Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: volrarri t5 - 10.07.11 - klo:20:50
-
Elikkäs paaluun on tehty yli 10 vuotta biologisilla (josilag) nykysin agrosil.
Paalupuolella olen erittäin tyytyväinen.
Tahtosin kuulla miten olette kokeilleet aumaan/siiloon bilogisilla ja millä konekalustolla ne on tehty? suurta eroa perus happojen kanssa? Tekovaihe/syöttö/analyysi?
Ite kokeilin pienen paketin tarkkussilppuri vaunulla. tiedä sitten mitä siellä syksyllä on vastassa.
Tarkotus olisi tehdä siilot uuden navetan yhteydessä ja rehut sitten biologisilla.
ps, viimeksi ollu rehua aumassa/tornissa -93.
-
Olen ollut säilörehun kanssa tekemisissä vuodesta 1957 lähtien. Onko perusteita luopua hapoista (AIV muurahaishappovaltaisset) Onko biologiset edullisempiä ??? Kyllä 5000 € Aiv:sta on aika suuri vakuutusmaksu jotta rehu onnistuu kaikisssa olosuhteissa - mutta ei uskalla luopua.
Tapahtuuko biologisilla epäonnistumisia??
-
Mun mielestä 5000 euroa on hemmetin kallis vakuutus tyhjästä, semminkin kun itsellä erotus olisi 20 tonnia.... Ennemmin huolehdin kunnollisesta tiivistämisestä, koska se on tärkeämpää kuin käytetyn säilöntäaineen tyyppi ja merkki. Toinen peruste hapoista luopumiselle on säilöntäprosessi. Biologisilla+entsyymeillä päästään parempaan energiapitoisuuteen, kun maitohappoja muodostuu sokereista enemmän kuin hapolla pikkelssiä tehdessä. pH laskee alemmas kuin hapolla leikkiessä. Eli laadullista eroa on biologisen hyväksi.
-
Olen ollut säilörehun kanssa tekemisissä vuodesta 1957 lähtien. Onko perusteita luopua hapoista (AIV muurahaishappovaltaisset) Onko biologiset edullisempiä ??? Kyllä 5000 € Aiv:sta on aika suuri vakuutusmaksu jotta rehu onnistuu kaikisssa olosuhteissa - mutta ei uskalla luopua.
Tapahtuuko biologisilla epäonnistumisia??
Juurikin samaa mieltä. Joskus tehty osa rehuista biologisilla, mutta silti hapolla säilötään.
Kiinnostais kans kuulla, että miten on biologisilla onnistunut/epäonnistunut.
Onnistumis tarinoita kuulee sieltä ja täältä, mutta kukaan ei koskaan ole epäonnistunut, huhuja on, että paskaakin on tullut, mutta miten ja millasissa olosuhteissa?
Ja mitenkä on vaikkapa aatamilla, kun alaa on paljon ja kelit menee kesken kaiken sateiseksi, vedättekö biologisella loppuun märkänä, odotatte jonku päivän, että on hyvät kelit vai säilöttekö loput(kosteät/märät rehut) hapolla?
-
Ääni biologiselle
Vaikka nykyään en käytä mitään aineita
Rahan hukkaan heittämistä paalirehussa käyttää aineita
-
Sen ainoan kerran kun viime kesänä sateeksi meni, niin loppuun asti ajettiin. Laadullisesti tuostakin tuli kelpo ysin rehua. Kymppiä en taida koskaan saada, kun artturin mielestä ndf on aina liian matalalla ;)
Näitä epäonnistumisia on aina, mutta harvoin syynä on käytetty aine. Syy löytyy yleensä kelvottomasta tiivistämisestä, joka hapolla olis vielä välttänyt, muttei enää tarkempaa työtä vaativalla menetelmällä.
