Tuli tulokset syksyllä otetuista maanäytteistä. Tein vertailua viiden vuoden takaisiin lukemiin ja pari silmiin pistävää havaintoa oli löydettävissä. Ensinnäkin fosforitasot ovat tulleet viidessä vuodessa alaspäin joka lohkolla. Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että rikillä sama juttu. Keskimäärin 40% pudotus edellisiin tutkimuksiin. Kai tässä sitten pitää aloittaa rikkilannoitteiden ostaminen, vai mikä olisi paree. Mutta mitä tekee fosforien kanssa? Yhtä kylän isäntää haastattelin, joka oli saanut tulokset jo aiemmin. Fosforin kohdalla sama juttu. Alaspäin on tultu. Ilmeisesti tämä vihervouhottajien työ alkaa tuottaa tulosta ja pellot ovat lauhtumassa kovaa kyytiä. Vai onko ne valuneet Itämereen, niinkuin Luomu-Jussi sanoo. Pikaisesti vilkaisin Visun ravinnetaselaskelmia ja eipä niiden mukaan pelloista pitäisi laskennallisesti valumia olla. Nyt on sitten mielenkiintoinen juttu, että kauanko näin voidaan mennä. Alkaako satotasot jossain vaiheessa pudota ja kuinka paljon. Lannoitus on meillä tehty perinteisesti aika tarkkaan, eli typpi ja fosforimaksimit koitetaan hakea usean lannoitelajin käytöllä kohdalleen. Ei silti ilmeisesti riitä.

Tutkimukset jatkuu. Palataan viiden vuoden päästä asiaan.

sama juttu fosforit laskusuunnassa viimeiset 10 vuotta. nykyiset fosfori tasot eivät riitä teho viljelyssä,näinnäis viljelyssä kyllä. rikin vähentyminen taas johtuu rikki päästöjen vähentymisestä teollisuudessa.

Mää väitän, että mittaustekniikassa on tapahtunut joku muutos.

Esim. pH on voinut nousta ilman kalkitusta.

Maalajit vaihtuu esim. Ljs:stä karkeaksi hiedaksi jne.

Mää väitän, että mittaustekniikassa on tapahtunut joku muutos.

Esim. pH on voinut nousta ilman kalkitusta.

Maalajit vaihtuu esim. Ljs:stä karkeaksi hiedaksi jne.

Mä luulen että joku kesäesa on analysoinu sun mullat?

Mää väitän, että mittaustekniikassa on tapahtunut joku muutos.

Esim. pH on voinut nousta ilman kalkitusta.

Maalajit vaihtuu esim. Ljs:stä karkeaksi hiedaksi jne.

Apila nostaa peehoota, helposti 0,4 yksikköö.

Tuli tulokset syksyllä otetuista maanäytteistä. Tein vertailua viiden vuoden takaisiin lukemiin ja pari silmiin pistävää havaintoa oli löydettävissä. Ensinnäkin fosforitasot ovat tulleet viidessä vuodessa alaspäin joka lohkolla. Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että rikillä sama juttu. Keskimäärin 40% pudotus edellisiin tutkimuksiin. Kai tässä sitten pitää aloittaa rikkilannoitteiden ostaminen, vai mikä olisi paree. Mutta mitä tekee fosforien kanssa? Yhtä kylän isäntää haastattelin, joka oli saanut tulokset jo aiemmin. Fosforin kohdalla sama juttu. Alaspäin on tultu. Ilmeisesti tämä vihervouhottajien työ alkaa tuottaa tulosta ja pellot ovat lauhtumassa kovaa kyytiä. Vai onko ne valuneet Itämereen, niinkuin Luomu-Jussi sanoo. Pikaisesti vilkaisin Visun ravinnetaselaskelmia ja eipä niiden mukaan pelloista pitäisi laskennallisesti valumia olla. Nyt on sitten mielenkiintoinen juttu, että kauanko näin voidaan mennä. Alkaako satotasot jossain vaiheessa pudota ja kuinka paljon. Lannoitus on meillä tehty perinteisesti aika tarkkaan, eli typpi ja fosforimaksimit koitetaan hakea usean lannoitelajin käytöllä kohdalleen. Ei silti ilmeisesti riitä.

Tutkimukset jatkuu. Palataan viiden vuoden päästä asiaan.

Paskan kyllästämät lohkot on kohtuullisessa fosforikunnossa, peehoo sitten taas laskee ku lehmän häntä tuolla paskankylvöllä. Mää luulen et nykylannoitteissa ei oo edes sitä fosforimäärää mitä pussissa luvataan.

Mää väitän, että mittaustekniikassa on tapahtunut joku muutos.

Esim. pH on voinut nousta ilman kalkitusta.

