Kuuluuko paalien haku pellolta navetan nurkalle kasvinviljelytöihin vai navettatöihin?

Minä lukisin ne kasvinviljelytöihin. Eihän sitä kärryrallia siilorehullakaan lasketa karjataloustyöksi. Lisäksi kun vertaillaan navetan tehokkuutta siihen ei kannata sotkea rehujen ajoa pellolta koska siihen kuluvaan aikaan vaikuttaa niin paljon peltojen etäisyys ja ajoon käytettävä kalusto ja niillä taas ei ole mitään tekemistä itse navetan tehokkuuden kanssa.

Huima on Helunan tehokkuus... Meinaa ihan v....taa kun ei ite päästä kuin 100 litraan tunnissa. Noo, tiedän toki paljon tiloja joissa päästään vain 50 litraan.

Haaveena oli saada uusi navetta tuottamaan 200 litraa per työtunti eikä näitä lukiessa näytä olevan ollenkaan epärealistinen ajatus tyylillä: lypsyrobotti, kioskit ja paalirehu pienkuormaimella.

Eipä meilläkään hurjat ole maitokilot työtunnissa, jos oikeasti laskee myös ne kaikki työtunnit. Eli kaksi navetalla, kesäaikaan laiduntenteot, lohkon vaihdot jne. siemennykset, eläinlääkärit, paskakoneen korjaukset, navetan "viikkosiivoukset", sairaiden eläinten hoidot, poitukset jne..

Mutta jos laskee vain lypsytyön, kuivitukset, nuorison hoidon ja rehun jaon(pelkän jaon, olettaen että ne muovit katoilee itsekseen), niin johan pomppaa työntehokkuus
Mutta mikä on sitten ittensä huijaamista..

Hah, anteeksi epätarkkuuteni...

MEILLÄ karjanhoitajan töihin kuuluu noi em. työt. Tohon aikaan hoidan myös sairaat (nyt vuoden aikana ollu kolme ell käyntiä, ettei oo so***** aiemmin)  , nupotuskäynti yleensä joka toinen kk, siemennän, hoidan elukkakirjapidon, poijjitukset (eli vien vasikan karsinaan 99% poikimisista), juottovasikat ja vieroitetut. Viikkosiivousta ei tehdä, paikat pidetään kunnossa jokapäiväisillä töillä.

Ja mikä kummallisinta, meidän harjuri suoriutuu töistä lähes samoilla aikatauluilla kuin minäkin... 

Ja tosta appeenteosta, riittää, kun laitan 2 paalia myllyyn, kone ottaa muut komponentit itse ja jakaa rehun. Lie tuo niin kummallista, että pitäs oikeen vahtimalla vahtia...

Lainaus käyttäjältä: mies - 24.06.12 - klo:12:18

Kuuluuko paalien haku pellolta navetan nurkalle kasvinviljelytöihin vai navettatöihin?

Minä lukisin ne kasvinviljelytöihin. Eihän sitä kärryrallia siilorehullakaan lasketa karjataloustyöksi. Lisäksi kun vertaillaan navetan tehokkuutta siihen ei kannata sotkea rehujen ajoa pellolta koska siihen kuluvaan aikaan vaikuttaa niin paljon peltojen etäisyys ja ajoon käytettävä kalusto ja niillä taas ei ole mitään tekemistä itse navetan tehokkuuden kanssa.

Huima on Helunan tehokkuus... Meinaa ihan v....taa kun ei ite päästä kuin 100 litraan tunnissa. Noo, tiedän toki paljon tiloja joissa päästään vain 50 litraan.

Haaveena oli saada uusi navetta tuottamaan 200 litraa per työtunti eikä näitä lukiessa näytä olevan ollenkaan epärealistinen ajatus tyylillä: lypsyrobotti, kioskit ja paalirehu pienkuormaimella.

Tarvitaanko tehokkuuteen välttämättä lypsyrobotti? Paalirehu pienkuormaajallakin on ok, tosin ei edullisin ja tehokain vaihtoehto, kioskit on ihan hyvä ajatus.

Jos lähtis suunnittelemaan pihattoa mikä olisi oikeasti kustannustehokasta?

Hah, anteeksi epätarkkuuteni...


