Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: kihveli - 31.10.23 - klo:06:34
-
Maaseuvussa oli uutinen, että maitotiloja Suomessa enää 4.284 kpl.
Joko se alittaa porotilallisten määrän (joka on vähän yli 4000).
Kuinka alas maitotilojen määrä laskee?
-
ei kait yhtä vähempää voi olla mutta eiks nykyään tiloilla ala olla elikkojakin kuin porotiloilla... molemmin puolin koivua.. elikkomäärä ei kait hirveesti laskenna vaan tilat jotka pieniä ni poistuna...
-
Jos vuodessa teurastetaan 100 000 poronvasaa joista teuraspainoa kertyy yhteensä 2-3 miljoonaa kiloa niin ei sillä kai kovin montaa tuhatta yrittäjää pidä hengissä vaikka petovahingoilla toki paljon rahoitetaankin.
Tanskassa tuotetaan 3 kertaa enemmän maitoa kuin Suomessa mutta maitotiloja on reilu 2000.
Veikkaan että Suomessa tasainen tilamäärän lasku jatkuu ainakin siihen asti että 2000 tilaa on jäljellä joskus 2030-luvun aikana ja varmaan siitäkin vielä laskee.
-
Kuinka alas maitotilojen määrä laskee?
Entä liittyykö kysymykseen jokin huolenaihe ? Kun väki vähenee, niin pidot paranevat. Eräs tutuntuttu sai maatilan perintönä. Tuotantosuunta kesannon niittäminen jatkuu koko 20 ha peltoalalla. Eikö tämä ole jo oikea huolenaihe ?
100-200 lehmäiset ajavat palleroita ympäri kyliä...
-
Maaseuvussa oli uutinen, että maitotiloja Suomessa enää 4.284 kpl.
Joko se alittaa porotilallisten määrän (joka on vähän yli 4000).
Kuinka alas maitotilojen määrä laskee?
Ei poronomistajalla usseinaa oo porotilaa, ne ruokkii niitä toisten mailla ja suurin osa eteläisen poronhoitoalueen poronomistajista tekkee rehellistä työtä
-
Kuinka alas maitotilojen määrä laskee?
Entä liittyykö kysymykseen jokin huolenaihe ? Kun väki vähenee, niin pidot paranevat. Eräs tutuntuttu sai maatilan perintönä. Tuotantosuunta kesannon niittäminen jatkuu koko 20 ha peltoalalla. Eikö tämä ole jo oikea huolenaihe ?
100-200 lehmäiset ajavat palleroita ympäri kyliä...
Niin hieno ajatus kuin se 20 lehmän, 200 lihasian, tai 20 ha tila onkin niin ei se vain ole oikein nykypäivää. Toisin sanoen kun siitä harrastelusta ei ole kukaan halukas maksamaan niin paljon. Tukiautomaatti ei voi se vaihtoehto.
Pienillä tiloilla on paikkansa, jos erikoistumalla saa lisää tuottoa. Bulkkiin ei ole kellään varaa. Toisaalta kun Suomessa on tulevaisuudessa iso työvoimapula niin tilojen vähentyessä työvoimaa vapautuu kannattavimpiin töihin..
-
Se on vähän kiinni kuka mitäkin pitää riittävän suurena tai kannattavana. Paljon puhutaan yhden robon puuhanavetoista jotka ei kait nykymittapuun mukaan mitenkään olla kannatavia. Juttelin yhden tälläisen isännän kanssa jossa takana on yhtymä kuvio ja nyt osakeyhtiö. Se vähän naureskeli ajatustani, kun kysyin onko tuollainen kannattava "kahdelle perheelle". Kuulemma pankki ainakin pitää hyvin kannattavana. Toisaalta kyllä se isäntä aika lailla hymähteli, kun sanoin saavana elantoni 20 lehmällä. Toisaalta ei mulla ollut pankinjohtajan mielipidettä sanottavaksi vahvistaakseni omaa näkemystäni. Eipä ole hetkeen tullut päivitettyä sijoituksia pankin neuvotteluhuoneissa joten kukaan ei ole kysellyt mistä mahdolliset rahat on peräisin.
