Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: lavali - 09.10.09 - klo:19:55
-
pitäs valita säilöntäaine. tonkkapostis oli bonsilake ja perinteiset hapot. kumpi paalaukseen kannattais tilata?
-
josilakki, miusta nuista ponsilakila säilötyistä tuli vähän tympeen hajuisii ja äpylit ei ihan niin hanakasti syö, mutta en minä tiiä mitä siä oot mieltä?
-
Onko tarkoitus säilöä heinä vai tehdä siitä märehtijän ruokaa?
Biologiset ovat merkittävästi halvempia ja toimiessaan tekevät rehusta arvokkaampaa hallitun fermentoitumisen kautta. Hapot pysäyttävät maitohappokäymisen lyhyeen ja lehmälle energialähteeksi sopivat käymistuotteet jäävät alhaisiksi. Vastapuolella säilönnän "varmuus"..... Itse en käytä happoja, ainakaan toistaiseksi.
-
toissa kesän ajoin josilakilla en oikeen vakuuttunu... tänä kesänä oli novaa. tota bonsilakkia on moni kehunu paalaukseen, saakahan tuolla raiheinän maistumaan/ säilymään eli märjän rehun?
-
toissa kesän ajoin josilakilla en oikeen vakuuttunu... tänä kesänä oli novaa. tota bonsilakkia on moni kehunu paalaukseen, saakahan tuolla raiheinän maistumaan/ säilymään eli märjän rehun?
Sil-All säilöi koemielessä tehdyn 7 ha ruokonata-apilaseoksen 21.4% kuiva-aineella arvosanalla 9.
-
josilakki ei mielestäni toiminu märjällä, vaikka luvataan niin.
-
josilakki ei mielestäni toiminu märjällä, vaikka luvataan niin.
Ei munkaan kokemukset siitä niin hyviä ollu, aikanaan koemarkkinoinnista otin pariksi vuodeksi käyttöön. Sil-All'a pidän parempana.
-
pitäs valita säilöntäaine. tonkkapostis oli bonsilake ja perinteiset hapot. kumpi paalaukseen kannattais tilata?
Feedtech 3000 ittellä sekä siiloon että paaliin. Aikasemmin paaliin oli Feedtech 22. Toimi mieletäni paaliin paremmin (vähemmän hometta) mutta oli työläämpi sekoittaa koska siinä oli bentsoaatti mukana. Joskin sehän se kai homeenestoaine on. 8-9 arvosanan rehua ollut jo vuosia.
-
lavalin feedtech f 22 eikä mitään josilacin höpö höpö kuraa, josilacista muodostuu ikävää sakkaa joka tukkii suuttimet ja putkistot
-
monet kehuneet josilacia mutta täällä kaikilla vain negatiivista kerrottavaa. Samoin minulla. Hometta tuntui olevan jopa enemmän kuin painorehussa. 2plus;lla mennään niin siiloon kuin paaliinkin.
-
monet kehuneet josilacia mutta täällä kaikilla vain negatiivista kerrottavaa. Samoin minulla. Hometta tuntui olevan jopa enemmän kuin painorehussa. 2plus;lla mennään niin siiloon kuin paaliinkin.
2kaasuaa ikävästi koppiin ku ajaa myötätuuleen. ittellä o tapana ajaa lasi auki
-
Kuinka moni on oikeasti kokeillut samalla lohkolla samasta sadosta kahta eri ainetta? Todella vaikeaa on tehdä vertailua. Käyttäjä on käytännössä säilöntäainemarkkinoijan tietojen varassa. Bakteerilajit ja määrät lienevät oikein, mutta niiden tehosta ei voi olla koskaan ihan varma.
Meillä pääpiirteissään Lactofastilla kuivana korjattua heinäkasvipitoista torniin (halpa yksinkertainen aine, kun varastotyyppi on hyvä), laakasiiloon ja paaleille Biotalin AxPhast märemmille ja AxCool välimaastoon. Jälkimmäisissä monipuolisempi bakteerikoostumus.