Ja tosta appeenteosta, riittää, kun laitan 2 paalia myllyyn, kone ottaa muut komponentit itse ja jakaa rehun. Lie tuo niin kummallista, että pitäs oikeen vahtimalla vahtia...

Kannattaa kuitenkin miettiä myös asiaa siltä kannalta että siihen apevaunuun syötetään yli sadan hevosvoiman edestä voimaa sekoitusvaiheessa. Tähän kun lisää ketju liitoksia, liukukytkimiä sekä kytkinlevyjä. niin jonkinnäköistä itse ja muiden suojeluvatuuta osoittaa jos näitä koneita ei jätä ihan oman onnensa nojaan. Toki ei tartte ehkä vieressä seisoa mutta hetkittäistä katsekontaktia ei kannata ehkä jättää.

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 24.06.12 - klo:15:58

Hah, anteeksi epätarkkuuteni...


Ja tosta appeenteosta, riittää, kun laitan 2 paalia myllyyn, kone ottaa muut komponentit itse ja jakaa rehun. Lie tuo niin kummallista, että pitäs oikeen vahtimalla vahtia...

Kannattaa kuitenkin miettiä myös asiaa siltä kannalta että siihen apevaunuun syötetään yli sadan hevosvoiman edestä voimaa sekoitusvaiheessa. Tähän kun lisää ketju liitoksia, liukukytkimiä sekä kytkinlevyjä. niin jonkinnäköistä itse ja muiden suojeluvatuuta osoittaa jos näitä koneita ei jätä ihan oman onnensa nojaan. Toki ei tartte ehkä vieressä seisoa mutta hetkittäistä katsekontaktia ei kannata ehkä jättää.

VAUNUAhan meillä ei ole, vaan kiinteä mikseri... Ja se kyllä saa mut puhelimella kiinni, jos ei pysty hommiaan hoitamaan. Jos puhelua/viestiä ei tule, homma toimii! 

Sitä varten ne koneet on hommattu, että ne helpottaa työtä, ja siihen tarkoitukseen olen niitä käyttänyt ja aion jatkossakin käyttää. 

Jossakin tässä varmaan menee sitten se työn määrän ja tuottavuuden balanssi?? 

Luulen aavistavani, että jollakin saattaa tunnin lisätyö päivässä tuottaa huomattavan lisätilin......
Ei se työn tehokkuus ole sama kuin tuottavuuden tehokkuus?? 
En toki ala Helunan tapausta epäilemään tältä kannalta, vaan yleisenä ilmiönä. Ainakin meillä kun laitettiin käytetty ropotti, työmäärä laski monta tuntia päivässä, mutta kulut todennäköisesti kasvoivat, eli tuntipalkkaa laskettiin tietoisesti.
Maitoo tulee nyt vain 180 litraa per työtunti, muttei ole laitteissa kyllä velkaakaan eikä kapasiteetti täys vielä, 40% näkyy olevan odotusaika.....ropotti muuten lypsi hintansa kolmessa kuukaudessa, siis verollisen hintansa, ja nyt ei tietenkään puhuta nettotuotosta 

Valehtelet ***tana. Kyrönmaalla oli makuuparsipihatto jo -70 luvulla

Hah, anteeksi epätarkkuuteni...

Ja tosta appeenteosta, riittää, kun laitan 2 paalia myllyyn, kone ottaa muut komponentit itse ja jakaa rehun. Lie tuo niin kummallista, että pitäs oikeen vahtimalla vahtia...

ittellä käytetään slrehua 6000 kg lypsävien seokseen/ pv tarkoittaen keskimääräisellä ( ei tartte taas aloittaa mchalen ym paalien painoista ) 9-10 paalia päivässä lypsävien seokseen. Heluna nostaa kerralla 2 paalia l. 1200- 1500 kg joten pelkkiä paalien nosteluja täytyy olla päivässä useampi kuin yksi tai kaksi ellei väkirehu% huitelee helunalla 75% johon en usko. ja eläinmäärän nosto 90:stä 190:een ei lisää ajankäytöllisesti helunalla siemennyksiä eikä mitään muutakaan.

