näihin lomittajiin viellä. Niitä on monenlaisia. Sellaisia hitaita joilta jää työt tekemättä. Ja sellaisia hitaita jotka kuitenkin saa hommat tehtyä.(suurin osa on näitä) Sitten on sellaisia jotka on aika nopeeliikkeisiä mutta ei hosu ja hommat tulee tehtyä. (Näitä kaipaan navettaan) ja sitten on näitä hosujia joilla useiten jää joku homma tekemättä.   

itte olen koittanut ohjeistaa lomittajia aika yksinkertaisesti ja että pitää huolen että kaikki elukat on syötetty, juotettu, kuivitettu, lypsetty tietyn ajan sisään. Sitten pitää pihatto olla kolattu tietyn ajan välein. Kiimantarkkailua ja siemennyksien tärkeyttä olen viellä painottanut. Useiten on nää hommat tullu tehtyä mutta työajat vaihtelee tosiaan 2-7 tunnin välillä per vuoro. Tunnit olen antanut kirjottaa sitten täydelle päivälle koska en näe syytä rankaista nopealiikkeistä tekiää.

Ainut mistä saa lähes järjestäen huomauttaa uusille lomittajille on rehun määrästä. En tiedä ruokitaanko muualla vähemmän mutta melkein järjestäen laitetaan liian vähän ennen kuin asiasta huomauttaa.

Helunan työrytmiin ei kuulunut iltatarkastus jonka kyllä olen huomannut tärkeäksi ja kannattavaksi sillä muutaman kerran vuodessa jokin asia on ollut pielessä joten säästöjä tulee. Tunti siinäkin menee mutta kannattaa.

15 vuotta tuli iltatarkilla käytyä, juottamassa vasikoita ja ajamassa lehmille rehua lisää. Nyt kun ei tartte juottaa vasikoita ja rehu tulee lehmille automaattisesti, niin en ole nähnyt syytä käydä siellä iltasella. Kamerasta joskus kurkkaan, miltä siellä näyttää, mutta en sitäkään tee joka ilta. Toki paskoja vois parsista pudotella, mutta näkyvät säilyvän siellä aamuun saakka, eikä se ole vaikuttanut negatiivisesti eläinten puhtauteen eikä utareterveyteen.

Tehokkuus työtuntien määrässä  todella usein  viittaa siihen että osa hommista jätetään tekemättä tai tehdään huonosti. Tehottomuus ei sekään tarkoita että hommat tehtäisiin välttämättä sen  paremmin.
 

Yksi asia meillä on tekemättä. Lehmien hännät ajamatta...  Mut tällä viikolla on lomittaja, joka aikoi hoitaa homman, että saa työtunnnit täyteen. 

Heluna, käytkö yksin navetassa? Kun luin tuota toista ketjua, että navetta on yhteisnavetta. Käykö siellä muita sinun lisäksesi?
On tosi paljon rakenteista, koneista, navettatyypistä ja systeemeistä kiinni miten paljon aikaa joutuu navetassa viettämään. Meillä on uusi rakennettu kiinni vanhoihin. Yli sata vuotta vanhassa on pienet. Ja remontti oli edullinen, entinen lypsävien lantakone ja kourut toimii siellä vasikoillakin. Siivotaan aamuin illoin ja lisätään uudet turpeet myös kaksi kertaa päivässä. Murheenkryyni navetta onkin ollut 7v vanha hiehola. Sinne tehtiin kaksi vuotta sitten iso remppa.

Heluna, käytkö yksin navetassa? Kun luin tuota toista ketjua, että navetta on yhteisnavetta. Käykö siellä muita sinun lisäksesi?

Muut osakkaat eivät osallistu päivittäisiin hoitotöihin täällä lehmänavetalla. Heillä on vastuu hiehojen hoidosta ja lehmänavetan appeiden teosta.

Lehmätöissä minua tuuraa ajoittain lomittajat (tosin nyt, vaikka oon ollu jo keväästä lähtien saikulla, niin esim. viimesen kuukauden aikana on lomittaja ollu reilun viikon...) ja sitten paljon otetaan työssäoppijoita minun kaveriksi. Muuten vastaan lehmäpuolesta itse, toki muille osakkaille saan soittaa, jos tartteen apua esim. poijituksessa. Toistaseks pärjätään näin.

