Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: lumberjack83 - 22.03.17 - klo:11:40
-
Ajatamme tänä keväänä todennäköisesti sekä sian että lehmänlantaa lohkoillemme. Noissa paskaraporteissa on kuvattu tavaran ravinnepitoisuudet ja kun on kyse eloperäisestä liemestä, niin liukoisen- ja kokonaistypen suhdeluku vaihtelee.
Liukoinen on kasvien heti käytettävissä ja se vissiin myös haihtuu sitä nopeammin, mitä enemmän jää pintaan. Kokonaistypen muu osuus lienee sitten sitä typpeä, joka on vielä sitoutuneena siinä puoliksi sulaneessa rehumassassa ja joka sitten vapautuu myöhemmin.
Onko tietoa kuinka suuri osuus siitä lopusta typestä vapautuu saman kasvukauden aikana? Varmaan vuodesta, maalajista ja maan kunnostakin riippuu aika paljon, mutta joku nyrkkisääntö olisi kiva tietää kun tuota lannoitussuunnittelua koittaa ylivuotisesti hahmottaa.
-
Karkeasti voit ajatella että se loppuosa vapautuu siellä marras- joulukuussa, jos keväällä levittää. Seuraavana vuonna jäljellä ei ole mitään.
-
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.
Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.
-
Lantakulttuurin etu on, että typen täydellistä häviämistä korostetaan seuraaviksi vuosiksi.
Lanta-arvoilla ja häviämisen oletuksilla saadut valtavat negatiiviset typpitaseet lanta-ahdetuilla
kivennäismailla vuodesta toiseen antavat jotakin viitteitä typen täydellisen häviämisen tarinankerronnan
tavoitteista.
Tärkeintä on, että mineraalilannoitteita käyttäville luodaan riittävästi uusia rajoitteita. Tällöin
keskimäärin lannoitukset ja valumat ovat hallinnassa.
-SS-
-
Lantakulttuurin etu on, että typen täydellistä häviämistä korostetaan seuraaviksi vuosiksi.
Lanta-arvoilla ja häviämisen oletuksilla saadut valtavat negatiiviset typpitaseet lanta-ahdetuilla
kivennäismailla vuodesta toiseen antavat jotakin viitteitä typen täydellisen häviämisen tarinankerronnan
tavoitteista.
Tärkeintä on, että mineraalilannoitteita käyttäville luodaan riittävästi uusia rajoitteita. Tällöin
keskimäärin lannoitukset ja valumat ovat hallinnassa.
-SS-
Kyllä mä haluaisin karjalannasta sen täyden hyödyn kasvustoihin, enkä hävikkinä taivaan tuuliin tai vesistöihin. Ihan saman sen apulanta maksaa mullekin kuin karjattomalle ostajallekin. Se on tietysti viljelijän omaa typeryyttä, jos se paska pitää vaan hävittämällä hävittää. Siitähän tulee vaan kuluja, mutta hyödyt jäävät vähiin.
Karjalannan yksi ongelma on ravinnemäärien tasaisuus tonnissa tai kuutiossa. Helposti voi olla heittoa analyysien välissä (vaikka ottaisi vuosittain tai useamminkin) kymmenen prosenttia. Jos sulla säkissä heittäisi 10 % pitoisuudet ilmoitetusta, niin todennäköisesti melkoisen haloon nostaisit. Lisäksi varsinkin kuivalannan sekoitettavuus on melko vaikeaa verrattuna lietelantaan.
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.
Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.
En tiedä, miten nuo mittaukset tehdään ja kuinka luotettavia tulokset ovat, mutta nenä kertoo jo jotakin. Mitä enempi hajua, sen enempi hävikkiä.
-
Lantakulttuurin etu on, että typen täydellistä häviämistä korostetaan seuraaviksi vuosiksi.
Lanta-arvoilla ja häviämisen oletuksilla saadut valtavat negatiiviset typpitaseet lanta-ahdetuilla
kivennäismailla vuodesta toiseen antavat jotakin viitteitä typen täydellisen häviämisen tarinankerronnan
tavoitteista.
