Ei se vaakatasojyrsinkään autuaalliseksi tee. Vähän on äestä tehokkaampi kokkareiden silpoja. Tai jos pahasti kokkareisesta maasta haluaa hienoa, on ajonopeus pidettävä miltei älyttömän hitaana. Minullakin oli vielä joitakin vuosia sitten kuivana vaikeasti muokkautuvia lohkoja. Valtava muutos parempaan on tullut luomun viljelykierron mukana jo heti ensimmäisen kierron kuluessa... Kannattaa mennä lapion kanssa pellolle ja kaivella monttuja ja pohtia, mitä voisi olla tehtävissä. Tukijärjestelmään sisältyy peltomaan laatutesti, joka minusta vähän vesitettiin, koska vaaditaan vain itsearviointilomake. Kannattaisi mennä tutkimaan varsinkin nuo altaiden pohja-alueet ja pahat kokkareikot ja tehdä ainakin kuoppatesti. Pientä viitettä ongelmasta antaa jo tuo "multavuudesta on turha puhuakaan".

Kannattaisiko laittaa ainakin noille avokesannoiksi ajatelluille alueille apila-ruokonata nurmi pariksi tai jopa kolmeksi vuodeksi, ba kysyä vaikka joku nurmijankkurilla ajamaan nuo alat ensi kesänä varovasti tuonne vain reiluun 25 sentin syvyyteen. Luulen, että vaikutus olisi dramaattinen. Sitten muutaman viljavuoden perästä nurmi uudelleen, ja jos vielä näyttää tarpeelliselle, uusi nurmijankkurointi nyt vähän syvemmälle. Veikkaan, että 5-10 vuoden kuluessa ei enää uskoisi maata samaksi.

Ne omat alueet, jotka vielä viisi vuotta sitten olivat hirveää kokkaretta, olivat viime keväänä jo hämmentävän paljon muuttuneet. Kokkareita oli vieläkin, mutta huomattavan vähän. Ajoitus ei ollut ainakaan ainoa vaikuttava tekijä.

Itse teen pienimuotoisia kuoppatestejä töiden lomassa satunnaisesti, kun tuntuu tauon paikalta. Mukavaa hyötyliikuntaa moneltakin kantilta.

Joo, tämä pelto oli sänkikesannolla ja kesällä vedettiin uudet salaojat vanhojen väliin. Aika monta allasta on nyt periaatteessa kuivattu uudella ojalla. Jonkun verran ehdin ja jaksoin kaivaa vanhojakin ojia esille ja tehdä lisää silmiä. Tämän vuoden olosuhteet ovat kuitenkin olleet aika haastavat. Talvella liettäviä vesisateita, raskasta peltoliikennettä, alkukesän luihin ja ytimiin asti porautunut kuivuus jne. Tässä joitakin tekijöitä. Mielenkiintoinen havainto on sekin, että kyntämisen jälkeen vesi ei kuitenkaan siirry joka paikassa uudelle ojalle asti. Maa ei ole sellaisessa tilassa, että kosteus tasapainottuisi. Nuo edellä luettelemani tekijät vaikuttaa. Sitten on yksinkertaisesti maaston muoto, tässäkin yksittäinen tölläs jolta laskee vesiä kaikkiin suuntiin, aiheuttaa sen, että väkisin jää jonnekin kulmaa, joka ahdistaa. Tulevina vuosina näkee paljonko ojituksesta oli apua ongelmiin. Katsotaan sitten mitä uusia toimenpiteitä keksitään. Nyt oli ajatuksena heittää tällainen syväjuurinen kasvi kehiin, josko se saisi painettua juurensa uusien ojien kohdalla mahdollisimman syvälle. Siitä jäisi sitten hiussuonia alaspäin pitemmäksi aikaa. Nämä viherlannoitusratkaisut toimii yleensä seuraavan vuoden, sitten ne on taas unohtuneet maan muistista. Parhaat kokemukset on edelleen kultivoinnista. Se on ollut paras konsti korjata maan rakennetta. Ja monttuja tosiaan tasaillaan, kun vaan täyttömaata jostain löytyy. Usein tuppaa vaan olemaan niin, että pienikin alue imee kymmeniä kuormia ja pelkillä piiriojilla ei pitkälle pötkitä...

