Tuollaisia huomautusmaksuja lupaillaan.
Laiminlyönti hyvän maatalouskäytännön mukaisessa viljelyssä (täydentävät ehdot)
seuraamus kaikkiin EU:n suoriin ja osarahoitteisiin tukiin sekä osaan kansallisista tuista (1 %, 3 % tai 5 %, toistuvat ja tahalliset laiminlyönnit 15–100 %)
- See more at: http://www.mavi.fi/fi/maksut-ja-valvonta/valvonta/viljelija/Sivut/yleisimmat-valvonnassa-havaitut-puutteet.aspx#sthash.rR15KUDg.dpuf

Jos ei ole ymppiin sitoutunut, ja laiminlyö kasvinsuojelukirjanpidon tai tekee sen huonosti, esim. ei merkkaa kynnysarvoja, niin miten rangaistaan? Leikataan tilatukea,lfa:ta tms.?

Kasvinsuojeluaineita on käytettävä asianmukaisesti havaitun tarpeen mukaan ja käyttöohjeita noudattaen. Jos kasvinsuojeluaineita käytetään ammattimaisesti, myös integroidun torjunnan yleisiä periaatteita on noudatettava. Laki 1563/2011. Periaatteet ovat asetuksessa 7/2012

Siis MMM asetus 7/2012 koskee sananmukaisesti ympäristökorvaukseen sitoutuneita ! Yleisten ehtojen kohdalla se jää taka-alalle, koska sitä ei liene suoraan mainittu.

Mitä ne kynnysarvot sitten on esim. rikantorjunnassa?
Pitääkö lähteä konttaamaan pelloille ja laskemaan rikkojen määrää neliöllä

Kyllä. Leveälehtisillä kasveilla on määritelty kynnysarvo 125 leveälehtistä rikkakasvia neliömetrille.
Tietoa on ollut kyllin tarjolla, kellokkaat, jotka ovat hankkeeseen saaneet rahoitusta, eivät
ainakaan täällä Uudellamaalla ole piilottaneet vakkaansa asian tiimoilta.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/pesticidelife

Lukutaidottomille on myös opetusvideot.

onko jossakin virallisesti määritellyt kynnysarvot eri rikoilke, entä tautipuoli? Miten määritellään kynnysarvot, joiden ylittyessä voi vasta tehdä tautiruiskutuksen? Varsinkin kun monet kasvitaudit on sellaisia, että kun oireet näkyvät lehdissä, on jo myöhäistä ruiskuttaa, entä miten valvotaan sitä, ettei joku mene ruiskuttamaan rikkoja, kun kynnysarvot ei vielä ole ylittyneet?  Ja vielä yksi kysymys, kuinka usein se kynnysarvojen määrittely tehdään? Käydäänkö joka päivä joka lohkolla määrittelemässä sen päivän kynnysarvotilanne, jotta ei varmasti mennä liian aikaisin ruiskuttamaan?

http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti108.pdf

Kynnysarvot kasvintuhoojille löytyvät tuolta. Ennustemalli (kirvatalvehdinta, kasvitautiennuste) antoi paremman vasteen kuin peltotarkkailu. Ennustemallia saanevat käyttää Webwisu-asiakkaat. Tai Agrimarketin verkkokaupan asiakkaat, pitääpä tsekata. Huomattavaa on, että IPM oppaissa todetaan, että peittaus on ensisijainen kasvitautien torjunta, eli peittaamattoman siemenen käyttö tavallaan poissulkee kasvitautitorjunnan oikeutuksen. Ettäs tiedätte. Nykyäänhän se on semmonen siilosta peltoon ja ruiskulla sit prosaroo delaroo pyörittelemään. On laiskalle helpompi tapa ollut.

Kaiken kaikkiaan, integroidun kasvinsuojelun ohjeiden kirjaimellinen noudattaminen tekee touhusta varsin työlästä.

Tell me about it. Eli ideologinen luomu vyöryy sinua kohti monesta suunnasta, porkkanaa ja KEPPIÄ, kas. Kohta et pysty enää torjumaan sitä, vaikka öhtiäiset saisitkin tapetuksi vielä.

