Lainaus käyttäjältä: lavali - 11.07.11 - klo:11:22

omilla rehuilla oon todennu, jos biologisia käyttää, on sama jos paaliin ei laita sitte mitää?? happo lisäyksen huomaa ruokintapöyrällä/tankis...pari kesää ajanut biologisilla ja ny sitä parasta paaliin eli novaa?

Tätä mäkin ajoin takaa. Eli pitäis miettiä koko ketju.

Happoa voi laittaa ainan hyvin sen viis litraa tonnille sinne seosrehuun, jos sitä on laitettava. Näkyy tankissa ihan samalla lailla eikä ruostu muu kuin apevaunu. Rehun säilönnässä on kyse muustakin kuin pelkästä säilyvyydestä, ei sais sotkea asioita keskenään.

Happoa voi laittaa ainan hyvin sen viis litraa tonnille sinne seosrehuun, jos sitä on laitettava. Näkyy tankissa ihan samalla lailla eikä ruostu muu kuin apevaunu. Rehun säilönnässä on kyse muustakin kuin pelkästä säilyvyydestä, ei sais sotkea asioita keskenään.

Just.  Meni helpoksi.

Tämäkin on näitä Agronetin vakioaiheita. Samasta asiasta avataan 10 ketjua vuodessa ja samat ihmiset jäpittävät samat asiat joka kerta 

No näinhän se menee... Kesto suosikkeja nämä keskustelut. Ollaan puolesta ja vastaan. Paalimiehet yleensä ei käytä kun säilyyhän ne paalit muutenkin Meillä on paaleihin laitettu nyt parina vuotena biologisia aineita ja tarkoitus on jatkossakin käyttää. Näyttäis maistuvan elukoille paljon paremmin kun on käytetty säilöntäainetta ja tuoksuu miellyttävämmälle. Eli teoriassa maitoa pitäis tulla paremmin tai vastaavasti vähemmän tarvii käyttää ostorehua. Happoihin en sekaannu Vaikka koskaan ei pitäis sanoa ei koskaan

AIV 2 on käytetty siilorehussa maltillisella esikuivauksella. Urakoitsija tekee tarkkuussilppurilla. Paaleja joskus tehty 3. sadosta paaliin. Niihin ei ole käytetty aineita ja ne on syötetty hiehoille. Sokerijuurikkaan naatti on aina säilötty ilman säilöntäainetta. Kaikki on säilyneet hyvin.
Happo on helpoin käyttää, kun lohkoja on ympäri kylää niin voi kerralla viedä kokokesän hapot pelloille.
1. sadon syöttö aloitettiin heti teon jälkeen, eikä ole ollut lämpenemisongelmia.

Säilyvyys ja ruokinnallinen (haluttavuus) kaks eri asiaa säilyy toki ilman mitää mutta hapolla ei lennä rehut taivasta kohti:P

Paalit  säilyy ilman säilöntäaineta,se on vamaa.Hapolla paalin valmistuminen eli käyminen kestää kauan,riski pilaantumiseen kasvaa jos
esim lintu tekee reikiä keskeneräiseen paaliin.Biologisella aineella olosuhteiden eli kosteuden ja lämmön ollessa sopivia, paali on käynyt
parissa kolmessa päivässä.Valmistunut paali kestää ilmavuotoja paremmin.Ilman ainetta tehty paali lämpiää avattuna nopeammin,kohtuu
käytössä ei ongema,mutta jollan parin hepan tallilla kyllä.

Paalit  säilyy ilman säilöntäaineta,se on vamaa.Hapolla paalin valmistuminen eli käyminen kestää kauan,riski pilaantumiseen kasvaa jos
esim lintu tekee reikiä keskeneräiseen paaliin.Biologisella aineella olosuhteiden eli kosteuden ja lämmön ollessa sopivia, paali on käynyt
parissa kolmessa päivässä.Valmistunut paali kestää ilmavuotoja paremmin.Ilman ainetta tehty paali lämpiää avattuna nopeammin,kohtuu
käytössä ei ongema,mutta jollan parin hepan tallilla kyllä.

