Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ohrapellonpoika - 10.06.15 - klo:08:40
-
Kostea apulanta teki tepposet eikä juossutkaan vantaista niinkuin piti.MItä tuotetta lähtisitte ruiskuttamaan vehnälle,että typen puutosta saisi korjattua?Ajattelin ajaa pelkästään yhdellä aineella ennen varsinaista rikkaruiskutusta.
-
eikös tuo yaran thiortac taijotainsinnepäin ole typpi ja rikkilannos? ainakin ite ajelin viime kesänä tuota nurmille ja hyvin tehos.. huomas hauet kasvustossa jälkeen.
-
Yaran typpiliuosta ruiskulla tai viskalla salpetteriä tai can 27.
-
Viskalla puuttuvat lannoitteet vaan perään. Tietysti määrästä riippuen ajankohtaan kannattaa kiinnittää huomiota. Itse sain aikanaan vehnän valkuaisen ylös, kun levitin osan typestä tähkän esilletulon aikaan. Jos puutos on todella suuri, kannattaa lannoite levittää heti. Olikohan se niin, että versomisvaiheessa annettu lisälannoite vaikuttaa enemmän jyvälukuun, tähkälle annettu enemmän jyväkokoon ja valkuaiseen. Aiemmin asia oli hallussa, nyttemmin ei enää ajankohtainen.
-
Viskalla puuttuvat lannoitteet vaan perään. Tietysti määrästä riippuen ajankohtaan kannattaa kiinnittää huomiota. Itse sain aikanaan vehnän valkuaisen ylös, kun levitin osan typestä tähkän esilletulon aikaan. Jos puutos on todella suuri, kannattaa lannoite levittää heti. Olikohan se niin, että versomisvaiheessa annettu lisälannoite vaikuttaa enemmän jyvälukuun, tähkälle annettu enemmän jyväkokoon ja valkuaiseen. Aiemmin asia oli hallussa, nyttemmin ei enää ajankohtainen.
Noin juuri.
Viime yönä kevätvehnille eka kierros eikä vaaleutta ollut havaittavissa kuin ilman fosforia ja kalia jääneessä pellon osassa, loppui apulanta vähän kesken ja täytin koneen seuraavalle pellolle tulevalla saltulla. Radikaali on ero kasvustossa, vaikka typpeä tuli hieman enemmän kuin muuhun peltoon.
Kaikki vehnät sai Mangozinia sekä hieman typpiluosta, mangaanin puute selkeä sekä typpeä huijaamaan kasvia. Luulee olevansa (kylmässä) paratiisisisa, lisää jyvälukua halvalla :)
-
Viskalla puuttuvat lannoitteet vaan perään. Tietysti määrästä riippuen ajankohtaan kannattaa kiinnittää huomiota. Itse sain aikanaan vehnän valkuaisen ylös, kun levitin osan typestä tähkän esilletulon aikaan. Jos puutos on todella suuri, kannattaa lannoite levittää heti. Olikohan se niin, että versomisvaiheessa annettu lisälannoite vaikuttaa enemmän jyvälukuun, tähkälle annettu enemmän jyväkokoon ja valkuaiseen. Aiemmin asia oli hallussa, nyttemmin ei enää ajankohtainen.
Noin juuri.
Viime yönä kevätvehnille eka kierros eikä vaaleutta ollut havaittavissa kuin ilman fosforia ja kalia jääneessä pellon osassa, loppui apulanta vähän kesken ja täytin koneen seuraavalle pellolle tulevalla saltulla. Radikaali on ero kasvustossa, vaikka typpeä tuli hieman enemmän kuin muuhun peltoon.
Kaikki vehnät sai Mangozinia sekä hieman typpiluosta, mangaanin puute selkeä sekä typpeä huijaamaan kasvia. Luulee olevansa (kylmässä) paratiisisisa, lisää jyvälukua halvalla :)
Solatrel sekoitettavuus Mangozinin kanssa? Typpiliuosta ajattelin ekana kaveriksi, mutta sitäkään ei missään oo sanottu, sopiiko vai ei?
