Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: vms1 - 22.11.14 - klo:10:10
-
Mitäs mieltä olette. Kun tää rakenne kehitys tästä kehittyy niin onko mahdollista että harvat tilat suomessa on matkalla kohti kukoistustilaa. Maata rupee tulevina vuosina tulemaan ovista ja ikkunoista ja sitämukaa tilakeskuksen infra kasvaa eli lopputulema on kymmeniä henkiä työllistäviä tiloja joilla valtaisat koneet ja toimintaa 5 kunnan alueella. Peltoa tuhansia hehtaareja ja kotieläimiäkin satoja yksiköitä. Nämä on sitten valtavan kateuden alaisina.
-
Mistä sitä peltoa niin on tarjolla kun saa nostaa tukia hautaan asti eikä satoakaan tarvii kerätä niin tuleeko sitä oikeesti niin paljon tarjolle, muutenhan sitä kohta tulis.
Muutenhan tuo on ajatuksena houkutteleva jos iso yksikkö saadaan peltoaukeen keskelle niin kustannussäästöä tulee, vierasta työntekijää kehiin itse saa olla johtopuolella, ei tarvii ottaa osaa paskasiin hommiin, edellyttäen et saa riittävän ison yksikön pystyyn.
Mites sitten iso 10-15 tilan yhteinen iso navetta, niitäkin vois jatkossa tulla, ei tosin ahdasmielisille koskaan.
-
Mitäs mieltä olette. Kun tää rakenne kehitys tästä kehittyy niin onko mahdollista että harvat tilat suomessa on matkalla kohti kukoistustilaa. Maata rupee tulevina vuosina tulemaan ovista ja ikkunoista ja sitämukaa tilakeskuksen infra kasvaa eli lopputulema on kymmeniä henkiä työllistäviä tiloja joilla valtaisat koneet ja toimintaa 5 kunnan alueella. Peltoa tuhansia hehtaareja ja kotieläimiäkin satoja yksiköitä. Nämä on sitten valtavan kateuden alaisina.
Oikeinko satoja kotieläimiä? ;)
Mutta noin vakavasti ottaen, ei taida tapahtua. Tukipolitiikka, omistusrakenne ja tilusrakenne pitää peltopuolen verrattain pienissä yksiköissä, ja se kateus kanssa. Suurista koneista ei saa kummosta hyötyä pienillä lohkoilla, korkeasta käyttöasteesta vähän enemmän.
Ja eläinpuolella niin ikään tukipolitiikka ja nuo muut muuttujat pyrkii rajoittamaan yksikkökokoa vaikka onhan sitä aika mittavianyksiköitä tehty tai suunnitteilla kaikilla muilla paitsi maitosektorilla. Toinen mikä haittaa eläinpuolta verrattuna vaikka saksaan, on se että työvoiman saanti halvalla on haastavampaa ja viranomaiset ovat muuta eurooppaa nihkeämpiä monissa jutuissa (esim. lääkintä, lupa-asiat).
http://ec.europa.eu/agriculture/rica/pdf/Dairy_report_2012.pdf
Katsokaa tuosta muuten sivu 18, alin taulukko, onko jossain tietyssä maassa maidontuotanto absurdin kallista verrattuna kaikkiin muihin? ??? (Taulukko vuodelta 2009)
Sivulta 20 nähdään mistä se johtuu, tuottajaperheen palkkavaatimus / tonni maitoa oli suomessa yli 100% suurempi kuin vaikka Ruotsissa (jotain 22 senttiä/ litra :o ), ja poistot 250% ruotsin tasosta (11 senttiä / litra).
Ei liity aiheseen mutta miettikää, suomalainen maidontuottaja tarvitsi 2009 pelkäksi omaksi palkakseen ja poistoihin enemmän rahaa (33 senttiä) kuin tällä hetkellä on maidon hinta monissa maissa.
-
isonee mutta tää peltojen koko ja hajanaisuus tulee rajottaa älyttömyyksiin menoo yksin ku hoitaa sen 200ha niin sillä pärjää paremmin ja pienemmillä koneilla. ku 2-3henkilöö ja 500-700ha
-
Mitäs mieltä olette. Kun tää rakenne kehitys tästä kehittyy niin onko mahdollista että harvat tilat suomessa on matkalla kohti kukoistustilaa. Maata rupee tulevina vuosina tulemaan ovista ja ikkunoista ja sitämukaa tilakeskuksen infra kasvaa eli lopputulema on kymmeniä henkiä työllistäviä tiloja joilla valtaisat koneet ja toimintaa 5 kunnan alueella. Peltoa tuhansia hehtaareja ja kotieläimiäkin satoja yksiköitä. Nämä on sitten valtavan kateuden alaisina.