Varoisin noukinvaunu+biologinen yhdistelmää siksi, että noukinvaunulla tehdään helpoimmin fibat siilolla/aumalla lähinnä pitkän silpun ja kovan tuntitehon takia. Paalissa turvallinen, koska tiiveys ei ole täppärimanakementin harteilla :D (oli ihan pakko) Silputulla rehulla levitys ja tiivistäminen on helpompaa, nopeampaa ja varmempaa ;)
Kaikilla aineilla tehdään kympin rehua ja myös kaikilla menetelmillä. ;)
-
Paaleissa tärkeintä se mikä, ylipäänsä rehun kanssa, eli ilmanvaihto minimiin. Jos tulee reikiä muoviin, ei sillä paalin tiiviydellä ole niin suurta merkitystä. Myös löysemmät paalit säilyvät kohtuullisen hyvin, jos muovi vaan saa olla täysin ehyt. Toki tiivis paali ottaa huonommin sitä damagea käsiteltäessä.
En ole laskenut, mutta kokemusta siltäkin kantilta että biologisella säilötyt paalit tuoksuvat lehmistä ilmeisesti varsin hyvälle, syönti on parempi kuin jos aineet olis jättänyt käyttämättä.
-
2 vuotta on tehty delafalin F22 säilöntäaineella,
eli se jossa on maitohappobakteeri + natriumbensonaatti
jauhe.
aiemmin tehty hapoilla, ei enää hievillä paluuta happoihin,
rehu säilyy paremmin tolla feetikillä, turvallisempaa,
kun ei tarvi hapon kanssa läträtä, ja koneet ei syövy
käsiin.
rehun laatu 9 - +9 10 artturin analyyseissä
kuiva-aine % 22 ! - 45, säilyy myös kosteana ja
maittaa, ei väkevää hajua.
eli koneketjuna tarkkuusilppuri ja laakasiilot, sekä aumat jos
ei siiloihin sovi.
säilyy ihmeen hyvin kesäkuumilla ulkosiilossa, jatkuvaa
lisäsyöttöä laitumen ohella, leikkuurintuus etenee noin
leikkurinmitan viikossa, ei hometta ja pilaantumaa jos vain
pysyy kuivana, sateen kastelema kohta mustuu, ja
tarvii kesiä pois, aiemmin hapolla säilötyssä olis vahvassa
sinisessä homeessa ja lämpenis.
eli kokeile ihmeessä osalle satoa.
muista biologisista ei mitään omakohtaista kokemusta.
-
Joo itekkin olen huomennu sen etta biologinen rehu tuoksuu paremalle mitä hapolla tehty.
Ja jostakin luin semmosta juttua että bilogisella jos ajaa niin suosittelisivat silppuria (siilo/auma) silppu lyhyt ja säilöntäaine levittyy tasasemmin rehun sekaan. lyhyt silppu ja tasanen säilöntäaineen levitys = nopeampi ja tehokkaampi käyminen.? on varmaan perää.? ainakii tuo säilöntäaineen tasasuus pitää kutisa. silppuri vs noukkari.
-
2 vuotta on tehty delafalin F22 säilöntäaineella,
eli se jossa on maitohappobakteeri + natriumbensonaatti
jauhe.
aiemmin tehty hapoilla, ei enää hievillä paluuta happoihin,
rehu säilyy paremmin tolla feetikillä, turvallisempaa,
kun ei tarvi hapon kanssa läträtä, ja koneet ei syövy
käsiin.
rehun laatu 9 - +9 10 artturin analyyseissä
kuiva-aine % 22 ! - 45, säilyy myös kosteana ja
maittaa, ei väkevää hajua.
eli koneketjuna tarkkuusilppuri ja laakasiilot, sekä aumat jos
ei siiloihin sovi.
säilyy ihmeen hyvin kesäkuumilla ulkosiilossa, jatkuvaa
lisäsyöttöä laitumen ohella, leikkuurintuus etenee noin
leikkurinmitan viikossa, ei hometta ja pilaantumaa jos vain
pysyy kuivana, sateen kastelema kohta mustuu, ja
tarvii kesiä pois, aiemmin hapolla säilötyssä olis vahvassa
sinisessä homeessa ja lämpenis.
eli kokeile ihmeessä osalle satoa.
muista biologisista ei mitään omakohtaista kokemusta.
