Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Adam Smith - 29.09.11 - klo:18:09
-
Aina välillä kuulee, kuinka huonoa rehua sitä biologisilla saa säilöttyä. Tuossa alla on sitä ihtiään ;)
Tuoksuu ja maistuu hyvälle.
Tuhannen taalan kysymys: laskeeko hapolla pH noin alas tällä kuiva-ainetasolla ja paljonko sitä happoa on pantava, jotta tuohon pääsee?
Näytteenottopvm: 27.09.2011 Rehu: Apilavaltainen sr Neuvonta >
Säilöntäaine: Kärki Sil-All Säilötyyppi: Auma
Näytetunniste: Syöttö Näytenumero: 8341122363
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 3,81 alle 4,34 (ka 304 g/kg)
Ammoniakkityppi > 38 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 68 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 12 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 403 g/kg N alle 500
Sokeri > 43 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 304 g/kg
Raakavalkuainen > 150 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) > 430 g/kg ka 450 - 550
D-arvo > 708 g/kg ka 660 - 680
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,3 MJ/kg ka
OIV > 90 g/kg ka 71 - 88
PVT > 17 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 120 90 - 120
ME-indeksi > 127 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 9
-
Mikä on omasta mielestäs teillä tärkeimmät jutut rehunteossa että onnistuu? Ja Millä systeemillä tiivistätte aumaa?
-
Mitäs tulee kuiduksi seokseen?
-
Vehnänolkea laitetaan nyt, myöhemmin rypsin..sekaan menee myös hiukan vanhaksi päässyttä paalirehua. VR% 38, kuiva-ainesyönti 21kg/pv lehmä. Maitoa jotain 32-33.....
Tärkeitä juttuja on ne samat tylsät vanhat jorinat. Siilo tiivistetään telakaivurilla...mutta tuo on tiivistetty baggerilla.
-
Mitäs tulee kuiduksi seokseen?
***Samaa katsoin. Tuolla ndf:llä tarvitaan melkopaljon jarrua...
-
***Samaa katsoin. Tuolla ndf:llä tarvitaan melkopaljon jarrua...
Mutta kun ndf:n nousu tuon 500g tietämiin nostaa kuiva-aineen syöntiä niin, että väkirehuprosenttia nostettava, jotta pääsee tuohon 21 kilon tietämille. Karkeammalla rehulla menee helposti pari kiloa enemmän lehmää kohti.
-
En muista merkkii mutta olen nähnyt tapauksen jossa bioloogisella on rehusato pilattu . Sama päinvastoin , hyvää rehua myös bioloogisella .
-
Hyvän rehun olet saanut apilasta, olet ollut melko aikasin liikkeellä rehuarvojen mukaan? Meillä on vähän se kokemus apilasta että sen on pakko antaa valmistua ennenkun ajaa sen niittomurskaimella, kun meinaa mennä ihan mujuksi nuorena. Tästä syystä varmaan myös NDF on pikkusen alakanttiin, mutta erinomaista rehua syönti-indeksi oikein 120! Sen huomasin että sokeri oli vähän alakanttiin että kun sulla on aperuokinta niin jotain sokerirehua on varmaan tarpeen lisätä, kun jos sitä ei ole pötsissä tarpeeksi niin ongelmia voi tulla pötsin terveyteen ja sitä kautta tuotoksiiin ym. Huomasin että käytössäsi on Kärki-Agrin säilöntäaine. Kesällä sain kuulla ko. putiikin kaupparatsulta että juuri heidän firman aineet ovat sellaisia että ne eivät käytä rehun sokeria käymiseen... Tjaa miten on sun rehulles käynyt? Kun olet ollut noin aikasin liikeellä - huiman hyvä D-arvo ja muut arvot kielii siitä että sokeria pitäisi olla rehussa runsain mitoin... AIV-hapolla kun säilöttiin aikoinaan 1-satoa ja jos oltiin vielä ajoissa liikkeellä niin tuppas olemaan vähän liikaakin sokeria niissä ja sekään taas ei ollut hyvä asia. Kohtuu kaikessa, mutta tosiaan puolensa kummallakin säilöntämenetelmällä siis hapolla ja biologisella.
-
***Samaa katsoin. Tuolla ndf:llä tarvitaan melkopaljon jarrua...
Mutta kun ndf:n nousu tuon 500g tietämiin nostaa kuiva-aineen syöntiä niin, että väkirehuprosenttia nostettava, jotta pääsee tuohon 21 kilon tietämille. Karkeammalla rehulla menee helposti pari kiloa enemmän lehmää kohti.
***Jep onnistuuhan se näinkin, kun tuosta jarrusta pitää huolen. Hyvin olet onnistunut myös tuossa valkuaispitoisuudessa. Ei ole päässyt nousemaan liian korkeaksi vaikka rehu nuorena korjattuna. Paljonko nurmille on annettu typpeä keväällä?
-
minkä vuoden satoa oli? ei kai vain ekaa vuotta? itellä vähän hirvittää nuot ekat paalit kun liian aikasin mänin, mut hyvä kun ite turaa niin peilin eessä saapi valittaa! ennen nauvojat aina haukku noita apilapitoisia juttuja tein sitten paalinn eli aumaan ja aikasin tahi myöhempään, muta karja oli joten kuten hengissä kuiteskii! ja kuivaa heinää söivät joka tapauksessa 3-5 kiloon , sano neuvola mitä tahansa! :P
-
Apilavaltaiset sai 30-40 kiloa typpeä keväällä ja vähemmän apilaa sisältävät 60... ka-sato oli jossain 3.5tonnin tietämillä, joten satotasoitusta tuolla kertakorjuulla tulee kahteen niittoon verrattuna. Toisaalta toinen kierroskin antoi sen ja kolmas (jos loput saadaan pois) on kolmen tonnin kieppeillä. Valkuaisen kanssa onnistuminen on monesti ihan tuuripeliä. Tänä vuonna sitä oli :)
Sokeria lehmä tarvii aika vähän, mä pidän tärkeämpinä noita käymistuotteita. Apemies osaa selittää mitä sokeri pötsissä tekee. Apilalajikkeella taitaa olla isompi merkitys tuossa mujuuntumisessa, tässä on eestiläisten myymää Marsia ja Atlantista. Onpa vähän myös Bettyä. Heinäkasvina on timppaa, englanninraiheinää ja rainataa....yhtään ensimmäisen vuoden heinää ei ollut tässä näytteessä. Pääosa on korjattu 4. ja 5. vuoden täydennyskylvetyistä. Edempänä makkarassa on myös ensimmäistä satoa....
-
otit varmaan parhaan rehu tupon näytteksi että pääsit oikeen elvisteleen tälle palstalle
-
otit varmaan parhaan rehu tupon näytteksi että pääsit oikeen elvisteleen tälle palstalle
En ottanu itte, työntekijä otti noin 15 metrin matkalta. Mulla ei suurta kaipuuta ole elvistelyyn, kaikki rehu ei todellakaan ole tuota tasoa. Toinen ja kolmas niitto on aivan arvoitusta....mutta tuolla on hyvä parannella vähän heikompaa rehua.
Enkä mä vois muutenkaan elvistellä, kun laadusta saa kiittää niitä tyyppejä, jotka tekemiseen osallistui.