Pelkoa kartanoitten synnystä ei ole näillä suhdanteilla, koska kannattavuus ei juurikaan nouse peltomäärän kasvaessa. Eikä noilla satojahehtaareita-isännillä juurikaan paroonien verotuloja näe, jos tulonsa maataloudesta hankkivat. Lähinnä säälinsekaisia tunteita täältäpäin tulee niille, jotka velka- ja työorjuudessa syvemmälle kyntävät.
-
Maata tulee juu kaupan, ihan riittävästi varmaan tulevina vuosina.
Mut koska hintakupla puhkeaa? Ei koskaan?
Meidän seutukunnan alueella on kaupat ollu lähes järjestelmällisesti 14000-17000euron väliin per hehtaari. Eikä nyt puhuta mistään pikku kaupoista, siis jokusen hehtaarin paloista vaan 10-20hehtaarin kertamälleistä. Ja nälkä vaan kasvaa, ainakin jos on isäntiä uskominen.
Maatalous on edelleen kannattavaa tulojen tippumisesta huolimatta, pakko olla. ;D
-
Mä jotenkin näen että tietyillä alueilla tämä tulee olemaan toteutus. Kun löytyy sopivan laskutaitoinen viljelijäpariskunta tai vaikka yhtymä niin sitä peltoa vaan hankitaan kun on mahdollisuus. Sitten vaan aamulla tulee tiluksille pari kolme telaleksionia ja ruuvivaunu. Rekka vie sitten viljat jonnekin ja puolilta päivin kolonna jatkaa matkaansa kun on pyöriny sen 150 ha. Kyläläiset on ihmeissään. Jossain sitten tilakeskus kasvaa toiminnan mukana ja lainoja maksetaan minkä pystytään. Koko paletti kun tekee sukupolvenvaihdoksen vaikka 30 vuoden päästä niin tilanne voikin olla aivan järjetön tila lähes velattomana ja koko maakunta kateellisena.
-
Mä jotenkin näen että tietyillä alueilla tämä tulee olemaan toteutus. Kun löytyy sopivan laskutaitoinen viljelijäpariskunta tai vaikka yhtymä niin sitä peltoa vaan hankitaan kun on mahdollisuus. Sitten vaan aamulla tulee tiluksille pari kolme telaleksionia ja ruuvivaunu. Rekka vie sitten viljat jonnekin ja puolilta päivin kolonna jatkaa matkaansa kun on pyöriny sen 150 ha. Kyläläiset on ihmeissään. Jossain sitten tilakeskus kasvaa toiminnan mukana ja lainoja maksetaan minkä pystytään. Koko paletti kun tekee sukupolvenvaihdoksen vaikka 30 vuoden päästä niin tilanne voikin olla aivan järjetön tila lähes velattomana ja koko maakunta kateellisena.
;D
Sit vemssikin heräs.... ;D
-
Maata tulee juu kaupan, ihan riittävästi varmaan tulevina vuosina.
Mut koska hintakupla puhkeaa? Ei koskaan?
Meidän seutukunnan alueella on kaupat ollu lähes järjestelmällisesti 14000-17000euron väliin per hehtaari. Eikä nyt puhuta mistään pikku kaupoista, siis jokusen hehtaarin paloista vaan 10-20hehtaarin kertamälleistä. Ja nälkä vaan kasvaa, ainakin jos on isäntiä uskominen.
Maatalous on edelleen kannattavaa tulojen tippumisesta huolimatta, pakko olla. ;D
Eiks noi just ole niitä? Siis pikkukauppoja ???
Ja en nyt oikein ymmärtänyt? Vemssin mukaan 150ha on isoa kartanotoimintaa vai hä?
-
Mitäs mieltä olette. Kun tää rakenne kehitys tästä kehittyy niin onko mahdollista että harvat tilat suomessa on matkalla kohti kukoistustilaa. Maata rupee tulevina vuosina tulemaan ovista ja ikkunoista ja sitämukaa tilakeskuksen infra kasvaa eli lopputulema on kymmeniä henkiä työllistäviä tiloja joilla valtaisat koneet ja toimintaa 5 kunnan alueella. Peltoa tuhansia hehtaareja ja kotieläimiäkin satoja yksiköitä. Nämä on sitten valtavan kateuden alaisina.
Oikeinko satoja kotieläimiä? ;)
Mutta noin vakavasti ottaen, ei taida tapahtua. Tukipolitiikka, omistusrakenne ja tilusrakenne pitää peltopuolen verrattain pienissä yksiköissä, ja se kateus kanssa. Suurista koneista ei saa kummosta hyötyä pienillä lohkoilla, korkeasta käyttöasteesta vähän enemmän.