Maalajit vaihtuu esim. Ljs:stä karkeaksi hiedaksi jne.

Kovasti paljon on kesäesoja hommissa sitten, meillä on viimeksi kalkittu vuonna 1994, sen jälkeen on otettu n. 120 maanäytettä. Kun vertaa uutta näytettä saman lohkon edelliseen, ei kertaakaan PH ole ollut alempi kuin edellisellä kerralla, se on joskus pysynyt samana, mutta yleensä noussut.
Eikai mittaustekniikkakaan noin montaa kertaa ole muuttunut?
Samoin maalajit on muuttuneet savesta multaiseksi ja osin runsasmultaiseksi.
Ihmeitä voi tapahtua.
Timppakin kirjoittaa joskus ihan asiallisesti.
Ja SKN tappaa marjapuskistaan ötököitä nokkosvedellä.
Tarttee varmaan mennä huomenna Ferrarian sillalle ja kokeilla josko kivet kelluis Loimijoessa..

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.11.10 - klo:17:44

Tuli tulokset syksyllä otetuista maanäytteistä. Tein vertailua viiden vuoden takaisiin lukemiin ja pari silmiin pistävää havaintoa oli löydettävissä. Ensinnäkin fosforitasot ovat tulleet viidessä vuodessa alaspäin joka lohkolla. Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että rikillä sama juttu. Keskimäärin 40% pudotus edellisiin tutkimuksiin. Kai tässä sitten pitää aloittaa rikkilannoitteiden ostaminen, vai mikä olisi paree. Mutta mitä tekee fosforien kanssa? Yhtä kylän isäntää haastattelin, joka oli saanut tulokset jo aiemmin. Fosforin kohdalla sama juttu. Alaspäin on tultu. Ilmeisesti tämä vihervouhottajien työ alkaa tuottaa tulosta ja pellot ovat lauhtumassa kovaa kyytiä. Vai onko ne valuneet Itämereen, niinkuin Luomu-Jussi sanoo. Pikaisesti vilkaisin Visun ravinnetaselaskelmia ja eipä niiden mukaan pelloista pitäisi laskennallisesti valumia olla. Nyt on sitten mielenkiintoinen juttu, että kauanko näin voidaan mennä. Alkaako satotasot jossain vaiheessa pudota ja kuinka paljon. Lannoitus on meillä tehty perinteisesti aika tarkkaan, eli typpi ja fosforimaksimit koitetaan hakea usean lannoitelajin käytöllä kohdalleen. Ei silti ilmeisesti riitä.

Tutkimukset jatkuu. Palataan viiden vuoden päästä asiaan.

Paskan kyllästämät lohkot on kohtuullisessa fosforikunnossa, peehoo sitten taas laskee ku lehmän häntä tuolla paskankylvöllä. Mää luulen et nykylannoitteissa ei oo edes sitä fosforimäärää mitä pussissa luvataan.

Säähän ny villi sälli oot kun saat paskankylvöllä ph:n laskemaan. Eikö sen pitäisi olla just toisinpäin että keinolannoitteet laskee ph:ta ja vähentämällä keinolannoitteita kalkitustarve pienenee. Ei meillä ole pitkiin aikoihin ollut ns. ylläpitokalkitustarvetta ja olen sen vaan automaattisesti laittanut vähäisen keinolannoitteiden käytön piikkiin?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 18.11.10 - klo:18:10

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.11.10 - klo:17:44

Tuli tulokset syksyllä otetuista maanäytteistä. Tein vertailua viiden vuoden takaisiin lukemiin ja pari silmiin pistävää havaintoa oli löydettävissä. Ensinnäkin fosforitasot ovat tulleet viidessä vuodessa alaspäin joka lohkolla. Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että rikillä sama juttu. Keskimäärin 40% pudotus edellisiin tutkimuksiin. Kai tässä sitten pitää aloittaa rikkilannoitteiden ostaminen, vai mikä olisi paree. Mutta mitä tekee fosforien kanssa? Yhtä kylän isäntää haastattelin, joka oli saanut tulokset jo aiemmin. Fosforin kohdalla sama juttu. Alaspäin on tultu. Ilmeisesti tämä vihervouhottajien työ alkaa tuottaa tulosta ja pellot ovat lauhtumassa kovaa kyytiä. Vai onko ne valuneet Itämereen, niinkuin Luomu-Jussi sanoo. Pikaisesti vilkaisin Visun ravinnetaselaskelmia ja eipä niiden mukaan pelloista pitäisi laskennallisesti valumia olla. Nyt on sitten mielenkiintoinen juttu, että kauanko näin voidaan mennä. Alkaako satotasot jossain vaiheessa pudota ja kuinka paljon. Lannoitus on meillä tehty perinteisesti aika tarkkaan, eli typpi ja fosforimaksimit koitetaan hakea usean lannoitelajin käytöllä kohdalleen. Ei silti ilmeisesti riitä.