Oletko ryssinyt biologisella vai mikä kivestää ;D
-
tommosen tuloksen mulle arpoivat:
Rehulaji:
01 Nurmisäilörehu
Sato:Kevät
AnalyysiTulos
Yksikkö Säilönnällinen laatu pH 4,62
NH3-N 26 g/kg N
Maitohappo 8 g/kg ka
VFA 0 g/kg ka
Liukoinen typpi 235 g/kg N
Sokeri 72 g/kg ka
pH tavoite 5,06
Koostumus
Kuiva-aine 486 g/kg
Raakavalkuainen 199 g/kg ka
NDF 502 g/kg ka
D-arvo 738 g/kg ka
Arvio näytteestä
Arvosana
Tulkinta 24
Tulkinta 28
Rehuarvot
ME 11,8 MJ/kg ka
OIV 93 g/kg ka
PVT 62 g/kg ka
Syönti-indeksi
120
ME-indeksi
129
::)
-
tommosen tuloksen mulle arpoivat:
Rehulaji:
01 Nurmisäilörehu
Sato:Kevät
AnalyysiTulos
Yksikkö Säilönnällinen laatu pH 4,62
NH3-N 26 g/kg N
Maitohappo 8 g/kg ka
VFA 0 g/kg ka
Liukoinen typpi 235 g/kg N
Sokeri 72 g/kg ka
pH tavoite 5,06
Koostumus
Kuiva-aine 486 g/kg
Raakavalkuainen 199 g/kg ka
NDF 502 g/kg ka
D-arvo 738 g/kg ka
Arvio näytteestä
Arvosana
Tulkinta 24
Tulkinta 28
Rehuarvot
ME 11,8 MJ/kg ka
OIV 93 g/kg ka
PVT 62 g/kg ka
Syönti-indeksi
120
ME-indeksi
129
::)
Onks tää nyt sitä "ydinpolttoainetta" ;D
Olisit niittäny illalla niin oliis sokerit enempi kohillaan :P
-
En muista merkkii mutta olen nähnyt tapauksen jossa bioloogisella on rehusato pilattu . Sama päinvastoin , hyvää rehua myös bioloogisella .
olisiko kuitenkin ollu niin että rehu oli pilattu muualla tai muuten ja biologinen ei pystynyt korjaamaan tilannetta. Se käsitys ainakin mulla on että happo antaa enemmän anteeksi muita kämmejä.
Yhden alkavan lämpenemistapauksen toki tiedän itsekkin missä isäntä väittää että kaikki muu olisi oikein tehty että syy löytyis aineista. Tiedä sitten. Prosessin ainakin pysäytti tulleet talvipakkaset
-
Jos siilorehu muuttuu paskaksi ilman käymistään lehmän sisuksissa niin... Mittauttakaa huviksenne vaikkapa rehun tuhkapitoisuus ::) Siitä näkee paljonko maata rehuun on onnistuttu sekoittamaan.
Mulla on sellainen olo että biologisella aineella tehty siilo on todella herkkä sateelle. Jos siiloon sataa kesken varastointityön sade pesee rehun aika nopeasti sokereista+halutuista bakteereista tyhjäksi. Tällöin yläkerros mätänee ja mätä valuu pilaten koko siilon. Hapoilla en ole nähnyt tätä tapahtuvan.
Komeaa on tuo Mikko9b:n rehu emolehmille :D Vai saatko sen sonneille ??? Jos meillä sokeri nousee yli 50 g:n ja D-arvo on yli 65 niin jokainen elukka työntää ulos pelkkää ripulia. Ylionnistuminen emosektorilla ei ole kovin mielekästä :D
-
Hyvin samanlaista rehua tuli itellekkin laadullisessa mielessä ja samalla säilöntä aineella. Tosin itellä on vanhempana tehty. Rehu tuoksuu ja näyttää hyvälle. Mutta lämpenee pirulainen rintuuksessa. Appeeseen kun lisää 2+ niin ei mitään ongelmia lämpenemisen suhteen pöydällä tai rehuvarastossa. Kuitenkin viimeinen vuosi bakteerilla:)
-
tommosen tuloksen mulle arpoivat:
Rehulaji:
01 Nurmisäilörehu
Sato:Kevät
AnalyysiTulos
Yksikkö Säilönnällinen laatu pH 4,62
NH3-N 26 g/kg N
Maitohappo 8 g/kg ka
VFA 0 g/kg ka
Liukoinen typpi 235 g/kg N
Sokeri 72 g/kg ka
pH tavoite 5,06
Koostumus
Kuiva-aine 486 g/kg
Raakavalkuainen 199 g/kg ka
NDF 502 g/kg ka
D-arvo 738 g/kg ka
Arvio näytteestä
Arvosana
Tulkinta 24
Tulkinta 28
Rehuarvot
ME 11,8 MJ/kg ka
OIV 93 g/kg ka
PVT 62 g/kg ka
Syönti-indeksi
120
ME-indeksi
129
::)
Komia on :o Me 129 ja kuituakin löytyy!!
-
Hyvin samanlaista rehua tuli itellekkin laadullisessa mielessä ja samalla säilöntä aineella. Tosin itellä on vanhempana tehty. Rehu tuoksuu ja näyttää hyvälle. Mutta lämpenee pirulainen rintuuksessa. Appeeseen kun lisää 2+ niin ei mitään ongelmia lämpenemisen suhteen pöydällä tai rehuvarastossa. Kuitenkin viimeinen vuosi bakteerilla:)
5-6 viikkoa pitäis olla sulkemisesta avaamiseen, silloin ei enää tule lämpenemistä. Tää siis mun kokemuksilla.
-
Komeaa on tuo Mikko9b:n rehu emolehmille :D Vai saatko sen sonneille ??? Jos meillä sokeri nousee yli 50 g:n ja D-arvo on yli 65 niin jokainen elukka työntää ulos pelkkää ripulia. Ylionnistuminen emosektorilla ei ole kovin mielekästä :D
teurashiehoillehan tuo olis tarkoitus tarjoilla kivennäisen ja ohra-lisän kera...
-
Komeaa on tuo Mikko9b:n rehu emolehmille :D Vai saatko sen sonneille ??? Jos meillä sokeri nousee yli 50 g:n ja D-arvo on yli 65 niin jokainen elukka työntää ulos pelkkää ripulia. Ylionnistuminen emosektorilla ei ole kovin mielekästä :D
teurashiehoillehan tuo olis tarkoitus tarjoilla kivennäisen ja ohra-lisän kera...
Tuurilla voit jättää tuon ohrankin pois tai laitat vain jotain 400g/päivä
-
Hyvin samanlaista rehua tuli itellekkin laadullisessa mielessä ja samalla säilöntä aineella. Tosin itellä on vanhempana tehty. Rehu tuoksuu ja näyttää hyvälle. Mutta lämpenee pirulainen rintuuksessa. Appeeseen kun lisää 2+ niin ei mitään ongelmia lämpenemisen suhteen pöydällä tai rehuvarastossa. Kuitenkin viimeinen vuosi bakteerilla:)
5-6 viikkoa pitäis olla sulkemisesta avaamiseen, silloin ei enää tule lämpenemistä. Tää siis mun kokemuksilla.
Suunnilleen 2.5 kk oli suljettuna. Nyt yritin tänä vuonna kiinnittää vielä suurempaa huomiota tiivistämiseen ja painotukseen. Viittaan tässä nyt edellisen vuoden keskusteluun. Tai ei se nyt yritykseksi jäänyt vaan tiivistin paljon huolellisemmin.
-
Jos siilorehu muuttuu paskaksi ilman käymistään lehmän sisuksissa niin... Mittauttakaa huviksenne vaikkapa rehun tuhkapitoisuus ::) Siitä näkee paljonko maata rehuun on onnistuttu sekoittamaan.
mistä olet saabut päähäsi että tuhkapitoisuus kertoisi maan sekoittumisesta rehuun? Minä taas olen saanut sellaista tietoa että tuhka kertoo nimenomaan kivennäismäärästä, mitä isompi tuhkaluku sitä isompia määriä kivennäisiä; mikä tarkoittaa siis makrokivennäisiä eli kalsiumia, Kaliumia, Magnesiumia ja Natriumia. Se voi olla siis joko hyvä asia mikäli Kalium on rajoissa. Mielestäni tuhkapitoisuutta ei edes analysoida nautojen rehuista niin kovasti kun se ei ole niin tähteellinen asia, kun kivennäisten määritystä varten kannattaa nautojen rehuille teettää mielummin kivennäisanalyysi niin tietää kivennäisten suhteet mikä on tärkeämpi kuin niiden määrät.