-
ja aatteleppa nuita 10 lehmän palatseja. ja niistä jää käteen jopa enemmän kuin nuista 150 lehmän palatseista. miten tuon nyt laskee... mut oha se kiva kun olis vain 100 tilaa ja joista tulis joku onkelma, sanotaan noin joka kolmannelle... ni hyin kävis mut mitä siitä:
-
ja aatteleppa nuita 10 lehmän palatseja. ja niistä jää käteen jopa enemmän kuin nuista 150 lehmän palatseista. miten tuon nyt laskee... mut oha se kiva kun olis vain 100 tilaa ja joista tulis joku onkelma, sanotaan noin joka kolmannelle... ni hyin kävis mut mitä siitä:
Nooh ... ei 10 ja 20, eikä varmaan 30 lehmän navetoilla mitään tulevaisuutta sinällään ole. Mutta sitäkään en oikein ymmärrä, jos näiden "harrastelijoiden" sanotaan tulevan liian kalliiksi. Mikä on se asia jota nämä pienet saavat sellaista mitä isot eivät ? Sanoisin kyllä asian olevan päinvastoin. Luulisin että moni iso on kuitenkin kasvanut investointiavustusten turvin. Ai niin sainhan itsekkin tänään hyväksytyn avustuspäätöksen (n 4400 eur) :). Saattaa kyllä olla että en enää laita itseäni tuon rahan takia n. kolmeksi vuodeksi liekaan. Tai kait sen pystyy poiskin maksamaan jos mielenkiito lopahtaa. Ja se ainakin on tosi, että jos isolla tilalla alkaa olla ongelmia, niin jälki on rumempaa kuin pikku puuhalan ongelmien jälkeen. Se kamelin selkä ei välttämättä ole vahvempi siellä isommallakaan tilalla. Ainakin jos työpanos kaatuukin lopulta yksille hartioille. Eilisen päivän seurailin tälläisen tilan koneiden myyntiä :(
-
Jos vuodessa teurastetaan 100 000 poronvasaa joista teuraspainoa kertyy yhteensä 2-3 miljoonaa kiloa niin ei sillä kai kovin montaa tuhatta yrittäjää pidä hengissä vaikka petovahingoilla toki paljon rahoitetaankin.
Tanskassa tuotetaan 3 kertaa enemmän maitoa kuin Suomessa mutta maitotiloja on reilu 2000.
Veikkaan että Suomessa tasainen tilamäärän lasku jatkuu ainakin siihen asti että 2000 tilaa on jäljellä joskus 2030-luvun aikana ja varmaan siitäkin vielä laskee.
Tanskalaiset tilathan on ylivelkaantuneita,käyköhän Suomessakin samanlailla?
-
Jos vuodessa teurastetaan 100 000 poronvasaa joista teuraspainoa kertyy yhteensä 2-3 miljoonaa kiloa niin ei sillä kai kovin montaa tuhatta yrittäjää pidä hengissä vaikka petovahingoilla toki paljon rahoitetaankin.
Tanskassa tuotetaan 3 kertaa enemmän maitoa kuin Suomessa mutta maitotiloja on reilu 2000.
Veikkaan että Suomessa tasainen tilamäärän lasku jatkuu ainakin siihen asti että 2000 tilaa on jäljellä joskus 2030-luvun aikana ja varmaan siitäkin vielä laskee.
Tanskalaiset tilathan on ylivelkaantuneita,käyköhän Suomessakin samanlailla?
Ei tanskalaiset itse koe olevansa ylivelkaantuneita. Suomessa on toki edelleen tiloilla velkaa aika marginaalisesti Tanskan lukuihin verrattuna, ja tuskin radikaalisti muuttuu.
Tietty jos rakennemuutoksen ehdoksi laitetaan se että miljoona hehtaaria peltoa vaihtaa kanssa omistajaa, niin siitä täytyisi 5-10 miljardia maksaa ja varmaan velkarahalla. Mutta käytännössä Suomessa tulee niin vähän peltoa edes myyntiin että paha pellon ostolla on velkaantua.
-
Jos vuodessa teurastetaan 100 000 poronvasaa joista teuraspainoa kertyy yhteensä 2-3 miljoonaa kiloa niin ei sillä kai kovin montaa tuhatta yrittäjää pidä hengissä vaikka petovahingoilla toki paljon rahoitetaankin.
Tanskassa tuotetaan 3 kertaa enemmän maitoa kuin Suomessa mutta maitotiloja on reilu 2000.
Veikkaan että Suomessa tasainen tilamäärän lasku jatkuu ainakin siihen asti että 2000 tilaa on jäljellä joskus 2030-luvun aikana ja varmaan siitäkin vielä laskee.
