Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: SomeBody77 - 03.11.08 - klo:10:04
-
Ajeleeko moni agrolainen nurmet keväällä rikkaäkellä, vähän kuin pihan haravoisi? Paikkaatteko / täydennättekö samalla nurmea?
-
Ajeleeko moni agrolainen nurmet keväällä rikkaäkellä, vähän kuin pihan haravoisi? Paikkaatteko / täydennättekö samalla nurmea?
kyllävain, 6m rikkaäes takana ja nordmillsin sähköviska nokalla. Apilaa lisätään ja varsinkin laitumia täydennetään, myös nurmia on perustettu ja kylvetty suojaviljan 'sekaan' em koneilla. Tulos on 100% kun maa on vielä kostea.
-
Justahan. Mietinnässä on tuo sinimailasen / apilan kylväminen vasta ensimmäisenä nurmi vuonna, jotta saa perustaessa käyttää normi kasvisuojelua.
-
Ei sitten luonaa siinä kotonurkissa hiasusavella mikkään pintakylvöt. Sama heitellä seteleitä tuuleen. Pikatiän takana ruapalla voi luanata.
Sentti/puolikas maan sisään millä hyvänsä, niin a'vot.
-
Ei sitten luonaa siinä kotonurkissa hiasusavella mikkään pintakylvöt. Sama heitellä seteleitä tuuleen. Pikatiän takana ruapalla voi luanata.
Sentti/puolikas maan sisään millä hyvänsä, niin a'vot.
Ei vaikka tekis sen heti, kun pinta hiukan kuivahtaa? Yhteinen heinän viljelijä tuttumme on paikannut laahavannaskoneella nurmiaan menestyksekkäästi... Vai vaatiiko tuo apila / sinimailanen maa peitteen?
-
Ei vaikka tekis sen heti, kun pinta hiukan kuivahtaa? Yhteinen heinän viljelijä tuttumme on paikannut laahavannaskoneella nurmiaan menestyksekkäästi... Vai vaatiiko tuo apila / sinimailanen maa peitteen?
Tiedätkös mitä mailasen siemen maksaa? Vähän eri hintoja kuin mustan pörssin kesanto-timoteit.
Tuo rikkaäkeellä perustaminen sopii apilalle joka saattaa jopa jättää suojaviljan alleen (niinku siinä Pahkaparatiisin luona viitisen vuotta sitten). Mailanen on hitaampi, vaikkei sitä ihan suoraan sanota:
http://www.naturcom.fi/kasvikoh.htm#Sinimailanen
http://www.luomusa.fi/lavilaky/kasvkoht.htm
Pellon muodot kuntoon, kalkitus vehnälukemiin ja hiveniäkin voisi vähän huomioida. Juolavehnä pois etukäteen. Ja sitten kylvämään. Ainakin eka kerralla kannattaa ympätä typpibakteereilla, joita voi tilata kätevästi vaikka tällä palstalla ;). Kyllä mailaselle sopivia torjunta-aineita on, eri asia sitten että saisiko niitä käyttää:
http://alfalfa.okstate.edu/weeds/alfalfa_weed_control_suggestions.htm
http://www.bayercropscience.com.au/cs/products/productdetail.asp?id=64
http://www.taskforceherbicide.com/papers/glassh1.html
http://www.agric.wa.gov.au/aboutus/Pubns/cropupdate/2001/farming/Fedorenko.htm
-
Laitoin edellisvuotiset mailasensiemenet sekaan tänäkeväänä. Suojaviljaohra kasvoi turhankin hyvin mutta näyttää siellä mailastakin kasvavan. Kasvinsuojeluna oli tabletti Expressiä ja puolilitraa MCPA:ta. Savikkateho jäi vajavaiseksi.
-
Joo..Samalla ajolla tuleepi apulannan levitys..mitään paikkakylvöjä ei ole tarvinnut tehdä. 8)
-
Toi einböck harava/kylvökone kiikarissa itellä, kun työ leveyttäkin sais 12m. Ennen kierrelly noita nurmia 3m underhaugilla mut siillä vähä hidasta ja vantaista aina joku tukossa.