Maan ja muun epäpuhtauksien sekoittumista tulee seurata korjuuhektelä ja jälestäpäin se voi selvitä että rehu lämpenee ja pilaantuu herkemmin ja käymisessä on ollut ongelmia. Maidon analyyseissa se näkyy voihappoitiöiden nousuna.
-
Suunnilleen 2.5 kk oli suljettuna. Nyt yritin tänä vuonna kiinnittää vielä suurempaa huomiota tiivistämiseen ja painotukseen. Viittaan tässä nyt edellisen vuoden keskusteluun. Tai ei se nyt yritykseksi jäänyt vaan tiivistin paljon huolellisemmin.
Sitten en osaa sanoa. Mulla on kerran ollut tuo lämpenemisongelma, silloin rehu oli hiukan liian kuivaa. Mutta ennen sitä ja sen jälkeen samanlainen tavara on säilynyt ja syötetty lämpenemättä. pH:lla lienee kans jotain tekemistä asian kanssa, hapan rehu ei kuumene niin herkästi....
-
Jos siilorehu muuttuu paskaksi ilman käymistään lehmän sisuksissa niin... Mittauttakaa huviksenne vaikkapa rehun tuhkapitoisuus ::) Siitä näkee paljonko maata rehuun on onnistuttu sekoittamaan.
mistä olet saabut päähäsi että tuhkapitoisuus kertoisi maan sekoittumisesta rehuun? Minä taas olen saanut sellaista tietoa että tuhka kertoo nimenomaan kivennäismäärästä, mitä isompi tuhkaluku sitä isompia määriä kivennäisiä; mikä tarkoittaa siis makrokivennäisiä eli kalsiumia, Kaliumia, Magnesiumia ja Natriumia. Se voi olla siis joko hyvä asia mikäli Kalium on rajoissa. Mielestäni tuhkapitoisuutta ei edes analysoida nautojen rehuista niin kovasti kun se ei ole niin tähteellinen asia, kun kivennäisten määritystä varten kannattaa nautojen rehuille teettää mielummin kivennäisanalyysi niin tietää kivennäisten suhteet mikä on tärkeämpi kuin niiden määrät.
Maan ja muun epäpuhtauksien sekoittumista tulee seurata korjuuhektelä ja jälestäpäin se voi selvitä että rehu lämpenee ja pilaantuu herkemmin ja käymisessä on ollut ongelmia. Maidon analyyseissa se näkyy voihappoitiöiden nousuna.
::) Olet kyllä oikeassa. Mutta määritä tuhkapitoisuus joskus huviksesi likaantuneesta kohdasta ja sitten puhtaasta. Yllätyt siitä miten tuhkaprosentti nousee. Tuolla menetelmällä nimittäin etsitään syitä pilaantumisille tilanteissa joissa isäntä väittää että yhtään kuraa ei ole siiloon mennyt ja säilöntäainevalmistaja väittää pilaantumisen syyksi likaantumisen. Eli jos jonkulla siilo mätänee niin tämä on ihan hausk testi.. Verrokkiaineisto täytyy tietysti olla puhtaasta kohdasta.
-
Laitetaanpas analyysiä täältäkin ekasta sadosta...
Näytteenottopvm: 17.07.2011 Rehu: Apilavaltainen sr Neuvonta >
Säilöntäaine: Muu Säilötyyppi: Pyöröpaali
Näytetunniste: Ehg.raiheinä 1.sato Näytenumero: 8341112140
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 5,15 alle 5,17 (ka 514 g/kg)
Ammoniakkityppi > 42 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 26 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 4 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 404 g/kg N alle 500
Sokeri > 61 g/kg ka yli 50
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 514 g/kg
Raakavalkuainen > 204 g/kg ka yli 120
Kuitu (NDF) > 454 g/kg ka yli 450
D-arvo > 725 g/kg ka yli 660
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,6 MJ/kg ka
OIV > 100 g/kg ka yli 71
PVT > 59 g/kg ka yli 14
Syönti-indeksi > 120 yli 90
ME-indeksi > 130 yli 85
Näytteenottopvm: 06.09.2011 Rehu: Nurmisäilörehu Neuvonta >
Säilöntäaine: Muu Säilötyyppi: Pyöröpaali
Näytetunniste: Mäntysaari Näytenumero: 8341118050
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 5,24 alle 5,68 (ka 640 g/kg)
Ammoniakkityppi > 22 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 6 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 1 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 190 g/kg N alle 500
Sokeri > 78 g/kg ka yli 50
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 640 g/kg
Raakavalkuainen > 185 g/kg ka yli 130
Kuitu (NDF) > 545 g/kg ka yli 500
D-arvo > 713 g/kg ka yli 680
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,4 MJ/kg ka
OIV > 89 g/kg ka yli 71
PVT > 53 g/kg ka yli 14
Syönti-indeksi > 114 yli 90
ME-indeksi > 118 yli 85
Hyvin maistuu elukoille vaikka kuivaksi pääsikin ::) Kuivaheinää annetaan pari kiloa päivässä joten masut pysyy kunnossa. Noita on syötetty vasta koemielessä että on analyysin saanut. Vielä on vanhojakin syöttämättä aika lailla :( Säilötty hiven OY cool-it aineella.
-
En muista merkkii mutta olen nähnyt tapauksen jossa bioloogisella on rehusato pilattu . Sama päinvastoin , hyvää rehua myös bioloogisella .
olisiko kuitenkin ollu niin että rehu oli pilattu muualla tai muuten ja biologinen ei pystynyt korjaamaan tilannetta. Se käsitys ainakin mulla on että happo antaa enemmän anteeksi muita kämmejä.
Yhden alkavan lämpenemistapauksen toki tiedän itsekkin missä isäntä väittää että kaikki muu olisi oikein tehty että syy löytyis aineista. Tiedä sitten. Prosessin ainakin pysäytti tulleet talvipakkaset
Se oli täydellistä paskaa mitä paalissa oli . Voihappobakteeria riitti joten ei ollenkaan sovelisasta lypsylehmille . Merkistä oli kyse ( en muista minkämerkkistä ) koska toisella tuotteella paalit onnistu erinomaisesti .
-
Minen ymmärrä miten rehuun saa voihappoitiöitä ??? Multaako sinne pitää laittaa vai mistä johtuu, mutta meillä ei ole koskaan ollut vaikka paalattiin welgerin rp 12:lla sellaisia höttöpaaleja ettei paremmasta väliä. Ei ollut aina niin hyvin säilyneitäkään, mutta koskaan ei ollut ongelmia itiöiden kanssa ::) Eikä käytetty säilöntäainetta...
-
Minen ymmärrä miten rehuun saa voihappoitiöitä ??? Multaako sinne pitää laittaa vai mistä johtuu, mutta meillä ei ole koskaan ollut vaikka paalattiin welgerin rp 12:lla sellaisia höttöpaaleja ettei paremmasta väliä. Ei ollut aina niin hyvin säilyneitäkään, mutta koskaan ei ollut ongelmia itiöiden kanssa ::) Eikä käytetty säilöntäainetta...
Sama homma. Meillä ei kai koskaan semmosia ole ollut, ei ainakaan viimeiseen 20:een vuoteen ??? Tehty siiloon, aumaan ja paaliin ja aina AIV:ta tosin käytetty.
-
Minen ymmärrä miten rehuun saa voihappoitiöitä ??? Multaako sinne pitää laittaa vai mistä johtuu, mutta meillä ei ole koskaan ollut vaikka paalattiin welgerin rp 12:lla sellaisia höttöpaaleja ettei paremmasta väliä. Ei ollut aina niin hyvin säilyneitäkään, mutta koskaan ei ollut ongelmia itiöiden kanssa ::) Eikä käytetty säilöntäainetta...
