Kestääkö tuollaiset poraruuvit varmasti sitten kiinni laudoissa, ettei sitten ole rehun seassa ?

Joskus laittelin kestopuulankut kiinni teräksiseen rappujen runkoon 6mm rst kupolikantapulteilla, ei ne tappokalliita olleet ja tuli luja ja aikaa kestävä kiinnitys. Ruuvifirmasta löytyi.

Liekö noilla 121 ja 141 suurta eroa vedoissa tieajossakaan loppuviimeeksi, ei se muutama heppa edelleen autuaaksi tee. 
Ek käytössä turbiini on kyl ehdoton, säästää kuormainta paljon.

Q sarjalaisia tosiaan moitittu hieman letkuiksi, toki toimiivat ihan hyvin käytössä mihin ne lie alunperin ajateltu. Stollissa ihan fiksuja yksityiskohtia, olisi kiinnostava kuorman varmasti. Toki ismellä ja mp liftilläkin tavara liikkuu. Rahaa jos on, niin kai ne vilakoneella vielä kokoaa lujan kuormaimen vaikka virallisesti valmistus onkin lopetettu.

Kivet ja kannot kannattaa kyllä kaivella irti kaivurilla, etukuormain on niin hampaaton niiden kanssa että väkisinkin menee reuhtomiseksi ja etukuormaimen väärinkäytöksi.

Eihän ne muuten kuin laatikkonsa puolesta ole traktoria kummempia, samanlaisia korjaustarpeita niissä luulisi vanhemmiten olevan kuin muissakin länsikoneissa. Öljytiivisteiden vaihto, sähkökomponenttien vaihto, ruiskutuslaitteiden huolto, ahtimen huolto/vaihto ovat esimerkkejä töistä joita likemmäs 10000 ajettuun koneeseen voi alkaa suunnittelemaan jossain vaiheessa.

Jos osaa itse värkkäillä muutakin kuin öljynvaihdon niin tuommoinen enemmän ajettu kone voi olla sopivalla hinnalla nappiostos. Toki toisaalta siinä voi olla pahimmillaan hajalla monta paikkaa, jolloin aikaa ja rahaa palaa.

Sittenhän on vielä shindaiwa joka periaatteessa kuuluu "huskin sukuun". Eli olivat ainakin aiemmin suht suoria kopioita huskin vanhemmista malleista mut halvempia hinnaltaan. Moni niitä on kehunut.

Kohta tulee joku ilkeä EU byrokraatti ja innokas ympäristökeskuksen täti ja pistäävät Teron polttoainesammion käyttökieltoon...

Ikäisekseen tehokas ja kulutuskin kohtuullinen koska kone on suht kevyt. 802 lienee periaatteessa sama kone, mut uudemmalla värityksellä. Noissahan on ajovoimanottokin jos jossain luulee tarviavansa.

Kelpais minullekin jos kohtuurahalla saisi hyvin pidetyn koneen.

Tuossa lueskelin pytyllä taas kerran suomaista maaseutulehteä ja sen koneilmoituksia. (täälläpäin yleinen hupi meidän köyhien keskuudessa)  Lisääntyneen alv. 0 hinnoittelun lisäksi kiinnitti huomiota jörndeere ilmoitteluissa se että yhdessäkään autopower ilmoituksessa ei hirveästi portaattomuudella hehkutettu, lähinnä tyyliin premium mallisen 20 sarjalaisen ominaisuuksissa viimeisenä luettelossa ilmastoinnin ja hydraulisen työntövarren jälkeen saattoi olla lyhenne ap...

IMO tuo kesänviheriä massikka oli kauhian näköinen, varsinkin valkoiset vanteet...

   Jos alueella on hirviä, niin koivuntaimien istuttaminen on turhaa. Nopeimmillaan hirvet kävi syämössä taimet viikossa istutuksen jälkeen meikäläiseltä.Kaksi kertaa olen korjannut taimikkoa koivulla. Tulos aina sama. Hirvien sapuskaksi net on menny. Laita mieluummin lehtikuusta. Sitä ei syö mikään eikä kukaan

Jos ei paremmin tietäisi voisi luulla vaikka kettuiluksi.
Pahin täystuhoalue on kahteen (2) kertaan istutettu lehtikuusella, ekalla kerralla myyrät söi ja sitten osa kuivui ja osa muuten vaan kuoli? Nyt sitten oli viimeistelty ne loput mitkä jäi vatukon alta eloon...

Mietin jos pinnasta kuorisi hyvät mullat jossa on paljon vatunjuurta ja kylväisi karun pohjamaan päälle vaikka rutosti mäntyä, jos niistä edes jotain kerkeis kasvaa isoksi. Alunperin tuossa on kivien välissä erittäin ravinteikas ja paksu multakerros, siinä sitä kuvitteli että leku senkun hyppäämällä kasvaa.

Tämä ei ole pahinta hirvien kulkualuetta eikä täällä ole onneksi varsinaisia talvehtimisalueitakaan. toki näinä vähälumisena talvina vaeltelevat melkein koko talven ajan.