Ei se vaakatasojyrsinkään autuaalliseksi tee.

Ei mut kyllä se kahdeksasta äestyskerrasta ainakin kuusi pois vie. Ihan sama onko 4 km/h tai 6 km/h asia joutuu kuitenkin paljon äjestystä nopeammin, ja ei tarvitse ryskiä tai heilua penkissä kuin joku räsynukke. Painava jyrsin, haineväjyrä ja teräväreunaiset hiukan ottavat piikit niin kuin Maschiossa, tulee hienoa jälkeä. Ainoa huonompi juttu on, että viivyttelin tuon hankkimista, sen jälkeen kun naapuri jyrsi meille sitkeän ohrapellon, olisi pitänyt silloin jo tajuta. No, sopivanhintaista ja riittävän kapeaa ei heti osunut kohdallekaan.

Jyrsimen tekemässä jäljessä on tasainen pohjamaa se olennainen, äkeellä voi pieniä niitä kokkareita sitten jo, kunhan pohjamaassa kiinni olevat lohkareet eivät enää revi ja riepottele äestä ylös alas sivuille.

Eli tasausäes tai joku lata, sitten jyrsintä ja jos haluaa viimeistellä niin voisi äestääkin siinä rinnalla. Yksi minkä myös havaitsin, on vähempi herkkyys pahnakasoille tai juurakoille.

Minusta ihan hyvä keksintö, mutta onhan meillä lautasäes, raskas joustopiikkiäes, Tume minipiikkiäes sekä muita kevyempiä maankuohkeuttimia eli hankmoja ja niin edelleen. Ei tuo jyrsin niistä huonoin ole, vaikkakin ensin vähän arastelin aloittaa, ei ollut käyttöohjekirjaakaan, paitsi löysin sitten netistä ulkomaankielisen. Öljyä laitoin, rasvasin kartaanin, jyrän päädyt, ja säätelin sitä jarrupalkkia, ja sittevvaan täysiä ajoin multakasaan niin että Foorti sauhusi. En tiedä, teinkö oikein, mutta fiiniä tuli ja polttoainetankki tyhjeni.

-SS-

Onko noissa Maazioissa paljon eroja keskenään, kun käytettynä niitä tuntuu olevan tarjolla todella paljon. Kvernelandi olisi varmaan laadukkaampi, mutta niitä ei montaa ole tarjolla.

Onko noissa Maazioissa paljon eroja keskenään, kun käytettynä niitä tuntuu olevan tarjolla todella paljon. Kvernelandi olisi varmaan laadukkaampi, mutta niitä ei montaa ole tarjolla.

Todennäköisesti osaa käytetty kovaa ja korkealla, eikä välttämättä siis niin laadukas kuin tuo Kverneland. Mutta tuokin yksilö oli Bondiolin joku 1700 Nm akselilla  ja putki mennyt aivan kieroon. Että on tehoja ollut. No, vaihtokoneena otti jonkun 19 tonnin Bigabin. Että on varmaan momenttia siellä vetokoneessa. Ajattelin, ettei tuo Foorti sitä enempää kierteelle saa. Eikä saanutkaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 22.08.16 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 22.08.16 - klo:09:57

Lainaus käyttäjältä: SKN - 22.08.16 - klo:09:56

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 22.08.16 - klo:09:55

Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.

Mikset sää kynnä?

Tämähän on kynnetty.

Jaa....

No mää jo ajattelin et olet vallan pimahtanu..

No ei kaukaa liippaa, on taas ollut niin vaikeaa, että viisainta olisi ollut jättää rukiit kauppaan.