Lainaus käyttäjältä: Hempukka - 20.10.11 - klo:08:35

Heluna, käytkö yksin navetassa? Kun luin tuota toista ketjua, että navetta on yhteisnavetta. Käykö siellä muita sinun lisäksesi?

Muut osakkaat eivät osallistu päivittäisiin hoitotöihin täällä lehmänavetalla. Heillä on vastuu hiehojen hoidosta ja lehmänavetan appeiden teosta.

Lehmätöissä minua tuuraa ajoittain lomittajat (tosin nyt, vaikka oon ollu jo keväästä lähtien saikulla, niin esim. viimesen kuukauden aikana on lomittaja ollu reilun viikon...) ja sitten paljon otetaan työssäoppijoita minun kaveriksi. Muuten vastaan lehmäpuolesta itse, toki muille osakkaille saan soittaa, jos tartteen apua esim. poijituksessa. Toistaseks pärjätään näin.

Nyt ei joku täsmää, tai sit mää en (taaskaan) ymmärrä...  Välillä oot ittekses navetalla ja teet appeet, kolaat parret, kuivitat, tarkkailet kiimat, siemennät ja ajat haettavat lypsylle neljään tuntiin. Nyt taas muut osakkaat tekee appeen ja työssäoppijoita on apuna askareissa... Mikä on totuus?

Jotenki ihmetyttää myös tuo puhtaana pitoon jäävä aika. Onko teillä niin tasakokoiset lehmät, että petejä ei tartte putsata? Mullakaan ei sorkkien mukana tule lantaa pedille, mutta nuo mini äyskärit saavat kustua ja paskottua petinsä, niin että 60 parren puhdistus ja turpeen siirto alle ottaa 45-60min per päivä. Kuivike jaetaan joka toinen päivä. Jos yrittää pitempää väliä, niin mun mielestä se ei ole enään niin hyvä laatuista.

Tuohon vasikoiden juottoon tarttis panostaa mietteitä tällä mäellä. Helpottais huomattavasti, jos ei tarttis iltanavetalla tehdä juomaa vaan ainoastaan tarkastaa vasikoiden kunto silmämääräisesti.

Tuo jokapäiväinen kuivitusralli pihatossa on kyllä mielestäni niiiiin turhaa! Kerran kuussa kuivikkeet, eli paali turvetta tai kutteria tai molempia puolet, parsien etuosaan makuuesteen etupuolelle. Kolatessa sitten vetää aina uutta kuiviketta parren etuosasta taakse. Näin 60 parren kuivittamiseen menee tunti kuukauteen, apuna paaleja kelkkoessa voi käyttää vaikka pienkuormaajaa tai ihan vaan kottikärryjä niin säästyy selkä ja olkapäät. Mielestäni kuivike ei mitenkään vanhene tai huonone.. Lehmät kylllä mielellään popsii turvetta ja seasta saattaa löytyä märepaloja ja kuolaa, mutta eikai se niin vaarallista ole??

Tiedän kahden robon talon jossa jaetaan korvolla ja kauhalla kuiviketta pari kertaa päivässä, perusteluna kuivikkeen kova hinta. Aina vähän vaan kun ripottelee niin säästää 

Nyt ei joku täsmää, tai sit mää en (taaskaan) ymmärrä...  Välillä oot ittekses navetalla ja teet appeet, kolaat parret, kuivitat, tarkkailet kiimat, siemennät ja ajat haettavat lypsylle neljään tuntiin. Nyt taas muut osakkaat tekee appeen ja työssäoppijoita on apuna askareissa... Mikä on totuus?

Väännetään nyt sitte rautalangasta...  Viikonloppuisin oon hyvin useesti yksin, eli teen appeet ja hoidan elukat. Appeentekijäosakas asuu kaupungissa ja jos ei oo muuta erikoista, niin ei hänen muutaman paalin nostelun takia tartte sit navetalle ajaa. Eli mä tuuraan sen vapaapäivinä. Sen oon vaatinu, että jos haluuvat pitää vapaata, niin paalit pitää olla mulle ajettu rehuvaraston läheisyyteen, pelloilta en lähe niitä hakemaan.