Tutkimukset jatkuu. Palataan viiden vuoden päästä asiaan.

Paskan kyllästämät lohkot on kohtuullisessa fosforikunnossa, peehoo sitten taas laskee ku lehmän häntä tuolla paskankylvöllä. Mää luulen et nykylannoitteissa ei oo edes sitä fosforimäärää mitä pussissa luvataan.

Säähän ny villi sälli oot kun saat paskankylvöllä ph:n laskemaan. Eikö sen pitäisi olla just toisinpäin että keinolannoitteet laskee ph:ta ja vähentämällä keinolannoitteita kalkitustarve pienenee. Ei meillä ole pitkiin aikoihin ollut ns. ylläpitokalkitustarvetta ja olen sen vaan automaattisesti laittanut vähäisen keinolannoitteiden käytön piikkiin?

No jos asia sit on noin, on niissä maanäytteissä tosiaankin jotain häimänkäppyrää. Ylläpitokalkitus kuuluu tehdä vaikkei tarvetta olisikaan.....

Eikös se niin oo, että runsas lietteen käyttö laske ph:ta. Mites kuiva paska?

Juu, ei oo pH:t laskenu "koskaan", samana pysyny tai noussu, jopa lohkoilla joita ei oo kalkittu pitkään aikaan. Maalajit pysyneet samana, multavuus voi vaihdella yhdellä pykälällä.

Nyt joltakin viisaammalta tietoa kuinka näytteitä pitäisi ottaa, riittääkö vierekkäisiltä muutaman aarin peruslohkoilta yksi näyte, niin että tulisi parikin hehtaaria yhteen näytteeseen? LHP tms. pelloiltahan ei näytettä tarvi ottaa lainkaan?
Tuntuu niin hullulta kerätä joka lohkolta näyte kun tiet ym. pilkkoo tuhannen palasiksi pieniänkin lohkoja, nämä ns. ikukesantoja.

 Muutenkin jokaiselta peruslohkolta näytteen ottaminen, oon kerännyt samalta "kasvulohkolta" näytteen per 5ha vaikka lohkolla olisi montakin hehtaarin parin peruslohkoa. Mitähän lie tarkastajat sanoo? On se prkele jos valittavat mikäli keskimäärin näytteitä 2-3 hehtaarin välein, kaikki hehtaarit mukaan laskien.

Tästä lannoituksesta pitäisi olla opas mavin sivuilla. Oppaassa käsitellään myös maanäytteiden ottaminen seikkaperäisesti. Ei jaksa muistaa tarkkoja ohjeita, mutta ydinajatus oli, että pieniä lohkoja saa koota yhdeksi näytteiksi. Missään nimessä jokaiselta peruslohkolta ei tarvitse ottaa omaa näytettä.

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 18.11.10 - klo:18:03

Mää väitän, että mittaustekniikassa on tapahtunut joku muutos.

Esim. pH on voinut nousta ilman kalkitusta.

Maalajit vaihtuu esim. Ljs:stä karkeaksi hiedaksi jne.

Ja SKN tappaa marjapuskistaan ötököitä nokkosvedellä.

Kuka helvetin hullu laittaa myrkkyjä marjapuskaisiin joiden antimia omat mukulat syö? Sama pottumaassa. Haraamalla ne paskoruohot lähtee.

Mikä on ollut fosforiluokka viisi vuotta sitten ja nyt? Jos oiken umpivihreä merkki, niin kyllä se fosfori huuhtoutuukin nopeammin eli ei huku kasvin tarpesiin. Ja kun väkisin yritetään pellosta ottaa kaikki irti, niin köyhtyyhän se, fosforin lisäksi häipyy ruokamulta, joka on äärimmäisen tärkeä maaines, joka pidättää noita ravinteita.
Että kunnon viljelykierto, 30 % nurmia(esim. viheslannoitusnurmi), 30 % monivuotisia kasveja ja lout kevätviljoja. Tuolla systeemillä ei viljanviljelijäkään menetä mitään ja pellot pysyvät huomattavasti paremmassa kunnossa, lisäksi säästyy lannoitteita, kalkkia ja tautiaineita. Oma kokemus on, että nurmikesannon aikana jopa maan PH nousee.

Maalajit vaihtuu esim. Ljs:stä karkeaksi hiedaksi jne.

Tuo maalaji määritys on, ainakin viljavuuspalvelulla, täysin aistinvaraisesti tehtävä toimenpide. Aika isoja vaihteluja voi tulla eri analyysin tekijöiden välillä vaikka kuinka on koulutettu ja "sormituntuman kalibrointi" näytteitä vieressä.