Solatrel 10l/ha + typpiliuos 10l/ha, muuttuisi väri noissa fosforin ja kalin osalta puutosta kärsivissä.
Kävin kattomassa isohkolla ohralohkolla oliko yks säkki Can+s vai 23-4-8 kuten olisi pitänyt olla. Cemagrolla olivat pakanneet viime vuonna osan CAN+s lantaa noihin 23-4-8 pusseihin, pienellä tussilla merkintä säkkiin. Ylivuotiseksi jäi hieman, ja tuo tussin jälki oli lähes haihtunut, meni epäilyksen ja kasvuston värin perusteella yks säkillinen väärää lantaa >:(
Hailakkaa pinta-alaa noin 1.5ha parhailla pelloilla, nuo voisi käydä nyt myrskyssä, vesisateen jälkeen, ruokkimassa ruiskulla kun ovat lähellä. Kun vain tietäisi mitä laittaa, rikkaruiskutus tulee koko lohkolle heti säiden salliessa ja silloin koko lohkolle Mangozin+ hieman typpiliuosta.
-
"Käytin edullista apulantaa ja säästin" ;D
-
"Käytin edullista apulantaa ja säästin" ;D
Naulan kantaan :) Saihan noissa toki mukana normaalia isompaa ryyniä, jos se kompensois halpaa hintaa. CAN+s oli ok. tavaraa.
-
"Käytin edullista apulantaa ja säästin" ;D
Onko se sitten niin edullista. Autokuormassa hintaero NK:ssa Cemagro ja Yara oli alle satasen...
-
"Käytin edullista apulantaa ja säästin" ;D
Onko se sitten niin edullista. Autokuormassa hintaero NK:ssa Cemagro ja Yara oli alle satasen...
Joo joo. Oot Corollalla hakenut apulantoja. ;D
-
Kostea apulanta teki tepposet eikä juossutkaan vantaista niinkuin piti.MItä tuotetta lähtisitte ruiskuttamaan vehnälle,että typen puutosta saisi korjattua?Ajattelin ajaa pelkästään yhdellä aineella ennen varsinaista rikkaruiskutusta.
Pintalevitin. Riippuen tietenkin puutoksen määrästä.
Tommonen UANikin saattais sitten riittää.
http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=9
-
"Käytin edullista apulantaa ja säästin" ;D
Onko se sitten niin edullista. Autokuormassa hintaero NK:ssa Cemagro ja Yara oli alle satasen...
Joo, ei ollu isoja eroja tän vuoden lannoille, tai ei ainakaan riittäviä...
Juu, ja saa sekoittaa Solatrel+typpiliuos, mangozin no no... :)
Tuossa kuvaa mihin tarkoitus ajaa, väriero on melkoinen vaikka tää vaaleampi on saanut enemmän typpeä 27 vs. 23 per 100kg.
(http://i7.aijaa.com/t/00017/13865752.t.jpg) (http://aijaa.com/BgDjyp)
Tässä hetki sitten otettu kuva Wellamo-vehnästä, seuraavalle lohkolle tuli salttua joten viimeisen koneellisen tuli hiukan väärää apulantaa. Radikaali on erotus...
(http://i11.aijaa.com/t/00794/13865876.t.jpg) (http://aijaa.com/9QkSin)
-
ja sitten net sanoo että pelkällä saltullakin kasvaa! on aika iso ero noissa kasvustoissa.