-SS-

Nii, unohdin. Hallinnolla on paha aavistus, että niitä toimenpiteitä tehdään ihan toisin kuin on ollut se ympäristönsuojelullinen tarkoitus. Siksi sinne sitoumusehtoihin on laitettu semmoinen kylmäävä lause:

"Si­tou­mus voi­daan jät­tää hy­väk­sy­mät­tä tai kor­vaus myön­tä­mät­tä, jos kor­vauk­sen saa­mi­sek­si olo­suh­teel­le tai toi­men­pi­teel­le on an­net­tu sel­lai­nen muo­to, joka ei vas­taa asi­an var­si­nais­ta luon­net­ta tai tar­koi­tus­ta."

Eli hallinnon puolelta on suljettu valmiiksi avoimeksi unohdetut porsaanreiät tällä tavalla.

Toinen huomattava kohta on:
 "jos vil­je­li­jä on esit­tä­nyt vää­ren­net­ty­jä to­dis­tei­ta kor­vauk­sen saa­mi­sek­si..., vil­je­li­jä sul­je­taan ym­pä­ris­tö­kor­vauk­sen ulko­puo­lel­le ky­sei­sen ja seu­raa­van vuo­den ajak­si." Plus takaisinperintä.

Mitähän ne väärennetyt todisteet olisivat, vaikka :
- tarkoituksella virheellisesti otettuja viljavuus- ja lantanäytteitä ?
- liioiteltuja satoja satotasokorjauksen perusteeksi ?
- Korjaamattoman nurmisadon väittäminen korjatuksi ja fosforin mättö seuraavanakin vuonna normaalisti
- viljely sillä tavoitteella, ettei korjuukelpoisen sadon saaminen olisi edes mahdollista
- lannoituksen siirtely lohkojen välillä paperilla mutta ei todellisuudessa
- pohjavesirajoitusten kiertäminen muistiinpanoja säätämällä

Näitähän on. Mutta kukaan ei näihin ala, eihän.

-SS-

Moni on tosiaan laimentanut lietettään LIIKAA tai kuivannut kuivalantaansa LIIAN kuivaksi (=kuivaa saa kasata pelloille odottamaan, märkää ei) ja tässä ns. kollektiivisesti lunastettava palkinto ahneudesta..

Nii, integroidusta kasvinsuojelusta, kasvitautiennustemallien toimivuudesta on tehty Mustialassa opinnäytetyökin:

Mäkelä, Aleksi. Viljojen kasvitautiennustemallit, tarve ja käyttökelpoisuus. Mtt / Mustiala. 2010

Dokumentista kävi ilmi hauska yksityiskohta tehdyssä kyselyssä: Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä rutiininomaisesti kasvitauteja torjuvat olivat keskimäärin alaltaan pienempiä tiloja, koulutus puutteellinen ym. Myöhäisessä vaiheessa tarkennetusti ruiskuttavat olivat suurtiloja, joiden isännät myös koulutetumpia.

Eli ammattitaidoltaan edistyneimmätkö vain näkivät sen olennaisimman ruiskutus-rahaikkunan ajankohdan ?

-SS-

Entäs karjatilat? Kuinkas meinaatte lantanne kanssa elää? Saatteko mahtumaan omille tai naapurin pelloille kaikki fosforinne jos sitoudutte?

Vihdoinkin tuli Peltotuen päivitys jotta sai laskeskeltua ja mahtuuhan nuo. Jotta jää pelivaraa pitää vaan vähän poiketa suunnitellusta, eli vihanta-härkäpavut kirjata yksivuotiseksi säilörehuksi eikä härkäpavuksi. Valkuaiskasvipalkkiot menee, mutta toisaalta voi saada lietteen sijoitustuen.

Se kyllä kovasti ottaa pannuun, että toiminta on valmiiksi liian vihertävää jotta voisi saada lisätukia. Eli siis vaikka on kolme kasvia, niin koska nurmen lisäksi on valkuaiskasvi ei saa kasvipeitteisyystukea. Hyöty aika pieni koko sitoutumisesta, mutta mennään nyt mukaan silti.

Lainaus käyttäjältä: Sirkku - 08.04.15 - klo:23:08

Entäs karjatilat? Kuinkas meinaatte lantanne kanssa elää? Saatteko mahtumaan omille tai naapurin pelloille kaikki fosforinne jos sitoudutte?