"Siemennykset ja lääkinnät hoituu helposti tohon työaikaan, miks niistäkään pitää tehdä niin suurta numeroo?? Yksi siemennys = 15min eläimen hakuineen ja työn suorittamiseen ja sen voi tehdä samalla kun lypsää erilleenmeneviä ja juottaa vasikoita... "

Ittellä on ainaki käsi lehmän perseessä siemennyksen ajan enkä ylety juottaan vasikoita siinä samalla ku ovat eri rakennuksessa. Kyllä opittavaa vielä riittää...

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 24.06.12 - klo:15:58

Hah, anteeksi epätarkkuuteni...

Ja tosta appeenteosta, riittää, kun laitan 2 paalia myllyyn, kone ottaa muut komponentit itse ja jakaa rehun. Lie tuo niin kummallista, että pitäs oikeen vahtimalla vahtia...

ittellä käytetään slrehua 6000 kg lypsävien seokseen/ pv tarkoittaen keskimääräisellä ( ei tartte taas aloittaa mchalen ym paalien painoista ) 9-10 paalia päivässä lypsävien seokseen. Heluna nostaa kerralla 2 paalia l. 1200- 1500 kg joten pelkkiä paalien nosteluja täytyy olla päivässä useampi kuin yksi tai kaksi ellei väkirehu% huitelee helunalla 75% johon en usko. ja eläinmäärän nosto 90:stä 190:een ei lisää ajankäytöllisesti helunalla siemennyksiä eikä mitään muutakaan.

"Siemennykset ja lääkinnät hoituu helposti tohon työaikaan, miks niistäkään pitää tehdä niin suurta numeroo?? Yksi siemennys = 15min eläimen hakuineen ja työn suorittamiseen ja sen voi tehdä samalla kun lypsää erilleenmeneviä ja juottaa vasikoita... "

Ittellä on ainaki käsi lehmän perseessä siemennyksen ajan enkä ylety juottaan vasikoita siinä samalla ku ovat eri rakennuksessa. Kyllä opittavaa vielä riittää...

Kuten sanoin, tuo appeenteko ei oo mun vakihommia. Kerralla tehdään n. 3000 kg (välillä laitetaan 2 välillä 3 sr-paalia). Nyt en tiedä, mikä on tämän hetken tilanne, kun en oo tarvinnu vähään aikaan tuosta huolehtia. Mut lehmille menee 2-3 satsia/pv.

Mulla on vasikat neljässä ryhmäkarsinassa aivan robojen vieressä, ja niissä on niitä 3-5 tuttisia sankkoja, joihin kannan lämmitettyä maitoa niin paljon kun juovat. Nyt on noissa karsinoissa 31 juomaria ja sinä aikana, kun ajelen poikineet ja seurattavat lypsyyn, on noi juotettu, eihän niitä tartte koko ajan olla seuraamassa, kun juovat, siitä voi poistua välillä muuallekkin kunhan huolehtii, et maitoa riittää.

Ja kyllä mäkin käytän kättä siellä perseessä kun siemennän, mut ei siihen toimitukseen tartte tuntia uhrata. Siemennettävät otan kiinni lukkoaitaan, joka on heti robojen takana eli ei kaukana.

Eläinmäärän lisäys toki lisää siemennyksiä niinkun kappalemääräsesti, mutta ovat tiinehtyneet kiitettävästi ja kun sen homman voi hoitaa siinä muitten töitten ohessa, niin ei se työaikaa lisää. Ja uudessa navetassa ovat olleet huomattavasti terveempiä (siis lehmät), eivät oo sairastelleet, niin ei oo tullu siitäkään ylimääräistä työtä.

Eläinmäärän lisäys toki lisää siemennyksiä niinkun kappalemääräsesti, mutta ovat tiinehtyneet kiitettävästi ja kun sen homman voi hoitaa siinä muitten töitten ohessa, niin ei se työaikaa lisää. Ja uudessa navetassa ovat olleet huomattavasti terveempiä (siis lehmät), eivät oo sairastelleet, niin ei oo tullu siitäkään ylimääräistä työtä.

Hyvin yksinkertainen laskelma: Kerroit että vartti menee siemennykseen. Eläinmäärä n. 200. Jos siemennetään kaksi kertaa per perse, se on yhtäkuin 100 tuntia per vuosi, siis ei yhtään??

