Lainaus käyttäjältä: traktorikuski - 09.11.22 - klo:10:49

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 08.11.22 - klo:22:02

^
Nyt on kyllä pakko vähän mainostaa parin sukulaispojan firmaa    .
Tuolta ainakin löytyy ratkaisuja sähkön jemmaamiseen:Cactos .
Toinen noista sälleistä teki oman sähköauton vuosia sitten,osti Teslan akut euroopasta ja istutti ne Toyota Previaan.Käy ja kukkuu tuo silmänilo  .

Mielenkiintonen aihe ja mukava kuulla suomalaisesta alan yrityksestä. Olisi vaan kohtuullista laittaa nettisivuillekin jonkinlaista tietoa hintahaarukasta eri kokoluokan laitteistoille. Pirautatko kaverille ja vinkkaa tänne vähän lisätietoa?

Noista sähköautoista en oikein näe sähkön hintahuippujen tasaajiksi. Nykyiset useimmat antaa yksivaiheista virtaa eli ei oikein sovi talon varavirtalähteeksikään ellei jatkojohdoilla kytke pakastimia tms. kriittistä. Akku sähköauton mukana on suhteettoman kallis kuluttaa jatkuvassa hintapiikkien tasaamisessa, siihen varmasti parempi joku tuollainen Cactosin ratkaisu.

En kyllä ymmärrä miksi isot sähkölaitokset ei hoitaisi akkuvaraamoja, miten tuon infran ripotteleminen yksityistalouksiin voisi olla edullisempaa? Eli arveluttaa miksi kotitalouden tai maatilan kannattaisi tuollaiseen investoida jos se ei ole kannattava isolle sähköyhtiölle?

Pitää soitella tai yrittää nähdä nuo veljekset jossain välissä....olisihan se hyvä jos jotain tarkempaa osviittaa sivuilta  saisi. Harvakseltaan nähdään niin ei nuo pahemmin huutele tekemisistään,aika menee koneella värkätessä.Isänsä poikia kaikki.

Lueskelin noita juttuja läpi, ja jossain sanottiin että liisaavat akun, 400 euron luokkaa kuukausi.

 Siitäpä laskemaan kannattavuutta, mikähän olisi realismia hintavaihtelulle vuorokauden aikana, vähintään viisinkertainen hinta päivä vrt. yö, keskimäärin?
Vaikkapa 20 senttiä voittoa, osto 5 senttiä vs. myynti 25 senttiä, tarkoittaa kympin vuorokausi 50kwh liikuttelulla. Entä latausaika, 3x35A sulakekoolla tuo em. 50kwh tulisi täyteen noin kahteen ja puoleen tuntiin karkeasti? Tästä tullaankin johtopäätökseen, että 30 vuorokautta em. oletuksilla tekee 300 euroa, vain satasen jää maksun puolelle   Sitten jos älylaite osaa ottaa pienempiäkin piikkejä talteen ja ulos, ehkä sillä pääsisi myös tienestille. Agrekaatin sijaisena hieno, kunhan sähkökatko ei osu hetkeen jolloin akku on lähes tyhjä 

Tuo akku olisi kova juttu näilläkin spekseillä, mikäli sillä saisi korvattua sulakekoon kasvun käytön ollessa rajua ja hetkittäistä.

Vieläkään en oo päässyt selvyyteen miksi kotitalous ostaa aurinkopaneeleita tms., kun voi ostaa samalla rahalla jotain helpompaa, myytävää ja yhtä tuottavaa tai jopa parempaakin. Eli osakkeita. Sama koskee tätä akkuhommaakin, järkeviä laskelmia odotellessa. Tuo edellä ollut oli vain karkeaa yleistystä saatavilla olevilla tiedoilla ja sähkön hinnan vaihtelulla yö/päivä aikana.

Trimble Gfx-750 on opastuskäytössä 10 " näytöllä, enkä kyllä sen pienempää näyttöä suosittele kenellekään.

Sitten ihan toinen juttu: Tietääkö joku, saako Nova combin tietokoneen yhdistettyä Trimbleen siten, että maalaus loppuisi opastimen näytöllä silloin, kun kylvökoneen tietokone näyttää/tietää koneen olevan ylhäällä?