Pidän mielessä! ;)
-
En ole siiloon kertaakaan hapolla tehnyt, aina on ollut biologiset käytössä , 8 vuotta. Happoja en edes harkitse!
MUTTA! Jos teette molemmilla, muistakaa pestä ja huuhdella ne säilöntäaineastiat ja pumput hyvin, ja useampaan kertaan, pienikin happomäärä tuhoaa ne biologisen aineen bakteerit. Ja sitten samaan aumaan tai torniin ei molempia, bakteerit kuolee ja sen sitten kyllä huomaa esim. siilosta missä kohtaa se aine on vaihtunut!
-
Lähistöllä ei Kärki-ukko tullut autosta ulos kun isäntä kuulusteli,ikkuna oli ollut 5cm raolla ja nöyränä poikana lähtenyt muualle. Paskaa oli varastot olleet Kärki-aineella säilötyllä. :o
-
En ole siiloon kertaakaan hapolla tehnyt, aina on ollut biologiset käytössä , 8 vuotta. Happoja en edes harkitse!
MUTTA! Jos teette molemmilla, muistakaa pestä ja huuhdella ne säilöntäaineastiat ja pumput hyvin, ja useampaan kertaan, pienikin happomäärä tuhoaa ne biologisen aineen bakteerit. Ja sitten samaan aumaan tai torniin ei molempia, bakteerit kuolee ja sen sitten kyllä huomaa esim. siilosta missä kohtaa se aine on vaihtunut!
Joku feedtech myyjä sanoi, että jos kesken rehunteon alkaa kovat sateet, niin voi ajaa hapolla loput, en tiedä sitten...
Noukinvaunulla meillä tuo rehu tehdään, ainakin vielä. Siilo poljetaan kyllä hyvin, mutta "olkapäistä" tahtoo silti tulla paskaa, oli reunamuovia/reunapainopusseja tai ei.
Aika hyvin raatilaiset on saanut onnistumaan ja uskoa biologisiin on.
Mitäs aineita raatilaisilla on käytössä kuin kärki agri (sil all?), feedtech ja josilac.
-
En ole siiloon kertaakaan hapolla tehnyt, aina on ollut biologiset käytössä , 8 vuotta. Happoja en edes harkitse!
MUTTA! Jos teette molemmilla, muistakaa pestä ja huuhdella ne säilöntäaineastiat ja pumput hyvin, ja useampaan kertaan, pienikin happomäärä tuhoaa ne biologisen aineen bakteerit. Ja sitten samaan aumaan tai torniin ei molempia, bakteerit kuolee ja sen sitten kyllä huomaa esim. siilosta missä kohtaa se aine on vaihtunut!
:D
Moni muuten sekoittaa tuon biologisen aineen pesemättömään happopulloon. Aika fiksua ..
:P
-
Oonko väärässä mutta eikö muualla maailmassa rehua tehä todella paljon ilman säilöntäaineita myös siiloon?
Miksei suomessa?
-
Muualla ei pystytä tekemään emmental-juustoa säilörehulla syötetyn lehmän maidosta. Tietyt tilat tuottavat maidon juustoa varten heinäruokinnalla.
-
Oonko väärässä mutta eikö muualla maailmassa rehua tehä todella paljon ilman säilöntäaineita myös siiloon?
Miksei suomessa?
Jos rehun sokeripitoisuus on tarpeeksi korkea ja rehu on hygieenisesti puhdasta niin säilöntäainetta ei tarvita. Kun tuolla ulkomaiden rehusiiloilla käy katsomassa niin tilanne selviää.
-
Mikä on ainekustannus tonnia kohti biologisilla. AIV maksaa 5 ltr / tonni eli kai alle 5 euroa jos oikeen lasken.
Ilman säilöntäainetta en rehua uskallaisi tehdä.