Maata kun laittaa joukkoon niin saa noita itiöitä mukavasti navettailmaan
-
Arzyboy,onko nuo rehut karhoitettu?Tänä kesänä näkyy tuo kuiva-aine hyppivän varsinkin syksyrehussa ihan ongelmaksi asti ja vielä samalla lohkolla paaleissa.Mitenhän sen tuon sokerin kanssa,jos sitä haluaa lisää,onko se ainoa vaihtoehto tehdä myöhemmin?On tainut olla biologisella ja hapolla sama ongelma,alarajalla kiikkuu,ihan kuin näissäkin näytteissä täällä.Ja on niitetty illallakin.Vai mistähän se johtuu,ettei rehussa ole sokeria,vaikka on säilynyt hyvin.
-
Minen ymmärrä miten rehuun saa voihappoitiöitä ??? Multaako sinne pitää laittaa vai mistä johtuu, mutta meillä ei ole koskaan ollut vaikka paalattiin welgerin rp 12:lla sellaisia höttöpaaleja ettei paremmasta väliä. Ei ollut aina niin hyvin säilyneitäkään, mutta koskaan ei ollut ongelmia itiöiden kanssa ::) Eikä käytetty säilöntäainetta...
Sama homma. Meillä ei kai koskaan semmosia ole ollut, ei ainakaan viimeiseen 20:een vuoteen ??? Tehty siiloon, aumaan ja paaliin ja aina AIV:ta tosin käytetty.
Ne paalit olis varmaan säilyny paremmin ilman säilönta ainetta eli vika oli siis säilöntäaineessa .
-
Juu... Lähes kaikki rehut on karhotettu.
Eikös tuosta sokerista ollut jokin tutkimus ettei Suomessa ole merkitystä niiton ajankohdalla. Siis ilta tai aamu, niin ei saatu merkittävää eroa sokerin määrässä? Taitaa olla isompi merkitys nurmilajeilla ???
-
Juu... Lähes kaikki rehut on karhotettu.
Eikös tuosta sokerista ollut jokin tutkimus ettei Suomessa ole merkitystä niiton ajankohdalla. Siis ilta tai aamu, niin ei saatu merkittävää eroa sokerin määrässä? Taitaa olla isompi merkitys nurmilajeilla ???
Kyllä eroa olisi pitänyt olla merkittävästi. Aamuruohossa on vähän sokeria ja illalla paljon. Heinä nääs öisin käyttää sitä keräämäänsä sokeria kasvun energiana. Päivällä kerätään ja yöllä tapahtuu kasvu. Suomalaiset pitkänpäivän kasvit käyttäytyvät hieman epäselvemmin.
-
Syksyllä varmasti onkin näin :) Kesällä kun yö on lyhyt niin kasvitkaan eivät paljoa lepäile. En muista nyt millään mistä tuo tutkimus tuli vastaan, mutta suomessa oli joka tapauksessa tehty. Tulin just niittämästä ja rapamaat kantoi traktoria yllättävänkin hyvin. Ei jäänyt jälkiä peltoon. Ihmeen paljon on kuivumista tapahtunut parissa päivässä... Ojitus toimii onneksi :D
-
Näytteenottopvm: 27.09.2011 Rehu: Apilavaltainen sr Neuvonta >
Säilöntäaine: Kärki Sil-All Säilötyyppi: Auma
Näytetunniste: Syöttö Näytenumero: 8341122363
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 3,81 alle 4,34 (ka 304 g/kg)
Ammoniakkityppi > 38 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 68 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 12 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 403 g/kg N alle 500
Sokeri > 43 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 304 g/kg
Raakavalkuainen > 150 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) > 430 g/kg ka 450 - 550
D-arvo > 708 g/kg ka 660 - 680
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,3 MJ/kg ka
OIV > 90 g/kg ka 71 - 88
PVT > 17 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 120 90 - 120
ME-indeksi > 127 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 9
Mää laitoin tän meidän analyysin tulokset tähän sen vuoksi, että voisin verrata "isojen poikien" tuloksia meidän puuhasteluun... rehuntekoa aloittaessa urakoitsijan kommentti oli "vähän vanhaksihan se taas pääsi" :)
Näytteenottopvm: 02.10.2011 Rehu: Nurmisäilörehu Neuvonta >
Säilöntäaine: AIV 2 Plus Säilötyyppi: Laakasäilö
Näytetunniste: Iso siilo Näytenumero: 8341123501
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 3,96 alle 4,09 (ka 241 g/kg)
Ammoniakkityppi > 51 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 86 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 18 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 539 g/kg N alle 500
Sokeri > 34 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 241 g/kg
Raakavalkuainen > 155 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 519 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 631 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,1 MJ/kg ka
OIV > 78 g/kg ka 71 - 88
PVT > 40 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 91 90 - 120
ME-indeksi > 85 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 8
Ero ei tietenkään johdu säilöntäaineesta vaan ihan jostain muusta. Mutta tästäkin se nähdään, miksi toisilla menee hiukan paremmin kuin toisillla.
-
Eilen se mun rehu tuomittiin, silppu on liian lyhyttä. Muuten vissiin kelpasi. Ruuan sekoittajaa opastettiin lisäämään olkea ja lyhentämään sekoitusaikaa (entisestään) vaakaruuvisekoitin on kyllä silppurirehulla tarkkuutta vaativa laite....:P Kiitoksia kaikille kävijöille ;)
Maraanin rehussa on yksi asia, joka parantaisi vanhanakin tehdyn rehun maittavuutta (mikä on kaikkein tärkein asia): Liukoisen typen korkea määrä kertoo valkuaisen hajonneen eli rehussa on tapahtunut virhekäymistä. Tarkoittaa joko maata muassa tai hätäinen tiivistys/peitto vuotaa.
-
Eilen se mun rehu tuomittiin, silppu on liian lyhyttä. Muuten vissiin kelpasi. Ruuan sekoittajaa opastettiin lisäämään olkea ja lyhentämään sekoitusaikaa (entisestään) vaakaruuvisekoitin on kyllä silppurirehulla tarkkuutta vaativa laite....:P Kiitoksia kaikille kävijöille ;)
Maraanin rehussa on yksi asia, joka parantaisi vanhanakin tehdyn rehun maittavuutta (mikä on kaikkein tärkein asia): Liukoisen typen korkea määrä kertoo valkuaisen hajonneen eli rehussa on tapahtunut virhekäymistä. Tarkoittaa joko maata muassa tai hätäinen tiivistys/peitto vuotaa.
Juu, ei tuossa muuta vikaa ole.
-
Eilen se mun rehu tuomittiin, silppu on liian lyhyttä. Muuten vissiin kelpasi. Ruuan sekoittajaa opastettiin lisäämään olkea ja lyhentämään sekoitusaikaa (entisestään) vaakaruuvisekoitin on kyllä silppurirehulla tarkkuutta vaativa laite....:P Kiitoksia kaikille kävijöille ;)
Maraanin rehussa on yksi asia, joka parantaisi vanhanakin tehdyn rehun maittavuutta (mikä on kaikkein tärkein asia): Liukoisen typen korkea määrä kertoo valkuaisen hajonneen eli rehussa on tapahtunut virhekäymistä. Tarkoittaa joko maata muassa tai hätäinen tiivistys/peitto vuotaa.
Mun mielestä rehu on märkää, eikö sekin vois olla selittämässä virhekäymistä?