-
Yllättävän pieni muutos lämpötilassa vaikuttaa siihen paljonko maassa olevasta fosforista on kasvin käytettävissä. Maan PH ollessa 6,5 +16 lämpötilassa ei käyttökelpoista ole kuin 40%, +18 asteessa melkein 70%
-
Yllättävän pieni muutos lämpötilassa vaikuttaa siihen paljonko maassa olevasta fosforista on kasvin käytettävissä. Maan PH ollessa 6,5 +16 lämpötilassa ei käyttökelpoista ole kuin 40%, +18 asteessa melkein 70%
Niinpä, ja kun viime päivinä on ollut reilua kymppiä... Tää on ihan normia täällä perämeren rannikolla, keväät on viileitä kun mereltä puhaltaa, starttifosforilla todella suuri merkitys vrt. lämpöisemmät maat.
Täällä ei ole tainnut omassa mittarissa 20 astetta rikkoontua, koko keväänä. Yli 15 on ollut lämmin päivä. Silti Toukokuu jopa hiukan pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi, johtuu pilvisyydestä ts. öisinkin ollut "lämmintä" eikä yöpakkasia koko kuussa.
-
on sulla komiat pellot 8) 8) 8) 8)
-
Jännästi näkee pellon kulmissa tms. missä on kaarrettu kone maassa kuinka ravinteet liikkuu huonosti. Kylvövantaat kun oikaisee kaartaessa on joka toinen kylvörivi tumman vihreä osuessaan lannoiteriville ja joka toinen haalea. En ole aiemmin tuollaista ilmiötä huomannut.
Samoin näkyy vehnämaassa kunka lannoitevantaan jousen katkettua ajoin pari hehtaaria ilman yhtä vannasta. Lannoite putoaa letkusta samaan kohtaan kuin vantaasta mutta pintaan, nyt tuo kohta näkyy vaaleampana raitana.
-
ite huomasin saman tossa kaurahalmeessa kun jousi katkesi paskavantaasta ja en kehannu lähteä vaihtaan sitä kesken enää... ei viime vuonna tuollalailla huomannu eroa. mistä mahtaa johtua?
-
Jännästi näkee pellon kulmissa tms. missä on kaarrettu kone maassa kuinka ravinteet liikkuu huonosti. Kylvövantaat kun oikaisee kaartaessa on joka toinen kylvörivi tumman vihreä osuessaan lannoiteriville ja joka toinen haalea. En ole aiemmin tuollaista ilmiötä huomannut.
Samoin näkyy vehnämaassa kunka lannoitevantaan jousen katkettua ajoin pari hehtaaria ilman yhtä vannasta. Lannoite putoaa letkusta samaan kohtaan kuin vantaasta mutta pintaan, nyt tuo kohta näkyy vaaleampana raitana.
Sepä onkin tuossa ns. jaetussa lannoituksessa se ongelma; aikanaan kun sijoitus tuli käyttöön, sitä testattiin juurikin Lounais-Suomen savikoilla ja havaitiin huomattavasti parempi lannoitteen hyväksikäyttö verrattuna pintalevitykseen. Nyt sitten on taas ihan oikein laittaa kylpyammeen näköinen hökötys hytin katolle ja lannoittaa pintalevittimellä oraat.
Tuo keltainen raita pintaan kylvävällä syöttimellä on nähty jo vuosikausia sitten. Rakeet menevät syöttösuppilaon yli maahan, mutta vain maahan, ei mene viljalle se voima.
Ei koske Pohjanmaata, eikä Sisä-Suomea. Sielläpä vesi kihoaa lannoiterakeeseen altapäin, niin että ravinteiden oikein voi nähdä tiristen painuvan vettä tursuavaan maahan sisään.
-SS-
-
Jännästi näkee pellon kulmissa tms. missä on kaarrettu kone maassa kuinka ravinteet liikkuu huonosti. Kylvövantaat kun oikaisee kaartaessa on joka toinen kylvörivi tumman vihreä osuessaan lannoiteriville ja joka toinen haalea. En ole aiemmin tuollaista ilmiötä huomannut.