Ulkomailla raakaaineet on sokeripitoisia -maissi , rehukaali ym jolloin säilöntäaine ei tarpeelista.
-
Ennemmin huolehdin kunnollisesta tiivistämisestä, koska se on tärkeämpää kuin käytetyn säilöntäaineen tyyppi ja merkki. Toinen peruste hapoista luopumiselle on säilöntäprosessi. Biologisilla+entsyymeillä päästään parempaan energiapitoisuuteen, kun maitohappoja muodostuu sokereista enemmän kuin hapolla pikkelssiä tehdessä. pH laskee alemmas kuin hapolla leikkiessä. Eli laadullista eroa on biologisen hyväksi.
Hys hys, meijeri tekee hyvää tiliä hapoilla...
Biologisten tuotantokustannus murto-osa happoihin verrattuna ja niitä saa Euroopasta halvalla. Eräskin iso maidonjalostaja muistaa kyllä moittia paaleja joka mainoksessa, kun niihin ei saa myytyä happoja...
-
Eräs karjantarkkailija kertoi että talon pihaan ajaessa tietää miten rehusäilöntä on onnistunut. Haju eli hienosti sanottuna tuoksu sen paljastaa . Eroja siis on rehunsäilönnässä.
-
aiv ässällä on tehty nyt jo monta vuotta. Viimevuoden 2.sato tehtiin sill-all:illa ja pettymys oli kova. Siilo rupes lämpenemään ja hometta rupes pukkaamaan syöttökerrokseen. Aluksi syytin ainetta mutta oikea syy taisi olla siinä että tavara oli niin kuivaa että sitä ei saatu tiivistettyä kunnolla. Lämpenevän siilon mätin metsään lämmenneiltä osin, tiivistin rintuuksen uudestaan ja suljin siilon. Nyt se ei lämpene ja on melko hyvän oloista rehua muuutenkin. Toinen syy epäonnistumiseen todennäköisesti oli se, että siilo avattiin liian aikaisin. Ekan sadon tein taas hapolla mutta tokan kärki sillillä. Jos nyt onnistuu rehut kunnolla niin hapot jää pois.
-
3 kesä menossa ilman biologisia ja happoja. Pyöröpaalit ovat hyvin säilyneet. Enpähän kehtaa niitäkään rahoja työntää herrojen taskuun.
-
Paalirehulla ilmeisessti bio menee. mutta laakasiilossa kun syöttö etenee hitaasti on bio rehuilla suurempi lämpiämisen vaara.
-
Menee vähän asian sivuun...
Joudun avaamaan elokuun alussa tämän vuotisen rehuauman(tehty n. 10.6), riski lämpenemiselle on kait aika iso etenkin jos säät helteisiä. Onko vinkkejä lämpenemisen ehkäisemiseen? Olen ajatellut että jos leikkupinnan kastelisi propionihapolla? Turhaako vai ei?
-
Mikä säilöntäaine?
-
Mikä säilöntäaine?
AIV 2, ka n. 30%, tarkkuussilppurirehua, muovin päällä hiekkaa. Tehty aumaan kun siilot täyttyi.
-
Paalirehulla ilmeisessti bio menee. mutta laakasiilossa kun syöttö etenee hitaasti on bio rehuilla suurempi lämpiämisen vaara.
se on itse asiassa päinvastoin. Jos varasto pidetään kiinni käymisen loppuun asti ( kestää biologisilla pari vk kauemmin), lämpenemisen vaara on pieni. Rehu kuumenee vasta irrotettuna. Happorehun maitohappokäyminen on kemiallisesti keskeytetty, se on epävakaampaa syötettävää kesällä. Koko kesän helteet siiloista on rehua syötetty. Hernesiilosta menee pilalle ylin 10 senttiä, joka ajettiin sinne noukinvaunulla silppurin torven tehtyä tuttavuutta sähkötolpan kanssa. Olis tullu halvemmaks kyörätä loppuroska sillä noukkarilla mettään ;) Nurmirehu on viileetä...