Ja eläinpuolella niin ikään tukipolitiikka ja nuo muut muuttujat pyrkii rajoittamaan yksikkökokoa vaikka onhan sitä aika mittavianyksiköitä tehty tai suunnitteilla kaikilla muilla paitsi maitosektorilla. Toinen mikä haittaa eläinpuolta verrattuna vaikka saksaan, on se että työvoiman saanti halvalla on haastavampaa ja viranomaiset ovat muuta eurooppaa nihkeämpiä monissa jutuissa (esim. lääkintä, lupa-asiat).
http://ec.europa.eu/agriculture/rica/pdf/Dairy_report_2012.pdf
Katsokaa tuosta muuten sivu 18, alin taulukko, onko jossain tietyssä maassa maidontuotanto absurdin kallista verrattuna kaikkiin muihin? ??? (Taulukko vuodelta 2009)
Sivulta 20 nähdään mistä se johtuu, tuottajaperheen palkkavaatimus / tonni maitoa oli suomessa yli 100% suurempi kuin vaikka Ruotsissa (jotain 22 senttiä/ litra :o ), ja poistot 250% ruotsin tasosta (11 senttiä / litra).
Ei liity aiheseen mutta miettikää, suomalainen maidontuottaja tarvitsi 2009 pelkäksi omaksi palkakseen ja poistoihin enemmän rahaa (33 senttiä) kuin tällä hetkellä on maidon hinta monissa maissa.
Niin. Suomessa rakennetaan pääsääntöisesti järjettömän kalliita navetoita. Ei mitään järkee nykyään. Älkää vaan laittako ilmaston syyksi, sitä se ei ole.
-
Kyläläiset on ihmeissään. Jossain sitten tilakeskus kasvaa toiminnan mukana ja lainoja maksetaan minkä pystytään. Koko paletti kun tekee sukupolvenvaihdoksen vaikka 30 vuoden päästä niin tilanne voikin olla aivan järjetön tila lähes velattomana ja koko maakunta kateellisena.
Näinhän sen pitäisi mennäkin että kannattavassa tuotannossa velat pystytään maksamaan. Jatkajalla on joka tapauksessa haasteensa velkojen tai lahjaverojen kanssa koska yrityksen siirto jatkajalle maksaa 20 vuoden välein liikaa. Onkohan monella osakeyhtiöitä seuraavalle sukupolvelle siirtoa varten?
Olen herännyt itsekin tekemään pikkubisneksellä tulosta niin että velat saa pois pikatahtiin. Tosin uutta yritystä siintää jo ajatuksissa, mikä voi tarvita taas muutamaksi vuodeksi rahoitusta.
Ja maatiloilla on yksityistalouden puolella isoa asuntoa, paljon lapsia (koulutettavaa/harrastuksia), jotka tarvitsevat tulosta (verotettavaa) aika lailla. Emännistä puhumattakaan. Tämä jatkuvan kasvun strategia aiheuttaa herkästi sen, että elämä jää elämättä ja sairaus iskee ennen parempia päiviä. Mistä kukakin löytää sen elämisen tasapainon ja edes jonkunlaisen tyydytyksen.
-
Maata tulee juu kaupan, ihan riittävästi varmaan tulevina vuosina.
Mut koska hintakupla puhkeaa? Ei koskaan?
Meidän seutukunnan alueella on kaupat ollu lähes järjestelmällisesti 14000-17000euron väliin per hehtaari. Eikä nyt puhuta mistään pikku kaupoista, siis jokusen hehtaarin paloista vaan 10-20hehtaarin kertamälleistä. Ja nälkä vaan kasvaa, ainakin jos on isäntiä uskominen.
Maatalous on edelleen kannattavaa tulojen tippumisesta huolimatta, pakko olla. ;D
Eiks noi just ole niitä? Siis pikkukauppoja ???
Ja en nyt oikein ymmärtänyt? Vemssin mukaan 150ha on isoa kartanotoimintaa vai hä?
TUollaisen valtauksen kauppahintaa saa lyhentää keskituloisen ihmisen nettotuloilla 10 vuotta, perunat ja muu eläminen pitää hommata itse tai maksattaa muilla.
Ihan oikeesti, lue tarkkaan vaikka kaksi kertaa, piirrä paperille kaavio, mieti huolella, kysy äidiltä ja vedä sitten johtopäätökset. Mikäli teit noin, ymmärrys todella on rajoitettua.
vms1: "puolilta päivin kolonna jatkaa matkaansa kun on pyöriny sen 150 ha"
eli 150 ha/ 0,5d * 20d/puintikausi = 6000 ha+ hömppähehtaarit = tilakoko
-
Maata tulee juu kaupan, ihan riittävästi varmaan tulevina vuosina.
Mut koska hintakupla puhkeaa? Ei koskaan?