Tottakai saa, kun tietää mihin johtoon se tieto tulee. Eli välikaapelilla, kuten mulla oli Amazonen ruiskusta tieto milloin ruiskutetaan ja kuinka leveästi. Fiksu tekee tuon itse, jos on sähköpuolen taitoja ja sopivat liittimet, mutta helpoin homma kun soittaa tehtaalle ja kysyy. Tai sitten Amazonen tietäjältä eli Korhosen Ollilta Hankkijalta, tieto tulee ku apteekin hyllyltä 

Mitä noita peltoja on joskus katsellut tarkemminkin, niin satotasot ovat vaihdelleet eniten sen vuoksi, mitä ratin ja penkin välistä löytyy. Ja sitten seuraavan haasteen asettaa maalajit ja peltojen vesiominaisuudet. Ja sitten ehkä se kylvökone, olettaen että kylvötapa ja kylvöhetki määritetään ratin ja penkin välistä.

Juurikin noin. Ja tuo toinen lause, maalajit ja niiden aiheuttama vesiominaisuudet. Sitä ei vain voi paikata hanskalla, mitenkään, kun aluetta ja maalajia ei voi vaihtaa.

Aikoinaan oli suorakylvökoneita paljon, tulikohan peräti 9 vieskalaista reilu 15 vuotta sitten parin vuoden aikana. Meillekin, mutta oli se uskottava ettei nää kevätkylmät, multavat karkeat hietamaat ole suorakylvömaita. Aiemmin kuustonnia oli normisato, samoilla lohkoilla 4 tonnia oli jo juhlaa. YKSI ainoa jatkaa jääräpäisesti edelleen suorakylvöä, ja kyllä tuet näyttelee siinä pelissä suurta osaa näilläkin viljan hinnoilla.

Ja vieskalaisen vantaan pompottamiseen traktorin jäljessä, se pompotus rajoitti ajonopeden noin 12km/h seuduille, jopa allekin. Muokatulla maalla vannaspainot nollissa, niin vannas alkaa pompottamaan helposti traktorin ruusun jäljistä. Joskus pompotti joku muukin vannas, jousisa sopivasti kiristämällä/löysäämällä ko. vantaiden kohdalla asiaa sai hienosäädettyä . Lisäpainotuksella alkoi lauttaamaan, muutenkin alastoppareita vasten piti usein kylvää, niin että vannas hiukan jousti ylöspäin. Nyt cerex. ja vantaan paino keveämpi, joten saa pitää hiukan vannaspainotustakin. Ehdottomasti parempi vannas muokatulle, pehmeille maalajeille. Muttei optimaalinen, sitä ei kai ole tehtykään, mutta toimiva ja hyvä. Jossain ultrapehmessä lauttaa tämäkin, mutta ei läheskään yhtä pahoin kuin suorakylvövannas.

Cerexin miinus että piensiemenlaatikosta ei voi kylvää vantaaseen, tästä muutoksesta täytyy kysellä näyttelyssä. Kun uusiin koneisiin tämä muutos tehty.
 Oli karu yllätys koneen oston jälkeen, jotenkin jäi huomioimatta viimeisessä väännössä vrt. junkkari. Starttia käytetty kuitenkin 90-luvulta saakka, ja jatkossakin, joten on selvä siirto takaisinpäin kun startin käyttö pintaan kylvämällä yhtä tyhjän kanssa.

Pitäs ko. Rumpulajittelijalla rukiista ottaa torajyviä. Ei ole kuin vakio seulat ja niillä kyllä lähteekin, mutta ei tarpeeksi. Mikä mahtas olla sopiva toisio seula 3.75 vakion tilalle. Ei taida muualta saada kuin Hankkijalta.

Miksi? Et saa lajittelemalla niitä pois, vain vähenemään. Myyt ostajalle, joka putsaa ne värilajittelijalla ja saat hinnan torajyvineen. Omissa rukiissa oli toraa 0.5% luokkaa, vastaanottovaatimus 0.05%. En edes yrittänyt lajitella, sitäkin on joskus yritetty rahtierälle ja turhaa oli.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 09.09.22 - klo:21:07

Lainaus käyttäjältä: Temge - 09.09.22 - klo:19:55

Joo startis on kovimmillaa. Poltta tasaseen tahtiin noit, siks en yllättyny et meni sulake. Sähkäri aikanaa laitto tohon pehmokäynnistimen ja on toimini iha ok.

Ilmeisesti ei ole sitten automaattista Y/D-käynnistintä. No, pehmo on hyvä :-)
Onko sulakkeet hidasta mallia, merkintä gM, aM, T ja/tai etanan kuva? Kestävät paremmin moottorikäyttöä.