Tärkeintä on, että mineraalilannoitteita käyttäville luodaan riittävästi uusia rajoitteita. Tällöin
keskimäärin lannoitukset ja valumat ovat hallinnassa.
-SS-
Kyllä mä haluaisin karjalannasta sen täyden hyödyn kasvustoihin, enkä hävikkinä taivaan tuuliin tai vesistöihin. Ihan saman sen apulanta maksaa mullekin kuin karjattomalle ostajallekin. Se on tietysti viljelijän omaa typeryyttä, jos se paska pitää vaan hävittämällä hävittää. Siitähän tulee vaan kuluja, mutta hyödyt jäävät vähiin.
Karjalannan yksi ongelma on ravinnemäärien tasaisuus tonnissa tai kuutiossa. Helposti voi olla heittoa analyysien välissä (vaikka ottaisi vuosittain tai useamminkin) kymmenen prosenttia. Jos sulla säkissä heittäisi 10 % pitoisuudet ilmoitetusta, niin todennäköisesti melkoisen haloon nostaisit. Lisäksi varsinkin kuivalannan sekoitettavuus on melko vaikeaa verrattuna lietelantaan.
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.
Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.
En tiedä, miten nuo mittaukset tehdään ja kuinka luotettavia tulokset ovat, mutta nenä kertoo jo jotakin. Mitä enempi hajua, sen enempi hävikkiä.
Minun mielestä typpi on hajuton kaasu. Metaani ja ammoniakki haisee kun paskan kanssa lotrataan.
Muutenhan etäsäiliöt ja säiliöstä toiseen pumppaamiset hävittää jo typen. Pellolla ois enää yhtään jäljellä.
-
Lantakulttuurin etu on, että typen täydellistä häviämistä korostetaan seuraaviksi vuosiksi.
Lanta-arvoilla ja häviämisen oletuksilla saadut valtavat negatiiviset typpitaseet lanta-ahdetuilla
kivennäismailla vuodesta toiseen antavat jotakin viitteitä typen täydellisen häviämisen tarinankerronnan
tavoitteista.
Tärkeintä on, että mineraalilannoitteita käyttäville luodaan riittävästi uusia rajoitteita. Tällöin
keskimäärin lannoitukset ja valumat ovat hallinnassa.
-SS-
Tosiasia on se että vuoden tai kahden kuivalannan levitys kerran kasvukaudessa ei kyllä tunnu missään sellaisessa maassa jossa sitä ei ole aikaisemmin käytetty. Syksyllä levitetty lietelanta on tyystin kadonnut kevääksi ja kuivalannasta lähinnä kuivikkeena käytetyt osat jäljellä.
Mutta jos puhutaan monivuotisista "tunkioistaTM" niin tilanne on eri....
-
Lantakulttuurin etu on, että typen täydellistä häviämistä korostetaan seuraaviksi vuosiksi.
Lanta-arvoilla ja häviämisen oletuksilla saadut valtavat negatiiviset typpitaseet lanta-ahdetuilla
kivennäismailla vuodesta toiseen antavat jotakin viitteitä typen täydellisen häviämisen tarinankerronnan
tavoitteista.
Tärkeintä on, että mineraalilannoitteita käyttäville luodaan riittävästi uusia rajoitteita. Tällöin
keskimäärin lannoitukset ja valumat ovat hallinnassa.
-SS-
Tosiasia on se että vuoden tai kahden kuivalannan levitys kerran kasvukaudessa ei kyllä tunnu missään sellaisessa maassa jossa sitä ei ole aikaisemmin käytetty. Syksyllä levitetty lietelanta on tyystin kadonnut kevääksi ja kuivalannasta lähinnä kuivikkeena käytetyt osat jäljellä.
Mutta jos puhutaan monivuotisista "tunkioistaTM" niin tilanne on eri....
On siitä kierteestä hyötyä. Se pitää vain syksyllä ajaa kasvustoon joka kasvaa vielä tai oikeasti kyntää syvälle.
-
Karkeasti voit ajatella että se loppuosa vapautuu siellä marras- joulukuussa, jos keväällä levittää. Seuraavana vuonna jäljellä ei ole mitään.