Meidän seutukunnan alueella on kaupat ollu lähes järjestelmällisesti 14000-17000euron väliin per hehtaari. Eikä nyt puhuta mistään pikku kaupoista, siis jokusen hehtaarin paloista vaan 10-20hehtaarin kertamälleistä. Ja nälkä vaan kasvaa, ainakin jos on isäntiä uskominen.
Maatalous on edelleen kannattavaa tulojen tippumisesta huolimatta, pakko olla. ;D
Eiks noi just ole niitä? Siis pikkukauppoja ???
Ja en nyt oikein ymmärtänyt? Vemssin mukaan 150ha on isoa kartanotoimintaa vai hä?
kartanoista en tiä mut kuinka monella tilalla on sitä OMAA peltoo 150ha ja nyt puhutaan pellosta jossa tuet eikä mitään poronnussimaa jänkää vaan joka maksaa yli vaikka 10000e ha
vuokraviljeliät en ees viitti sanoo
kyllä se suomessa on kokolailla iso jos on peltoo 100 ja mettää vaikka 100-500 päälle
taitaa jäädä alle 1000 tilaan?????????????
-
Nykyisin menee yli 100 ha tilojakin lisämaaksi. Ihan pieni tila ei sellaista pysty edes vuokraamaan.
Pikkutilalla menee työtunteja hehtaarillle helposti 15 ja ylikin kun lasketaan mukaan viljelyn suunnittelu, ostot ja myynnit, ruiskutuskurssit jne. Iso tila voi puristaa työt 5 tuntiin/ha ja allekin. Parinkympin tuntipalkalla syntyy kustannuseroa 200€/ha.
-
Nykyisin menee yli 100 ha tilojakin lisämaaksi. Ihan pieni tila ei sellaista pysty edes vuokraamaan.
Pikkutilalla menee työtunteja hehtaarillle helposti 15 ja ylikin kun lasketaan mukaan viljelyn suunnittelu, ostot ja myynnit, ruiskutuskurssit jne. Iso tila voi puristaa työt 5 tuntiin/ha ja allekin. Parinkympin tuntipalkalla syntyy kustannuseroa 200€/ha.
huuto naurua 100ha lisämaiksi juu juu missä avaruudessa te asutte?
taas puhutaan jostaki peränevasta 2-3t hehtaari juu kyl määki ostaisin ja maksaisin persetaskusta
-
Perniössä 117 ha tila vuokrattiin viimetalvena lisämaaksi. 70-80 ha tiloja on myyty lisämaaksi.
-
kartanoista en tiä mut kuinka monella tilalla on sitä OMAA peltoo 150ha ja nyt puhutaan pellosta jossa tuet eikä mitään poronnussimaa jänkää vaan joka maksaa yli vaikka 10000e ha
vuokraviljeliät en ees viitti sanoo
kyllä se suomessa on kokolailla iso jos on peltoo 100 ja mettää vaikka 100-500 päälle
taitaa jäädä alle 1000 tilaan?????????????
Täällä ei sit muita taida ollakkaan ku kartanoita jos voidaan pyöristää 1 peltohehtaari 3 metsähehtaariksi 8) Pari perintötorpparia saattaa toki jossain nurkalla asua ::)
Lisämaita ostetaan jos joku myy, alle 10ha kauppoihin ei kannata itse aloitetta alkaa edes tekemään 8)
Jos pellolle ei saa pääoman tuottoa yli 5 prosenttia pelkillä tukiaisilla (siis tulevan kauden) niin se jätetään ostamatta 8)
-
Nykyisin menee yli 100 ha tilojakin lisämaaksi. Ihan pieni tila ei sellaista pysty edes vuokraamaan.
Pikkutilalla menee työtunteja hehtaarillle helposti 15 ja ylikin kun lasketaan mukaan viljelyn suunnittelu, ostot ja myynnit, ruiskutuskurssit jne. Iso tila voi puristaa työt 5 tuntiin/ha ja allekin. Parinkympin tuntipalkalla syntyy kustannuseroa 200€/ha.
huuto naurua 100ha lisämaiksi juu juu missä avaruudessa te asutte?
taas puhutaan jostaki peränevasta 2-3t hehtaari juu kyl määki ostaisin ja maksaisin persetaskusta
16.5hehtaarin "lisämaa" makso juur tossa pari viikkoo sitten 290000euroa. Kyllähän sillä hehtaarihinnalla Perniöläinen perheviljelmä ostaa kevyesti 100hehtaaria.... ;D ;D ;D ;D ;D
Sellasen kuolettaa hianosti kymmenessä vuodessa jos makaa teltassa ja syö voikukan nykeröitä ja kulkee jalan kylälle hakemaan puolikkaan palan saippuaa kerran vuodessa SPR:n joulujonosta... ;D ;D
-
kartanoista en tiä mut kuinka monella tilalla on sitä OMAA peltoo 150ha ja nyt puhutaan pellosta jossa tuet eikä mitään poronnussimaa jänkää vaan joka maksaa yli vaikka 10000e ha
vuokraviljeliät en ees viitti sanoo
kyllä se suomessa on kokolailla iso jos on peltoo 100 ja mettää vaikka 100-500 päälle
taitaa jäädä alle 1000 tilaan?????????????