Mites noi ympätyt siemenet menee läpi tosta puhallin kylvökoneesta? Ei ole viel kokemusta noista ymmpäys hommista olleskaan ::)
-
Ei sitten luonaa siinä kotonurkissa hiasusavella mikkään pintakylvöt. Sama heitellä seteleitä tuuleen. Pikatiän takana ruapalla voi luanata.
Sentti/puolikas maan sisään millä hyvänsä, niin a'vot.
Maalajikysymys mitä suurimmassa määrin. Hiesusavea helpommilla maalajeilla toimii useimmiten. Etelä-Savon moreenitaivaassa usemman viljelijän kimppakoneena Hatzlenbichlerin Vertikator, jossa nurmen "suora"kylvöä varten kaikki oleellinen: rikkaäes, tippulaatikko ja kumipyöräjyrä. Tämä voisi toimia vielä sillä hiesusavellakin?
Mailanen ei ole parhaimmillaan täydennyskylvössä; meillä kasvukausi silleen äärirajoilla, että perustaminen mielellään ilman mitään suojakasvia tai joku vihanta. Apilat toimivat keskimäärin hyvin.
Petri
-
Ei sitten luonaa siinä kotonurkissa hiasusavella mikkään pintakylvöt. Sama heitellä seteleitä tuuleen. Pikatiän takana ruapalla voi luanata.
Sentti/puolikas maan sisään millä hyvänsä, niin a'vot.
Maalajikysymys mitä suurimmassa määrin. Hiesusavea helpommilla maalajeilla toimii useimmiten. Etelä-Savon moreenitaivaassa usemman viljelijän kimppakoneena Hatzlenbichlerin Vertikator, jossa nurmen "suora"kylvöä varten kaikki oleellinen: rikkaäes, tippulaatikko ja kumipyöräjyrä. Tämä voisi toimia vielä sillä hiesusavellakin?
Hatzenbichlerihän se on näiden rikkaäkeiden "Isoäiti":
http://www.hatzenbichler.com/en/products.html
Tuollainen Terminaattori olis kiva :D
-
Ei vaikka tekis sen heti, kun pinta hiukan kuivahtaa? Yhteinen heinän viljelijä tuttumme on paikannut laahavannaskoneella nurmiaan menestyksekkäästi... Vai vaatiiko tuo apila / sinimailanen maa peitteen?
Tiedätkös mitä mailasen siemen maksaa? Vähän eri hintoja kuin mustan pörssin kesanto-timoteit.
Tuo rikkaäkeellä perustaminen sopii apilalle joka saattaa jopa jättää suojaviljan alleen (niinku siinä Pahkaparatiisin luona viitisen vuotta sitten). Mailanen on hitaampi, vaikkei sitä ihan suoraan sanota:
http://www.naturcom.fi/kasvikoh.htm#Sinimailanen
http://www.luomusa.fi/lavilaky/kasvkoht.htm
Pellon muodot kuntoon, kalkitus vehnälukemiin ja hiveniäkin voisi vähän huomioida. Juolavehnä pois etukäteen. Ja sitten kylvämään. Ainakin eka kerralla kannattaa ympätä typpibakteereilla, joita voi tilata kätevästi vaikka tällä palstalla ;). Kyllä mailaselle sopivia torjunta-aineita on, eri asia sitten että saisiko niitä käyttää:
http://alfalfa.okstate.edu/weeds/alfalfa_weed_control_suggestions.htm
http://www.bayercropscience.com.au/cs/products/productdetail.asp?id=64
http://www.taskforceherbicide.com/papers/glassh1.html
http://www.agric.wa.gov.au/aboutus/Pubns/cropupdate/2001/farming/Fedorenko.htm
Lohkojen muoto on mitä on, mutta keskikoko on noin 7ha, joten kai se vähä paikkaa... Hivenet on ok ja pH:t on punajuuren jäljiltä 6,5-7,1 luokkaa. Kertailin eilen noita tätäkin aihetta kommentoineen kotisivut. Se voi olla tosiaan sen verta kallista siementä, että sen on paree onnistua kerralla. Varsinkin kun Petri meinaa, että se sovellu täydennys kylvöön. Typpiymppi on tietty pakollinen ensimmäisellä kertaa. Apilat olisi tietysti yksi vaihtoehto. Sitä meillä tulee kesantoihin ihan luontaisestikin (älä kysy mistä) Mulla on vaan käsitys, että lypsäville sinimailanen olisi maittavampi ja parempi ravinnon lähde. Vai onko apila vaan liian voimakasta, jota pitää tasapainottaa appeessa esim. oljella?