Samoin näkyy vehnämaassa kunka lannoitevantaan jousen katkettua ajoin pari hehtaaria ilman yhtä vannasta. Lannoite putoaa letkusta samaan kohtaan kuin vantaasta mutta pintaan, nyt tuo kohta näkyy vaaleampana raitana.
Sepä onkin tuossa ns. jaetussa lannoituksessa se ongelma; aikanaan kun sijoitus tuli käyttöön, sitä testattiin juurikin Lounais-Suomen savikoilla ja havaitiin huomattavasti parempi lannoitteen hyväksikäyttö verrattuna pintalevitykseen. Nyt sitten on taas ihan oikein laittaa kylpyammeen näköinen hökötys hytin katolle ja lannoittaa pintalevittimellä oraat.
Tuo keltainen raita pintaan kylvävällä syöttimellä on nähty jo vuosikausia sitten. Rakeet menevät syöttösuppilaon yli maahan, mutta vain maahan, ei mene viljalle se voima.
Ei koske Pohjanmaata, eikä Sisä-Suomea. Sielläpä vesi kihoaa lannoiterakeeseen altapäin, niin että ravinteiden oikein voi nähdä tiristen painuvan vettä tursuavaan maahan sisään.
-SS-
Mä oon kans aina ihmetelly tuota neuvoa levittää lisälantaa tähkävaiheessa vehnälle valkuaisen noston toivossa, jos on pitkä poutajakso levittämisrn jälkeen, niin luulis menevän hukkaan koko lannoitus.
-
Jännästi näkee pellon kulmissa tms. missä on kaarrettu kone maassa kuinka ravinteet liikkuu huonosti. Kylvövantaat kun oikaisee kaartaessa on joka toinen kylvörivi tumman vihreä osuessaan lannoiteriville ja joka toinen haalea. En ole aiemmin tuollaista ilmiötä huomannut.
Samoin näkyy vehnämaassa kunka lannoitevantaan jousen katkettua ajoin pari hehtaaria ilman yhtä vannasta. Lannoite putoaa letkusta samaan kohtaan kuin vantaasta mutta pintaan, nyt tuo kohta näkyy vaaleampana raitana.
Sepä onkin tuossa ns. jaetussa lannoituksessa se ongelma; aikanaan kun sijoitus tuli käyttöön, sitä testattiin juurikin Lounais-Suomen savikoilla ja havaitiin huomattavasti parempi lannoitteen hyväksikäyttö verrattuna pintalevitykseen. Nyt sitten on taas ihan oikein laittaa kylpyammeen näköinen hökötys hytin katolle ja lannoittaa pintalevittimellä oraat.
Tuo keltainen raita pintaan kylvävällä syöttimellä on nähty jo vuosikausia sitten. Rakeet menevät syöttösuppilaon yli maahan, mutta vain maahan, ei mene viljalle se voima.
Ei koske Pohjanmaata, eikä Sisä-Suomea. Sielläpä vesi kihoaa lannoiterakeeseen altapäin, niin että ravinteiden oikein voi nähdä tiristen painuvan vettä tursuavaan maahan sisään.
-SS-
Mä oon kans aina ihmetelly tuota neuvoa levittää lisälantaa tähkävaiheessa vehnälle valkuaisen noston toivossa, jos on pitkä poutajakso levittämisrn jälkeen, niin luulis menevän hukkaan koko lannoitus.
Mun mielestä rakeena annettu typpi tähkävaiheessa on liian myöhään..
Itte levitän vehnille T1 ja T2-ruiskutusten yhteydessä jaettuna lannoituksena NS-lannoitetta . Muille viljoille lisätyppi vain T1-ruiskutuksen kera.
Joo, toimi tosi hyvin Savon hiedoilla.... Näillä Kymen savilla eka vuosi oli ihan ok.. kun sadetta tullut sopivasti..
Venäjän lannoite ehkä nopeemmin sulavaa kuin Yara.. tänä vuonna NS-lannoite Yaran sulfan, aikaisemmin cemagroa ja sato +:aa ..