Vihdoinkin tuli Peltotuen päivitys jotta sai laskeskeltua ja mahtuuhan nuo. Jotta jää pelivaraa pitää vaan vähän poiketa suunnitellusta, eli vihanta-härkäpavut kirjata yksivuotiseksi säilörehuksi eikä härkäpavuksi. Valkuaiskasvipalkkiot menee, mutta toisaalta voi saada lietteen sijoitustuen.

Se kyllä kovasti ottaa pannuun, että toiminta on valmiiksi liian vihertävää jotta voisi saada lisätukia. Eli siis vaikka on kolme kasvia, niin koska nurmen lisäksi on valkuaiskasvi ei saa kasvipeitteisyystukea. Hyöty aika pieni koko sitoutumisesta, mutta mennään nyt mukaan silti.

Missä Peltotuessa on se kasviprosenttien valvonta. Vanhassa plus-paketissa oli vanha lisätoimenpide monipuolistaminen, mutta se ei enää edes aukea. En ollut löytävinäni mitään konstia; viljelykierron suunnittelu on myös kömpelö tai oikeastaan mahdoton, jos kasvulohkoina käyttää jotakin muuta kuin peruslohkoa. Tai sitten ne olisi pitänyt laittaa kartalle. Nutikka tympii, siksi en ole laittanut kartalle vaan mittaillut omin päin maastossa.

-SS-

Siinähän se-lainaus maaseudusta:
"Maaseutuohjelma mahdollistaa kuitenkin sen, että toimenpiteen tilakohtaista enimmäisalaa eli osuutta korvauskelpoisesta alasta voidaan rajata tulevina vuosina, jos ympäristökorvauksen varat eivät näyttäisi riittävän."

Jos mulla ei rahat riitä, niin en mä voi vaan heittää muutamaa laskua pois ja maksaa vaan ne mihin mulla on varaa...

Mutta lietteestä vielä: jotka on jo laskeneet suunnitelmia, niin paljonko normipitoista naudan lietelantaa saatte mahtumaan pelloille? Paljon menee ilman että fosforit ylittyy ja pelkkää typpeä lisäksi vai jotain muuta?

Mutta lietteestä vielä: jotka on jo laskeneet suunnitelmia, niin paljonko normipitoista naudan lietelantaa saatte mahtumaan pelloille? Paljon menee ilman että fosforit ylittyy ja pelkkää typpeä lisäksi vai jotain muuta?

Kannattaa ottaa vaikka se edullinen WebWisu, siellä on kaikki taulukkoarvot mukana. Sitten viljavuudet latoo sinne ja voi lähteä kokeilemaan.

Taulukkolaskentaohjelmalla, esimerkiksi jotenkin tällä tavalla pikaisesti raapustin ympäristökorvauksen taulukoista poimien:
Laskeskelin myös paljonko salpietaria laitetaan kyytipojaksi, se ei ole vähän. Tuo punainen tarkoittaa että kokonaistyppi 170 kg on tullut vastaan, eli jatketaan salpietarilla. Mutta sitä en nyt oikein vieläkään varmaksi tiedä, voiko typpilannoituksessa käyttää satotasokorjausta vaikka fosforilannoituksessa käyttää lantapoikkeusta. Siksi en sitä kirjaa tähän. Ja itse laitan suursäkillisen salpeetaria joka koloon, mitä edessä näkyy. Pitäneekin hankkia kalkinlevitin lannoitukseen ?



-SS-

Meneekö tämä nyt sitten niin, että nuo sitoumusehdot on tiukkoja meille viljelijöille, mutta hallinto voi niitä ehtojaan muuttaa mielin määrin koko ajan? Ei taida uskaltaa sitoutua, kun ei tiedä vieläkään mihin... Vaan näytti sitoutumattomillekin tulevan rajoitteita kasvien suhteen. Vanhat lhp:t nyt sitten kesannolle vai?

Meneekö tämä nyt sitten niin, että nuo sitoumusehdot on tiukkoja meille viljelijöille, mutta hallinto voi niitä ehtojaan muuttaa mielin määrin koko ajan? Ei taida uskaltaa sitoutua, kun ei tiedä vieläkään mihin... Vaan näytti sitoutumattomillekin tulevan rajoitteita kasvien suhteen. Vanhat lhp:t nyt sitten kesannolle vai?

Juu. Näin näyttäisi olevan. Sitoutumattomalle jää vaihtoehdoiksi joko viljellä kunnolla, tosin rajoitteiden puitteissa tai kesannoida.
Sitoutunut voi "optimoida" paremmin panos/tuotos suhteensa.