Työssäoppijoita on aina ajoittain, ei niillä ole mahdollisuutta olla koko ajan tiloilla, vain tiettyinä jaksoina, yleensä 6 vk pätkissä. Kesällä ja syksyllä oli täällä tyttöjä, nyt ei ole to-jaksoja vasta kun taas ensi kesänä, joten ehkä sitten taas tulee uusia innokkaita eläintenhoitajaopiskelijoita mun kaveriks.

Tuo jokapäiväinen kuivitusralli pihatossa on kyllä mielestäni niiiiin turhaa! Kerran kuussa kuivikkeet, eli paali turvetta tai kutteria tai molempia puolet, parsien etuosaan makuuesteen etupuolelle. Kolatessa sitten vetää aina uutta kuiviketta parren etuosasta taakse. Näin 60 parren kuivittamiseen menee tunti kuukauteen, apuna paaleja kelkkoessa voi käyttää vaikka pienkuormaajaa tai ihan vaan kottikärryjä niin säästyy selkä ja olkapäät. Mielestäni kuivike ei mitenkään vanhene tai huonone.. Lehmät kylllä mielellään popsii turvetta ja seasta saattaa löytyä märepaloja ja kuolaa, mutta eikai se niin vaarallista ole??

Tiedän kahden robon talon jossa jaetaan korvolla ja kauhalla kuiviketta pari kertaa päivässä, perusteluna kuivikkeen kova hinta. Aina vähän vaan kun ripottelee niin säästää 

Tässä on 100% asiaa. 

Muistuu mieleen yksi pienehkön  peruskorjatun navetan esittely jos oli laitettu paljon liikkuvien osien varaan oli muistaakseni yli 20 sähkömoottoria. Tälläinen "rekkulesnavetta" toimii hyvin uutena mutta ajan kuluessa tulee häiriöitä jotka sotkevat päivärytmin. Kyllä nämä uudet navetat on usein rekkulesnavetoita joista puuttuu selväpiirteisyys. Tehdään omia keksintojä.                                  Neuvostoliiton navetat joita Balttian maissa olen nähnyt olivat selväpiirteisiä ja sen ajan olosuhteisiin ja runsaaseen ihmistyövoiman käyttöön perustuvia. Nämä H muotoiset navetat pelasivat hyvin. Toisesta päästä tuli rehut ja toisesta päästä meni sonta. Keskellä maito- ja sosiallitilat kahdelle 200-400 lehmän navetalle. Suunnitteluun ei tar***** vomavaroja kun Moskovassa monistettiin piirustukset. Nythän ne suunnittelee tyyppipiirustuksia mutta vähän liian myöhään tuntuu siltä että navetat on tehty sillä niin harvoin  uusia enää tulee.

Hmmm... 6 ilmastointipuhallinta, väkirehuruokkijassa 5 moottoria, 2 täyttöruuvia, tankissa 2 puhallinta, sekoitin ja pesurin pumppu, lypsykoneen pesurin pumppu, maitopumppu, tyhjiöpumppu, vesipumppu, juottoautomaatin jauheruuvi ja sekoitin... Olikohan siinä jo kaikki... tekee 23 kpl... Pistinkö paremmaksi? Vaikka 10 vuotta sitten remontoitu perusparsinavetta.

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 15.10.11 - klo:23:48

Muistuu mieleen yksi pienehkön  peruskorjatun navetan esittely jos oli laitettu paljon liikkuvien osien varaan oli muistaakseni yli 20 sähkömoottoria. Tälläinen "rekkulesnavetta" toimii hyvin uutena mutta ajan kuluessa tulee häiriöitä jotka sotkevat päivärytmin. Kyllä nämä uudet navetat on usein rekkulesnavetoita joista puuttuu selväpiirteisyys. Tehdään omia keksintojä.                                  Neuvostoliiton navetat joita Balttian maissa olen nähnyt olivat selväpiirteisiä ja sen ajan olosuhteisiin ja runsaaseen ihmistyövoiman käyttöön perustuvia. Nämä H muotoiset navetat pelasivat hyvin. Toisesta päästä tuli rehut ja toisesta päästä meni sonta. Keskellä maito- ja sosiallitilat kahdelle 200-400 lehmän navetalle. Suunnitteluun ei tar***** vomavaroja kun Moskovassa monistettiin piirustukset. Nythän ne suunnittelee tyyppipiirustuksia mutta vähän liian myöhään tuntuu siltä että navetat on tehty sillä niin harvoin  uusia enää tulee.

