Minkälainen myllyn on oltava jos 50ha päivässä pui? Keskimäärin päivässä, tavallisia eteläsuomalaisia keskisatoja. Esim. 4-5t/ha?

Tavallinen eteläsuomalainen keskisato on lähempänä kolmea kuin viittä tonnia/ha. Vai loppuuko "Etelä-Suomi" johonkin Päijät-Hämeen eteläosiin vai aiemmin..?

Lainaus käyttäjältä: wth - 22.11.14 - klo:17:46

Minkälainen myllyn on oltava jos 50ha päivässä pui? Keskimäärin päivässä, tavallisia eteläsuomalaisia keskisatoja. Esim. 4-5t/ha?

Tavallinen eteläsuomalainen keskisato on lähempänä kolmea kuin viittä tonnia/ha. Vai loppuuko "Etelä-Suomi" johonkin Päijät-Hämeen eteläosiin vai aiemmin..?

 

On helppoa kun asuu vilja-aitassa.

Kyllä työn tuotto saavutukset ovat suuria isoilla koneilla, kunhan lohkot ovat oikeassa suhteessa koneisiin.

Isolla koneella puitaessa suhteessa pieniä lohkoja jää puinti saavutus tehoon nähden pieneksi koska hyvää puinti keliä menee siirtymisiin.
Olisi nimittäin mielenkiintoista tietää tuon 60ha lohkokoot ja paljonko siirtymiä kyseisenä päivänä?

Vaikka olisi kummoiset päiväsaavutukset niin viimeistään kuivuri tökkii melkein heti vaikka olisi kuinka iso.

Ei niitä dancconei kaikilla ole eikä onneksi taida tullakaan.

"The most wheat harvested in eight hours is 797.656 tonnes (1,758,530.46 lb) and was achieved by New Holland Agriculture with a CR 10.90 combine harvester at Wragby, Lincolnshire, England, UK, on 15 August 2014."


http://www.guinnessworldrecords.com/world-records/1/combine-harvesting-%28wheat%29-team-in-eight-hours


En tiedä paljonko oli hehtaareita mutta eipä sitä yleensä tavoitteenakaan ole puidessa hehtaarit...

Edit: Eli alaa oli 80 hehtaaria.

http://agriculture.newholland.com/us/en/About-New-Holland/news-releases/Pages/NewHollandAgricultureSmashestheCurrentGUINNESSWORLDRECORDS-TitleforMostWheatHarvestedwithinEightHourswiththeCR1090Elevation.aspx

"The most wheat harvested in eight hours is 797.656 tonnes (1,758,530.46 lb) and was achieved by New Holland Agriculture with a CR 10.90 combine harvester at Wragby, Lincolnshire, England, UK, on 15 August 2014."


http://www.guinnessworldrecords.com/world-records/1/combine-harvesting-%28wheat%29-team-in-eight-hours


En tiedä paljonko oli hehtaareita mutta eipä sitä yleensä tavoitteenakaan ole puidessa hehtaarit...

Edit: Eli alaa oli 80 hehtaaria.

http://agriculture.newholland.com/us/en/About-New-Holland/news-releases/Pages/NewHollandAgricultureSmashestheCurrentGUINNESSWORLDRECORDS-TitleforMostWheatHarvestedwithinEightHourswiththeCR1090Elevation.aspx

Niin eli suomen 4 tonnin keskisadossa sen puimurin saavutus olisi hieman pyöristettynä 160 ha kahdeksassa tunnissa. Eli jo 200 ha 10 tunnissa.Tämä siis se mikä massa menisi koneen läpi. Kuitenkin siis aika paljon reserviä on jos puintiyhtälön viilaa tehokkaksi.

Puintikosteus jos on 13 - 14 nurkilla, ei olekaan mitään ongelmaa,
kun kosteaa viljaa ei tarvitse käsitellä kuin tuuletettavissa varastoissa.

