yks tuttu oli syksyllä ollau siirtämässä kuormia pellolla ja sano että olipa kuormia...   

10ha pellolta 200 hehtoo?

25,9 oli hybridirukiin kosteus kun muutaman tähkän keräsin ja löin mittariin. Jos vaikka viikonloppuna antais puida pienen testierän.

25,9 oli hybridirukiin kosteus kun muutaman tähkän keräsin ja löin mittariin. Jos vaikka viikonloppuna antais puida pienen testierän.

Puimurilla jos olisit ottanut koepalan, kosteus olisi ollut 36,7%

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 09.08.16 - klo:09:55

25,9 oli hybridirukiin kosteus kun muutaman tähkän keräsin ja löin mittariin. Jos vaikka viikonloppuna antais puida pienen testierän.

Puimurilla jos olisit ottanut koepalan, kosteus olisi ollut 36,7%

Jos nelipuurolla oli ulkolämpömittari ja Köntsäksellä kuumemittari

Koittakaa nyt taas olla hosumatta. Antakaa valmistua rauhassa vaan pellolla. Tulee halvemmaksi ja laatu paranee..

Minä hosuin. Puin Reetat pois eilen ja tänään. Puintikosteus 23-25. Kuulin Itä-Suomessa Reettaa itäneen tähkiin, niin puin varmuuden vuoksi pois, kun oli vielä kunnollista.

Minä hosuin. Puin Reetat pois eilen ja tänään. Puintikosteus 23-25. Kuulin Itä-Suomessa Reettaa itäneen tähkiin, niin puin varmuuden vuoksi pois, kun oli vielä kunnollista.

Joo tutulla viljelijällä Reetta iti tähkiin. Viimeiseen kahteen viikkoon tullut varmaan 100mm vettä ja lämpöä 20 paikkeilla..

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 09.08.16 - klo:20:48

Minä hosuin. Puin Reetat pois eilen ja tänään. Puintikosteus 23-25. Kuulin Itä-Suomessa Reettaa itäneen tähkiin, niin puin varmuuden vuoksi pois, kun oli vielä kunnollista.

Joo tutulla viljelijällä Reetta iti tähkiin. Viimeiseen kahteen viikkoon tullut varmaan 100mm vettä ja lämpöä 20 paikkeilla..

Mikäs ihme se on kun oljentuottokasvi ruis ottaa jo yökasteestakin osumaa sakolukuunsa.

Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?

Hybridit kestävät sateita merkittävästi paremmin. Reetassa, kuten Riihi ja Anna-rukiissa (myös Elvissä) on se ainoa haittapuoli, että jos lakoutuu vähänkin, on sakolukuongelmia tiedossa. Lakoutuneet paikat kypsyvät aikaisemmin ja ovat hitaampia  kuivumaan kasteen jälkeen.

Vaatii siis hiukan hermoja ja myös toiveikasta asennoitumista, vaikka pikamittaus näyttää 25%. Usein puimakoneesta tullessa kosteus on alempi kuin käsinkaapaisukokeella, ei ylempi.

En ole "raakana puimista" koskaan katunut, viivyttelyä enemmänkin. Omat hybridit puin hieman raakana pois, kun naapurien rynnistys pellolle laukaisi lähtökuumeen itselläkin. Kylmäilmalaarissa kuitenkin vihreät vähenevät ja suurin kasvukosteus haihtuu puhalluksen mukana pois.

Urho ja Arktika syysvehniä ovat puineet pois, pölyä tulee ja satoakin paljon. Näytteitä on maatalouskaupassa jo aikamoinen vuori. Eli hyvin valmistuvat viljat, ja elokuun kosteiden sadepäivien jälkeen seuraa poutainen syyskuu, viimeistään lokakuu niin kuin monesti ennenkin.

Kyllä mämmiruis ja matalan sakoluvun ruis nykyään varmaan kauppansa tekee, ennen vanhaan oli tosiaan niin, että jos ruis iti tähkään, polttaa se laiho kannatti ennen kuin puida, kun olivat niin tarkkoja viljanostajat leipälaadusta.

-SS-

Hybridit kestävät sateita merkittävästi paremmin. Reetassa, kuten Riihi ja Anna-rukiissa (myös Elvissä) on se ainoa haittapuoli, että jos lakoutuu vähänkin, on sakolukuongelmia tiedossa. Lakoutuneet paikat kypsyvät aikaisemmin ja ovat hitaampia  kuivumaan kasteen jälkeen.

Vaatii siis hiukan hermoja ja myös toiveikasta asennoitumista, vaikka pikamittaus näyttää 25%. Usein puimakoneesta tullessa kosteus on alempi kuin käsinkaapaisukokeella, ei ylempi.

En ole "raakana puimista" koskaan katunut, viivyttelyä enemmänkin. Omat hybridit puin hieman raakana pois, kun naapurien rynnistys pellolle laukaisi lähtökuumeen itselläkin. Kylmäilmalaarissa kuitenkin vihreät vähenevät ja suurin kasvukosteus haihtuu puhalluksen mukana pois.

