Kirmailin tuossa iloisesti aamupäivän kylveksimässä muutaman perseenalan LHP-niittyseosta rukousmyllyllä erään varsin vilkasliikenteisen tien varrella. Kuten arvata saattaa, tämäkään homma ei ole niin yksinkertainen kuin miltä se kuulostaisi, tai siihen tulee hiukka virhemarginaalia, kun hommiin pistetään tämmöinen melkoisen tapaturma-altis ja spontaani ihminen kuin allekirjoittanut…
…eli kylvin siinä ihan rauhassa ja koska kuulo ja muutkin aistit sekä havaintokyky toimivat vallan erinomaisesti, tai niin luulin, havaitsin pian minua lähestyvän John Deere –merkkisen traktorin. Tihrustin pikkuruisilla kupanpolttamilla silmilläni horisontissa näkyvää kulkupeliä ja päättelin nokkelasti sen olevan meen traktori. Hetken murto-osan ihmettelin, ett miksi Jonnumies olis lähteny traktorilla kruisaileen, kun ei sen pitäny edes olla kotona, mutta syvälliset pohdiskelut unohtui siinä kiireessä. Valitettavasti.
… Ja kun kuskikin näytti kilometrin päästä tutulta: Kalju pää ja kaks kättä. Sitä paitsi kaikki kaljut on vähän niinku nee-ke-rit ja eläimet, ihan samannäkösiä kaikki… Seliseli.
Päätin nimittäin tehdä jäynän armaalle aviomiehelleni. Heitin rukousmyllyn pientareelle ja väänsin kehoni omasta mielestäni viettelevään poseerausasentoon tien viereen. Käsi vielä nyrkkiin ja imitoimaan suihinottoa sillai, ett kieli puskee poskee sisältäpäin. Noooin hyvä!! Sitten kun järkyttynyt traktorikuski on kohdalla, niin äkkiä vielä vilauttaa tissiä bikinin raosta. Hyyyvä Courtey!!! Way to go!
Siin vaiheessa kun traktori on just livahtanut ohi ja nään, et perässään on Elho eikä Bögballe, tajuan erehtyneeni totaalisesti henkilöstä. Voi Viddu!!!
…Mut valeJonnumiehen ilme oli kyl näkemisen arvoinen