Tanskalaiset tilathan on ylivelkaantuneita,käyköhän Suomessakin samanlailla?
Ei tanskalaiset itse koe olevansa ylivelkaantuneita. Suomessa on toki edelleen tiloilla velkaa aika marginaalisesti Tanskan lukuihin verrattuna, ja tuskin radikaalisti muuttuu.
Tietty jos rakennemuutoksen ehdoksi laitetaan se että miljoona hehtaaria peltoa vaihtaa kanssa omistajaa, niin siitä täytyisi 5-10 miljardia maksaa ja varmaan velkarahalla. Mutta käytännössä Suomessa tulee niin vähän peltoa edes myyntiin että paha pellon ostolla on velkaantua.
Hajanaisten/pientenpeltolohkoalueiden aluilla ei peltopulaa ole olemassa,toivotaan paremminkin jonkun viljelevän peltoja,on muodostunut jopa isoja hömppäheinätiloja,joissa tukijärjestelmän suoma järkevyys on kyseenalaista.Tulevaisuudessa ehkä kaasulaitokset tarvitsee näitä tiloja,mutta saishan sitä kaasua vaikka siitä pajustakin.
-
Jos vuodessa teurastetaan 100 000 poronvasaa joista teuraspainoa kertyy yhteensä 2-3 miljoonaa kiloa niin ei sillä kai kovin montaa tuhatta yrittäjää pidä hengissä vaikka petovahingoilla toki paljon rahoitetaankin.
Tanskassa tuotetaan 3 kertaa enemmän maitoa kuin Suomessa mutta maitotiloja on reilu 2000.
Veikkaan että Suomessa tasainen tilamäärän lasku jatkuu ainakin siihen asti että 2000 tilaa on jäljellä joskus 2030-luvun aikana ja varmaan siitäkin vielä laskee.
Tanskalaiset tilathan on ylivelkaantuneita,käyköhän Suomessakin samanlailla?
Ei tanskalaiset itse koe olevansa ylivelkaantuneita. Suomessa on toki edelleen tiloilla velkaa aika marginaalisesti Tanskan lukuihin verrattuna, ja tuskin radikaalisti muuttuu.
Tietty jos rakennemuutoksen ehdoksi laitetaan se että miljoona hehtaaria peltoa vaihtaa kanssa omistajaa, niin siitä täytyisi 5-10 miljardia maksaa ja varmaan velkarahalla. Mutta käytännössä Suomessa tulee niin vähän peltoa edes myyntiin että paha pellon ostolla on velkaantua.
Velkaantumaan ehkä pystyy mut et ylivelkaantumaan. Tietysti jos tässä oman uran aikana olisi vaikka saanut ostettua kaikki tilkut mitä myynnissä on ollut, vaikka 50km säteellä niin olisihan sitä velkaa varmaan toisella tavalla. Jo pelkästään sekin et kaikki ois saanu ostettua olis tarkoittanut reilun ylihinnan maksamista.
ja aatteleppa nuita 10 lehmän palatseja. ja niistä jää käteen jopa enemmän kuin nuista 150 lehmän palatseista. miten tuon nyt laskee... mut oha se kiva kun olis vain 100 tilaa ja joista tulis joku onkelma, sanotaan noin joka kolmannelle... ni hyin kävis mut mitä siitä:
Nooh ... ei 10 ja 20, eikä varmaan 30 lehmän navetoilla mitään tulevaisuutta sinällään ole. Mutta sitäkään en oikein ymmärrä, jos näiden "harrastelijoiden" sanotaan tulevan liian kalliiksi. Mikä on se asia jota nämä pienet saavat sellaista mitä isot eivät ? Sanoisin kyllä asian olevan päinvastoin. Luulisin että moni iso on kuitenkin kasvanut investointiavustusten turvin. Ai niin sainhan itsekkin tänään hyväksytyn avustuspäätöksen (n 4400 eur) :). Saattaa kyllä olla että en enää laita itseäni tuon rahan takia n. kolmeksi vuodeksi liekaan. Tai kait sen pystyy poiskin maksamaan jos mielenkiito lopahtaa. Ja se ainakin on tosi, että jos isolla tilalla alkaa olla ongelmia, niin jälki on rumempaa kuin pikku puuhalan ongelmien jälkeen. Se kamelin selkä ei välttämättä ole vahvempi siellä isommallakaan tilalla. Ainakin jos työpanos kaatuukin lopulta yksille hartioille. Eilisen päivän seurailin tälläisen tilan koneiden myyntiä :(
Kysehän ei ole siitä et ne pienet tulisi kalliiksi vaan siinä jos ne vaativat lisää tukea kun ei kannata tai et esim. Maitoa tulee se satalitraa hakea jostakin perähikiältä. Todellista kulua tästä ei voida kuitenkaan siirtää kyseisen tuottajan maksettavaksi. Kaupassa ei kuluttaja erottele sitä et onko purkki pieneltä tilalta vai suurelta tilalta. Ja onko sen hakeminen maksanut mitä. Ja tämä nyt vain yksi esimerkki.