Kylvää keväällä kakkelin päälle jotain nopeahkoa ja syysviljaa talveksi. Ei tarvii paljoa seuraavaan vuoteen jäädäkään.
-
Lantakulttuurin etu on, että typen täydellistä häviämistä korostetaan seuraaviksi vuosiksi.
Lanta-arvoilla ja häviämisen oletuksilla saadut valtavat negatiiviset typpitaseet lanta-ahdetuilla
kivennäismailla vuodesta toiseen antavat jotakin viitteitä typen täydellisen häviämisen tarinankerronnan
tavoitteista.
Tärkeintä on, että mineraalilannoitteita käyttäville luodaan riittävästi uusia rajoitteita. Tällöin
keskimäärin lannoitukset ja valumat ovat hallinnassa.
-SS-
Kyllä mä haluaisin karjalannasta sen täyden hyödyn kasvustoihin, enkä hävikkinä taivaan tuuliin tai vesistöihin. Ihan saman sen apulanta maksaa mullekin kuin karjattomalle ostajallekin. Se on tietysti viljelijän omaa typeryyttä, jos se paska pitää vaan hävittämällä hävittää. Siitähän tulee vaan kuluja, mutta hyödyt jäävät vähiin.
Karjalannan yksi ongelma on ravinnemäärien tasaisuus tonnissa tai kuutiossa. Helposti voi olla heittoa analyysien välissä (vaikka ottaisi vuosittain tai useamminkin) kymmenen prosenttia. Jos sulla säkissä heittäisi 10 % pitoisuudet ilmoitetusta, niin todennäköisesti melkoisen haloon nostaisit. Lisäksi varsinkin kuivalannan sekoitettavuus on melko vaikeaa verrattuna lietelantaan.
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.
Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.
En tiedä, miten nuo mittaukset tehdään ja kuinka luotettavia tulokset ovat, mutta nenä kertoo jo jotakin. Mitä enempi hajua, sen enempi hävikkiä.
Minun mielestä typpi on hajuton kaasu. Metaani ja ammoniakki haisee kun paskan kanssa lotrataan.
Muutenhan etäsäiliöt ja säiliöstä toiseen pumppaamiset hävittää jo typen. Pellolla ois enää yhtään jäljellä.
Mikäs muu se ammoniakki on kuin typen yhdiste? NH3 Kiehumispiste -33 astetta eli tätä lämpimämmässä haihtuu taivaalle.
-
Mikäs muu se ammoniakki on kuin typen yhdiste? NH3 Kiehumispiste -33 astetta eli tätä lämpimämmässä haihtuu taivaalle.
Sanovat, että lietteen kesävarastoinnissa ja palavassa kompostissa
ammoniakkina haihtuu jopa neljännes typestä, ja kevään lämpimällä
pintalevityksessä toinen samanmoinen pala.
Maasta typpi haihtuu kuulemma typpikaasuna tai ilokaasuna N2O,
savimaissa NO. N2 , NO kuivassa, N2O märässä.
Ilokaasu ei naurata. Puoliintumisaika yläilmakehäsä 110 vuotta, ja tuhoaa otsonikerrosta
CFC yhdisteiden tavoin, eli hidastaa otsonikerroksen toipumista.
Että suojakerrointa peliin taas.
-SS-
-
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.
Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.
Minun mielestä typpi on hajuton kaasu. Metaani ja ammoniakki haisee kun paskan kanssa lotrataan.
Muutenhan etäsäiliöt ja säiliöstä toiseen pumppaamiset hävittää jo typen. Pellolla ois enää yhtään jäljellä.
Mikäs muu se ammoniakki on kuin typen yhdiste? NH3 Kiehumispiste -33 astetta eli tätä lämpimämmässä haihtuu taivaalle.