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 24.06.12 - klo:20:14

Eläinmäärän lisäys toki lisää siemennyksiä niinkun kappalemääräsesti, mutta ovat tiinehtyneet kiitettävästi ja kun sen homman voi hoitaa siinä muitten töitten ohessa, niin ei se työaikaa lisää. Ja uudessa navetassa ovat olleet huomattavasti terveempiä (siis lehmät), eivät oo sairastelleet, niin ei oo tullu siitäkään ylimääräistä työtä.

Hyvin yksinkertainen laskelma: Kerroit että vartti menee siemennykseen. Eläinmäärä n. 200. Jos siemennetään kaksi kertaa per perse, se on yhtäkuin 100 tuntia per vuosi, siis ei yhtään??

Jos menee 2 siemennystä per tiineys kannattaisi varmaan miettiä asiaa. 

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 24.06.12 - klo:21:25

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 24.06.12 - klo:20:14

Eläinmäärän lisäys toki lisää siemennyksiä niinkun kappalemääräsesti, mutta ovat tiinehtyneet kiitettävästi ja kun sen homman voi hoitaa siinä muitten töitten ohessa, niin ei se työaikaa lisää. Ja uudessa navetassa ovat olleet huomattavasti terveempiä (siis lehmät), eivät oo sairastelleet, niin ei oo tullu siitäkään ylimääräistä työtä.

Hyvin yksinkertainen laskelma: Kerroit että vartti menee siemennykseen. Eläinmäärä n. 200. Jos siemennetään kaksi kertaa per perse, se on yhtäkuin 100 tuntia per vuosi, siis ei yhtään??

Jos menee 2 siemennystä per tiineys kannattaisi varmaan miettiä asiaa. 

Tuo nyt oli hyvin yksinkertainen laskelma yksinkertaiselta laskijalta yksinkertaisille lukijoille. Eikä varmaan uudistukseen siemennyksiä yhtään tule?? Hiehot tietysti tulee tiineinä ulkopuolelta, niin ei mene aikaa niidenkään siemennykseen?

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 24.06.12 - klo:20:14

Eläinmäärän lisäys toki lisää siemennyksiä niinkun kappalemääräsesti, mutta ovat tiinehtyneet kiitettävästi ja kun sen homman voi hoitaa siinä muitten töitten ohessa, niin ei se työaikaa lisää. Ja uudessa navetassa ovat olleet huomattavasti terveempiä (siis lehmät), eivät oo sairastelleet, niin ei oo tullu siitäkään ylimääräistä työtä.

Hyvin yksinkertainen laskelma: Kerroit että vartti menee siemennykseen. Eläinmäärä n. 200. Jos siemennetään kaksi kertaa per perse, se on yhtäkuin 100 tuntia per vuosi, siis ei yhtään??

Niin, ei ylimääräistä työaikaa. Jos ei oo siemennettäviä, voin senkin vartin käyttää vaikka netissä luuhaamiseen. Eli työaika ei pitene vaikka niitä siemennettäviä olisikin, useampikin, kun hoituvat muitten töiden ohessa.  Sillon toki pitää vaan enemmän liikkeessä, mutta eipä tuo haittaa...

Ja onneksi ei tota kahta kertaa tartte keskimäärin siemennellä, vaan suurimmalla osalla tärppää heti ekasta laakista. 

Mielenkiintoinen ketju, vaikka itsellä onkin (useassa erässä vuoden aikana karitsoivia) lampaita. Meilläkin lampolassa työskenteleviä on monenlaisia, kaikilta ei vain kävely ja purkan pureskelu samanaikaisesti onnistu. Samoin se tarkkailu: joku työssäoppija pitää laittaa ihan erikseen tarkkailemaan, että tekee saman havainnon, jota itse rehua jakaessa syrjäsilmällä huomasin.

Itse en ole kovinkaan hyvä tässä työtehossa ja hallin organisaatio mättää vielä vielä monessa paikassa, eli turataan tyhjää. Mutta toivottavasti kuitenkin edistytään hiljalleen, ainakin vielä on usko siihen. Oman kehittymisen kannalta olisi kyllä tärkeää päästä katsomaan muiden työskentelyä, missä tietysti on pikkaisen käytännön ongelmia, kun aika moni muukin jakaa rehut aamuin illoin, suht. samoin kellonajoin...

Petri