-
Mää laitoin tän meidän analyysin tulokset tähän sen vuoksi, että voisin verrata "isojen poikien" tuloksia meidän puuhasteluun... rehuntekoa aloittaessa urakoitsijan kommentti oli "vähän vanhaksihan se taas pääsi" :)
Näytteenottopvm: 02.10.2011 Rehu: Nurmisäilörehu Neuvonta >
Säilöntäaine: AIV 2 Plus Säilötyyppi: Laakasäilö
Näytetunniste: Iso siilo Näytenumero: 8341123501
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 3,96 alle 4,09 (ka 241 g/kg)
Ammoniakkityppi > 51 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 86 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 18 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 539 g/kg N alle 500
Sokeri > 34 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 241 g/kg
Raakavalkuainen > 155 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 519 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 631 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,1 MJ/kg ka
OIV > 78 g/kg ka 71 - 88
PVT > 40 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 91 90 - 120
ME-indeksi > 85 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 8
Ero ei tietenkään johdu säilöntäaineesta vaan ihan jostain muusta. Mutta tästäkin se nähdään, miksi toisilla menee hiukan paremmin kuin toisillla.
Ihmeellistä mun mielestä tuossa näytteessä on kohtuulisen hyvä valkuainen ja alhainen ndf-kuitu suhteutettuna sulavuuteen ??? Hyvin on happoja kyllä tullu myös rehuun :) Ei täällä kaikki ole "isoja poikia" jotka kirjoittelee. Meilläkin on vielä pieni pieni karja, mutta hyvä rehu on ihan yhtä lailla tärkeää pienelle kuin isollekin tilalle. Oma strategia on kerätä säilörehu nuorena ja heikentää sitä tarvittaessa heinällä tms.
-
Mää laitoin tän meidän analyysin tulokset tähän sen vuoksi, että voisin verrata "isojen poikien" tuloksia meidän puuhasteluun... rehuntekoa aloittaessa urakoitsijan kommentti oli "vähän vanhaksihan se taas pääsi" :)
Näytteenottopvm: 02.10.2011 Rehu: Nurmisäilörehu Neuvonta >
Säilöntäaine: AIV 2 Plus Säilötyyppi: Laakasäilö
Näytetunniste: Iso siilo Näytenumero: 8341123501
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 3,96 alle 4,09 (ka 241 g/kg)
Ammoniakkityppi > 51 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 86 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 18 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 539 g/kg N alle 500
Sokeri > 34 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 241 g/kg
Raakavalkuainen > 155 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 519 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 631 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,1 MJ/kg ka
OIV > 78 g/kg ka 71 - 88
PVT > 40 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 91 90 - 120
ME-indeksi > 85 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 8
Ero ei tietenkään johdu säilöntäaineesta vaan ihan jostain muusta. Mutta tästäkin se nähdään, miksi toisilla menee hiukan paremmin kuin toisillla.
Ihmeellistä mun mielestä tuossa näytteessä on kohtuulisen hyvä valkuainen ja alhainen ndf-kuitu suhteutettuna sulavuuteen ??? Hyvin on happoja kyllä tullu myös rehuun :) Ei täällä kaikki ole "isoja poikia" jotka kirjoittelee. Meilläkin on vielä pieni pieni karja, mutta hyvä rehu on ihan yhtä lailla tärkeää pienelle kuin isollekin tilalle. Oma strategia on kerätä säilörehu nuorena ja heikentää sitä tarvittaessa heinällä tms.
Taitaa olla ruokonatanurmi,vaikka ei ne nuo arvot mene aina käsi kädessä,noihin vaikuttaa niin moni asia ja vielä sellainen joihin ei itse pysty vaikuttamaan.Ja löytyypä itseltäkin samanlaista rehua,sateiden takia meni vanhaksi,toisella rehulla täydennys ja joutilaille käy ihan hyvin.Se on taas eriasia miten hyvin sulava ja ei sulava kelpaa yhdessä erillisruokinnassa,joskus toimii joskus ei.
-
Meidän elukoille on toiminut erillisruokinnassa tosi hyvin tuo systeemi. Kun alettiin taas syöttää kuivaheinää, niin maidon pitoisuudet nousi ja heinät viedään käytännössä käsistä kun niitä laittaa tarjolle. Eipä ole sellaista lehmää tullut vastaan joka jättää kuivaheinän syömättä ::) Säiliskin menee tosi hyvin kun vaan on kunnolla säilynyttä.
-
Aina välillä kuulee, kuinka huonoa rehua sitä biologisilla saa säilöttyä. Tuossa alla on sitä ihtiään ;)
Tuoksuu ja maistuu hyvälle.
Niinpä...
Provtagningsdatum: 25.10.2011 Foder: Gräsensilage Rådgivning >
Ensileringsmedel: Kärki Sil-All Silotyp: Plansilo
Providentifikation: Silo 1 Provnummer: 8341127808
Sato: Vårskörd
Analys Resultat Enhet Målsättning/normal
Förjäsningsvärden SJ >
pH > 3,99 under 4,72 (ts 400 g/kg)
Ammoniakkväve > 31 g/kg N under 70
Mjölk- och myrsyra > 55 g/kg ts 35 - 80
Flyktiga fettsyror > 5 g/kg ts under 20
Lösligt kväve > 368 g/kg N under 500
Socker > 20 g/kg ts 50 - 150
Sammansättning SJ >
Torrsubstans > 400 g/kg
Råprotein > 188 g/kg ts 130 - 160
NDF > 530 g/kg ts 500 - 600
D-värde > 689 g/kg ts 680 - 700
Fodervärden SJ >
ME (energivärde) > 11,0 MJ/kg ka
AAT > 87 g/kg ts 71 - 88
PBV > 59 g/kg ts 14 - 46
Utfodringsindex > 114 90 - 120
ME-index > 112 85 - 130
Kvalitetsbedömning av provet SJ >
Vitsord>9
Meillä jatketaan sil-allilla :)
-
Nyt syötössä vähän vanhempaa rehua. Siilo täytetty heinäkuussa 2009. Rehua vähän kertynyt pahan päivän varalle, mutta hyvin tuo näyttää säilyvän biologisillakin.
Näytteenottopvm: 08.08.2011 Rehu: Apilavaltainen sr Neuvonta >
Säilöntäaine: Josilac Säilötyyppi: Laakasäilö
Näytetunniste: siilo 1, syötössä-09 Näytenumero: 8341114401
Sato: Kesä
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 3,81 alle 4,55 (ka 358 g/kg)
Ammoniakkityppi > 39 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 62 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 15 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 378 g/kg N alle 500
Sokeri > 62 g/kg ka yli 50
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 358 g/kg
Raakavalkuainen > 171 g/kg ka yli 120
Kuitu (NDF) > 486 g/kg ka yli 450
D-arvo > 676 g/kg ka yli 660
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,8 MJ/kg ka
OIV > 90 g/kg ka yli 71
PVT > 39 g/kg ka yli 14
Syönti-indeksi > 120 yli 90
ME-indeksi > 116 yli 85
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 9
-
Eka kerta bakteerilla (agrosil) kevätsato:
ph.......................................3,96
ammoniakkityppi...............27
maito-ja muurahaishappo 49
haihtuvat rasvahapot..........5
liukoinen typpi.................319
sokeri................................35
kuiva-aine........................419
raakavalkuainen..............178
kuitu (ndf) .......................538
d-arvo .............................697
me(energia-arvo) ..............11,2
oiv .....................................87
pvt ....................................50
syönti-indeksi .................115
me-indeksi ......................115
Sokeri ainut joka alle tavoitteet. Muut selvästi tavoitealueella
-
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,10 alle 4,98 (ka 465 g/kg)
Ammoniakkityppi > 29 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 34 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 5 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 280 g/kg N alle 500
Sokeri > 111 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 465 g/kg
Raakavalkuainen > 141 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) > 468 g/kg ka 450 - 550
D-arvo > 677 g/kg ka 660 - 680
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,8 MJ/kg ka
OIV > 86 g/kg ka 71 - 88
PVT > 14 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 120 90 - 120
ME-indeksi > 119 85 - 130
Paalissa, eikä aineita. Kuiva-aine ihmetyttää, ku sateitten välissä puolelta päivin kaajettu ja illalla paalattu.