-
omilla rehuilla oon todennu, jos biologisia käyttää, on sama jos paaliin ei laita sitte mitää?? happo lisäyksen huomaa ruokintapöyrällä/tankis...pari kesää ajanut biologisilla ja ny sitä parasta paaliin eli novaa?
-
Mielenkiintoista luettavaa. Kaikki onnistuu. ;D
Mielenkiintoista olisi nähdä maitotuotoksia :D Luulisi 12 tonnia menevän helposti rikki kaikilta :o
Omakokemus on. Hyvin tiivistetty säilyy oli sitten happoa tai ei.
Bio on sitten niin monesta tekijästä kiinni että onnistuuko vai onko sama jos sen pussin unohtaa sinne.... Sokerit sen määrää mutta mistä pirusta sen tietää tehdesssä. Jos sokerit on korkealla ei tarvi happoakaan.
Jos haluaa vertailukelposta rehua. Pitäisi samasta sadosta samalta lohkolta tehdä kummallakin aineella ja aineitakin on sitten :-[ ja mielellään useampana vuotena.
Tekeekö kukaan pelkällä melassilla ???
-
omilla rehuilla oon todennu, jos biologisia käyttää, on sama jos paaliin ei laita sitte mitää?? happo lisäyksen huomaa ruokintapöyrällä/tankis...pari kesää ajanut biologisilla ja ny sitä parasta paaliin eli novaa?
Tätä mäkin ajoin takaa. Eli pitäis miettiä koko ketju.
-
omilla rehuilla oon todennu, jos biologisia käyttää, on sama jos paaliin ei laita sitte mitää?? happo lisäyksen huomaa ruokintapöyrällä/tankis...pari kesää ajanut biologisilla ja ny sitä parasta paaliin eli novaa?
Tätä mäkin ajoin takaa. Eli pitäis miettiä koko ketju.
Happoa voi laittaa ainan hyvin sen viis litraa tonnille sinne seosrehuun, jos sitä on laitettava. Näkyy tankissa ihan samalla lailla eikä ruostu muu kuin apevaunu. Rehun säilönnässä on kyse muustakin kuin pelkästä säilyvyydestä, ei sais sotkea asioita keskenään.
-
Happoa voi laittaa ainan hyvin sen viis litraa tonnille sinne seosrehuun, jos sitä on laitettava. Näkyy tankissa ihan samalla lailla eikä ruostu muu kuin apevaunu. Rehun säilönnässä on kyse muustakin kuin pelkästä säilyvyydestä, ei sais sotkea asioita keskenään.
Just. ;D Meni helpoksi.
-
Tämäkin on näitä Agronetin vakioaiheita. Samasta asiasta avataan 10 ketjua vuodessa ja samat ihmiset jäpittävät samat asiat joka kerta :D
-
No näinhän se menee... Kesto suosikkeja nämä keskustelut. Ollaan puolesta ja vastaan. Paalimiehet yleensä ei käytä kun säilyyhän ne paalit muutenkin :-X Meillä on paaleihin laitettu nyt parina vuotena biologisia aineita ja tarkoitus on jatkossakin käyttää. Näyttäis maistuvan elukoille paljon paremmin kun on käytetty säilöntäainetta ja tuoksuu miellyttävämmälle. Eli teoriassa maitoa pitäis tulla paremmin tai vastaavasti vähemmän tarvii käyttää ostorehua. Happoihin en sekaannu ::) Vaikka koskaan ei pitäis sanoa ei koskaan :-X
-
AIV 2 on käytetty siilorehussa maltillisella esikuivauksella. Urakoitsija tekee tarkkuussilppurilla. Paaleja joskus tehty 3. sadosta paaliin. Niihin ei ole käytetty aineita ja ne on syötetty hiehoille. Sokerijuurikkaan naatti on aina säilötty ilman säilöntäainetta. Kaikki on säilyneet hyvin.