Muuten tuo sulakkeiden perusmerkintä on ärsyttävä kun sitä on muutettu; ennen oli gL ja gL-gG, nykyään noiden tilalle sopiva on IEC-merkintä pelkkä gG. Toinen kirjainpari kertoo sitten nopeusluokan, ilman sitä toista kirjainparia tavallisesti gG eli yleiskäytön ylikuorma- ja oikosulkusuojaus.

En oo sulakkeita kattonu onko hidasta vai mitä.
Osaakko sanoo mikä ero tolla käsi ja automaatilla on?

Käsiajolla laitetaan yksitellen koneet päälle napista ja kello/hygrostaattikytkimellä ei oo mitään virkaa siinä tapauksessa. Automaatilla toimii joko kellon tai hygrostaatin ohjaamana, ja kuivuri lähtee kuivaamaan  käynnistellen itse kaikki laitteet, kun jäähdytyksessä on riittävästi aikaa ja valinta kellolla tai hygrostaatilla. Samat valintakytkimet omassa Jaakon kuivurissa, ja tämä toimintaperiaate.

Viime yönä satoi 6-14mm mittarin sijainnista riippuen, ja tänään nyt illasta lisää. Herkässä on. Eilen meni tosi monta kuuroa iltapäivän aikana ohi, kastellen välillä sen verran että asfaltti kävi kosteana pellon vieressä muttei vielä vesi lentänyt autojen ajaessa ohi. 2 viikkoa täydellistä poutaa kiitos, niin ois puinnit paremmalla mallilla ja ehkä ruisvehnääkin maassa.

Lakoherkkyys muutenkin harmittaa, kun laontorjunnan riskit ovat näillä yleensä kuivilla seudulla kovin suuret tuoreempiin peltoihin verrattuna. Torjumattomuus sitten vastaavasti lyö toiselle korvalliselle. Ceylonilla ei tarvitse oikeastaan kevätlannoituksen ja saunakukantorjunnan jälkeen miettiä yhtään mitään.

Ei koske Pohjanmaata.

-SS-

Ceylon sai "korrensääteeksi" broadwayn, ei muuta. Tautitorjunta tähkälle jne. normaalisti, osa täysin multamaatakin missä kasvustojen pystyssä pysyminen haastavaa ja jarruista huolimatta yleensä lakoviljaa. Naudan lietettä alle ennen kylvöä, keväällä jaettu lannoitus joista toinen säätökartan mukaan, jossa piirtelin ko. lakoherkät alueet laihemmalle. Toimi hyvin, kasvusto ns. täydellistä mutta pysyi täysin pystyssä. Ainakaan lakoa ei ennen puintia ole havaittavissa, syysvehnä edelleen puimatta kun kasvu jatkunut viime aikoihin saakka. Skagen ois kova, mutta se lakoherkkyys. Jos toisella lajikkeella pärjää ilman jarrua, se on kova juttu kuten edellä mainittu, kuivuus aina peikkona ja silloin jarrusta karuimmissa kohdissa haittaa.

Elokuu 144mm, heinäkuun viimeinen viikko 26mm. Alkupuinneilla meinas olla pehmeää, mutta viime päivinä jo parempaa vaikka vettä edelleen tietyissä paikoissa pelloillakin. Eilen iltapäivällä kuurottelua, mutta puintia sai tuurilla jatkaa iltaan saakka kunnes sade alkoi viimeisillä aareilla, muutama milli kertyi, kuitenkin alle 10,  ja harmaalta vaikuttaa keli toistaiseksi. Harmi, juuri kun edellisten sateiden jälkeen viljat alkoi olla niin kuivia kuin ne voi näillä leveyksillä olla :/ Yökasteet on lähes sateeseen verrattavia, puintipäivät olleet tänä syksynä harvinaisen lyhyitä, vain muutaman tunnin pituisia.

Omat ohran puinnit alkoi eilen PUIMURILLA. Kurjet aloittaneet aiemmin, niin isot tuhot parilla tosi hyvällä ohralohkolla, että joku huti-investointi koneisiin pikkujuttu :/

Aika vähän satoi viime päivinä todella rajuissa ukkosissa, vain 42mm. Vajaa kuukauden sademäärä 168mm, ei puhettakaan että kosteuden aroille lohkoille asiaa puimurin kanssa vaikka juuri niillä odottaisi huippusato. Veto-ojat vettä täynnä, metsistäkin työntää vettä, joten ihan heti ei kosteus häviä pelloilta. Onneksi seuraavaan ennustettuun sateeseen yli 24h, ehtii kuivahtaa saman verran mitä taivaalta lisää luvassa.