Ei siis oo totta... Kyllä maajussienkin siis perusteet pääravinteiden kemiasta pitäisi tietää. Ensinnäkin metaani CH4 on väritön ja hajuton kaasu. Ja kuten tuossa jo todettiinkin niin ammoniakki NH3 haihtuu herkästi ja siinä se typpi menee taivaalle. Lietteen pintalevityksessä saatetaan päästä jopa tuohon 80% haihtumiseen jos jätetään multaamatta. Mitä kauemmin se naapureiden nenässä haisee, sitä enemmän se maksaa maajussille menetettyinä ravinteina. Mutta ei... Virkamiehethen ne van tahallaan nipottaa ja tekee kiusaa... Voi hyvä sylvi... Ja pari muuta tyttöä...
Ja t2 voisi opiskella hiukan ammoniumtypestä ja nitraattitypestä...
-
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.
Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.
Minun mielestä typpi on hajuton kaasu. Metaani ja ammoniakki haisee kun paskan kanssa lotrataan.
Muutenhan etäsäiliöt ja säiliöstä toiseen pumppaamiset hävittää jo typen. Pellolla ois enää yhtään jäljellä.
Mikäs muu se ammoniakki on kuin typen yhdiste? NH3 Kiehumispiste -33 astetta eli tätä lämpimämmässä haihtuu taivaalle.
Ei siis oo totta... Kyllä maajussienkin siis perusteet pääravinteiden kemiasta pitäisi tietää. Ensinnäkin metaani CH4 on väritön ja hajuton kaasu. Ja kuten tuossa jo todettiinkin niin ammoniakki NH3 haihtuu herkästi ja siinä se typpi menee taivaalle. Lietteen pintalevityksessä saatetaan päästä jopa tuohon 80% haihtumiseen jos jätetään multaamatta. Mitä kauemmin se naapureiden nenässä haisee, sitä enemmän se maksaa maajussille menetettyinä ravinteina. Mutta ei... Virkamiehethen ne van tahallaan nipottaa ja tekee kiusaa... Voi hyvä sylvi... Ja pari muuta tyttöä...
Ja t2 voisi opiskella hiukan ammoniumtypestä ja nitraattitypestä...
jos haihtuminen 0n 80%, niin käytännössä lietteellä ei pitäisi olla mitään vaikutusta nurmeen levitettäessä ilman läpi pintaan. Oma havaintoni oli yllättävä eräällä lohkolla. Eron huomasi ihan silmillä katsomalla. Siinä missä lietettä oli lako heinä ja siinä missä ei ollut(eli ihan vieressä) huomattavasti huonompi kasvusto.
-
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.
Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.
Minun mielestä typpi on hajuton kaasu. Metaani ja ammoniakki haisee kun paskan kanssa lotrataan.
Muutenhan etäsäiliöt ja säiliöstä toiseen pumppaamiset hävittää jo typen. Pellolla ois enää yhtään jäljellä.
Mikäs muu se ammoniakki on kuin typen yhdiste? NH3 Kiehumispiste -33 astetta eli tätä lämpimämmässä haihtuu taivaalle.
Ei siis oo totta... Kyllä maajussienkin siis perusteet pääravinteiden kemiasta pitäisi tietää. Ensinnäkin metaani CH4 on väritön ja hajuton kaasu. Ja kuten tuossa jo todettiinkin niin ammoniakki NH3 haihtuu herkästi ja siinä se typpi menee taivaalle. Lietteen pintalevityksessä saatetaan päästä jopa tuohon 80% haihtumiseen jos jätetään multaamatta. Mitä kauemmin se naapureiden nenässä haisee, sitä enemmän se maksaa maajussille menetettyinä ravinteina. Mutta ei... Virkamiehethen ne van tahallaan nipottaa ja tekee kiusaa... Voi hyvä sylvi... Ja pari muuta tyttöä...
Ja t2 voisi opiskella hiukan ammoniumtypestä ja nitraattitypestä...
No kuivalannalla ei ainakaan löysemmät säännöt ole,vaikka vaikuttaa kasvustoon sen 2-3vuotta eli haihtuminen vähäisempää.Maan multavuuden lisääntymisen kautta vaikuttaa pitempääkin.Lietetuki takaa kumminkin sen ettei kuivalantajärjestelmää kannata etes harkita uuteen navettaan eli tuki ampuu itseään jalkaan.
-
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.
Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.
Minun mielestä typpi on hajuton kaasu. Metaani ja ammoniakki haisee kun paskan kanssa lotrataan.
