkyyttä ylitiheydelle havaittavissa. Jokin optimisuhde mielestäni jopa voitaisiin löytää tiheyden ja lannoitustasojen välille.
Ainakin kasvusto on pystympää, taudit leviävät ilmavassa kasvustossa vähäisemmin, sekä puinti on helpompaa. Rikat nyt hoidetaan aina, ylitiheydellä perinteisesti on hoideltu puutteita kasvinsuojeluainevalikoimassa.
Rypsillä ja rapsilla käydään tätä keskustelua avoimemmin, koska rapsilla muutenkin siemenviljely lienee hankalampaa, ja muutenkin siementä laitetaan 3 - 5 kg, on ihan sama onko siementavara 500 vai 1500 EUR/tonni, kun sen siemenen hinnan pelto-osuus lienee silti vain 2-5 euroa hehtaarilta, nykyisillä siemenillä kaupan katteiden kera muutaman kympin.
On toisaalta viljansiemenviljelyalan intressissä , että bulkkisertivehnää kylvetään 300 - 400 kg eikä 200 kg, tekee 3-4 sadan euron tonnihinnalla melkoisen lisätulon ainakin välittäjälleen. Kukaan ei välitä, vaikka se golfnurmikon kaltainen oras ei sitten suoriutuisikaan mainiosti loppusyksyllä. Puoli miljoonaa hehtaaria sertiviljaa, 150 kg ylimääräistä hyvänmiehenlisää, onhan se useita kymmeniä miljoonia euroja lisämyyntiä !
Ja selliasen kysymyksen voisi aina esittää itselleen: jos lisätiheys parantaa suoraviivaisesti tuottoja, miksei ensi keväänä 1000 kpl / m2 , tai 1500 kpl / m2 ? Vastatkaapa ne, jotka oikeasti ovat olleet kylvötiheyskokeita tekemässä ?
Omaa "puoli-ilmaista" viljaa siilosta voi tietysti laittaa ihan miten paljon vaan, mutta voi siinäkin tulla miinusta tuloihin kahta kautta.
-SS-