Liian pieni alaseula, yläseula liian suurella tai liian vähän tuulta.  Tuo luukku on sitä varten, että ajaessa pystyy tutkimaan rajaisten määrää ja laatua. Jos siellä on pääosin roskaa pitää tuulta lisätä. jos pääosin jyviä alaseulaa suurentaa tai ottaa pois kokonaan.

Tai liian kova vauhti suhteessa satotasoon. Kaura on Claasillakin kompastuskivi, rajaisilla menee paljon tavaraa hyvällä satotasolla, kun kevyttä massaa tulee paljon.  Vehnällä ei tätä ongelmaa koskaan.  Kuutioita kertyy kauralla nopeasti, vehnällä kuitenkin tulee enemmän tonneja tunnissa ilman rajaisten kuormitustakin.

19mm, illalla lähes kaikki tuosta mutta yölläkin tuli lisää. Harmaa keli ja viileää, huomenna ehkä lisää ja su-ma. Lupailee vielä pari tosi lämmintä päivää ja kosteutta riittää, puolivalmiin rukiin sakoluku romahtaa jälleen kerran, syysvehnillä ei niin väliäkään. Kummatkaan ei vielä hetkeen puitavissa, mutta ohria olisi parin päivän päästä. Mikäli keli sallii. Ei tarvi haaveilla 15% puintikosteuksista ainakaan lähipäivinä mutta aloitettava on. Kuivaaja kuivaa, ei haittaa vaikka hetken kuivuirissa pyöriikin jotta vihreät ruiskutusurien laidoilta jne. karisee pois tai ainakin kuivahtaa. Elokuun sademäärä 104mm, se multamaiden pehmeys ei ehtinyt edellisistä sateista hävitä kun tuli lisää. Ukkonen oli eilen ihan mahdoton, mutta sade tuli suht siististi ja sitä tuli yllättävän vähän.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 07.08.22 - klo:13:21

81mm nyt Elokuun saldo. Tasaisesti on sadellut, ihan jokainen päivä, pe-la monsuuni repesi mukavasti tässä kohdalla ja tuli "vain" 37mm. Ihan lähellä 60-70mm, joka oli näköjään normia. Ojat on aika täynnä, mutta ainakaan omille pelloille ei oo vielä vesi noussut mutta toki sitä jossain on, kun vajaa kahden viikon sademäärä yli 100mm.

Tuliko lakoa?Tässä ei satanut kuin vajaa kymppimilli,meni matalapaineet hipoen yläpuolelta ohi.

Ei lainkaan, ainakaan omille pelloille. Ei pahasti kai muillekaan, lakoa tullut jo aiemmin niille pelloille jotka kasvaneet kunnolla ja säätelemättä. Satoi tosi nätisti, ei tuullut käytännössä lainkaan eikä sattunut mitään suurimpia kuurojakaan kohdalle vaikka ukkostikin, kovastikin paukutti perjantai-iltana hetken aikaa. Tuuria matkassa, toki ois nuo omat viljat maata myöten ellei niitä ois jarruteltu, kun huomattavan laihasti lannoitettujakin kaatunut ilman jarruttelua..

81mm nyt Elokuun saldo. Tasaisesti on sadellut, ihan jokainen päivä, pe-la monsuuni repesi mukavasti tässä kohdalla ja tuli "vain" 37mm. Ihan lähellä 60-70mm, joka oli näköjään normia. Ojat on aika täynnä, mutta ainakaan omille pelloille ei oo vielä vesi noussut mutta toki sitä jossain on, kun vajaa kahden viikon sademäärä yli 100mm.

Lainaus käyttäjältä: turkki - 04.08.22 - klo:09:16

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 21.07.22 - klo:18:23

Eilen tuli apulannat, tiedä sitten oliko oikea aika tilata ja saada. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, ettei kaikki tilanneet oo saanut, on kuulemma jotain raaka-aine toimitus haasteita.

Niillä tiedoilla mitä minulla on, niin lähes kaikille ennen juhannusta avaushinnoilla ostaneille on vielä Yaran lannoitteet toimittamatta.

Lokakuuta omille lannoille arveltiin toimitusajaksi. Alunperin piti olla heinäkuu.

17.8 toimitusaika, alunperin piti tulla heti Heinäkuussa. Onneksi ei tullut, syksyn lannat jemmassa jos tarvitsee, joten riittää että tulee ennen kevättä.