Mää oon just tänään, vesisateessa, tehnyt saman päätöksen syysviljojen suhteen. Pesen huomen aamulla kylvökoneen ja laitan talviteloille... Mitä sitä turhaan itteään kiusaamaan, saman sadon kuin syysvehnästä, saa myös kevätvehnästä. Ja ennenkaikkea pienemmällä riskillä ja panoksilla, syysvehnä tarttee käytännössä neljä tautiruiskutusta kun kolme ei näköjään riitä. Kallista. Tai sitten herran haltuun, vain rikka-aine ja korrensääde kera tautiaineen

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 22.08.16 - klo:10:05

Lainaus käyttäjältä: SKN - 22.08.16 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 22.08.16 - klo:09:57

Lainaus käyttäjältä: SKN - 22.08.16 - klo:09:56

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 22.08.16 - klo:09:55

Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.

Mikset sää kynnä?

Tämähän on kynnetty.

Jaa....

No mää jo ajattelin et olet vallan pimahtanu..

No ei kaukaa liippaa, on taas ollut niin vaikeaa, että viisainta olisi ollut jättää rukiit kauppaan.

Mää oon just tänään, vesisateessa, tehnyt saman päätöksen syysviljojen suhteen. Pesen huomen aamulla kylvökoneen ja laitan talviteloille... Mitä sitä turhaan itteään kiusaamaan, saman sadon kuin syysvehnästä, saa myös kevätvehnästä. Ja ennenkaikkea pienemmällä riskillä ja panoksilla, syysvehnä tarttee käytännössä neljä tautiruiskutusta kun kolme ei näköjään riitä. Kallista. Tai sitten herran haltuun, vain rikka-aine ja korrensääde kera tautiaineen

Auts !

Minä kyllä myös pesin kylvökoneen jo  jonkin aikaa sitten, mutta vain siitä syystä, että rapsiapulannat olivat kovin kovettuvaa sorttia, ja säiliöön jäi sinne reikien väliin aika kasa ruostuttavaa materiaalia. Kohta ajetaan taas, oli tänä syksynä ihan mallikas syysviljan sadonkorjuuvuosi, eikäpä keväruis oikeasti ole kilpailija syysrukiille, varsinkin syysrapsia näkyy voivan laittaa syysruispeltoon, kevätrukiit lojuisivat sateiden armolla, jos olisi.

Syysvehnä - nojaa, kyllähän se kivaa on, kun vilja on jo tallessa, ja valkuaistakin on, kevätnisut vielä vihreitä, tokkopa kahteen viikkoon vielä valmistuu. Kerääjäkasvi on kyllä omiaan kevätviljalle, se antaa sen satasen, mutta jumittaa kyllä paljon helpommin siihen kevätviljaan jäämään sitten kanssa. Ohra nyt on semmoista kutinapulveria joo. Siis ohrahan on halvin vilja, suuri sato,  helppo viljeltävä, mutta aika elottomaksi maa menee sen kanssa.

-SS-

Onko noissa Maazioissa paljon eroja keskenään, kun käytettynä niitä tuntuu olevan tarjolla todella paljon. Kvernelandi olisi varmaan laadukkaampi, mutta niitä ei montaa ole tarjolla.

Molemmat on italialaisia, Kverneland on ex Maletti. Machiota myyty paljon pidempään varmaankin sentakia yleisempi. En usko merkkien välillä suurempaa laatueroa olevan. Machiolla DM huomattavasti järeämpi kuin DC. Meillä on naapurin kanssa yhteisenä DM 3500. Piikit joskus kuluu loppuun, muuta ongelmaa ei ole ollut. Ennen oli 300-22 Lely ja siinä kyllä riitti remonttia.

Ei se vaakatasojyrsinkään autuaalliseksi tee. Vähän on äestä tehokkaampi kokkareiden silpoja. Tai jos pahasti kokkareisesta maasta haluaa hienoa, on ajonopeus pidettävä miltei älyttömän hitaana. Minullakin oli vielä joitakin vuosia sitten kuivana vaikeasti muokkautuvia lohkoja. Valtava muutos parempaan on tullut luomun viljelykierron mukana jo heti ensimmäisen kierron kuluessa... Kannattaa mennä lapion kanssa pellolle ja kaivella monttuja ja pohtia, mitä voisi olla tehtävissä. Tukijärjestelmään sisältyy peltomaan laatutesti, joka minusta vähän vesitettiin, koska vaaditaan vain itsearviointilomake. Kannattaisi mennä tutkimaan varsinkin nuo altaiden pohja-alueet ja pahat kokkareikot ja tehdä ainakin kuoppatesti. Pientä viitettä ongelmasta antaa jo tuo "multavuudesta on turha puhuakaan".