Happo on helpoin käyttää, kun lohkoja on ympäri kylää niin voi kerralla viedä kokokesän hapot pelloille.
1. sadon syöttö aloitettiin heti teon jälkeen, eikä ole ollut lämpenemisongelmia.
-
Säilyvyys ja ruokinnallinen (haluttavuus) kaks eri asiaa säilyy toki ilman mitää mutta hapolla ei lennä rehut taivasta kohti:P
-
Paalit säilyy ilman säilöntäaineta,se on vamaa.Hapolla paalin valmistuminen eli käyminen kestää kauan,riski pilaantumiseen kasvaa jos
esim lintu tekee reikiä keskeneräiseen paaliin.Biologisella aineella olosuhteiden eli kosteuden ja lämmön ollessa sopivia, paali on käynyt
parissa kolmessa päivässä.Valmistunut paali kestää ilmavuotoja paremmin.Ilman ainetta tehty paali lämpiää avattuna nopeammin,kohtuu
käytössä ei ongema,mutta jollan parin hepan tallilla kyllä.
-
Paalit säilyy ilman säilöntäaineta,se on vamaa.Hapolla paalin valmistuminen eli käyminen kestää kauan,riski pilaantumiseen kasvaa jos
esim lintu tekee reikiä keskeneräiseen paaliin.Biologisella aineella olosuhteiden eli kosteuden ja lämmön ollessa sopivia, paali on käynyt
parissa kolmessa päivässä.Valmistunut paali kestää ilmavuotoja paremmin.Ilman ainetta tehty paali lämpiää avattuna nopeammin,kohtuu
käytössä ei ongema,mutta jollan parin hepan tallilla kyllä.
Boilogisella kyllä menee paalin valmistumiseen 6viikkoa,jos näin ei käy,paali ei silloin valmistu normaalisti,käyminen on vajaavaista,liian kuivaa tai vastaavaa,näkyy maittavuudessa.
-
Ennemmin huolehdin kunnollisesta tiivistämisestä, koska se on tärkeämpää kuin käytetyn säilöntäaineen tyyppi ja merkki. Toinen peruste hapoista luopumiselle on säilöntäprosessi. Biologisilla+entsyymeillä päästään parempaan energiapitoisuuteen, kun maitohappoja muodostuu sokereista enemmän kuin hapolla pikkelssiä tehdessä. pH laskee alemmas kuin hapolla leikkiessä. Eli laadullista eroa on biologisen hyväksi.
Hys hys, meijeri tekee hyvää tiliä hapoilla...
Biologisten tuotantokustannus murto-osa happoihin verrattuna ja niitä saa Euroopasta halvalla. Eräskin iso maidonjalostaja muistaa kyllä moittia paaleja joka mainoksessa, kun niihin ei saa myytyä happoja...
ei raaka muurahaishappokaan ku satasia tonni. hinta ainakin kymmenkertaistuu ku siitä tehdään säilöntäainetta.
-
Laittakaas ny vähän hintaesimerkkejä noista biologisien kustannuksista /tn
Olis keskusteluun hieman perspektiiviä kustannuspuoleltakin. Toi "murto-osa happoihin verrattuna" on vähän liian tv-shop-tasoinen lähtökohta....
-
No, kärki-silli 235€/kg ja kilolla tekee 400 litraa liuosta jota menee se 4l/tonni eli 100 tn rehua.Rehutonnin säilöntään menee 2,35€/tn alv 0.
Aiv ässää otin 1800 litraa ja litrahinta oli 1,31€ (plus astiat mikäli niitä ei ole). Suosituksen ollessa 5l/tn hintaa rehutonnin säilömiselle tulis 6,53€ alv0.
Taidan olla vähän hölmö kun teen itekin hapolla ;D 2.satoa koitetaan taas biologisella jos se nyt onnistuis..
Jos tekee 1milj. kiloa vuodessa rehua niin 5 vuodessa tulee jo muuten aikamoinen summa tosta erotuksesta.