Entä , jos laittaa tällaisen  tuulella toimivan kastelulaitoksen.
Tästä varmaan saa ylimääräistä tukea ?     https://www.youtube.com/watch?v=J_lD06C0zXk

Tämä tulee varmaan tulevaisuudessa tuki ehdoksi !!

Kyllä, ei ongelmia. Paitsi kirjanpidon stressi, mutta kyllä sille korvauksen saa.

Tänään yhden viljelysuunnitteluohjelmaa tuottavan firman neuvoja sanoi, että lantapoikkeusta käyttämällä ei saisi laittaa apulantaa ollenkaan lohkoon? Tukihakukursseilla ei ollut moisesta puhetta ollenkaan, pitääkö tämä väite paikkansa? 

Tänään yhden viljelysuunnitteluohjelmaa tuottavan firman neuvoja sanoi, että lantapoikkeusta käyttämällä ei saisi laittaa apulantaa ollenkaan lohkoon? Tukihakukursseilla ei ollut moisesta puhetta ollenkaan, pitääkö tämä väite paikkansa? 

Tuossa itsekin kattelin noita sääntöjä yks päivä. Lannoite fosforia ei saa antaa , jos käyttää lantapoikkeusta, muita ravinteita kyllä - pussista. Ymmärsinkö oikein ?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.04.15 - klo:20:45

Nii, unohdin. Hallinnolla on paha aavistus, että niitä toimenpiteitä tehdään ihan toisin kuin on ollut se ympäristönsuojelullinen tarkoitus. Siksi sinne sitoumusehtoihin on laitettu semmoinen kylmäävä lause:

"Si­tou­mus voi­daan jät­tää hy­väk­sy­mät­tä tai kor­vaus myön­tä­mät­tä, jos kor­vauk­sen saa­mi­sek­si olo­suh­teel­le tai toi­men­pi­teel­le on an­net­tu sel­lai­nen muo­to, joka ei vas­taa asi­an var­si­nais­ta luon­net­ta tai tar­koi­tus­ta."

Eli hallinnon puolelta on suljettu valmiiksi avoimeksi unohdetut porsaanreiät tällä tavalla.

Toinen huomattava kohta on:
 "jos vil­je­li­jä on esit­tä­nyt vää­ren­net­ty­jä to­dis­tei­ta kor­vauk­sen saa­mi­sek­si..., vil­je­li­jä sul­je­taan ym­pä­ris­tö­kor­vauk­sen ulko­puo­lel­le ky­sei­sen ja seu­raa­van vuo­den ajak­si." Plus takaisinperintä.

Mitähän ne väärennetyt todisteet olisivat, vaikka :
- tarkoituksella virheellisesti otettuja viljavuus- ja lantanäytteitä ?
- liioiteltuja satoja satotasokorjauksen perusteeksi ?
- Korjaamattoman nurmisadon väittäminen korjatuksi ja fosforin mättö seuraavanakin vuonna normaalisti
- viljely sillä tavoitteella, ettei korjuukelpoisen sadon saaminen olisi edes mahdollista
- lannoituksen siirtely lohkojen välillä paperilla mutta ei todellisuudessa
- pohjavesirajoitusten kiertäminen muistiinpanoja säätämällä

Näitähän on. Mutta kukaan ei näihin ala, eihän.

-SS-

Moni on tosiaan laimentanut lietettään LIIKAA tai kuivannut kuivalantaansa LIIAN kuivaksi (=kuivaa saa kasata pelloille odottamaan, märkää ei) ja tässä ns. kollektiivisesti lunastettava palkinto ahneudesta..

Mikäs tuos kuivapaskas on se LIIAN kuiva? Entiset ovat justiin olleet yli 30%, nyt pitää piakkoin ottaa uudet  ja vettä / räntää sataa Nyt taitaa pitää viedä pannun päälle kuivamaan. Vai kuivittelenko vaan näytteen oljella / turpeella / kutterilla tarpeeksi ? Onko tässäkin muuten sama näytteen ottopäivä ratkaisee juttu kuin maanäytteissä , siis päivää alle 5v pitää ottaa. Nyt taitaa pitää vielä ottaa ennen ajoakin, joten ihan kattavaa näytettä on vaikea saada