Hmmm... 6 ilmastointipuhallinta, väkirehuruokkijassa 5 moottoria, 2 täyttöruuvia, tankissa 2 puhallinta, sekoitin ja pesurin pumppu, lypsykoneen pesurin pumppu, maitopumppu, tyhjiöpumppu, vesipumppu, juottoautomaatin jauheruuvi ja sekoitin... Olikohan siinä jo kaikki... tekee 23 kpl... Pistinkö paremmaksi? Vaikka 10 vuotta sitten remontoitu perusparsinavetta.

Ja jos on vielä sähköinen ammuepilaattori....

Tulipahan nuista teidän viesteistä yks hupaisa juttu mieleen... Aikanaa ex-puolisolla oli täällä pari hevosta jotka lomittajat hoitivat molempien ollessa lomalla. Yksi kerta taas lomittajan tullessa tekamään ensimmäistä päivää ex rustasi hevosten hoito-ohjeita paperille. Eli mitä ruokaa annetaan aamulla ja illalla talliin ja päiväksi laitumelle. Hupaisan tästä hommasta tekee se, että tämä kaikki oli kirjoitettu wurthin mainosmuistilehtiöön jossa sivun alalaidassa luki " aikaa ja rahaa säästäen kaikki kerralla" 

Jup-exx ja puoliso-exx. Anteeksi, oli pakko laittaa.

Lainaus käyttäjältä: Suki - 20.10.11 - klo:16:17

Tuo jokapäiväinen kuivitusralli pihatossa on kyllä mielestäni niiiiin turhaa! Kerran kuussa kuivikkeet, eli paali turvetta tai kutteria tai molempia puolet, parsien etuosaan makuuesteen etupuolelle. Kolatessa sitten vetää aina uutta kuiviketta parren etuosasta taakse. Näin 60 parren kuivittamiseen menee tunti kuukauteen, apuna paaleja kelkkoessa voi käyttää vaikka pienkuormaajaa tai ihan vaan kottikärryjä niin säästyy selkä ja olkapäät. Mielestäni kuivike ei mitenkään vanhene tai huonone.. Lehmät kylllä mielellään popsii turvetta ja seasta saattaa löytyä märepaloja ja kuolaa, mutta eikai se niin vaarallista ole??

Tiedän kahden robon talon jossa jaetaan korvolla ja kauhalla kuiviketta pari kertaa päivässä, perusteluna kuivikkeen kova hinta. Aina vähän vaan kun ripottelee niin säästää 

Tässä on 100% asiaa. 

Mä kyllä levitän kuivikkeet sillä parjatulla saavilla kerran päivässä koko päivän satsi ja siihen menee 10-15 min/70 partta.
Meil on kaksrivinen navetta joten toiseen riviin ei kuitenkaan voi laittaa mitään varastoja etuosiin ja lehmät syö muutenkin kuiviketta kun siinä on sitä niiden himoitsemaa turvetta joukossa niin määrättömästi että ei se kuviteltu viikon satsi ois siellä ku päivän.

Nyt ei joku täsmää, tai sit mää en (taaskaan) ymmärrä...  Välillä oot ittekses navetalla ja teet appeet, kolaat parret, kuivitat, tarkkailet kiimat, siemennät ja ajat haettavat lypsylle neljään tuntiin. Nyt taas muut osakkaat tekee appeen ja työssäoppijoita on apuna askareissa... Mikä on totuus?

Tämä on ihan kansainvälinen ilmiö. Kaksistaan ihmiset hoitavat satapäisiä karjoja, mutta kuitenkin työmiehiä vilahtelee vähän joka nurkalla 