Täällä ei sit muita taida ollakkaan ku kartanoita jos voidaan pyöristää 1 peltohehtaari 3 metsähehtaariksi 8) Pari perintötorpparia saattaa toki jossain nurkalla asua ::)
Lisämaita ostetaan jos joku myy, alle 10ha kauppoihin ei kannata itse aloitetta alkaa edes tekemään 8)
Jos pellolle ei saa pääoman tuottoa yli 5 prosenttia pelkillä tukiaisilla (siis tulevan kauden) niin se jätetään ostamatta 8)
Sulla on nöösi vielä kova elämä edessä kun putoot puusta ja eka omena kopsahtaa otsaan. ;D ;D
-
Mä jotenkin näen että tietyillä alueilla tämä tulee olemaan toteutus. Kun löytyy sopivan laskutaitoinen viljelijäpariskunta tai vaikka yhtymä niin sitä peltoa vaan hankitaan kun on mahdollisuus. Sitten vaan aamulla tulee tiluksille pari kolme telaleksionia ja ruuvivaunu. Rekka vie sitten viljat jonnekin ja puolilta päivin kolonna jatkaa matkaansa kun on pyöriny sen 150 ha. Kyläläiset on ihmeissään. Jossain sitten tilakeskus kasvaa toiminnan mukana ja lainoja maksetaan minkä pystytään. Koko paletti kun tekee sukupolvenvaihdoksen vaikka 30 vuoden päästä niin tilanne voikin olla aivan järjetön tila lähes velattomana ja koko maakunta kateellisena.
;D
Sit vemssikin heräs.... ;D
ja kävi laskemassa kissan ulos.
-
Mä jotenkin näen että tietyillä alueilla tämä tulee olemaan toteutus. Kun löytyy sopivan laskutaitoinen viljelijäpariskunta tai vaikka yhtymä niin sitä peltoa vaan hankitaan kun on mahdollisuus. Sitten vaan aamulla tulee tiluksille pari kolme telaleksionia ja ruuvivaunu. Rekka vie sitten viljat jonnekin ja puolilta päivin kolonna jatkaa matkaansa kun on pyöriny sen 150 ha. Kyläläiset on ihmeissään. Jossain sitten tilakeskus kasvaa toiminnan mukana ja lainoja maksetaan minkä pystytään. Koko paletti kun tekee sukupolvenvaihdoksen vaikka 30 vuoden päästä niin tilanne voikin olla aivan järjetön tila lähes velattomana ja koko maakunta kateellisena.
;D
Sit vemssikin heräs.... ;D
ja kävi laskemassa kissan ulos.
Onkohan toi vemssin paha vai hyvä uni?
-
Mä jotenkin näen että tietyillä alueilla tämä tulee olemaan toteutus. Kun löytyy sopivan laskutaitoinen viljelijäpariskunta tai vaikka yhtymä niin sitä peltoa vaan hankitaan kun on mahdollisuus. Sitten vaan aamulla tulee tiluksille pari kolme telaleksionia ja ruuvivaunu. Rekka vie sitten viljat jonnekin ja puolilta päivin kolonna jatkaa matkaansa kun on pyöriny sen 150 ha. Kyläläiset on ihmeissään. Jossain sitten tilakeskus kasvaa toiminnan mukana ja lainoja maksetaan minkä pystytään. Koko paletti kun tekee sukupolvenvaihdoksen vaikka 30 vuoden päästä niin tilanne voikin olla aivan järjetön tila lähes velattomana ja koko maakunta kateellisena.
;D
Sit vemssikin heräs.... ;D
ja kävi laskemassa kissan ulos.
Onkohan toi vemssin paha vai hyvä uni?
Kauhu unta jos ois nähny, niin oisko tullu mieleen laskea kissaa ulos?
-
Mä jotenkin näen että tietyillä alueilla tämä tulee olemaan toteutus. Kun löytyy sopivan laskutaitoinen viljelijäpariskunta tai vaikka yhtymä niin sitä peltoa vaan hankitaan kun on mahdollisuus. Sitten vaan aamulla tulee tiluksille pari kolme telaleksionia ja ruuvivaunu. Rekka vie sitten viljat jonnekin ja puolilta päivin kolonna jatkaa matkaansa kun on pyöriny sen 150 ha. Kyläläiset on ihmeissään. Jossain sitten tilakeskus kasvaa toiminnan mukana ja lainoja maksetaan minkä pystytään. Koko paletti kun tekee sukupolvenvaihdoksen vaikka 30 vuoden päästä niin tilanne voikin olla aivan järjetön tila lähes velattomana ja koko maakunta kateellisena.