Boilogisella kyllä menee paalin valmistumiseen 6viikkoa,jos näin ei käy,paali ei silloin valmistu normaalisti,käyminen on vajaavaista,liian kuivaa tai vastaavaa,näkyy maittavuudessa.

Lainaus

Ennemmin huolehdin kunnollisesta tiivistämisestä, koska se on tärkeämpää kuin käytetyn säilöntäaineen tyyppi ja merkki. Toinen peruste hapoista luopumiselle on säilöntäprosessi. Biologisilla+entsyymeillä päästään parempaan energiapitoisuuteen, kun maitohappoja muodostuu sokereista enemmän kuin hapolla pikkelssiä tehdessä. pH laskee alemmas kuin hapolla leikkiessä. Eli laadullista eroa on biologisen hyväksi.

Hys hys, meijeri tekee hyvää tiliä hapoilla...

Biologisten tuotantokustannus murto-osa happoihin verrattuna ja niitä saa Euroopasta halvalla. Eräskin iso maidonjalostaja muistaa kyllä moittia paaleja joka mainoksessa, kun niihin ei saa myytyä happoja...

ei raaka muurahaishappokaan ku satasia tonni. hinta ainakin kymmenkertaistuu ku siitä tehdään säilöntäainetta.

Laittakaas ny vähän hintaesimerkkejä noista biologisien kustannuksista /tn

Olis keskusteluun hieman perspektiiviä kustannuspuoleltakin. Toi "murto-osa happoihin verrattuna" on vähän liian tv-shop-tasoinen lähtökohta....

No, kärki-silli 235€/kg ja kilolla tekee 400 litraa liuosta jota menee se 4l/tonni eli 100 tn rehua.Rehutonnin säilöntään menee 2,35€/tn alv 0.

Aiv ässää otin 1800 litraa ja litrahinta oli 1,31€ (plus astiat mikäli niitä ei ole). Suosituksen ollessa 5l/tn hintaa rehutonnin säilömiselle tulis 6,53€ alv0.

Taidan olla vähän hölmö kun teen itekin hapolla 2.satoa koitetaan taas biologisella jos se nyt onnistuis..

Jos tekee 1milj. kiloa vuodessa rehua niin 5 vuodessa tulee jo muuten aikamoinen summa tosta erotuksesta.

No, kärki-silli 235€/kg ja kilolla tekee 400 litraa liuosta jota menee se 4l/tonni eli 100 tn rehua.Rehutonnin säilöntään menee 2,35€/tn alv 0.

Aiv ässää otin 1800 litraa ja litrahinta oli 1,31€ (plus astiat mikäli niitä ei ole). Suosituksen ollessa 5l/tn hintaa rehutonnin säilömiselle tulis 6,53€ alv0.

Taidan olla vähän hölmö kun teen itekin hapolla 2.satoa koitetaan taas biologisella jos se nyt onnistuis..

Jos tekee 1milj. kiloa vuodessa rehua niin 5 vuodessa tulee jo muuten aikamoinen summa tosta erotuksesta.

mutta jos lehemä lypsää pari litraa päiväs enee happoheinillä? erotus pienenee

Siinäpä se, lypsääkö vaiko eikö lypsä. Taitaa se hyvä rehu olla tekijästä kiinni eikä aineista.

Väittäsin omien rehuanalyysien perusteella ettei hapolla tehdyllä rehulla tule enemmän rehua kuin biologisilla säilötystä Itellä ei paalihommassa ole varmaa käsitystä onko taloudellisesti järkevää käyttää säilöntäainetta ollenkaan On tullu laskettua paljonko paalin pitäis lypsättää enemmän että olis kannattavaa. Käytän säilöntäainetta ihan sen vuoksi että rehu kelpaa paljon paremmin ja kun tarkoitus olisi saada maitoa mahdollisimman paljon karkearehusta niin näillä mennään. Omassa pienessä mittakaavassa nämä on sellaisia lillukanvarsi juttuja, mutta tärkeitä kuitenkin.

mutta jos lehemä lypsää pari litraa päiväs enee happoheinillä? erotus pienenee

Löytyykö tähän tutkimustuloksia?