Urho ja Arktika syysvehniä ovat puineet pois, pölyä tulee ja satoakin paljon. Näytteitä on maatalouskaupassa jo aikamoinen vuori. Eli hyvin valmistuvat viljat, ja elokuun kosteiden sadepäivien jälkeen seuraa poutainen syyskuu, viimeistään lokakuu niin kuin monesti ennenkin.

Kyllä mämmiruis ja matalan sakoluvun ruis nykyään varmaan kauppansa tekee, ennen vanhaan oli tosiaan niin, että jos ruis iti tähkään, polttaa se laiho kannatti ennen kuin puida, kun olivat niin tarkkoja viljanostajat leipälaadusta.

-SS-

Ennen se menni viinateollisuudelle, se sakoluvuton ruis.

Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?

Mihin muuten nykyään viedään DON-huonot homeiset toksiinikahukaurat? Metsään? 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.08.16 - klo:08:49

Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?

Mihin muuten nykyään viedään DON-huonot homeiset toksiinikahukaurat? Metsään? 

En tiedä. Hukkakaurassa kun ei noilla ole väliä.
Puma Extra ja Axial ja Broadway tehoavat hukkakauratoksiineihin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.08.16 - klo:08:49

Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?

Mihin muuten nykyään viedään DON-huonot homeiset toksiinikahukaurat? Metsään? 

Ei ole kokemusta itsellä mutta kylvä-unohda-pui joskus-tyyppisillä tiloilla ovat vieneet lämpökeskukseen nimellistä korvausta vastaan.

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 10.08.16 - klo:10:11

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.08.16 - klo:08:49

Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?

Mihin muuten nykyään viedään DON-huonot homeiset toksiinikahukaurat? Metsään? 

Ei ole kokemusta itsellä mutta kylvä-unohda-pui joskus-tyyppisillä tiloilla ovat vieneet lämpökeskukseen nimellistä korvausta vastaan.

Vaikka haluaisit uskotella omaehtoisen kemikaalitaistelun aina
johtavan toksiinivoittoon, ei sillä juuri voi 100% suojaa saada.
Kukkimisen aikaiset säät ratkaisevat enemmän kuin Proline-ruiskutukset.
Siemenen koko ja lajittelun tehokkuus ratkaisee enemmän kuin
peittaus. Peittauksella on saatu jopa DON arvot kohoamaan, koska
saastunut siemen itää peittaamisen ansiosta, mutta sisältää taudin alun.

Jotkut lajikkeet ovat arempia kuin toiset. Siis kertaluokkaeroja. Tästä ei
välttämättä haluta pitää suurta ääntä, koska uusien satoisien lajikkeiden
takaisinmaksu on vaativaa, lajikkeet pitää saada kaupaksi innokkaille
ainakin muutaman vuoden ajan, ja ainahan viljelijä voi sitten
viljanvastaanotossa syyttää itseään, että olisinpa ruiskuttanut 2 päivää
aikaisemmin, tai kaksi päivää myöhemmin, tahi kolme kertaa kahden sijasta ja ja ja

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.08.16 - klo:10:15

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 10.08.16 - klo:10:11

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.08.16 - klo:08:49

Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?

Mihin muuten nykyään viedään DON-huonot homeiset toksiinikahukaurat? Metsään? 

Ei ole kokemusta itsellä mutta kylvä-unohda-pui joskus-tyyppisillä tiloilla ovat vieneet lämpökeskukseen nimellistä korvausta vastaan.

Vaikka haluaisit uskotella omaehtoisen kemikaalitaistelun aina
johtavan toksiinivoittoon, ei sillä juuri voi 100% suojaa saada.
Kukkimisen aikaiset säät ratkaisevat enemmän kuin Proline-ruiskutukset.
Siemenen koko ja lajittelun tehokkuus ratkaisee enemmän kuin
peittaus. Peittauksella on saatu jopa DON arvot kohoamaan, koska
saastunut siemen itää peittaamisen ansiosta, mutta sisältää taudin alun.

Jotkut lajikkeet ovat arempia kuin toiset. Siis kertaluokkaeroja. Tästä ei
välttämättä haluta pitää suurta ääntä, koska uusien satoisien lajikkeiden
takaisinmaksu on vaativaa, lajikkeet pitää saada kaupaksi innokkaille
ainakin muutaman vuoden ajan, ja ainahan viljelijä voi sitten
viljanvastaanotossa syyttää itseään, että olisinpa ruiskuttanut 2 päivää
aikaisemmin, tai kaksi päivää myöhemmin, tahi kolme kertaa kahden sijasta ja ja ja

-SS-

Ainakin Steinar on herkkä toksiineille, samoin jotkut norjalaiset jalosteet, esim. Avetron, kun taas Ringsaker ei ole. Oli tutkitti tuota eri lajikkeiden toksiiniherkkyyttä, oli muistaakseni maatilan pirkassa tuo juttu, kuumaa kamaa.....Boreal on tietysti semmonen jumala, ettei sen lajikkeita saa saattaa huonoon valoon, mutta eihän borealin lajikkeissa koskaan mitään ongelmia voi olla, koska ne on suomessa suomalaisiin olosuhteisiin jalostettu, eiks niin?