On varmasti totta et investointituilla on moni tila kasvanut. Näillä on nyt varmaan ollut se tarkoitus juuri et rakennekehitystä vauhditetaan. Täysin ongelmattomiahan nuo ei ole. En osaa maitopuolesta sanoa mut sikapuolella enää nykyään ei ilman investointitukia voi investoida. Kannattavuus on niin pohjilla. Joku 25v sitten investointiin sikaloihinkin ilman tukia. Silloin oli kannattavuus toista luokkaa.
Se et jos investointitukia ei olisi ollut niin tuotanto olisi varmasti lisääntynyt enemmän tarpeesta. Näiden ongelmia korjataan nyt monella tuotannonsuunnalla liika tuotantona. Maatalous on tietysti sellainen ihmeellinen ala et siihen investoidaan vaikka kannattavuutta ei ole. Pelloista tämä näkyy selvimmin mut on sitä elukkapuolellakin.
Tuo ongelmien tuleminen on ihan aiheellinen huoli. Tästä omakohtaistakin kokemusta kun yhtäkkiä 10% Suomen porsastuotannosta oli salmonella epäilyjen alla. Silti jos sillä pienellä puuhastelulla ei leipä tule pöytään niin onko muuta vaihtoehtoa? Kuluttajilta ei rahaa enempää saada, kauppa ei tinki katteistaan. Pitäisikö valtiovallan tehdä sitten jokin laki jolla rajoitetaan yksikkökokoja?
Se on vähän kiinni kuka mitäkin pitää riittävän suurena tai kannattavana. Paljon puhutaan yhden robon puuhanavetoista jotka ei kait nykymittapuun mukaan mitenkään olla kannatavia. Juttelin yhden tälläisen isännän kanssa jossa takana on yhtymä kuvio ja nyt osakeyhtiö. Se vähän naureskeli ajatustani, kun kysyin onko tuollainen kannattava "kahdelle perheelle". Kuulemma pankki ainakin pitää hyvin kannattavana. Toisaalta kyllä se isäntä aika lailla hymähteli, kun sanoin saavana elantoni 20 lehmällä. Toisaalta ei mulla ollut pankinjohtajan mielipidettä sanottavaksi vahvistaakseni omaa näkemystäni. Eipä ole hetkeen tullut päivitettyä sijoituksia pankin neuvotteluhuoneissa joten kukaan ei ole kysellyt mistä mahdolliset rahat on peräisin.
Niin toiselle voi riittää et leipää on pöydässä, toinen voi haluta sen leivän päälle jotakin. Jokainen saa toki tyytyä siihen mihin haluaa. Jos leivänpäällisiä ei tule ja niitä haluaa olisi paras siirtyä muihin bisneksen.
Näinhän se varmaan monesti on et sillä jo moneen kertaan maksetulla voi käteen jäädä enemmän kuin juuri uutuuttaan kiiltelevällä palatsilla. Mutta miten tulevaisuudessa? Se nyt uusi on tuotannossa kenties 20-30v:kin päästä entäs sun navettasi?
Ja jos niitä todellisia kuluja isojen ja pienien välillä aletaan joskus maksattamaan tuottajilla niin sitten saattaa tilanne muuttua. Nythän näin ei käsittääkseni ole maidossakaan? Peltopuolella on jopa menty toiseen suuntaan lhk leikkurilla.
