Kyllä tuo 2 t. e. pitänee keskimäärin paikkansa, mutta karjan jalostuksen eteneminen harkitulla alkionsiirrolla tuplaantuu perinteiseen sonnivalintaan  verrattuna. Luku lienee 1,7  - 2.0 välillä jolloin tuo uhrattu panostus ei niin suurelta enää tunnukaan.
Oleellista on isäntäväen näkemys halutaanko edetä niin että tulosta eläinaineksen parantumiseen näkyy vasta 10 v kuluttua vai
halutaanko tulosta jo 5 v kuluttua. Itse olemme valinneet nopeamman tien.  Nykyinen Gen. arvostelu on tässäkin suhteessa lahjomaton.
Sellaiset havainnot jotka tarkastelevat  vain yhtä jälkeläispolvea eivät ole riittäviä, koska perimässä on suurta vaihtelua. TÄMÄ TEKEE
JALOSTUKSESTA MIELENKIINTOISEN.

Yritetään uudesta aiheesta saada juttua näin lehmäihmisten kesken. Onko nuukuus vaikuttanut tehojalostukseenne, vai halutaanko olla kärkijalostajia vaikka se euroja haukkaakin. Meillä keskikokoisen karjan alilkioita kasvamassa 2-5 vuosittain ja kerran vuodessa oma huuhtelu.
Ostettu lähinna Hollolan huipuista. Genomien perusteella ainakin on menty eteenpäin ja todennäköisesti se näkyy kestävyytenä ja terveytenä tulevaisuudessa. Ja eihän maitotuotoksen nousu haittaa vaikkakin sen painoarvo ei ihan ensimmäinen ole.

On tullut näitä joskus itsellekin. Tuossa kivenheiton pääsä vähän vinksahtanut vanhaisäntä käsittääkseni. riemuitsee jäynistä.
Pahimmat olleet sorvinlastut viljan joukossa, en viitsi päätäni vaivata, hankin magneetin ja siinähän sitä oli lusikkakaupalla kiertynyttä terästä.
Tärkeintä varmaan ettei itse menetä yöunia näitä miettiessä. Emännälle en kaikista kehtaa edes kertoakaan.
Yhtenä vuonna oli puimurin polttoaineen joukossa käärintäkalvoa iso pala ja putki tukossa ym ym.
Tsemppiä teille toisille vastaavissa tilanteissa.

Onko muilla ollut Rai... vasikkarehujen kanssa ongelmia, nimittäin heinäkuusta alkaen meillä on ollut ongelmia useilla vasikoilla juottoaikana kun siirrytään väkirehuun vaiheittain. Käsittämätön ripulointi ja huonokuntoisuus vaivaa, eikä pv kasvuja ole kuin 850 g/pv.
Sonta on ruskehtavaa väkirehusontaa mutta liian löysää. Koskenkorvan tehtaan edustaja laski lehmille tarjousta ja puheeksi tuli tuo vasikkaongelma. Ota säkki kokeeksi, ja ihmettä, kaksi päivää ja ripuli oli poissa. Nyt on lavallinen ALKUREHUA käytössä ja kaksi viikkoa kokemusta ja hyvin menee. Voiko rehujen erot olla näin merkittäviä. Hinta täydellä lavalla 30 % edullisempi.

Onnittelut Tiimo sinunlaisia raatilaisia lisää on täällä valituksia kuultu IHAN RITTÄVÄSTI.
Tärkeä kertoa onnistumisista ja epäonnistumisiin yleensä selvä syy. Keskusteluissa voitaisiin analysoida syitä kulloiseenkin tapaukseen.
Laitetaan vähän rimaa korkeammalle näilläkin palstoilla niin voin nuorelleväelle vinkata palstoista, itkuvirsiä ei nuorille.

Mielestäni parsien olosuhteet vaikuttavat eniten kunhan lypsykoeidenn kunto on ensin tarkistettu. Toisinaan soluttelu koettelee kärsivällisyyttä ja paraskin eläin on joskus laitettava teuraaksi jos se tartuttaa muita,  eikä saada umpeen. Jokainen tila tekee omia valintoja hoitojen ja poistojen kanssa. Tilanteeseen paneutuva eläinlääkäri on toisinaan verraton apu.

Kirjoitelkaa miten -15 vuoden korjuu onnistunut. Itsellä 3 vuosi ja ei huono. Kasvuaika  venyi 2 vk kevätvehnää pidemmäksi (marble), ja
vasta pakkaset kuivattivat ylemmät palot. Kas kummaa puinti onnistui ihmeen mallikkaasti ja kuivuriin kuivaa viljaa mukaan ja 10 t kulutua oli valmista, niin olihan se pysäyksissä  välillä 2 t, jotta kosteus tulisi pavun pintaan. Itävyyttä tuskin tämän vuoden sadossa on, mutta edellisin vuoden siementä kylvöön -16keväällä. Lehmien ruokinnassa hyvä valkuaislisä. Täytyisi saada viljatilojen kanssa tuotantosopimuksia noin niin kuin  sellaisilla joila ei halua opetella uuden kasvin viljelyä.