;D
Sit vemssikin heräs.... ;D
ja kävi laskemassa kissan ulos.
Onkohan toi vemssin paha vai hyvä uni?
Kauhu unta jos ois nähny, niin oisko tullu mieleen laskea kissaa ulos?
Ei kissaa ulos vaan pissa housuun. ;D
-
kartanoista en tiä mut kuinka monella tilalla on sitä OMAA peltoo 150ha ja nyt puhutaan pellosta jossa tuet eikä mitään poronnussimaa jänkää vaan joka maksaa yli vaikka 10000e ha
vuokraviljeliät en ees viitti sanoo
kyllä se suomessa on kokolailla iso jos on peltoo 100 ja mettää vaikka 100-500 päälle
taitaa jäädä alle 1000 tilaan?????????????
Täällä ei sit muita taida ollakkaan ku kartanoita jos voidaan pyöristää 1 peltohehtaari 3 metsähehtaariksi 8) Pari perintötorpparia saattaa toki jossain nurkalla asua ::)
Lisämaita ostetaan jos joku myy, alle 10ha kauppoihin ei kannata itse aloitetta alkaa edes tekemään 8)
Jos pellolle ei saa pääoman tuottoa yli 5 prosenttia pelkillä tukiaisilla (siis tulevan kauden) niin se jätetään ostamatta 8)
Sulla on nöösi vielä kova elämä edessä kun putoot puusta ja eka omena kopsahtaa otsaan. ;D ;D
Noi on kuules sknööppä ihan tosielämä todellisia lukuja (no ehkä kartanoiden määrää liioittelin mutta kyllä niitä 1000ha metsäherrojakin löytyy[tässä pitää muistaa metsän "hieman" hitaampi kasvutahti pohjoisessa kuin etelässä]).
Tällä seudulla joillain alueilla pelloilla on ostajan markkinat ja ne tuet on edelleen ihan samat, ei väliä maksoko se hehtaari 2000 vai 20 000€ (olen tainnut kertoa tämän teille ennenkin) ja se on ihan sama tuleeko sieltä 2tn kahukauraa vai 8tn leipävehnää nykyhinnoilla, paras kate on hömppäheinillä.
Muutenkin nää kartanot pitäis sijoittaa pohjoiseen, täällä ei 1000ha oma peltokaan ole täysin utopinen haave jos vaan on uskallusta ja jaksamista alkaa raivaamaan ja ostelemaan ;D
-
Jokunen oksa vielä näemmä pitää ritsahtaa katki ennen ku löydät ittes maasta. ;D
-
Niin on niitä alueita joista sais helposti semmoset 250-300ha samaan länttiin ja ihan ois tossa muutaman kilometrin päässä. eikä pahakivistäkään tai mäkistä maastoa. Oishan siin jo alku kartanolle.
-
En usko että tilalla sinänsä on mitään ideaalikokoa, isot vaan pystyy paremmin hyödyntämään kokoaan ja sen tuomia etuja :o
Tekniikan kehitys luo tietenkin mahdollisuuden yhdelle miehelle viljellä aina vaan suurempia aloja ;)
-
Jokunen oksa vielä näemmä pitää ritsahtaa katki ennen ku löydät ittes maasta. ;D
Voi tietenkin savimaahisesta kuulostaa uskomattomalta että jossain päin voi olla jotain järkeäkin harjoittaa maataloutta.
E: Kannattaa alkaa selaamaan pohjoisen laianhuudatuksia (sähän tykkäät niitä lueskella ilmeisesti), saatat hämmästyä.
Jokohan nyt saadaan antti raivoamaan pohjoisen tukiaisista ;D
-
Maata tulee juu kaupan, ihan riittävästi varmaan tulevina vuosina.
Mut koska hintakupla puhkeaa? Ei koskaan?
Meidän seutukunnan alueella on kaupat ollu lähes järjestelmällisesti 14000-17000euron väliin per hehtaari. Eikä nyt puhuta mistään pikku kaupoista, siis jokusen hehtaarin paloista vaan 10-20hehtaarin kertamälleistä. Ja nälkä vaan kasvaa, ainakin jos on isäntiä uskominen.
Maatalous on edelleen kannattavaa tulojen tippumisesta huolimatta, pakko olla. ;D
Eiks noi just ole niitä? Siis pikkukauppoja ???