Mä peräänkuulutan edelleen sitä et rakennekehitystä tapahtuu ja tulee edelleen tapahtumaan. Mä en ainakaan keksi et mistä löydettäisiin lisää rahaa niin et voitaisiin kehitys pysäyttää tähän? Tuet laskee ja niin laskee monien tuotteidenkin. Samalla kulut nousee. Tuotannon tehostaminen on ainut millä tätä vastaan voi yrittää taistella. Toki jos se oma horisontti on vaikka 10v päässä ja sen jälkeisestä ajasta ei tarvitse huolia niin silloin voi varmasti jatkaa entisellään.
-
Jos vuodessa teurastetaan 100 000 poronvasaa joista teuraspainoa kertyy yhteensä 2-3 miljoonaa kiloa niin ei sillä kai kovin montaa tuhatta yrittäjää pidä hengissä vaikka petovahingoilla toki paljon rahoitetaankin.
Tanskassa tuotetaan 3 kertaa enemmän maitoa kuin Suomessa mutta maitotiloja on reilu 2000.
Veikkaan että Suomessa tasainen tilamäärän lasku jatkuu ainakin siihen asti että 2000 tilaa on jäljellä joskus 2030-luvun aikana ja varmaan siitäkin vielä laskee.
Tanskalaiset tilathan on ylivelkaantuneita,käyköhän Suomessakin samanlailla?
Ei tanskalaiset itse koe olevansa ylivelkaantuneita. Suomessa on toki edelleen tiloilla velkaa aika marginaalisesti Tanskan lukuihin verrattuna, ja tuskin radikaalisti muuttuu.
Tietty jos rakennemuutoksen ehdoksi laitetaan se että miljoona hehtaaria peltoa vaihtaa kanssa omistajaa, niin siitä täytyisi 5-10 miljardia maksaa ja varmaan velkarahalla. Mutta käytännössä Suomessa tulee niin vähän peltoa edes myyntiin että paha pellon ostolla on velkaantua.
Hajanaisten/pientenpeltolohkoalueiden aluilla ei peltopulaa ole olemassa,toivotaan paremminkin jonkun viljelevän peltoja,on muodostunut jopa isoja hömppäheinätiloja,joissa tukijärjestelmän suoma järkevyys on kyseenalaista.Tulevaisuudessa ehkä kaasulaitokset tarvitsee näitä tiloja,mutta saishan sitä kaasua vaikka siitä pajustakin.
Tää on muuten monelle täältä missä tarjolla olevasta pellosta tapellaan kynsin ja hampain aika vaikea käsittää.
-
Jos vuodessa teurastetaan 100 000 poronvasaa joista teuraspainoa kertyy yhteensä 2-3 miljoonaa kiloa niin ei sillä kai kovin montaa tuhatta yrittäjää pidä hengissä vaikka petovahingoilla toki paljon rahoitetaankin.
Tanskassa tuotetaan 3 kertaa enemmän maitoa kuin Suomessa mutta maitotiloja on reilu 2000.
Veikkaan että Suomessa tasainen tilamäärän lasku jatkuu ainakin siihen asti että 2000 tilaa on jäljellä joskus 2030-luvun aikana ja varmaan siitäkin vielä laskee.
Tanskalaiset tilathan on ylivelkaantuneita,käyköhän Suomessakin samanlailla?
Ei tanskalaiset itse koe olevansa ylivelkaantuneita. Suomessa on toki edelleen tiloilla velkaa aika marginaalisesti Tanskan lukuihin verrattuna, ja tuskin radikaalisti muuttuu.
Tietty jos rakennemuutoksen ehdoksi laitetaan se että miljoona hehtaaria peltoa vaihtaa kanssa omistajaa, niin siitä täytyisi 5-10 miljardia maksaa ja varmaan velkarahalla. Mutta käytännössä Suomessa tulee niin vähän peltoa edes myyntiin että paha pellon ostolla on velkaantua.
Hajanaisten/pientenpeltolohkoalueiden aluilla ei peltopulaa ole olemassa,toivotaan paremminkin jonkun viljelevän peltoja,on muodostunut jopa isoja hömppäheinätiloja,joissa tukijärjestelmän suoma järkevyys on kyseenalaista.Tulevaisuudessa ehkä kaasulaitokset tarvitsee näitä tiloja,mutta saishan sitä kaasua vaikka siitä pajustakin.
Missä tälläisiä alueita on? Miksi niitä peltoja ei näy myynnissä sitten missään?
En nyt sinänsä epäile ettei niitä voisi olla mut jotenkin tuntuu et liioitelaanko ongelmaa silti?