Kannattaisiko laittaa ainakin noille avokesannoiksi ajatelluille alueille apila-ruokonata nurmi pariksi tai jopa kolmeksi vuodeksi, ba kysyä vaikka joku nurmijankkurilla ajamaan nuo alat ensi kesänä varovasti tuonne vain reiluun 25 sentin syvyyteen. Luulen, että vaikutus olisi dramaattinen. Sitten muutaman viljavuoden perästä nurmi uudelleen, ja jos vielä näyttää tarpeelliselle, uusi nurmijankkurointi nyt vähän syvemmälle. Veikkaan, että 5-10 vuoden kuluessa ei enää uskoisi maata samaksi.

Ne omat alueet, jotka vielä viisi vuotta sitten olivat hirveää kokkaretta, olivat viime keväänä jo hämmentävän paljon muuttuneet. Kokkareita oli vieläkin, mutta huomattavan vähän. Ajoitus ei ollut ainakaan ainoa vaikuttava tekijä.

Itse teen pienimuotoisia kuoppatestejä töiden lomassa satunnaisesti, kun tuntuu tauon paikalta. Mukavaa hyötyliikuntaa moneltakin kantilta.

Samaa mieltä. Kyllä se murustuminen maanrakenteesta lähtee eikä rajusta muokkaamisesta, harrastaa sitte luomua tai ei.

Maschio oli reilu 15 vuotta ja parasta siinä oli kova myyntihinta  Arvon ne näyttää säilyttävän vaikka ei sitä mun mielestä tavallisten kasvien viljelyssä tarvita. Kunnon äes riittää, ja jos ei riitä, on maassa vikaa eikä siihen jyrsinkään auta. Ja kyllä se jyrsinkin pomppii kun on isoja kokkareita, eikä auta haineväjyräkään. Ja pöllyttää kuivaa savea niin ettei ympärilleen näe. Vaikka kyllä maschio kova kone on. Ei siinä kytkimen kulumisen ja kapean työleveyden lisäksi muuta vikaa ollu. Mutta tarpeelliseksi sitä en nähny.

  Jos pakko olla puitava kasvi ,maan kuntoon saattamisessa ,niin vastaus on kumina ,on savikin muhua sen jäljiltä
monta vuotta.

Rukiin jäljiltä maa menee sileäksi vaikka verkkoäkeellä, ihan sama onko kuivaa tai märkää. Mutta kylvökone painuu holtittomasti, siinä on auttaa jos kerran lataa viilut sileäksi jollakin karhilla.

Ohra ja herne näyttävät olevan semmoiset lohduttomat kasvit, niiden kokkaroittava vaikutus on jostakin juurilimasta kiinni, mutta kuminakesannolle meinaan minäkin siis laittaa vähän, ihan vaan kuminan lisäämiseksi. Jos haluan pehmittää maat, käytän ruista, koska siitä saa helposti myytävää. Ja rukiin jälkeen voi jatkaa rapsilla. Ja sitten syysvehnällä. Ja sitten jotakin kevätviljaa.

-SS-

Se on toi kyrsimellä ajo löpöä kuluttavaa puuhaa. 10-vuotta sitten tarkat multamiehet liittivät jyrsimeen kylvökoneen. Nyt ei näy missään moisia yhdistelmiä. Joku pilkunnylpyttäjä voi tahita savikkamaata tai syysviljamaata.

Se on toi kyrsimellä ajo löpöä kuluttavaa puuhaa. 10-vuotta sitten tarkat multamiehet liittivät jyrsimeen kylvökoneen. Nyt ei näy missään moisia yhdistelmiä. Joku pilkunnylpyttäjä voi tahita savikkamaata tai syysviljamaata.