Täytyyhän niistä vanhoista romuista yrittää huolta pitää, aina se huoltaminen on halvempaa kuin rikkoutuneen korjaaminen. Ja kun on käytettyjä kamppeita nurkkiinsa haalinut, on sitä samalla varmasti ajatellut että joutuuhan näitä enempi huoltamaan mut hankintahinnassa on säästetty ja paljon...

Olihan siinä paljon fiksuja juttuja kokoisekseen, mut jos konetta sanotaan hyvin varustelluksi ja siitä puuttuu ilmastointi jonka saa 3000+ € lisähintaan ei voida puhua että olisi kovin hyvin varusteltu.

Voi olla aika pätevä etukuormainkone kokoisekseen, mut sellaiseksi kieltämättä aika kallis.

Ei ole toistaiseksi mitään ylitsepääsemätöntä tuhoa vielä tullut vastaan, muutamia pieniä aloja joilla täystuho. Latvasilmut ei haittaa, kuusi osaa jatkaa kasvuaan kyllä.

Taimet jotka tulivat muutama päivä sitten tarhalta olivat nekin osittain viallisia, oli jyrsitty osasta kuori melkein ympäriinsä poikki, kun taimet on pieniä ei vaurioita oikein edes osannut ensin etsiä.

Enempi melkein tympäisi heinäpaalit joissa oli mellastettu. Toki varmaan omilla heinillä pärjätään kesään mut tiukalle menee.

Pitänee ottaa muutama sata koivuntainta ja pistellä niitä taimikoihin pahimpiin paikkoihin jos ei kuusentainta saa tilattua enempää.

Kyllä metsäkeskusten henkilökuntaa olisi varaa karsia reippaasti tai jopa sulauttaa vähäiset tarpeelliset henkilöt johonkin muuhun metsäinstanssiin. Joku tieyksikköjen laskenta tai tieurakoiden tai ojitusten suunnittelu voitaisiin varmasti hoitaa muutenkin ja satavarmasti tehokkaammin.

Tientekourakassakin metsäkeskusten gurut nostaavat valtion palkkaa ja sitten kuppaavat suunnittelupalkkioina urakkaan saatavat valtionavut metsäkeskuksen tilille. Tielinjakin vie tilaa kuin pienlentokenttä ja metsänomistaja maksaa lainaa vielä 15 vuoden päästäkin. Läheltä moista sekoilua parikin kertaa seurannut ja antanut kaikille metsätien tekoa suunnitteleville neuvon tehdä tie omana työnä mahdollisimman pitkälti.

Metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitomaksu voisi tosiaan monen mielestä olla vapaaehtoinen, mut yleensä samat henkilöt ovat myös usein vaatimassa sitten ilmaisia palveluita ? Minusta euro kuutiolle + muut palvelumaksut on ihan kohtuullisia sellaiselle metsänomistajalle jotka eivät hallitse puukaupan tekoa ja siten saavat edes jonkinlaista järkeä puukaupantekoon.

Näkisin sopimuskauppojen huonon hinnan enempi metsäfirmojen syynä, kyllähän hekin tietävät että jollekulle on mhy:nkin pakko puut saada vuosittain kenkättyä, joten he voivat huoletta tarjota kehnompaa hintaa.

Makitalla on aika pätevästi rakennettuja jiirisahoja kanssa. Tosin itse ostaisin tällä kokemuksella omiin touhuihin jonku sopivasti kopioidun hieman jämäkemmän kiinanihmeen joita noin satkulla myydään. Kyllä noilla halpissahoillakin asuintalon lisäksi yhtä sun toista pykää jos ei ihan maanantaikappaletta satu saamaan.

Teräkulman säädöt, yleinen toimivuus, käyttöääni, penkkikiinnityksen helppous, keveys, laatu, purupussin/puruimun toimivuus nämä yleensä paremmin hoidettu mitä kalliimpi kone kyseessä.

4 teräisellä itsetehdyllä tielanalla olen vedellyt noita laidunmaita tasaiseksi. Tuntuu vaan suurin ongelma olevan että irtonaista multaa on senverta vähän että lana pomppii kivien päällä. pitkärunkoisena tasaa nyppyjä varsin mukavasti jos vaan tavara on kuivaa.

Muuten ei ole höylä-äkeestä muuta kokemusta kuin että nykyistä traktoria koeajaessa oli moinen kampe perässä, silloin sillä lie tasattu lumella savottatien pohjaa.

Makitan akkukonetta olen minäkin monesti kaupassa hipelöinyt. Ei ole vaan raaskinut 400 euroa sijoittaa kun käyttöä on suhteellisen vähän. Töissä sellaisia käyttelin ja tykkäsin kovasti. Koneissa riitti hyvin potkua, järeät istukat, led työvalo erinomainen ja itse kone lyhytrunkoinen, joten asennushommissa mahtui hyvin pieniin paikkoihin poraamaan ja kierteyttämään.

Appiukolle hankittiin joululahjaksi Boschin sininen kone, sekin vaikuttaa hintaisekseen pätevältä (200) 3 akkua ja asiallisen oloinen 13mm istukka.

Ittellä nyt 9 V iänaikuinen makita joka on muuten tikissään, mut akut on ihan lahot. Yhden akun kennotutin uudelleen, mut ei se oikein ole vakuuttanut.