Konstit taitaa olla siinä, jotta heti kun ilmat kylmiää, niin myyt naapurille tai lykkäät kompostiin niin pitkälle että saat lämmön kiinni, ja sitten happokastelu leikkuupintaan niin kauan kunnes kunnon pakkaset rauhoittaa tilanteen.

Joskus ollu vastaava ongelma, kun syöttö liian pientä. Pari metriä kun oon ottanu kerralla naapurille, niin yleensä rauhoittuu. Mut on tosiaan maltettava ottaa niin pitkälle että saa sen lämmön oikeasti kiinni, jos sinne jää liika lämmin rehu niin pakkanenkaan ei saa sitä loppumaan.

Juurikin tuon takia itse en ole biologisia siiloon uskaltanut käyttää. Happo kuitenkin turvallisempi tuon jälkilämpiämisen suhteen.

Lämpiävän rehun kanssa pelaaminen on sitten niin v-maista hommaa ettei toista heti tuu mieleen.

Tiivistäminen on epäonnistunut. Tuolla työvauhdilla pitäisi olla vähintään 30 tonnia työpainoa eikä 10-15 sentin kerroksiin per tiivistys taida päästä. Liian paksu kerros taas ei tiivisty suurellakaan painolla.


Hapon käyttö antaa monta virhettä anteeksi. Sitten kokeillaan biologista johonkin ja kun paskaa tulee, on se aineen syy. Mullekin kävi eka kerralla noin, nyt on vähän oppinut. Wejjo tuossa listas vaihtoehdot

Tiivistäminen on epäonnistunut. Tuolla työvauhdilla pitäisi olla vähintään 30 tonnia työpainoa eikä 10-15 sentin kerroksiin per tiivistys taida päästä. Liian paksu kerros taas ei tiivisty suurellakaan painolla.


Hapon käyttö antaa monta virhettä anteeksi. Sitten kokeillaan biologista johonkin ja kun paskaa tulee, on se aineen syy. Mullekin kävi eka kerralla noin, nyt on vähän oppinut. Wejjo tuossa listas vaihtoehdot

Tämähän on se todennäköisin syy. Mutta en nyt aivan tuota tuon aineen piikkiin laittanut jos huomasit. Otan tästä täyden vastuun, enkä syytä muita(mieli tekis syyttää).

No katotaan nyt miten tämä jatkuu, mutta kastelukannulla propionia pintaan. Se myös on varmaa että tulevaisuudessa säilötään hapolla, en nimittäin vaihda tuota korjuu ketjua muuhun.

Lainaus käyttäjältä: sjk - 26.09.10 - klo:09:52

Voiko biologisenrehun kastella hapolla,en tiedä,happorehun kyllä voisi.En tiedä olenko väärässä,mutta on alkanut tuntua tuon biologisen kanssa,ettei sitä ainakaan kannata pihistellä.

Eräs ruokinta(ja muukin)jeesus. Bruce Woodcare totesi, että ainoa tapa ehkäistä lämpenemistä on propionihappo. Sikäli kun englantia ymmärsin oikein. Toimii niin maissisäiliksellä kuin nurmellakin..

Bruce muuten tietää nämä asiat.. www.cowexpert.com ... tai jotain sinnepäin...

Nuo pussikeitot pystyy ryssimään niiiiin monella tapaa.  Ei todellakaan ole mitään helppoja Knorr keittoja, vaikka kauppamiehet toisin uskottelee. Pelkästä väärästä säilytykset pöpöt menee perseelleen.

Nuo pussikeitot pystyy ryssimään niiiiin monella tapaa.  Ei todellakaan ole mitään helppoja Knorr keittoja, vaikka kauppamiehet toisin uskottelee. Pelkästä väärästä säilytykset pöpöt menee perseelleen.

Kokeilin taannoin erästä valmistetta paaliin, vierekkäiset karhot, toisesta paali pöpöllä ja toisesta ilman. Analyyseissä ei huomannut käytännössä eroa.

Vähän tullu ainakin paalihommassa semmoinen mielikuva, jotta ihan sama käyttää tai ei - hyvissä olosuhteissa maitohappobakteerit toimii ihan luontaisesti ilman lisäämistä, ja huonoissa oloissa ei noiden aineidenkaan luvata toimivan

Kärki-Siliä tullut käytettyä muutamana vuonna, siinä bakteerimäärät on aivan eri luokkaa kuin useimmissa muissa valmisteissa, samoin lajeja on useita. Syystä tai toisesta tavarassa on myös erilainen tuoksu kuin hapottamattomassa, myös maittavuus hyvä. Kukapa sen lopullisen merkityksen tilatasolla tietää, vertailua vähän hankala luotettavasti järjestää.