-
Hinnaltaan tuo bonsilage oli ainakin viime kesänä samoissa hinnoissa (€/tn) kuin kärki sill all 4x4. Viime kesänä säilötty kärki agrin tavaralla, bonsilagella ja josilacilla pyöröpaaleihin. Ei toki samoilla lohkoilla. Tähän mennessä otetuista näytteistä arvosanat olleet ysiä. En tiedä onko noilla bakteerien ja ensyymien määrillä kuinka suuri merkitys biologisissa aineissa, mutta sill alissa taitaa olla suurimmat määrät mitä markkinoilta löytyy. Laskin ihan pikaisesti päässäni että paalilla pitäisi tulla 5 L enemmän maitoa kun käyttää säilöntäainetta. Tiedä sitten mikä on totuus... Onpa ainakin hyvä mieli kun on yritetty :)
Tällä hetkellä syötössä 4x4 sill alilla tehtyjä märkiä paaleja ja tuntuisi maistuvan eläimille hyvin. Näytettä ei ole otettu, mutta tuoksuu tosi hyvälle. Niin kuin lomittajakin sanoi "suolakurkulle". Siitä on aikaa kohta 20 vuotta kun meidän navetassa on syötetty säilöntäaineella säilöttyä rehua, mutta vakaa aikomus käyttää jatkossa biologisia. Varsinkin kun "urakoitsijan" paalaajassa ei pysty käyttää happoa. Menee tiivisteet pumpusta.
Oma näkemys on että kaikilla biologisilla onnistuu varmastikin oikeissa olosuhteissa. Euro konsultoi kuitenkin käyttämään sill alia. Helppoa käyttää ja käy kaikille säilöttäville rehuille. Ei tarvi eri aineita. Viime kesänä kyselin tarjouksia viidestä eri biologisesta aineesta ja hinta ero oli euro/tonni kalleimpien ja halvimpien välillä.
-
toissa kesän ajoin josilakilla en oikeen vakuuttunu... tänä kesänä oli novaa. tota bonsilakkia on moni kehunu paalaukseen, saakahan tuolla raiheinän maistumaan/ säilymään eli märjän rehun?
Sil-All säilöi koemielessä tehdyn 7 ha ruokonata-apilaseoksen 21.4% kuiva-aineella arvosanalla 9.
Ja pari vuotta sitten 30 ka%:lla siilollisen rehua arvosanalla 5
-
Ja pari vuotta sitten 30 ka%:lla siilollisen rehua arvosanalla 5
[/quote]
ookko arvellu missä meni vikaan?
-
Tiivistämisessä menee useinmiten vikaan. Hapot antaa hiukan anteeksi, kun käymistekijät tapetaan minimiin. Biologisilla ei ole varaa sählätä...
-
Ja pari vuotta sitten 30 ka%:lla siilollisen rehua arvosanalla 5
ookko arvellu missä meni vikaan?
[/quote]
Samalla lailla tehtiin ku muukki rehut ja tiivistämisessä ei oo mielestäni "sählätty" mutta paskaa tuli. haisi avatessa jo erikoiselle ja koe vahvisti asian. oli ainaki hiehoilla syömistä. en ole sen jälkeen biologisiin sekaantunut.
-
kärsiikähä tua bonsilake sählätä hapottimen kaas happo pullos ja piologisen välillä.? vai pitääkö hapotin huuhdella vaihtaessa toiseen? josilakis ei kuulemma väliä ...
-
kärsiikähä tua bonsilake sählätä hapottimen kaas happo pullos ja piologisen välillä.? vai pitääkö hapotin huuhdella vaihtaessa toiseen? josilakis ei kuulemma väliä ...
Perusasioita.
Hapon jäljiltä hapottimesi tuottaa millä tahansa aineella käytännössä säilöntään vain vettä, kunnes läpi mennyt ainemäärä on huuhdellut putket. Pahimmassa tapauksessa, jos siirrät happopitoisen pumpun happotynnyristä biologisen tynnyriin, olet juuri tuhonnut tynnyrillisen bakteeriymppiä. Eli jos et aio huuhtoa pumppua ja letkuja, älä laita sitten bakteeriymppiäkään ensimmäiseen tynnyrilliseen.
-
Eikä sitten samaan aumaan/torniin/siiloon molempia aineita, saat paskaa nopeammin kuin naudan kautta syötettynä. Muutama auma on paskaksi laitettu, kun on tehty hapolla alle ja biologisella päälle, siinä sitten rajapinnassa on reilusti pilalla kaikki.