Eikö tuo express mcpa coctail tosiaan tapa sinimailasta? Mulla on kokoajan ollu käsitys, että ainostaan basagrania voisi käyttää. Se tietysti helpottaisi perustamista, mutta hiukan tuo läpi kasvu huolettaa...
-
Hatzenbichlerihän se on näiden rikkaäkeiden "Isoäiti":
http://www.hatzenbichler.com/en/products.html
Tuollainen Terminaattori olis kiva
Onhan tietysti näitä muitakin isoäitejä: köckerling ja einböck
http://www.koeckerling.de/
http://www.einboeck.at/
-
Mulla on vaan käsitys, että lypsäville sinimailanen olisi maittavampi ja parempi ravinnon lähde. Vai onko apila vaan liian voimakasta, jota pitää tasapainottaa appeessa esim. oljella?
Muinoin Jokioistan yksi vanha kasvinjalostajanainen (nimi on nyt hukassa) totesi, että sinimailanen on kyllä nurmikasvien kuningatar, mutta suomalaisen talonpojan on useimmiten kyllä tyytyminen navettapolulla astelevaan emäntään, siis apiloihin.
En tiedä, mikä on ero ruokintapuolella (tähän pitäisi kysyä vastausta sieltä Jokioisten ruokintatutkijoilta), sinimailanen on maailmanlaajuisesti merkittävämpi, noin karkean ravintoarvoanalyysin perusteella merkittäviä eroja ei pitäisi olla. Ja noilla viljavuuslukemilla mailasta ehdottomasti kannattaa kokeilla, vaikka sitä täydennyskylvön kautta peltoon saattamista hieman epäilenkin. Mutta en kiellä, etteikö voisi onnistuakin.
Rikkaäkeitä on myös muunlaisia kun pienviljelijän listaamat pitkäpiikkiäkeet (ml. Hatzlenbichler), kotimaassakin Rantsilan Rako-tuote valmisti aikanaa aika hiottua versiota. Vähän eri mallia on verkkoäes (tää oli sitten mainos), jolla on omat hyvät ja huonot puolensa.
petri
-
Rikkaäkeitä on myös muunlaisia kun pienviljelijän listaamat pitkäpiikkiäkeet (ml. Hatzlenbichler), kotimaassakin Rantsilan Rako-tuote valmisti aikanaa aika hiottua versiota. Vähän eri mallia on verkkoäes (tää oli sitten mainos), jolla on omat hyvät ja huonot puolensa.
Niin, selvyyden vuoksi: pienviljelijä yritti vaan sanoa, ettei hatzenbichler ole suinkaan rikkaäkeiden "alma mater". On köckerlingit, einböckit jne, tai vaikkapa tanskalainen doublet record:
http://www.he-va.com/index.php?page=4&id=59
Kotimaiset, rakoa myöten, ovat olleet lähinnä "kotimaisia". Rako kylläkin parhaasta päästä.
Verkkoäes on tuo vanhoista maatalousoppikirjoista tuttu "tuhatpiikki", jota (hevosvetoisena) voitiin käyttää kahdella tavalla: joko toisiinpäin pitkäpiikkisenä tai käännettynä toisiinpäin, hieman lyhyemmänpiikkisenä (tämä muuten EI ollut mainos).
Nothing new under our common sun...