Ja en nyt oikein ymmärtänyt? Vemssin mukaan 150ha on isoa kartanotoimintaa vai hä?
kartanoista en tiä mut kuinka monella tilalla on sitä OMAA peltoo 150ha ja nyt puhutaan pellosta jossa tuet eikä mitään poronnussimaa jänkää vaan joka maksaa yli vaikka 10000e ha
vuokraviljeliät en ees viitti sanoo
kyllä se suomessa on kokolailla iso jos on peltoo 100 ja mettää vaikka 100-500 päälle
taitaa jäädä alle 1000 tilaan?????????????
Kyllä meitä joilla yli 150ha omaa peltoo löytyy montakin,täältä mistä KMsatotasokisaanki löyty 3/10 8)
Ja maksaa se maa täälläkin,mäkään en myisi vaikka saisin 20000e/ha 8)
Edit.Ja löytyy sitä mettääkin yli100ha. 8) Lasketaanhan taimikotki :-\
-
Jokunen oksa vielä näemmä pitää ritsahtaa katki ennen ku löydät ittes maasta. ;D
Voi tietenkin savimaahisesta kuulostaa uskomattomalta että jossain päin voi olla jotain järkeäkin harjoittaa maataloutta.
Jokohan nyt saadaan antti raivoamaan pohjoisen tukiaisista ;D
Kyl teille tuet on tarpeen, sen verran koomista toimintaa koko lailla.
Täällä pärjäillään pikkurahoilla ja silti ostellaan 20 hehtaaria sillä hintaa mitä teillä maksaa 150hehtaaria. ;D
-
En usko että tilalla sinänsä on mitään ideaalikokoa, isot vaan pystyy paremmin hyödyntämään kokoaan ja sen tuomia etuja :o
Tekniikan kehitys luo tietenkin mahdollisuuden yhdelle miehelle viljellä aina vaan suurempia aloja ;)
kyllä se logistinen ongelma tuottavuudessa/ha tulee jossain vaiheessa vastaan siitä ei vaan pääse mihinkään. Sen verta repaleisesti on pellot ripoteltu Suomi neidon hameeseen.
-
Maata tulee juu kaupan, ihan riittävästi varmaan tulevina vuosina.
Mut koska hintakupla puhkeaa? Ei koskaan?
Meidän seutukunnan alueella on kaupat ollu lähes järjestelmällisesti 14000-17000euron väliin per hehtaari. Eikä nyt puhuta mistään pikku kaupoista, siis jokusen hehtaarin paloista vaan 10-20hehtaarin kertamälleistä. Ja nälkä vaan kasvaa, ainakin jos on isäntiä uskominen.
Maatalous on edelleen kannattavaa tulojen tippumisesta huolimatta, pakko olla. ;D
Eiks noi just ole niitä? Siis pikkukauppoja ???
Ja en nyt oikein ymmärtänyt? Vemssin mukaan 150ha on isoa kartanotoimintaa vai hä?
kartanoista en tiä mut kuinka monella tilalla on sitä OMAA peltoo 150ha ja nyt puhutaan pellosta jossa tuet eikä mitään poronnussimaa jänkää vaan joka maksaa yli vaikka 10000e ha
vuokraviljeliät en ees viitti sanoo
kyllä se suomessa on kokolailla iso jos on peltoo 100 ja mettää vaikka 100-500 päälle
taitaa jäädä alle 1000 tilaan?????????????
Kyllä meitä joilla yli 150ha omaa peltoo löytyy montakin,täältä mistä KMsatotasokisaanki löyty 3/10 8)
Ja maksaa se maa täälläkin,mäkään en myisi vaikka saisin 20000e/ha 8)
Mää olisin saanu 73000euroon 4.2hehtaaria toiselta puolelta ojaa.
Arvaa ostinko? En, pitää maksaa ne perkeleen apulannat vielä... ;D
-
Jokunen oksa vielä näemmä pitää ritsahtaa katki ennen ku löydät ittes maasta. ;D
Voi tietenkin savimaahisesta kuulostaa uskomattomalta että jossain päin voi olla jotain järkeäkin harjoittaa maataloutta.
Jokohan nyt saadaan antti raivoamaan pohjoisen tukiaisista ;D
Kyl teille tuet on tarpeen, sen verran koomista toimintaa koko lailla.
Täällä pärjäillään pikkurahoilla ja silti ostellaan 20 hehtaaria sillä hintaa mitä teillä maksaa 150hehtaaria. ;D
Aikalailla noinhan se kaava menee.
Mun mielestä kyllä on koomista sanoa koomiseksi toimintaa missä ostetaan liki 10 kertainen määrä peltoa samalla rahalla ja samalla tukitasolla ;D
-
Maata tulee juu kaupan, ihan riittävästi varmaan tulevina vuosina.