-
Välistään tuntuu siltä, että aivan sama mitä sinne pussissa lähettää, tulos voi olla yllättävä joka suhteessa?? Käsittämättömän huonon D-arvon olivat arponeet taas meikäläisen kevätrehulle, vaikka tehtiin todella aikaisin, ei ollut timppa lähelläkään tähkää, ja jotain 667 saivat siihen arvottua.
-
Tossa kahden pellon tulokset sanokaas mitä pitää tehdä toisin. Pellot on vierekkäiset ja toisesta tehtiin 3 satoa josta toinen myöhästy pari viikkoa ja toisesta kaksi. Valitettavasti ei ole tulosta siitä kolmannesta viellä
Näytteenottopvm: 24.10.2011 Rehu: Nurmisäilörehu Neuvonta >
Säilöntäaine: Feedtech Silage3000 Säilötyyppi: Pyöröpaali
Näytetunniste: Kytölä kevät Näytenumero: 8341127793
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,58 alle 5,23 (ka 528 g/kg)
Ammoniakkityppi > 19 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 11 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 7 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 234 g/kg N alle 500
Sokeri > 88 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 528 g/kg
Raakavalkuainen > 129 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 567 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 739 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,8 MJ/kg ka
OIV > 86 g/kg ka 71 - 88
PVT > 1 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 120 90 - 120
ME-indeksi > 128 85 - 130
Näytteenottopvm: 24.10.2011 Rehu: Nurmisäilörehu Neuvonta >
Säilöntäaine: Feedtech Silage3000 Säilötyyppi: Pyöröpaali
Näytetunniste: Kytölä syksy Näytenumero: 8341127794
Sato: Kesä
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,73 alle 5,74 (ka 654 g/kg)
Ammoniakkityppi > 10 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 11 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 2 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 184 g/kg N alle 500
Sokeri > 214 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 654 g/kg
Raakavalkuainen > 104 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 492 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 696 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,1 MJ/kg ka
OIV > 79 g/kg ka 71 - 88
PVT > -15 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 108 90 - 120
ME-indeksi > 109 85 - 130
------------------------------------------------------------------------------------------------
Näytteenottopvm: 24.10.2011 Rehu: Nurmisäilörehu Neuvonta >
Säilöntäaine: Feedtech Silage3000 Säilötyyppi: Pyöröpaali
Näytetunniste: Salimäki kevät Näytenumero: 8341127795
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,34 alle 5,28 (ka 539 g/kg)
Ammoniakkityppi > 12 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 15 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 1 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 202 g/kg N alle 500
Sokeri > 98 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 539 g/kg
Raakavalkuainen > 120 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 564 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 730 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,7 MJ/kg ka
OIV > 84 g/kg ka 71 - 88
PVT > -6 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 119 90 - 120
ME-indeksi > 125 85 - 130
Näytteenottopvm: 24.10.2011 Rehu: Nurmisäilörehu Neuvonta >
Säilöntäaine: Feedtech Silage3000 Säilötyyppi: Pyöröpaali
Näytetunniste: Salimäki syksy Näytenumero: 8341127796
Sato: Kesä
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 5,00 alle 5,27 (ka 538 g/kg)
Ammoniakkityppi > 31 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 11 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 4 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 329 g/kg N alle 500
Sokeri > 161 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 538 g/kg
Raakavalkuainen > 87 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 568 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 640 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,2 MJ/kg ka
OIV > 71 g/kg ka 71 - 88
PVT > -22 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 98 90 - 120
ME-indeksi > 90 85 - 130
-
vms1 tekee säilöheinää, hevosillekko? Tanakkaa tavaraa, hyvä sulavuus. Liian kuivana tehtynä sokerit jää sokereiksi ja paska on löysää. Hyötysuhde heikkenee ;)
Omissa rehuissa vesimärkänä sateiden välissa korjattu hernevehnä virhekävi ainakin siilon alkupäästä. Kaikki muuttujat kyllä puolsi hapon käyttöä.
Näytteenottopvm: 25.10.2011 Rehu: Kokoviljasäilör. Neuvonta >
Säilöntäaine: Kärki Sil-All Säilötyyppi:
Näytetunniste: palko-ra selvitys Näytenumero: 8341128035 Lisätiedot >>
Sato:
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,08 alle 4,22 (ka 275 g/kg)
Ammoniakkityppi > 83 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 52 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 54 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 463 g/kg N alle 500
Sokeri > 29 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 275 g/kg
Raakavalkuainen > 164 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 437 g/kg ka
D-arvo > 523 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 8,1 MJ/kg ka
OIV > 74 g/kg ka 71 - 88
PVT > 57 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 85 90 - 120
ME-indeksi > 65 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 7
Kaveriksi syötetään edelleen sitä ykkössadon makkaraansullottua:
Näytteenottopvm: 25.10.2011 Rehu: Nurmisäilörehu Neuvonta >
Säilöntäaine: Kärki Sil-All Säilötyyppi: Auma
Näytetunniste: syöttö Näytenumero: 8341128040
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,18 alle 5,38 (ka 565 g/kg)
Ammoniakkityppi > 43 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 41 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 2 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 363 g/kg N alle 500
Sokeri > 78 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 565 g/kg
Raakavalkuainen > 209 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 439 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 732 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,7 MJ/kg ka
OIV > 94 g/kg ka 71 - 88
PVT > 71 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 120 90 - 120
ME-indeksi > 128 85 - 130
-
Eikai Adamilla ole kulkeutunut maata mukana rehua tiivistäessä tehdessä?Rehusuhteiden kanssa on ollut vähän ongelmia kahta rehua syöttäessä,alhaisen sulavuuden kuiva rehu on vähän liiankin hyvä jarru,no tappaapahan tehokkaasti ainakin tuon toisen sulavan rehun liian kaliumin.
-
Eikai Adamilla ole kulkeutunut maata mukana rehua tiivistäessä tehdessä?Rehusuhteiden kanssa on ollut vähän ongelmia kahta rehua syöttäessä,alhaisen sulavuuden kuiva rehu on vähän liiankin hyvä jarru,no tappaapahan tehokkaasti ainakin tuon toisen sulavan rehun liian kaliumin.
Enpä usko tuossa maata olevan, tuoksu on raikas ja puhdas, maistuu etikkaiselta. Kyllä virhekäymisen syy on korkea vesi- ja typpipuskuri yhdessä sateisen sään antaman matalan sokeritason kanssa. Näyte on vielä lähes pintarehua, tuossa kohdassa paksuutta oli alle puoli metriä ja vettä satoi siilon päälle ainakin yhtenä päivänä.
Katotaan mitä tämän päivän näyte antaa. Tuosta lopusta en oikein saanut selvää, tässä on korkean sulavuuden kuiva rehu ja matalamman sulavuuden kostea rehu. Hernevehnän d-arvo ei kerro vielä mitään, kun siitä puuttuu tärkkelys....tuhkan oletusarvolla 80g tärkkimääräksi tuleee tuosta 269g/kgka. Ruokintamuutos lisäsi hiukan syöntiä ja maitomäärää, toteutin sen vähentämällä sekä väkirehuja että nurmen osuutta....
-
sattu oleen senverta kuiva hetki kun tehtiin että tuli vähän kuivaa. Sinänsä mukavia käsitellä kum ei paina puoltatoista tonnia eikä jäädy.
Miten toi sokeri käyttäytyy ja vaikuttaako muu kun niittoajankohta. Noi muut on niitelty puolenpäivän molemminpuolin ja iltapäivällä poislukien toi viimeinen joka ajeltiin pimeessä joskus 11 aikoihin. Siinä näytti olevan kovin sokeri. Hieman koitan syöttää vehnän olkea lisäksi. Onko tästä hyötyä vai haittaa. Saa vähän riittävyyttä lisää.