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 15.10.11 - klo:23:48

Muistuu mieleen yksi pienehkön  peruskorjatun navetan esittely jos oli laitettu paljon liikkuvien osien varaan oli muistaakseni yli 20 sähkömoottoria. Tälläinen "rekkulesnavetta" toimii hyvin uutena mutta ajan kuluessa tulee häiriöitä jotka sotkevat päivärytmin. Kyllä nämä uudet navetat on usein rekkulesnavetoita joista puuttuu selväpiirteisyys. Tehdään omia keksintojä.                                  Neuvostoliiton navetat joita Balttian maissa olen nähnyt olivat selväpiirteisiä ja sen ajan olosuhteisiin ja runsaaseen ihmistyövoiman käyttöön perustuvia. Nämä H muotoiset navetat pelasivat hyvin. Toisesta päästä tuli rehut ja toisesta päästä meni sonta. Keskellä maito- ja sosiallitilat kahdelle 200-400 lehmän navetalle. Suunnitteluun ei tar***** vomavaroja kun Moskovassa monistettiin piirustukset. Nythän ne suunnittelee tyyppipiirustuksia mutta vähän liian myöhään tuntuu siltä että navetat on tehty sillä niin harvoin  uusia enää tulee.

Hmmm... 6 ilmastointipuhallinta, väkirehuruokkijassa 5 moottoria, 2 täyttöruuvia, tankissa 2 puhallinta, sekoitin ja pesurin pumppu, lypsykoneen pesurin pumppu, maitopumppu, tyhjiöpumppu, vesipumppu, juottoautomaatin jauheruuvi ja sekoitin... Olikohan siinä jo kaikki... tekee 23 kpl... Pistinkö paremmaksi? Vaikka 10 vuotta sitten remontoitu perusparsinavetta.

Eihän sitä moottoreiden määrällä mitata luotettavuutta. Maitohuone plus tyhjö- ja maitopumppu yhteensä tekee jo 9 moottoria.

Lehmiä n. 90.
Pihatto, kioskit + paalisr Avantilla, robotti.
Nuorkarjalle väkirehut käsin, rehu Avantilla, karsinoiden puhdistus 2x/pv.
työtunteja/pv n. 5, maitoa nyt 1900 = 380l/h.

Kehitystä reiluun vuoteen... 

Lehmiä 190 (sis. umpilehmät)
Pihatto, ape, mattoruokkija, 3 robottia
työtunteja/pv n. 5 (vaan karjanhoito, ei sisällä ruokintaa, paitsi juotto- ja pikkuvasikat)
meijeriin lähtevää maitoa työtuntia kohden 830 litraa

 

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 04.01.11 - klo:17:44

Lehmiä n. 90.
Pihatto, kioskit + paalisr Avantilla, robotti.
Nuorkarjalle väkirehut käsin, rehu Avantilla, karsinoiden puhdistus 2x/pv.
työtunteja/pv n. 5, maitoa nyt 1900 = 380l/h.

Kehitystä reiluun vuoteen... 

Lehmiä 190 (sis. umpilehmät)
Pihatto, ape, mattoruokkija, 3 robottia
työtunteja/pv n. 5 (vaan karjanhoito, ei sisällä ruokintaa, paitsi juotto- ja pikkuvasikat)
meijeriin lähtevää maitoa työtuntia kohden 830 litraa

 

On h:tin hyvä ketju jos ruokintaan manaa 0 h 0 min/pv. Minä ainakin lasken ruokinnan työksi (, joka pitää laskelmassa ottaa huomioon).

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 23.06.12 - klo:14:14

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 04.01.11 - klo:17:44

Lehmiä n. 90.
Pihatto, kioskit + paalisr Avantilla, robotti.
Nuorkarjalle väkirehut käsin, rehu Avantilla, karsinoiden puhdistus 2x/pv.
työtunteja/pv n. 5, maitoa nyt 1900 = 380l/h.

Kehitystä reiluun vuoteen... 

Lehmiä 190 (sis. umpilehmät)
Pihatto, ape, mattoruokkija, 3 robottia
työtunteja/pv n. 5 (vaan karjanhoito, ei sisällä ruokintaa, paitsi juotto- ja pikkuvasikat)
meijeriin lähtevää maitoa työtuntia kohden 830 litraa

 

On h:tin hyvä ketju jos ruokintaan manaa 0 h 0 min/pv. Minä ainakin lasken ruokinnan työksi (, joka pitää laskelmassa ottaa huomioon).

No se on meillä miesten hommia, enkä ole kyselly miten kauan ne siihen aikaa tuhraa.  Mut jos jotakin heittäs, 4 apesatsia/pv ja meniskö 15 min per satsi aikaa. Tunti lisää töitä ja kaikki hoijjettu.