Kärki-Siliä tullut käytettyä muutamana vuonna, siinä bakteerimäärät on aivan eri luokkaa kuin useimmissa muissa valmisteissa, samoin lajeja on useita. Syystä tai toisesta tavarassa on myös erilainen tuoksu kuin hapottamattomassa, myös maittavuus hyvä. Kukapa sen lopullisen merkityksen tilatasolla tietää, vertailua vähän hankala luotettavasti järjestää.

Täysin sama kokemus biologisesta, joskin eri tuote.

Yx tuttu tappoi omat bioloogiset bakteerinsa tekemällä sekoitteen pesemättömiin happopyttyihin. Toinen tappoi kun laittoi pyttyihin desinfioivaa pesuainetta. Se on joskus pienestä kiinni 

Yx tuttu tappoi omat bioloogiset bakteerinsa tekemällä sekoitteen pesemättömiin happopyttyihin. Toinen tappoi kun laittoi pyttyihin desinfioivaa pesuainetta. Se on joskus pienestä kiinni 

Kiljun, vai   

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 27.09.10 - klo:21:07

Yx tuttu tappoi omat bioloogiset bakteerinsa tekemällä sekoitteen pesemättömiin happopyttyihin. Toinen tappoi kun laittoi pyttyihin desinfioivaa pesuainetta. Se on joskus pienestä kiinni 

Kiljun, vai   

Jaa kiljut vai  Mitä puuhailet 

riittävä määrä happopohjaista antaa anteeksi paljon. Vaikka rehu tehdään 80%:sti paaliin säilötään jokainen korsi riittävällä määrällä aiv2 plussaa. Monesti moititaan paalirehua huonommaksi kuin siiloa, mutta meillä ei koskaan ole ollut minkäänlaista laatuongelmaa kunhan on säilötty happopohjaisilla. Tuo biologinen on riski sinänsä, halvemmaksi tulee happo vaikkakin syövyttää ja on kalliinpaa rehutonnihinnaltaan.
Itse ongelmaan sen verran että kerran olemme pysäyttäneet litisteviljan savuamisen juuri tuolla propionihapolla, ei taida paljon parempia konsteja olla.

Paali-miesten ei kannata kertoa kokemuksiaan, koska paali säilyy vaikka ilman säilöntäainetta. Biologisissa lämpeneminen alkaa jo siilon täyttövaiheessa. Syitä on monia miksi syötön jo alettua lämpeneminen voimistuu. Syy on kuitenkin ehkä se, että rehu ei sittenkään ollut valmiiksi "tekeytynyt". Ja happea saadessaan bakteeritoiminta vilkastui aiheuttaen lämpenemisen. Ajatuksia noin "haulikolla" ammuttuna. Suuri vahinko ja tappio.

Meillä kyllä on tehty jo 10vuotta bakteereilla ja ei pahoja lämpenemisiä ole havaittu. Kylläkin olen syöttänyt yleensä tänne lokakuulle asti ylivuoteisella, aikaisin avatulla voi tulla kyllä ongelmia, bakteeri rehun pitäs vissiin keritä olemaan vähän kauemmin kiinni kuin happorehun.
Noukinvaunuaikaan oli kyllä homeiden kans vähän enempi ongelmia, mut nyt kun tehdään ajosilppurilla ei kyllä ole vielä lähtenyt kertaakaan lämpeämään pahasti, joskus reiänkohdalla vähäsen.
Aineina on ollut josilac, kärkisil, bonsilage, biotal, ensivuonna josilac.
Murskeviljan olen säilönyt josilacilla vaikka se ei näköjään pitäs sillä onnistuakkaan, tarttisko tuo mitään.
On se happo(aiv2) vaan älyttömän hintasta, irtona toimitettuna melkein tuplat, ainakin josilaciin verrattuna.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.09.10 - klo:16:17

Tiivistäminen on epäonnistunut. Tuolla työvauhdilla pitäisi olla vähintään 30 tonnia työpainoa eikä 10-15 sentin kerroksiin per tiivistys taida päästä. Liian paksu kerros taas ei tiivisty suurellakaan painolla.


Hapon käyttö antaa monta virhettä anteeksi. Sitten kokeillaan biologista johonkin ja kun paskaa tulee, on se aineen syy. Mullekin kävi eka kerralla noin, nyt on vähän oppinut. Wejjo tuossa listas vaihtoehdot

Tämähän on se todennäköisin syy. Mutta en nyt aivan tuota tuon aineen piikkiin laittanut jos huomasit. Otan tästä täyden vastuun, enkä syytä muita(mieli tekis syyttää).

No katotaan nyt miten tämä jatkuu, mutta kastelukannulla propionia pintaan. Se myös on varmaa että tulevaisuudessa säilötään hapolla, en nimittäin vaihda tuota korjuu ketjua muuhun.

Miten tilanne on edennyt? Asia kiinnostaa lähinnä siksi, että samankaltaisia oireita ilmaantu omissa siiloissa. Ottaa ihan vähäsen päähän..