Muutenhan etäsäiliöt ja säiliöstä toiseen pumppaamiset hävittää jo typen. Pellolla ois enää yhtään jäljellä.
Mikäs muu se ammoniakki on kuin typen yhdiste? NH3 Kiehumispiste -33 astetta eli tätä lämpimämmässä haihtuu taivaalle.
Ei siis oo totta... Kyllä maajussienkin siis perusteet pääravinteiden kemiasta pitäisi tietää. Ensinnäkin metaani CH4 on väritön ja hajuton kaasu. Ja kuten tuossa jo todettiinkin niin ammoniakki NH3 haihtuu herkästi ja siinä se typpi menee taivaalle. Lietteen pintalevityksessä saatetaan päästä jopa tuohon 80% haihtumiseen jos jätetään multaamatta. Mitä kauemmin se naapureiden nenässä haisee, sitä enemmän se maksaa maajussille menetettyinä ravinteina. Mutta ei... Virkamiehethen ne van tahallaan nipottaa ja tekee kiusaa... Voi hyvä sylvi... Ja pari muuta tyttöä...
Ja t2 voisi opiskella hiukan ammoniumtypestä ja nitraattitypestä...
Ammoniakki on NH3. Ammoniumtyppi NH4+ kemialiselta kaavaltaan.
-
Ammoniakki on NH3. Ammoniumtyppi NH4+ kemialiselta kaavaltaan.
NH4+ on ionimuodossa veteen liuenneena. Tasapaino on haihtuvan ammoniakin puolella, joten ammoniakkia poistuu kun lanta kuivuu.
Oheisen linkin julkaisun sivuilta kannattaa tutustua jo kauan tiedettyihin ilmiöihin. Valitsin perinteisemmän opuksen, näyttääkseni, että kohta sata vuotta sitten silloinkin ihmiset osasivat laskea, lukea ja kirjoittaa, vaikka eivät tienneet traktorin geepeeässän ajolinjojen näpyttelystä mitään. Ehkä sen takia tuo opus on ajankohtainen, että se ammoniakki oli sata vuotta sitten samanlaista kuin nytkin. Ja kasvien solujen toiminta ja maatalousbiologia hyvin paljon nykyisenkaltaista. Ei ihme, että nykyiset vähintään ammattikorkeakoulun käyneet, osa maisteriksi asti opiskelleet maanviljelijät hurahtavat uskomustieteisiin, 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa näistä yritettiin kiemurrella irti, yritettiin löytää vastauksia tieteen avulla, ja löydettiinkin esimerkiksi atomin sisäinen rakenne, kvanttimekaniikka, puolijohteet, ydinvoima, nyt homeopaatti kumoaa kaikki sen ajan luonnontieteelliset löydöt, ja ylioppilaidenhan ei tarvitse (ei ehkä pidäkään) osata edes laskea, koska eihän matematiikka voi olla pakollinen, eihän vaalikarjaa löytyisi, jos joku voisi päässälaskea, että nyt tuo populisti lykkää palturia.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519254/valmtkt_julk116.pdf
VALTION MAATALOUSKOETOIMINNAN JULKAISUJA N:o 116
ELÄINLANTAA KOSKEVIA KOKEITA JA TUTKIMUKSIA I
AMMONIAKIN HAIHTUMISEN MUODOSSA
TAPAHTUVISTA TYPEN HÄVIÖISTÄ
T. J. VIRRI
SATAKUNNAN KASVINVILJELYSKOEASEMA
PEIPOHJA
1941
-SS-
-
https://fi.wikipedia.org/wiki/Typen_kierto_luonnossa
Typpikaasusta ammoniakkia tekeviä bakteereita on vähän, ammoniakista nitriittejä tekeviä eli nitrifioivia bakteereita taas on maaperässä niin paljon, ettei maassa ole juurikaan vapaata ammoniakkia.
Eli oisko niin, että kun lietettä kipataan, niin hetkellisesti saadaan yliannostus tuota ammoniakkia, jonka seurauksena tuo nitrifikaatio ei ehdi heti alkuun täydelle teholle ja typpeä karkaa? Toisaalta, pakkohan sitä on karata myös apupaskan kohdalla, eritoten jos pintaan jää.