Olen täs jo aiemminkin sanonut et jos suunnilleen samalta alueelta löytyy peltoja riittävästi niin olen valmis ostamaan. ;D ei ole yhtään tarjousta tullut. Pitäisi kai alkaa sitten ihan jotenkin valtakunnallisesti ilmoittamaan josko sitten löytyisi. Mulla ei tietysti ole kansanedustaja statusta niinkuin eräällä joka ilmoittelee ostavansa peltoja ympäri Suomea.
Mikäli tukiasioihin haluttaisiin muutosta niin tässä voitaisiin tarjota keppiä ja porkkanaa. 25% kesannointi velvoite kaikille jollakin minimituella ja loput eurot jaettaisiin tuotantoon. ::)
-
Jos vuodessa teurastetaan 100 000 poronvasaa joista teuraspainoa kertyy yhteensä 2-3 miljoonaa kiloa niin ei sillä kai kovin montaa tuhatta yrittäjää pidä hengissä vaikka petovahingoilla toki paljon rahoitetaankin.
Tanskassa tuotetaan 3 kertaa enemmän maitoa kuin Suomessa mutta maitotiloja on reilu 2000.
Veikkaan että Suomessa tasainen tilamäärän lasku jatkuu ainakin siihen asti että 2000 tilaa on jäljellä joskus 2030-luvun aikana ja varmaan siitäkin vielä laskee.
Tanskalaiset tilathan on ylivelkaantuneita,käyköhän Suomessakin samanlailla?
Ei tanskalaiset itse koe olevansa ylivelkaantuneita. Suomessa on toki edelleen tiloilla velkaa aika marginaalisesti Tanskan lukuihin verrattuna, ja tuskin radikaalisti muuttuu.
Tietty jos rakennemuutoksen ehdoksi laitetaan se että miljoona hehtaaria peltoa vaihtaa kanssa omistajaa, niin siitä täytyisi 5-10 miljardia maksaa ja varmaan velkarahalla. Mutta käytännössä Suomessa tulee niin vähän peltoa edes myyntiin että paha pellon ostolla on velkaantua.
Hajanaisten/pientenpeltolohkoalueiden aluilla ei peltopulaa ole olemassa,toivotaan paremminkin jonkun viljelevän peltoja,on muodostunut jopa isoja hömppäheinätiloja,joissa tukijärjestelmän suoma järkevyys on kyseenalaista.Tulevaisuudessa ehkä kaasulaitokset tarvitsee näitä tiloja,mutta saishan sitä kaasua vaikka siitä pajustakin.
Missä tälläisiä alueita on? Miksi niitä peltoja ei näy myynnissä sitten missään?
En nyt sinänsä epäile ettei niitä voisi olla mut jotenkin tuntuu et liioitelaanko ongelmaa silti?
Olen täs jo aiemminkin sanonut et jos suunnilleen samalta alueelta löytyy peltoja riittävästi niin olen valmis ostamaan. ;D ei ole yhtään tarjousta tullut. Pitäisi kai alkaa sitten ihan jotenkin valtakunnallisesti ilmoittamaan josko sitten löytyisi. Mulla ei tietysti ole kansanedustaja statusta niinkuin eräällä joka ilmoittelee ostavansa peltoja ympäri Suomea.
Mikäli tukiasioihin haluttaisiin muutosta niin tässä voitaisiin tarjota keppiä ja porkkanaa. 25% kesannointi velvoite kaikille jollakin minimituella ja loput eurot jaettaisiin tuotantoon. ::)
Ei niitä halvimpia yleensä julkisesti kaupitella, soitetaan naapurille tai tutulle että otatko. Ei ole mitenkään epätavallista täällä itä-Suomessa, että elukkatilalla on toisena tuotantosuuntana hömppä. Parhaat/lähimmät pellot on rehuntuotannossa, ja loput niitellään maahan kerran vuodessa.
-
Jos vuodessa teurastetaan 100 000 poronvasaa joista teuraspainoa kertyy yhteensä 2-3 miljoonaa kiloa niin ei sillä kai kovin montaa tuhatta yrittäjää pidä hengissä vaikka petovahingoilla toki paljon rahoitetaankin.
Tanskassa tuotetaan 3 kertaa enemmän maitoa kuin Suomessa mutta maitotiloja on reilu 2000.
Veikkaan että Suomessa tasainen tilamäärän lasku jatkuu ainakin siihen asti että 2000 tilaa on jäljellä joskus 2030-luvun aikana ja varmaan siitäkin vielä laskee.