-
No, kärki-silli 235€/kg ja kilolla tekee 400 litraa liuosta jota menee se 4l/tonni eli 100 tn rehua.Rehutonnin säilöntään menee 2,35€/tn alv 0.
Aiv ässää otin 1800 litraa ja litrahinta oli 1,31€ (plus astiat mikäli niitä ei ole). Suosituksen ollessa 5l/tn hintaa rehutonnin säilömiselle tulis 6,53€ alv0.
Taidan olla vähän hölmö kun teen itekin hapolla ;D 2.satoa koitetaan taas biologisella jos se nyt onnistuis..
Jos tekee 1milj. kiloa vuodessa rehua niin 5 vuodessa tulee jo muuten aikamoinen summa tosta erotuksesta.
mutta jos lehemä lypsää pari litraa päiväs enee happoheinillä? erotus pienenee
-
Siinäpä se, lypsääkö vaiko eikö lypsä. Taitaa se hyvä rehu olla tekijästä kiinni eikä aineista.
-
Väittäsin omien rehuanalyysien perusteella ettei hapolla tehdyllä rehulla tule enemmän rehua kuin biologisilla säilötystä ??? Itellä ei paalihommassa ole varmaa käsitystä onko taloudellisesti järkevää käyttää säilöntäainetta ollenkaan :-\ On tullu laskettua paljonko paalin pitäis lypsättää enemmän että olis kannattavaa. Käytän säilöntäainetta ihan sen vuoksi että rehu kelpaa paljon paremmin ja kun tarkoitus olisi saada maitoa mahdollisimman paljon karkearehusta niin näillä mennään. Omassa pienessä mittakaavassa nämä on sellaisia lillukanvarsi juttuja, mutta tärkeitä kuitenkin.
-
mutta jos lehemä lypsää pari litraa päiväs enee happoheinillä? erotus pienenee
Löytyykö tähän tutkimustuloksia?
-
ei happoa oikeesti tarvi laittaa ku 2-3 litraa/tn
ikävä kyllä urakoitsijaa käytettäessä ei ole muuta vaihtoehtoa koska urakoitsija ei mielellään ala pesemään hapotiimia ja säiliötä. mieluiten he ajaisivat ilman happoa.
-
mutta jos lehemä lypsää pari litraa päiväs enee happoheinillä? erotus pienenee
Löytyykö tähän tutkimustuloksia?
sanoinkin jos... ittellä ainaki hapolla tehryt toimii ja tuottaa. 2erellistä kesää biologisilla ja on tökkiny koko ajan heinät lentelee kattoon jne. onhan tuosta jotakin tutkimustakin joku teheny. pikkupullon oon yleensä hehtaarille annostellu,joku 1,5l paali
-
paalaus on muutenki kalleimmasta päästä rehuntekoa, ja vielä pitäis happojen kanssa läträtä?
-
Potkitaanpa vanha ketju kuolleista..
Millähän biologisella aineella kannattais vihantaherne/vehnä ja kokoviljasäilistä säilöä? Aiemmin ei oo ollu viljelyssä hernettä ja kokoviljaa niin sillä kyselen, 10v muuten tullu käytettyä biologista..
-
Jos paalaimella paalaat niin kaikilla aineilla on kaikki rehut säilyny tähänkin asti.
-
Niinhän nuo on 8) ajattelin vaan kun on näkyy erikseen valkuaiskasveillekin säilöntäaineita..
-
Hernekokoviljan paalauksen voi kyl unohtaa, ainakin näiden muutamien kokemusten perusteella.
Mää säilön sil-allilla sen ja kaikki aineet pelaa, kunhan kuiva-aine on kohdallaan ja rehu t.i.i.v.i.s.t.e.t.ä.ä.n.