Ja sitten sekin, että typpeä liikuu myös maahan päin kasvukauden aikana ilmasta noiden bakteerien vaikutuksesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Typensidonta
Biologiset typensitojat voidaan jakaa kolmeen erilaiseen ryhmään eli vapaisiin typensitojiin, symbioottisiin typensitojiin ja puolisymbioottisiin typensitojiin.
-
Yllätys oli minullekin, että viljapellossa itsenäisten
typensitojabakteerien tuottama typpi voi vastata 5-15 kg/N/ha
-SS-
-
https://fi.wikipedia.org/wiki/Typen_kierto_luonnossa
Typpikaasusta ammoniakkia tekeviä bakteereita on vähän, ammoniakista nitriittejä tekeviä eli nitrifioivia bakteereita taas on maaperässä niin paljon, ettei maassa ole juurikaan vapaata ammoniakkia.
Eli oisko niin, että kun lietettä kipataan, niin hetkellisesti saadaan yliannostus tuota ammoniakkia, jonka seurauksena tuo nitrifikaatio ei ehdi heti alkuun täydelle teholle ja typpeä karkaa? Toisaalta, pakkohan sitä on karata myös apupaskan kohdalla, eritoten jos pintaan jää.
Ja sitten sekin, että typpeä liikuu myös maahan päin kasvukauden aikana ilmasta noiden bakteerien vaikutuksesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Typensidonta
Biologiset typensitojat voidaan jakaa kolmeen erilaiseen ryhmään eli vapaisiin typensitojiin, symbioottisiin typensitojiin ja puolisymbioottisiin typensitojiin.
Periaatteessa niin voisi olla. Ei ole tarkoituksen mukaista ajaa joka viikko kuorma pari 5 hehtaarille. Eikä kyllä mahdolistakaan.
-
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.
Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.
Minun mielestä typpi on hajuton kaasu. Metaani ja ammoniakki haisee kun paskan kanssa lotrataan.
Muutenhan etäsäiliöt ja säiliöstä toiseen pumppaamiset hävittää jo typen. Pellolla ois enää yhtään jäljellä.
Mikäs muu se ammoniakki on kuin typen yhdiste? NH3 Kiehumispiste -33 astetta eli tätä lämpimämmässä haihtuu taivaalle.
Ei siis oo totta... Kyllä maajussienkin siis perusteet pääravinteiden kemiasta pitäisi tietää. Ensinnäkin metaani CH4 on väritön ja hajuton kaasu. Ja kuten tuossa jo todettiinkin niin ammoniakki NH3 haihtuu herkästi ja siinä se typpi menee taivaalle. Lietteen pintalevityksessä saatetaan päästä jopa tuohon 80% haihtumiseen jos jätetään multaamatta. Mitä kauemmin se naapureiden nenässä haisee, sitä enemmän se maksaa maajussille menetettyinä ravinteina. Mutta ei... Virkamiehethen ne van tahallaan nipottaa ja tekee kiusaa... Voi hyvä sylvi... Ja pari muuta tyttöä...
Ja t2 voisi opiskella hiukan ammoniumtypestä ja nitraattitypestä...
jos haihtuminen 0n 80%, niin käytännössä lietteellä ei pitäisi olla mitään vaikutusta nurmeen levitettäessä ilman läpi pintaan. Oma havaintoni oli yllättävä eräällä lohkolla. Eron huomasi ihan silmillä katsomalla. Siinä missä lietettä oli lako heinä ja siinä missä ei ollut(eli ihan vieressä) huomattavasti huonompi kasvusto.
Fosfori ei haihdu, joten kasvustoero voi tulla pelkästään siitäkin. Todennäköisemmin syynä se että haihtuminen on jopa 80%, eli hyvin paljon riippuu olosuhteista. Sopivan kostea päivä muutenkin ja sopiva sade päälle, niin sinne liukenee peltoon juurikaan haihtumatta. Toista taas tuulisen aurinkoisella säällä.