-
Taitaa olla paree hoitaa täydennys kylvöt ihan kylvökoneella. Rapidistä laittaa pelkät siemenkiekot maahan, niin eiköhän se siitä. Muutenhan tuo rikkaäes on loistava henkiin herättäjä keväisin varmasti. Merkeistä en tiedä, mutta luulen saavani moisen lainaan naapurilta. Merkkiä en tiedä, mutta eiköhän se selviä. ;D
Tämä menee ihan offtopic, mutta paljonko sinimailasta kuuluu laittaa nurmiseokseen ja pitääkö heinän siemenien määrää tiputtaa?
-
Tämä menee ihan offtopic, mutta paljonko sinimailasta kuuluu laittaa nurmiseokseen ja pitääkö heinän siemenien määrää tiputtaa?
Pv voisi tätäkin selvittää paremmalla muistilla, mutta jotain 10-15 kg ha, ehkä mieluummin haarukan yläreunasta. Heinän siemeniä saman verran, suunnilleen pitäisi riittää? Ruokonata voisi olla kova kumppani, erityisesti toisessa sadossa mailanen tahtoo herkästi dominoida liikaa, jos pelkkää timoa kaverina.
petri
-
Tämä menee ihan offtopic, mutta paljonko sinimailasta kuuluu laittaa nurmiseokseen ja pitääkö heinän siemenien määrää tiputtaa?
Pv voisi tätäkin selvittää paremmalla muistilla, mutta jotain 10-15 kg ha, ehkä mieluummin haarukan yläreunasta. Heinän siemeniä saman verran, suunnilleen pitäisi riittää? Ruokonata voisi olla kova kumppani, erityisesti toisessa sadossa mailanen tahtoo herkästi dominoida liikaa, jos pelkkää timoa kaverina.
petri
Meinasin laittaa tilasiemen savimaan seosta. Timotei 25%, koiranheinä 35%, nurminata 30% ja englannin raiheinä 10%... Toinen vaihtoehto oli heidän ruokonata seos Timotei 70%, nurminata 10% ja Ruokonata 20%. Kumpi kuulostaa paremmalta?
-
Meinasin laittaa tilasiemen savimaan seosta. Timotei 25%, koiranheinä 35%, nurminata 30% ja englannin raiheinä 10%... Toinen vaihtoehto oli heidän ruokonata seos Timotei 70%, nurminata 10% ja Ruokonata 20%. Kumpi kuulostaa paremmalta?
Koiranheinän soveltuvuudesta en osaa sanoa, kun ei eteläisten savimaiden viljelystä ja niin muodoin koiranheinän viljelystäkään ole suuresti kokemuksia. Eli en osaa auttaa, nyt tarvitaan savimiehiä kehiin!
Petri
-
Meinasin laittaa tilasiemen savimaan seosta. Timotei 25%, koiranheinä 35%, nurminata 30% ja englannin raiheinä 10%... Toinen vaihtoehto oli heidän ruokonata seos Timotei 70%, nurminata 10% ja Ruokonata 20%. Kumpi kuulostaa paremmalta?
Koiranheinän soveltuvuudesta en osaa sanoa, kun ei eteläisten savimaiden viljelystä ja niin muodoin koiranheinän viljelystäkään ole suuresti kokemuksia. Eli en osaa auttaa, nyt tarvitaan savimiehiä kehiin!
Petri
Koiranheinä 50% Retu 25% Grindstad tai Tammisto2 25% toimii savimailla. Aivan pakko tehdä kolme satoa, lämpimänä vuonna ehkä neljä, ettei muutu "rukkiimpahnaks". Mitään Artturi-ennusteita ei kannata varrota vaan lämpimistä mäensyrjistä bongailla ekoja röyhyjä ja siitä alkuun. Tai lukea Agronetistä että Makella on eka kierros purkissa, niin siitä startti. Tähän mennessä ei yhtenäkään vuonna ole tullut kolmea hyvää, muttei myöskään kolmea huonoa satoa. Eli kohtalaisen viljelyvarma on ollut. Multamaalla alkaa kuulemma mätästyä vanhemmiten. Poudankestävyys on sitten vallan muuta kuin timoteivaltaisilla.