Vuosi 2012 palautti monet tehoruuvikärreilijät maan pinnalle, kun kuivurit tukkeutuivat tyystin.
Ja yli 20% jätettiin kylmästi mätänemään peltoon.

-SS-

huuto naurua 100ha lisämaiksi juu juu missä avaruudessa te asutte?
taas puhutaan jostaki peränevasta 2-3t hehtaari juu kyl määki ostaisin ja maksaisin persetaskusta

Lohjalla 133 ha meni Gårdskullan vuokramaaksi. Ei ole perämettää vaan Etelä-Suomen ilmastoltaan edullisimpia kasvupaikkoja Lohjansaaressa. Kyllä siihen olisi saanut kuka vaan tarjouksen jättää. Meillä oli yhden kollegan kanssa ajatus, suuruusluokkaa 50-100 k€ olisi tarvinnut rahaa valmiiksi, ja sitten tienaamaan. Olisi jopa jonkinlainen kuivuri ollut käytettävissä.

Nyt olisi Suitia myynnissä.

Rohkea ottaa, raukat jäävät ruikuttamaan.

-SS-

Mites tää käänty pelkästään jauholakki viljelyyn. eikös se veetinkin kateutta katsoessa pitäis olla niitä navetoita tossa mittakaavassa.

Niin montakohan kohtaa suomesta löytyy jossa päästään samaan tehoon kuin edellä mainitussa ennnätys puinnissa. vaikka sato ruuvattaisiin metsään tai muuhun maatuvaan paikkaan?

Lainaus käyttäjältä: taisker - 22.11.14 - klo:14:42

huuto naurua 100ha lisämaiksi juu juu missä avaruudessa te asutte?
taas puhutaan jostaki peränevasta 2-3t hehtaari juu kyl määki ostaisin ja maksaisin persetaskusta

Lohjalla 133 ha meni Gårdskullan vuokramaaksi. Ei ole perämettää vaan Etelä-Suomen ilmastoltaan edullisimpia kasvupaikkoja Lohjansaaressa. Kyllä siihen olisi saanut kuka vaan tarjouksen jättää. Meillä oli yhden kollegan kanssa ajatus, suuruusluokkaa 50-100 k€ olisi tarvinnut rahaa valmiiksi, ja sitten tienaamaan. Olisi jopa jonkinlainen kuivuri ollut käytettävissä.

Nyt olisi Suitia myynnissä.

Rohkea ottaa, raukat jäävät ruikuttamaan.

-SS-

Meinashan se käydä nallenkin kartanolle ihan samalla viisiin. Mut sitten nalle vähän hölläs kukkaron nyörejä ja ostaa pläjäytti paikan.

Mites tää käänty pelkästään jauholakki viljelyyn. eikös se veetinkin kateutta katsoessa pitäis olla niitä navetoita tossa mittakaavassa.

Kyllä äkkiseltään tällaseen kartanoympäristään kuuluisi sekä yksi että monimahaisia eläimiä. Nykymittapuussa ne antaa ainakin hyödyn koko tilaa ajatellen.

Kyllä äkkiseltään tällaseen kartanoympäristään kuuluisi sekä yksi että monimahaisia eläimiä. Nykymittapuussa ne antaa ainakin hyödyn koko tilaa ajatellen.

Ja nyt pitää äkkiseltään todeta että häh...

Jos puhutaan ihan oikeasta kartanosta ja sen pihapiirin ympäristöstä, niin sinne kuuluu kunnon koira ja muista eläimistä ratsastusheppa tai tyylikäs hevonen pyhäkärryn tai kirkkoreen kera vuoden ajasta riippuen.