Esitän mielipiteeni 5 v käyttäjänä ja monipuolisena sellaisena. Mm rehupaalit ja leikkurit siilon sotkeminen eniten klapikauppaan liittyvät työt.
Laakasiilo elementti siirto (4 tn), soran kuormaus suoraan rinteestä seulan kautta kärryyn ( 1000 m3). Viimeksi peltokivien kantaminen
ojantaakse metsään. Rakennustöissä sekä nostolava että n. 10 m nostokurki. Koneen omapaino 9 tn ja kaksijatkoinen. Merkki ja malli
tällä hetkellä Hankkijalla, meidän kone uitettu UK. Niin se hinta 2000 ha ajaettu 5 v ikää 33.000  €, vetokoukkua ei ole ja tarve olisii niin vähäinen etten ole rakentanut.  Työlaitteita rakennettu 2 kauhaa paalipihti rehuleikkuri työlaiteadapteri-euro sekä rakennustöitä varten
nostopuomi. Suursäkkejä kantaa 650 kg x 4 kpl, kuka tarvii jutuisampaa lannoitteen levittämistä.

Mielenkiintoista tuossa edellinen kirjoitti verrattain ison karjan ruokinnasta (120 lehmää laskin), onnistuisiko  väkirehun jakaminen
säilörehun joukossa. Voisiko  jakaa esim.litisteviljan rehun päällä tasaiseksi laitettuna ja täydennys teolliset rehut kioskeilla tai lypsyrobotilla.
Jakamisen tarkkuus varmaan eri luokkaa kuin seosrehulla, mutta turha jauhaminen jäisi pois. entä riittääkö koneen hydrauliikan teho purkuruu-
vin pyörittämiseen, menisi tuo litistevilja paremmin sekaisin

Kirjoitelkaa kokemuksia siilorehun jakamisesta pihattoon. Itsellä 2. kk laakasiilosta menossa ja vielä menetelmät hakusessa.
Olen katsellut Dople Varmoa, mutta talviliukkaalla ei taida liikkua siilolle asti, olisko siihen kolmipuyöräveto tai muuta, koko olisi
sopiva 45 lehmän karjassa.  Dieseli lienee ainoa järkevä vaihtoehto. Miten varma toimimaan kun lomittajat kuskeina.
Siilosta lohkaistut palat voisi olla lavojen päällä niin ei tarvi siilolla käydä joka päivä, vaan ne otettaisiin kyytiin nostopiikeillä.

Rehhutehtaat ovat alkaneet valmistaa tilakohtaisia kivennäisreseptejä. Itseäni kiinnosti niin paljon etttä täin kaupat ensimmäisestä erästä  1 tn.
Valmistaja lisää seokseen biotiinia, seleeniä,E-vitam, Calsiumia, muuten normaali kivennäinen. Odotan tulevaa talvikautta ja tuloksia.
Tähän asti olen manuaalisesti sekoittanut  rehukioskilla mainitut aineosat. Kiinnostaako aihe ja tärkeint' onko kokemusta, toisaalta mainitussa mittakaavassa ei aiemmin ole ollut kaupan,

Älkää hyvät veljet särkekö hyviä myllyjänne  härkäpavulla on se niin kovaa tavaraa. Itselle yksi talvi riitti ja laitoimme 350 murskan kuivurilla papulaarin alle jossa se esimurskataan ja murskattu tavara sekoitetaasn kauran joukkoon jota 220  sitten edelleen pienentää navetan vintillä. Hernettä oli 10 v sitten ja se meni vielä 220 läpi tyydyttävästi.

Aloitan arasta aiheesta kun ole useilla lohkoilla ( kaura , vehnä) huomannut nautakarjan kuivalannalla olleen  sadon myöhästyttämisvaikutus. Kylmä  sateinn sää on käsittääkseni hidastanut  ravinteiden kiertoon tulemista. Satoa näyttäisi tulevan , mutta tuleentuminen venyy  ainakin yhden viikon normaalista. ei lantaa saaneista lohkoista.
Onko muilla vastaavia havaintoja, viljelyvyöhyke II.

Käsitelläämpä aihetta laajemmin.Oletteko myyneet tukioikeuksia ja vaikka aikaa on  7 pv ! ! keksitään
mahdollisuuksia hyödyntää itse vaikka tukikelpoista alaa ei tuettomana olekaan. Itse ajattelin etsiä pientilojen lohkoja jotka puskittuneet ja myydä omistajalle tukioikeudet ja ehkä onnistua saamaan näin
lohko vuokrauskelpoiseksi. Nyt mielikuvitus liikkeelle aikaa  7  pv ! !.

Vielä eräs nakökulma. Koska haluan kokopuuhaketta on ruuvissa oltava tilaa ,meillä neliöputkea. Tästä melkoisella varmuudella syy  Talkkarin takapaloihin. Pitkä piippu ja hyvin vetävä, ei auttanut savupeltin kuristus 2 m korkeudessa. Mutta . . . sitten valmistajan oivallus vetoa kuristettava aivan piipun päästä. Eli liuskekivi sulkemaan 40 % hormiaukosta piipun päässä. Viime syksynä nuohooja jätti kiven laittamatta takaisin enkä itse heti
huomannut niin seurauksena pari kolme pientä takapaloa. Kokeilkaapa itse jos liian vetävä piippu.