Tanskalaiset tilathan on ylivelkaantuneita,käyköhän Suomessakin samanlailla?
Ei tanskalaiset itse koe olevansa ylivelkaantuneita. Suomessa on toki edelleen tiloilla velkaa aika marginaalisesti Tanskan lukuihin verrattuna, ja tuskin radikaalisti muuttuu.
Tietty jos rakennemuutoksen ehdoksi laitetaan se että miljoona hehtaaria peltoa vaihtaa kanssa omistajaa, niin siitä täytyisi 5-10 miljardia maksaa ja varmaan velkarahalla. Mutta käytännössä Suomessa tulee niin vähän peltoa edes myyntiin että paha pellon ostolla on velkaantua.
Hajanaisten/pientenpeltolohkoalueiden aluilla ei peltopulaa ole olemassa,toivotaan paremminkin jonkun viljelevän peltoja,on muodostunut jopa isoja hömppäheinätiloja,joissa tukijärjestelmän suoma järkevyys on kyseenalaista.Tulevaisuudessa ehkä kaasulaitokset tarvitsee näitä tiloja,mutta saishan sitä kaasua vaikka siitä pajustakin.
Missä tälläisiä alueita on? Miksi niitä peltoja ei näy myynnissä sitten missään?
En nyt sinänsä epäile ettei niitä voisi olla mut jotenkin tuntuu et liioitelaanko ongelmaa silti?
Olen täs jo aiemminkin sanonut et jos suunnilleen samalta alueelta löytyy peltoja riittävästi niin olen valmis ostamaan. ;D ei ole yhtään tarjousta tullut. Pitäisi kai alkaa sitten ihan jotenkin valtakunnallisesti ilmoittamaan josko sitten löytyisi. Mulla ei tietysti ole kansanedustaja statusta niinkuin eräällä joka ilmoittelee ostavansa peltoja ympäri Suomea.
Mikäli tukiasioihin haluttaisiin muutosta niin tässä voitaisiin tarjota keppiä ja porkkanaa. 25% kesannointi velvoite kaikille jollakin minimituella ja loput eurot jaettaisiin tuotantoon. ::)
Ei niitä halvimpia yleensä julkisesti kaupitella, soitetaan naapurille tai tutulle että otatko. Ei ole mitenkään epätavallista täällä itä-Suomessa, että elukkatilalla on toisena tuotantosuuntana hömppä. Parhaat/lähimmät pellot on rehuntuotannossa, ja loput niitellään maahan kerran vuodessa.
Niin sen täytyy sitten olla. Kaiketi tuo on paikallisille jäljelle jääville ihan hyvää hommaa? Ja onhan sitä rehuvarmuus alaa hyvä olla..
-
tosa naapuri ostanu jo pari vuotta saton pelloilta paaleissa ja hyin toimii..
-
tosa naapuri ostanu jo pari vuotta saton pelloilta paaleissa ja hyin toimii..
Kaksisatanen: 14-16 pallukkaa päivässä ja hyvin toimii ? Siirtokuljetuksen tarve =konekulut, muovi, lisätyövoima.
-
Jos vuodessa teurastetaan 100 000 poronvasaa joista teuraspainoa kertyy yhteensä 2-3 miljoonaa kiloa niin ei sillä kai kovin montaa tuhatta yrittäjää pidä hengissä vaikka petovahingoilla toki paljon rahoitetaankin.
Tanskassa tuotetaan 3 kertaa enemmän maitoa kuin Suomessa mutta maitotiloja on reilu 2000.
Veikkaan että Suomessa tasainen tilamäärän lasku jatkuu ainakin siihen asti että 2000 tilaa on jäljellä joskus 2030-luvun aikana ja varmaan siitäkin vielä laskee.
Tanskalaiset tilathan on ylivelkaantuneita,käyköhän Suomessakin samanlailla?
Ei tanskalaiset itse koe olevansa ylivelkaantuneita. Suomessa on toki edelleen tiloilla velkaa aika marginaalisesti Tanskan lukuihin verrattuna, ja tuskin radikaalisti muuttuu.
Tietty jos rakennemuutoksen ehdoksi laitetaan se että miljoona hehtaaria peltoa vaihtaa kanssa omistajaa, niin siitä täytyisi 5-10 miljardia maksaa ja varmaan velkarahalla. Mutta käytännössä Suomessa tulee niin vähän peltoa edes myyntiin että paha pellon ostolla on velkaantua.