-
Eikä sitten samaan aumaan/torniin/siiloon molempia aineita, saat paskaa nopeammin kuin naudan kautta syötettynä. Muutama auma on paskaksi laitettu, kun on tehty hapolla alle ja biologisella päälle, siinä sitten rajapinnassa on reilusti pilalla kaikki.
Valmiiksi käyneen rehun päälle käsittääkseni turvallista tehdä eri menetelmillä esim. 1. ja 2. sato eri aineilla. Samassa korjuussa varmaankin turvallista tehdä kuivempaa biologisella päälle kuin hapolla märkänä päälle.
-
Samalla lailla tehtiin ku muukki rehut ja tiivistämisessä ei oo mielestäni "sählätty" mutta paskaa tuli. haisi avatessa jo erikoiselle ja koe vahvisti asian. oli ainaki hiehoilla syömistä. en ole sen jälkeen biologisiin sekaantunut.
Noukinvaunulla? Ja muut säilöttiin hapolla tuona kesänä?
-
Uskoisin että biologisella säilötty siilo tai auma pitäisi saada mahd. nopeasti tiivistettyä ja peitettyä. Muuten ongelmia tiedossa. Pyöröpaalaimella tai niin kuin adamilla muovipötköissä rehu saadaan nopeasti hapettomaan tilaan, jolloin rehu säilyy ilman säilöntäaineitakin. Luonnon oma säilöntäprosessi ei riitä laskemaan ph:ta alle 4,5 normaalisti, joten ihan perusteltua käyttää jotain ainetta. Tähän mennessä saaduista analyyseista ph:t on olleet 4,2 luokkaa märässä rehussa biologisella säilötyssä.
Itse en lähtisi tekemään biologisella siiloon/aumaan, jos tiivistys ja peittäminen ei onnistu tosi tehokkaasti. Omat muistikuvat siilorehun teosta on 20 vuoden takaa kun tehtiin kelasilppurilla ja aiv 2:lla. Ei ollu kiirettä peittämään ja rehu säilyi hyvin.
-
Samalla lailla tehtiin ku muukki rehut ja tiivistämisessä ei oo mielestäni "sählätty" mutta paskaa tuli. haisi avatessa jo erikoiselle ja koe vahvisti asian. oli ainaki hiehoilla syömistä. en ole sen jälkeen biologisiin sekaantunut.
Noukinvaunulla? Ja muut säilöttiin hapolla tuona kesänä?
ajosilppurilla ja muut siilot hapolla, siilolla 8,5 tn kurottaja
-
ajosilppurilla ja muut siilot hapolla, siilolla 8,5 tn kurottaja
Siilolla ei sitten oltu ajan tasalla. Tollanen kurottaja ei ehdi ajosilppurin vauhdissa tiivistää, meilläkin sellainen on ja kaveriksi tarvittiin samankokoinen traktori. Silppuriketjussa siilolla on oltava vähintään 15-20 tonnia tiivistysmassaa, jotta ilmat saa rehusta pihalle.
Tuntuu aika naurettavalta väite siitä, että jokin aine on pilannut rehun. Kyllä meillä on epäonnistuttu biologisten aineiden kanssa ja joskus jopa happojen kanssa liian kuivaksi päässeellä nurmella. Mutta aina olen syyn jäljittänyt ja peilistä löytänyt. Tosiasia on se, että virhe pitää ensin myöntää, jotta sen voi korjata. Joskus tuntuu, että muut ei teekkään virheitä, minä vaan ;D
Totta on, että meillä nurmi on 5 minsaa kippauksesta ilmattomaksi tiivistetty, mutta onnistui se auma ja siilorehukin biologisella ysin arvoisesti. Tänä vuonna.
-
Mitä biologista käytit ajosilppuri korjuussa?
-
kyllä paalauksellaki tuloo hiahon paaleja toisinaan,esim 3vuaren nurmi joka sisältää villiheinää ja märkänä syys sato . on riittoisaa" laittaa säilöntäaineita tai ei. toinen on märkä nurminata valtainen nurmi tiätää riittoisia paaleja
-
Kyllä lietteen tuoksukin on ihan ruusuntuoksua verrattuna biologisella tehtyyn siilorehuun!!Tai mikä siinä sitten lemuaakin,se roikkumaan jätetyt suulteet vai..??Kun se haju on sanoinkuvaamatonta :oJa ympärivuotista ::)Lietteet sentään mullataan.. ::) ;)Paalirehu rules :D :-*
-
Yhel tilalla oli tehty bonsilagella liian märkänä. Arvot oli huonot ja haju sanoinkuvaamaton :( Oisko lemmullakin ollu rehu liian märkää.