-
Meinaako Adamilla olla rasva ja valk.sama?Tuota ilmiötä on ollut pitkin syksyä,sitten pomppas kaikki pitoisuudet huippuun,nyt on rasvaa suhteessa valk.liikaa,kertoo liiasta jarrusta...Pitkäkiimaisuuden sai taas riesaksi.Tiinehtyvyys ongelmia on helpompi saada kuin niistä päästä pois,pitäisi kumminkin nyt tuon ilmiön hävitä.
-
r4.27 ja v3.62 toissapäivän kuorma....
-
Syönti-indeksi 110 90 - 120
Haihtuvat rasvahapot 15 g/kg ka
Kuitu (NDF) 532 g/kg ka
Kuiva-aine 281 g/kg
Kalium 28,1 g/kg ka
Kalsium 4,7 g/kg ka 2,7 - 8,0
Fosfori 2,9 g/kg ka 2,0 - 3,8
pH 4,36 alle 4,24 (ka 281 g/kg)
Raakavalkuainen 181 g/kg ka
OIV 88 g/kg ka
D-arvo 703 g/kg ka
Arvosana 7
Ammoniakkityppi 72 g/kg N alle 70
PVT 51 g/kg ka
Liukoinen typpi 621 g/kg N alle 500
ME (energia-arvo) 11,2 MJ/kg ka
Maito- ja muurahaishappo 57 g/kg ka 35 - 80
ME-indeksi 113 85 - 130
Sokeri 42 g/kg ka 50 - 150
Missä vika? Otettu kyllä aika alkupäästä siiloa (2 metriä edennyt) joten voi olla virhekäynyt? Typpeä käytetty 100 kg/ha, korjattu 11.6., ja niitetty edellisenä iltana. Lämpötilat oli tuolloin +30 huiteilla ja pitkä poutajakso takana joten sokeria PITÄISI olla, analyysin mukaan myös paljon märempää kuin mitä perstuntuma sanoo. Säilöntään käytetty Mestarin Vahva Prota 5 l/t.
Täytyy ottaa uusi näyte jahka siilo etenee, . Pääasia että lehmät tykkäävät tuosta aivan hurjasti ja maitoa tulee. R 4,98; V 3,78; U 30,5.
-
Raakavalkuainen korkea , liekkö mukana apilaa,joten 5l happoa tuolla kosteudella ei aivan riitä . Valkuainen lähtenyt vähän hajoamaan ja puottanut arvosanna. Muuten tömäkkää tavaraa.
-
sattu oleen senverta kuiva hetki kun tehtiin että tuli vähän kuivaa. Sinänsä mukavia käsitellä kum ei paina puoltatoista tonnia eikä jäädy.
Miten toi sokeri käyttäytyy ja vaikuttaako muu kun niittoajankohta. Noi muut on niitelty puolenpäivän molemminpuolin ja iltapäivällä poislukien toi viimeinen joka ajeltiin pimeessä joskus 11 aikoihin. Siinä näytti olevan kovin sokeri. Hieman koitan syöttää vehnän olkea lisäksi. Onko tästä hyötyä vai haittaa. Saa vähän riittävyyttä lisää.
Tahtoo tosta keskustelua ja lisää tietoa
-
Raakavalkuainen korkea , liekkö mukana apilaa,joten 5l happoa tuolla kosteudella ei aivan riitä . Valkuainen lähtenyt vähän hajoamaan ja puottanut arvosanna. Muuten tömäkkää tavaraa.
PH sen arvosanan pudottaa.Tuon rehun kanssa ei välttämättä ole mitään ongelmia,niin kauan kuin sokeri riittää.En pitäisi samoja rehuja kovin pitkään ilman kanssa tekemisissä,happo tosin auttaa tuohon jälkikäymiseen.Korkean valk.kanssa voi pärjätä,mutta sen kanssa ei kannata leikkiä,sulavuus kumminkaan ei ole hirveän korkea ja energiaakin on,nämä auttavat.
Tuosta sokerista niitettäessä,ennen ainakin sanottiin,mitä vanhempaa rehu on sitä enemmän sokeria ja vähemmän valk. ja taas toisinpäin.On olemassa poikkeuksiakin.Joskus maailmassa tuli apila-aumasta nollan sokeri,vaikka rehu oli hapolla säilynyt hyvin,tuohon anettiin se selitys,ettei sokeria ole ollutkaan.Liikaa lantaa sai apila,tuohon aikaan ei osattu arvostaa kyseistä kasvia.
-
Tästä sokerimäärän suhteesta niittoajankohtaan on jossain olemassa ihan tutkimus, jossa todettiin ettei mitään yhteyttä ole. Kolmannella sadolla, kun pimeää on jo pitkästi yöllä, voi jotain merkitystä olla, mutta kesä-heinäkuun aikana sokerin määrä on riippuvainen kaikesta muusta.
-
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,87 alle 4,84 (ka 430 g/kg)
Ammoniakkityppi > 22 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 12 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 3 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 283 g/kg N alle 500
Sokeri > 90 g/kg ka yli 50
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 430 g/kg
Raakavalkuainen > 148 g/kg ka yli 130
Kuitu (NDF) > 530 g/kg ka yli 500
D-arvo > 704 g/kg ka yli 680
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,3 MJ/kg ka
OIV > 84 g/kg ka yli 71
PVT > 22 g/kg ka yli 14
Syönti-indeksi > 117 yli 90
ME-indeksi > 117 yli 85
Suppea kivennäisanalyysi SJ >
Kalsium > 4,7 g/kg ka yli 2,7
Fosfori > 2,4 g/kg ka yli 2,0
Kalium > 27,2 g/kg ka yli 11
Ykkössatoa. Hyvää paperilla ja tankissa. Kakkossato onkin ongelmallisempaa, kiitos huonon sulavuuden. Nadat valtaavat silloin kasvuston. Niillä ei maitoa irroiteta. :'( Tosin satoa tulee kiitettävästi. Timotei ei etelän savilla tee kahta kunnon satoa. Apila vähän lisää kakkossadon sulavuutta. Kokoviljapalkokasvillisuus on myös kakkossadolle hyvä lisä. Ensi vuonna tulee kokeena vähän sinimailasta. Saisiko raiheinistä sulavaa rehua savimailla? Kellään kokemusta?
-
Säilöntäaine: AIV 2 Plus Säilötyyppi: Laakasäilö
Näytetunniste: Näytenumero: 8341123555
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,27 alle 4,50 (ka 344 g/kg)
Ammoniakkityppi > 48 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 49 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 7 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 480 g/kg N alle 500
Sokeri > 68 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 344 g/kg
Raakavalkuainen > 179 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 522 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 693 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,1 MJ/kg ka
OIV > 87 g/kg ka 71 - 88
PVT > 51 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 114 90 - 120
ME-indeksi > 113 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana >
-
Näytteenottopvm: 02.11.2011 Rehu: Nurmisäilörehu
Säilöntäaine: AIV Ässä Säilötyyppi: Laakasäilö
Näytetunniste: Näytenumero: 8341129385
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 3,87 alle 4,13 (ka 252 g/kg)
Ammoniakkityppi > 39 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 63 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 17 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 435 g/kg N alle 500
Sokeri > 14 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 252 g/kg
Raakavalkuainen > 158 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 586 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 603 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 9,6 MJ/kg ka
OIV > 76 g/kg ka 71 - 88
PVT > 47 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 88 90 - 120
ME-indeksi > 78 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laa :o :odusta SJ >
Arvosana > 9
Aika jännä D-arvo saatu! :o :o Pitääpä laittaa uutta näytettä ensviikolla...
-
Viitaten edelliseen,on tainut korsiintua tuo rehu,se pudottaa tuon D-arvon.Keväällä oli tuota ilmiötä,edellisenä syksynä ei taas tullut kortta millään,vaikka D-arvo tipahti.