-
Kyllä minä sain ihan hyvin paalattua ne muutamat paalit mitä tuli herneviljasäilistä. Niittäminen oli sitten hieman haasteellisempaa ja hukkaan menee tavaraa tuolla systeemillä. Paalain ei silppua kunnolla että ruokintasysteemit pitää miettiä kunnolla jos ei ole apevaunua. Analyysien perusteella tuli ihan hyvää säilistä ja tuoksukin oli tosi hyvä mutta ei maistunut lehmille ollenkaan erillisruokinnassa. Säilöntäaineena neliveto... Eli suoraan kasvusto kyytiin jollakin menetelmällä niin onnistuu varmasti paremmin.
-
Kyllä minä sain ihan hyvin paalattua ne muutamat paalit mitä tuli herneviljasäilistä. Niittäminen oli sitten hieman haasteellisempaa ja hukkaan menee tavaraa tuolla systeemillä. Paalain ei silppua kunnolla että ruokintasysteemit pitää miettiä kunnolla jos ei ole apevaunua. Analyysien perusteella tuli ihan hyvää säilistä ja tuoksukin oli tosi hyvä mutta ei maistunut lehmille ollenkaan erillisruokinnassa. Säilöntäaineena neliveto... Eli suoraan kasvusto kyytiin jollakin menetelmällä niin onnistuu varmasti paremmin.
Saa kait ne paalattua, mutta taitaa iso osa herneistä varista sinne peltoon.. Syksyllä kyyhkysen pyytäjät kittävät :D
-
Ei pitäisi vihantaherneen varista jos on oikeaan aikaan liikkeellä, näin mulle ainakin on neuvottu..
-
Onkos ecosylin testanneita? Lakkapään hemmo niitä kauppasi ja otin puolen sadon edestä sitä kokeiltavaksi. Mainostavat että D arvo päätyy sillä muka muihin aineisiin verrattuna jopa 3 numeoa korkeammaksi ja että maittavuus ja lypsättävyys on erinomaisella tasolla. Talvenahan tuo nähdään. En ole vielä päättänyt mitä ainesta otan verrokiksi. 4x4 tai F22 ehkäpä.
-
Jos paalaimella paalaat niin kaikilla aineilla on kaikki rehut säilyny tähänkin asti.
näyttipä nuota jäniksien järsimiä olevan tuos kylällä ainaki 30kpl, että ainaki siihen asti ;D
-
F22 ja olikohan f3000 tai joku vastaava mulla ainakin hyvin toiminut paalissa aiempina vuosina..
-
Onkos ecosylin testanneita? Lakkapään hemmo niitä kauppasi ja otin puolen sadon edestä sitä kokeiltavaksi. Mainostavat että D arvo päätyy sillä muka muihin aineisiin verrattuna jopa 3 numeoa korkeammaksi ja että maittavuus ja lypsättävyys on erinomaisella tasolla. Talvenahan tuo nähdään. En ole vielä päättänyt mitä ainesta otan verrokiksi. 4x4 tai F22 ehkäpä.
On kokemuksia. Hyvin on maittanut ja lypsättänyt, erityisesti Double Actionilla säilötyt. Ensi kesäksi tilasin puolet Double Actionia ja puolet 50:ä.
-
Onkos ecosylin testanneita? Lakkapään hemmo niitä kauppasi ja otin puolen sadon edestä sitä kokeiltavaksi. Mainostavat että D arvo päätyy sillä muka muihin aineisiin verrattuna jopa 3 numeoa korkeammaksi ja että maittavuus ja lypsättävyys on erinomaisella tasolla. Talvenahan tuo nähdään. En ole vielä päättänyt mitä ainesta otan verrokiksi. 4x4 tai F22 ehkäpä.
Otappa korjuuaikanäyte, sitten tee osa rehusta hapolla -> josta näyte ja sitten vertailu tuolla säilötystä. Ja ennen kaikkea tätä... ota tuo lupaus kirjallisena ja sovi rahallinen korvaus jos tuo D-arvo ei nousekaan tuota mainoksen lupaamaa ;D
-
TYKKÄÄ
Osaaamattomuutta alkaa tuollaisia lupailemaan.