-
Yhteenvetona voi todeta :o Kun hyvin tiivistää niin pärjää ilman säilöntäainetta. ;D
Se on pääsäntöisesti sokereista kiinni :-X säilönnän onnistuminen. Vaikea todeta tekovaiheessa :'(
-
Yhteenvetona voi todeta :o Kun hyvin tiivistää niin pärjää ilman säilöntäainetta. ;D
Se on pääsäntöisesti sokereista kiinni :-X säilönnän onnistuminen. Vaikea todeta tekovaiheessa :'(
Tuota itsekin epäilin viimevuoden syksyn paaleistam, jotka tehtiin ilman aineita. Materiaali täysin normiheinää. Esikuivaus tavanomainen ja osa paaleista selvästi jotenkin virhekäyneitä. Paalit ehjiä ja tiiviitä. Eli sokerit loppuneet mielestäni kesken, jolloin käyminen jäi puolitiehen. Tänä vuonna varmisteltiin laittamalla Biotalia sekaan.
-
Tuntuu aika naurettavalta väite siitä, että jokin aine on pilannut rehun. Kyllä meillä on epäonnistuttu biologisten aineiden kanssa ja joskus jopa happojen kanssa liian kuivaksi päässeellä nurmella. Mutta aina olen syyn jäljittänyt ja peilistä löytänyt. Tosiasia on se, että virhe pitää ensin myöntää, jotta sen voi korjata. Joskus tuntuu, että muut ei teekkään virheitä, minä vaan ;D
Tuo pätee maataloudessa lähes joka sektoriin. Uusi menetelmä tai aine missä tahansa vaiheessa ja tuotantomuodossa ja puolet viljelijöistä syyttää välittömästi uutta menetelmää tapahtuneista virheistä. Harvoin edes yhdellä seikalla on päärooli tapahtuneessa, vaan vasta sattumien summa (sää, korjuuaste, kasvivalikoima, säilöntäaine, tiivistys) aiheuttaa havaittavan virheen.
Kun kerran rehunsäilöntä onnistuu hyvissä oloissa ilman aineitakin, niin on sangen epätodennäköistä, että kohtuullisissa oloissa jollakin erityisellä säilöntäaineella saataisiin rehut suorastaan pilaantumaan. Rajatapauksissa sitten jokin aine toimii toista paremmin. Kun vain siitä saisi jonkilaista puolueetonta tutkimusta.
-
Ko aumasa taikka paalisa om riittävästi tavaraa nin ei se enää kiiru peitellä oo. Mutta huanon tekijän jäläjet korjuusa ei oo korjattavisa.
Aikannaa tuas seittemäkytä luvulla oli kokkeita säilöntä ainehettomasta korjuusta ja nuinki saatii laarultansa hyvää rehua. Laakasiiloo pakattii ja 2x päiväsä sotkettiii rehukorjuun jäläkeen kolome päivvää ennen ko peiteltii. Kehnosti sotkettu ei säilynny eres senaikaasilla raakoilla hapoilla. (Sualahappo, Muurahaishappo, Rikkihappo, hiukka lantattu).
Miälenrauha vaa om helepompi säilyttää jos hapolla luttaa.
Apekseen vaan oo torennu notta hapolla ja bakteerilla tehtyjä ei passaa sekoottaa. Kuumiaa herkemmi.
Syytä vaa en oo viä keksinny miks?
-
paalia ku teköö, niin kuivana tehtäes ka 30 ja yli niin onnistuminen on meleko varmalla pohjalla.
-
kärsiikähä tua bonsilake sählätä hapottimen kaas happo pullos ja piologisen välillä.? vai pitääkö hapotin huuhdella vaihtaessa toiseen? josilakis ei kuulemma väliä ...
josilakin kurassa ei ole väliä joo... ei se kumminkaan toimi niinku pitäis ;D ;D