-
ME-indeksi 129 (85 - 130 )
Kuitu (NDF) 532 g/kg ka (500 - 600 )
Syönti-indeksi 119 (90 - 120)
Raakavalkuainen 180 g/kg ka (130 - 160 )
D-arvo 748 g/kg ka (680 - 700 )
Ammoniakkityppi 44 g/kg N (alle 70 )
Liukoinen typpi 433 g/kg N (alle 500 )
Maito- ja muurahaishappo60 g/kg ka (35 - 80 )
Haihtuvat rasvahapot 19 g/kg ka (alle 20 )
Kuiva-aine 307 g/kg pH 4,09 (alle 4,35 (ka 307 g/kg) )
Arvosana9
ME (energia-arvo) 12,0 MJ/kg ka
Sokeri 20 g/kg ka (50 - 150 )
OIV 92 g/kg ka (71 - 88 )
PVT 44 g/kg ka (14 - 46)
Tais tulla pohjat? Hyvin lypsättää..
-
mitä kasveja nurmessa?
-
timotei/ruokonata 60/40%
Näytteenottopvm: 09.11.2011 Rehu: Nurmisäilörehu Neuvonta >
Säilöntäaine: Biotal Säilötyyppi: Auma Tulkinta >
Näytetunniste: suopohja Näytenumero: 8341130651
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,46 alle 5,62 (ka 625 g/kg)
Ammoniakkityppi > 27 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 15 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 4 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 267 g/kg N alle 500
Sokeri > 110 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 625 g/kg
Raakavalkuainen > 163 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 541 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 747 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 12,0 MJ/kg ka
OIV > 90 g/kg ka 71 - 88
PVT > 29 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 120 90 - 120
ME-indeksi > 130 85 - 130
-
Teutsi taisi vetää pitemmän korren vielä :o.
Nurmessa ihan perus timo-nurminataa.
-
Komeita lukuja. Pistää oikein kateeks, kun syyssatoa tuputtaa ;D
-
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 5,12 alle 5,09 (ka 494 g/kg)
Ammoniakkityppi > 52 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 13 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 2 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 504 g/kg N alle 500
Sokeri > 149 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 494 g/kg
Raakavalkuainen > 147 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 494 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 733 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,7 MJ/kg ka
OIV > 87 g/kg ka 71 - 88
PVT > 17 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 120 90 - 120
ME-indeksi > 128 85 - 130
Tää on sitä "ydinpolttoainetta" 8)
Valkuaista hiukan nihkasee, typpitasos nuukailin :P
-
Komeita lukuja. Pistää oikein kateeks, kun syyssatoa tuputtaa ;D
En kadehtisi. Mieluummin olisin ottanut 1000-2000 kg ka enemmän hehtaarilta ekassa teossa ja kärsinyt vähän valkuaisesta ja D-arvosta. Eipä säiliksestä kyllä niukkuutta ole viime kesän jälkeen, mutta tuo ekan teon sato jäi vähän vähänlaiseksi ylipäänsä. Kevätkuivuudelle ei oikein mitään mahda, nostaa raakavalkuaisen tarpeettoman korkealle. Noin 3000 kg tuli hehtaarilta silti, nykyisellä typen hinnalla saisi tulla enemmän. Apilaa korjataan vasta ensi kesänä ja toivottavasti tulevina enemmän.
-
Komeita lukuja. Pistää oikein kateeks, kun syyssatoa tuputtaa ;D
Pääsikö juuresta lahoksi vai mikä mättää,multasäilöntä,märkyys?
-
Näyttäis olevan aika yleinen trendi (myös itellä osa paaleista), että liian kuivaksi on päässyt rehu kuivahtamaan pellolla ekassa sadossa. Mitenkä on onnistunut appeen tekeminen ???
Itellä on tällä hetkellä syötössä tämmöisiä rehuja:
Näytteenottopvm: 17.07.2011 Rehu: Apilavaltainen sr Neuvonta >
Säilöntäaine: Muu Säilötyyppi: Pyöröpaali Tulkinta >
Näytetunniste: Ehg.raiheinä 1.sato Näytenumero: 8341112140
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 5,15 alle 5,17 (ka 514 g/kg)
Ammoniakkityppi > 42 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 26 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 4 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 404 g/kg N alle 500
Sokeri > 61 g/kg ka yli 50
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 514 g/kg
Raakavalkuainen > 204 g/kg ka yli 120
Kuitu (NDF) > 454 g/kg ka yli 450
D-arvo > 725 g/kg ka yli 660
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,6 MJ/kg ka
OIV > 100 g/kg ka yli 71
PVT > 59 g/kg ka yli 14
Syönti-indeksi > 120 yli 90
ME-indeksi > 130 yli 85
Näytteenottopvm: 21.07.2011 Rehu: Apilavaltainen sr Neuvonta >
Säilöntäaine: Muu Säilötyyppi: Pyöröpaali Tulkinta >
Näytetunniste: Ruokohelpi 1.sato Näytenumero: 8341112578
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,22 alle 4,42 (ka 325 g/kg)
Ammoniakkityppi > 54 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 65 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 8 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 561 g/kg N alle 500
Sokeri > 29 g/kg ka yli 50
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 325 g/kg
Raakavalkuainen > 153 g/kg ka yli 120
Kuitu (NDF) > 525 g/kg ka yli 450
D-arvo > 658 g/kg ka yli 660
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,5 MJ/kg ka
OIV > 86 g/kg ka yli 71
PVT > 27 g/kg ka yli 14
Syönti-indeksi > 115 yli 90
ME-indeksi > 109 yli 85
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 8
Näytteenottopvm: 06.09.2011 Rehu: Nurmisäilörehu Neuvonta >
Säilöntäaine: Muu Säilötyyppi: Pyöröpaali Tulkinta >
Näytetunniste: Mäntysaari Näytenumero: 8341118050
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 5,24 alle 5,68 (ka 640 g/kg)
Ammoniakkityppi > 22 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 6 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 1 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 190 g/kg N alle 500
Sokeri > 78 g/kg ka yli 50
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 640 g/kg
Raakavalkuainen > 185 g/kg ka yli 130
Kuitu (NDF) > 545 g/kg ka yli 500
D-arvo > 713 g/kg ka yli 680
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,4 MJ/kg ka
OIV > 89 g/kg ka yli 71
PVT > 53 g/kg ka yli 14
Syönti-indeksi > 114 yli 90
ME-indeksi > 118
Ja kun moni moittii että on ydinpolttoainetta, niin "liian" hyvää rehua on helppo ja halpa korjata alas päin heinällä.
Ja laitetaan nyt tuosta herne/vehnä mössöstäkin analyysi jos jotain sattuu kiinnostamaan:
Näytteenottopvm: 06.01.2012 Rehu: Kokoviljasäilör. Neuvonta >
Säilöntäaine: Kärki Sil-All Säilötyyppi: Pyöröpaali Tulkinta >
Näytetunniste: herne-vehnä Näytenumero: 8341200469
Sato:
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 3,91 alle 4,31 (ka 297 g/kg)
Ammoniakkityppi > 73 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 82 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 15 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 575 g/kg N alle 500
Sokeri > 61 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 297 g/kg
Raakavalkuainen > 181 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 358 g/kg ka
D-arvo > 654 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,1 MJ/kg ka
OIV > 89 g/kg ka 71 - 88
PVT > 51 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 118 90 - 120
ME-indeksi > 112 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 8
Jostain syystä ei tahdo lehmille maistua herne/vehnä lehmille, vaikka tuoksu on tosi hyvä :o
-
Pääsikö juuresta lahoksi vai mikä mättää,multasäilöntä,märkyys?
Märkyys ja vanhuus. Ei niinkään heiniä, mutta herneestä puolet meni vanhaksi ja märäksi. Maistuu huonosti.
Siinä realisoitui yksivuotisten riskit ;)