Olen suunnitellut palauttaa jyrsimen sivupyöräkoneen eteen ensi kevääksi, olisiko ollut 2009 viimeksi käytössä. Pitäähän ne rapiittioraat jotenkin saada peitottua. Savimaalla jyrsinkylvön orastumislaatuun on useimpina keväinä vaikea muilla metodeilla päästä.

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 22.08.16 - klo:12:50

Samaa rautaa on Farin vetohammaspyörä ja akseli jos oikeen muistan.Vetoakseli lähtee vaihdelaatikosa vetämällä. Laakeri ollut palasina ja ajoa jatkettu?

Juu oli samaa rautaa koko homma. Laakeri täysin ehjä. Akselin päässä oleva hammaspyörä kulunut ja isommasta pyörästä palasia pois. sain purkaamolta minulle uuden.

Mitä maksoi hammaskehä? Ja oliko sulla vanne, mihin hammaskehä pultataan kiinni, mennyt rikki?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 22.08.16 - klo:22:45

Se on toi kyrsimellä ajo löpöä kuluttavaa puuhaa. 10-vuotta sitten tarkat multamiehet liittivät jyrsimeen kylvökoneen. Nyt ei näy missään moisia yhdistelmiä. Joku pilkunnylpyttäjä voi tahita savikkamaata tai syysviljamaata.

Olen suunnitellut palauttaa jyrsimen sivupyöräkoneen eteen ensi kevääksi, olisiko ollut 2009 viimeksi käytössä. Pitäähän ne rapiittioraat jotenkin saada peitottua. Savimaalla jyrsinkylvön orastumislaatuun on useimpina keväinä vaikea muilla metodeilla päästä.

hyvät oraat tulee silloin, kun kosteus on juuri sopiva kylvöille. Ne lohkot on ongelmallisia joissa kosteusolosuhteet vaihtelee, liian kuivasta tai märästä ei tule mitään. Jos kiirehtii, jää pohja epätasaiseksi...samoin oraat. Jyrsi muuten hakkaa monet äestyskoneet, eikä kuormita maata kun teho menee rattaita pitkin, eikä vetävät pyörät tiivistä.

niin ja rapiittimiehiä tällä palstalla ihaillaan, jyrsinkylväjät taas on "pilkunnylpyttäjiä"

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 23.08.16 - klo:00:03

Lainaus käyttäjältä: SKN - 22.08.16 - klo:22:45

Se on toi kyrsimellä ajo löpöä kuluttavaa puuhaa. 10-vuotta sitten tarkat multamiehet liittivät jyrsimeen kylvökoneen. Nyt ei näy missään moisia yhdistelmiä. Joku pilkunnylpyttäjä voi tahita savikkamaata tai syysviljamaata.

Olen suunnitellut palauttaa jyrsimen sivupyöräkoneen eteen ensi kevääksi, olisiko ollut 2009 viimeksi käytössä. Pitäähän ne rapiittioraat jotenkin saada peitottua. Savimaalla jyrsinkylvön orastumislaatuun on useimpina keväinä vaikea muilla metodeilla päästä.

hyvät oraat tulee silloin, kun kosteus on juuri sopiva kylvöille. Ne lohkot on ongelmallisia joissa kosteusolosuhteet vaihtelee, liian kuivasta tai märästä ei tule mitään. Jos kiirehtii, jää pohja epätasaiseksi...samoin oraat. Jyrsi muuten hakkaa monet äestyskoneet, eikä kuormita maata kun teho menee rattaita pitkin, eikä vetävät pyörät tiivistä.

niin ja rapiittimiehiä tällä palstalla ihaillaan, jyrsinkylväjät taas on "pilkunnylpyttäjiä"

Millä se jyrsin sitten liikkuu jos ei vetävillä pyörillä??

Kuiva savi, tuulinen päivä ja jyrsin. Paljoks maasta irtoo pölynä kaikkee taivaan tuuliin?