Hajanaisten/pientenpeltolohkoalueiden aluilla ei peltopulaa ole olemassa,toivotaan paremminkin jonkun viljelevän peltoja,on muodostunut jopa isoja hömppäheinätiloja,joissa tukijärjestelmän suoma järkevyys on kyseenalaista.Tulevaisuudessa ehkä kaasulaitokset tarvitsee näitä tiloja,mutta saishan sitä kaasua vaikka siitä pajustakin.
Missä tälläisiä alueita on? Miksi niitä peltoja ei näy myynnissä sitten missään?
En nyt sinänsä epäile ettei niitä voisi olla mut jotenkin tuntuu et liioitelaanko ongelmaa silti?
Olen täs jo aiemminkin sanonut et jos suunnilleen samalta alueelta löytyy peltoja riittävästi niin olen valmis ostamaan. ;D ei ole yhtään tarjousta tullut. Pitäisi kai alkaa sitten ihan jotenkin valtakunnallisesti ilmoittamaan josko sitten löytyisi. Mulla ei tietysti ole kansanedustaja statusta niinkuin eräällä joka ilmoittelee ostavansa peltoja ympäri Suomea.
Mikäli tukiasioihin haluttaisiin muutosta niin tässä voitaisiin tarjota keppiä ja porkkanaa. 25% kesannointi velvoite kaikille jollakin minimituella ja loput eurot jaettaisiin tuotantoon. ::)
Ei niitä halvimpia yleensä julkisesti kaupitella, soitetaan naapurille tai tutulle että otatko. Ei ole mitenkään epätavallista täällä itä-Suomessa, että elukkatilalla on toisena tuotantosuuntana hömppä. Parhaat/lähimmät pellot on rehuntuotannossa, ja loput niitellään maahan kerran vuodessa.
Sitäkin on jo,talon viimeinen asukas menehtyy,pellot jää sen jälkeen pajuntuotantoon.
-
just. perikunta ei osaa/voi vuokrata peltoja kellekään, riidanaihetta. mut nykyään näkyy olevan paljon peltoja joita ei viljelystä paljon erota kun niitetään vuosittain.. jotenkin maiseman takia.
-
Takavuosina , kun tukien saamisessa oli yläikäraja, osa ikääntyneistä viljelijöistä jätti tuet hakematta ja pellot viljelemättä. Yks puoli tuttu kunnosteli viime keväänä tälläista n. 20ha:n salaojitettua yhtenäistä palaa. Samalla pelko niskassa ennallistamisvelvoitteesta tai raivausmaksusta. No ei kait tullut kumpaakaan pajuuuttuneelle alalle. Toisaalta taisi osan jättää kunnostamatta, kun kuulemma peltoa tyrkytetään ilman vuokralle enemmän kuin tarvitsee. Ja alue on C2, tosin mulla tuonne joku 40km , joten ei ihan naapurin touhua vielä. Mutta suurista vuokra tuloista on turha haaveilla, jos ja kun homman lopetan tai kupsahdan (siinä tapauksessa perikunnan).
-
miusta hulluinta et kun lopettaa viljelyn ja tukien haun, taimettaa pellon ja sit tuloo puhelu jossa uhataan sanktioilla ku ei hae tukia... tuossa kylällä yks vanhus moisen kohteena...
-
miusta hulluinta et kun lopettaa viljelyn ja tukien haun, taimettaa pellon ja sit tuloo puhelu jossa uhataan sanktioilla ku ei hae tukia... tuossa kylällä yks vanhus moisen kohteena...
Sen kummemmin asiaa ajattelematta viljelijä sitoutuu velvotteisiinsa aina uuden ohjelma kauden alkaessa ja nimmarinsa tukihakuun kirjoittaessaan. Hommahan on ok, jos joku jatkaa tätä velvoitetta. Mutta jos vaan pistää pillit pussiin ja mettittää niin asia ei kait ole ok. Tästä kait kyse , jos oikein ymmärsin. Toki edellisten vuosien tuet saa maksaa takaisin ja väistää velvoite, mutta jos maksettavaa vaikka 5v niin saattaa vähän jurppia. Eikös se näin mee ?
-
juuu, kait noin jos aikoo enne sopimuskauten loppua mut kun päättyny kait sama mitä teköö...