Suurin tuotantoeläinrakennus saisi olla poissa välittömästä pihapiiristä vaikka olisi kyseessä "vain" suuri maatalo. Mutta miten yksimahaiset ja märehtijät täydentävät toisiaan? Minkään sortin omavaraisuudestahan ei nyt puhuta, enkä myöskään heti ymmärrä miten ne täydentäisivät toisiaan esim. pellonkäytön tai lannankäytön suhteen.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.11.14 - klo:12:44

Kyllä äkkiseltään tällaseen kartanoympäristään kuuluisi sekä yksi että monimahaisia eläimiä. Nykymittapuussa ne antaa ainakin hyödyn koko tilaa ajatellen.

Ja nyt pitää äkkiseltään todeta että häh...

Jos puhutaan ihan oikeasta kartanosta ja sen pihapiirin ympäristöstä, niin sinne kuuluu kunnon koira ja muista eläimistä ratsastusheppa tai tyylikäs hevonen pyhäkärryn tai kirkkoreen kera vuoden ajasta riippuen.

Suurin tuotantoeläinrakennus saisi olla poissa välittömästä pihapiiristä vaikka olisi kyseessä "vain" suuri maatalo. Mutta miten yksimahaiset ja märehtijät täydentävät toisiaan? Minkään sortin omavaraisuudestahan ei nyt puhuta, enkä myöskään heti ymmärrä miten ne täydentäisivät toisiaan esim. pellonkäytön tai lannankäytön suhteen.

Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.

Eihän ne eläinhallit tartte olla sen järvenrannalla sijaitsevan päärakennuksen vieressä mutta jossain tuotantoalueella kuitenkin.

Vaikka linkitinkin puintiennätyksen, en siis ole niillä linjoilla että isommilla koneilla nousisi maatalouden kannattavuus suomessa. Lähinnä tarvittaisiin parempaa käyttöastetta nykyisille vehkeille ja esim. puintikautta ajatellen olennaista olisi että vain se mikä oikeasti täytyy kuivata (eli se vilja joka ei sellaisenaan/ainoastaan jauhettuna mene eläinten rehuksi) kuivattaisiin, ja paikallisesti käytettävä rehuvilja säilöttäisiin murskeena tai propionihapolla.

Ja mitä tulee oikeasti ison peltoalan viljelyyn yhdistettynä ison mittakaavan kotieläntalouteen, niin se vaatii mielestäni sitten jo ainakin 2 eri yrittäjää ellei löydy tosi pätevää vastuuhenkilöä palkolliseksi hoitamaan tulospalkattuna esim. "kartanon" navettaa samaan aikaan kun isäntä organisoi peltohommia.

Vaikka linkitinkin puintiennätyksen, en siis ole niillä linjoilla että isommilla koneilla nousisi maatalouden kannattavuus suomessa. Lähinnä tarvittaisiin parempaa käyttöastetta nykyisille vehkeille ja esim. puintikautta ajatellen olennaista olisi että vain se mikä oikeasti täytyy kuivata (eli se vilja joka ei sellaisenaan/ainoastaan jauhettuna mene eläinten rehuksi) kuivattaisiin, ja paikallisesti käytettävä rehuvilja säilöttäisiin murskeena tai propionihapolla.

Ja mitä tulee oikeasti ison peltoalan viljelyyn yhdistettynä ison mittakaavan kotieläntalouteen, niin se vaatii mielestäni sitten jo ainakin 2 eri yrittäjää ellei löydy tosi pätevää vastuuhenkilöä palkolliseksi hoitamaan tulospalkattuna esim. "kartanon" navettaa samaan aikaan kun isäntä organisoi peltohommia.

Aika äkkiä tulee tällaisella +500 eläintä ja vähintään samanverran peltoa tilanne että osasta pitää antaa organisointi jollekin muulle. Ehkä eläinpuoli on helpompi ulkoistaa kuin sen 1000 ha:n viljelypuoli. Sitäkin tullaan tulevilta menestyjiltä vaatimaan että osaa olla ottamatta kantaa pikkuasioihin vaan annetaan se työntekijöiden tehtäväksi.

Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.

Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.

Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.