Mut koska hintakupla puhkeaa? Ei koskaan?
Meidän seutukunnan alueella on kaupat ollu lähes järjestelmällisesti 14000-17000euron väliin per hehtaari. Eikä nyt puhuta mistään pikku kaupoista, siis jokusen hehtaarin paloista vaan 10-20hehtaarin kertamälleistä. Ja nälkä vaan kasvaa, ainakin jos on isäntiä uskominen.
Maatalous on edelleen kannattavaa tulojen tippumisesta huolimatta, pakko olla. ;D
Eiks noi just ole niitä? Siis pikkukauppoja ???
Ja en nyt oikein ymmärtänyt? Vemssin mukaan 150ha on isoa kartanotoimintaa vai hä?
kartanoista en tiä mut kuinka monella tilalla on sitä OMAA peltoo 150ha ja nyt puhutaan pellosta jossa tuet eikä mitään poronnussimaa jänkää vaan joka maksaa yli vaikka 10000e ha
vuokraviljeliät en ees viitti sanoo
kyllä se suomessa on kokolailla iso jos on peltoo 100 ja mettää vaikka 100-500 päälle
taitaa jäädä alle 1000 tilaan?????????????
Kyllä meitä joilla yli 150ha omaa peltoo löytyy montakin,täältä mistä KMsatotasokisaanki löyty 3/10 8)
Ja maksaa se maa täälläkin,mäkään en myisi vaikka saisin 20000e/ha 8)
Mää olisin saanu 73000euroon 4.2hehtaaria toiselta puolelta ojaa.
Arvaa ostinko? En, pitää maksaa ne perkeleen apulannat vielä... ;D
Maausko alkaa hiukan ripsua.Viimmeiset kaupat mitä kuullu:Alle kymppi/ha ja hiesusavimaa salaojis.Lohko liki10 ha.
-
Maata tulee juu kaupan, ihan riittävästi varmaan tulevina vuosina.
Mut koska hintakupla puhkeaa? Ei koskaan?
Meidän seutukunnan alueella on kaupat ollu lähes järjestelmällisesti 14000-17000euron väliin per hehtaari. Eikä nyt puhuta mistään pikku kaupoista, siis jokusen hehtaarin paloista vaan 10-20hehtaarin kertamälleistä. Ja nälkä vaan kasvaa, ainakin jos on isäntiä uskominen.
Maatalous on edelleen kannattavaa tulojen tippumisesta huolimatta, pakko olla. ;D
Eiks noi just ole niitä? Siis pikkukauppoja ???
Ja en nyt oikein ymmärtänyt? Vemssin mukaan 150ha on isoa kartanotoimintaa vai hä?
kartanoista en tiä mut kuinka monella tilalla on sitä OMAA peltoo 150ha ja nyt puhutaan pellosta jossa tuet eikä mitään poronnussimaa jänkää vaan joka maksaa yli vaikka 10000e ha
vuokraviljeliät en ees viitti sanoo
kyllä se suomessa on kokolailla iso jos on peltoo 100 ja mettää vaikka 100-500 päälle
taitaa jäädä alle 1000 tilaan?????????????
Kyllä meitä joilla yli 150ha omaa peltoo löytyy montakin,täältä mistä KMsatotasokisaanki löyty 3/10 8)
Ja maksaa se maa täälläkin,mäkään en myisi vaikka saisin 20000e/ha 8)
Mää olisin saanu 73000euroon 4.2hehtaaria toiselta puolelta ojaa.
Arvaa ostinko? En, pitää maksaa ne perkeleen apulannat vielä... ;D
Maausko alkaa hiukan ripsua.Viimmeiset kaupat mitä kuullu:Alle kymppi/ha ja hiesusavimaa salaojis.Lohko liki10 ha.
Kymppi on vielä passeli hinta. Mut ei sille mitään voi jos kansa haluaa maksaa niin maksakoot.
Aina pitää laskee se 5% kauppasummaan valtiolle ja sit vielä lohkominen. Ihanaa.... ;D
Mää uskon omamyyjää ja viljanostajaa, niitten viisauksilla pääsee pitkälle.. ;D
-
Ei stna kun näitä juttuja lukee niin ei kai tässä voi kuin onnitella itseä. Saako itsestä tykätä etes vähän?
-
Nykyisin menee yli 100 ha tilojakin lisämaaksi. Ihan pieni tila ei sellaista pysty edes vuokraamaan.
Pikkutilalla menee työtunteja hehtaarillle helposti 15 ja ylikin kun lasketaan mukaan viljelyn suunnittelu, ostot ja myynnit, ruiskutuskurssit jne. Iso tila voi puristaa työt 5 tuntiin/ha ja allekin. Parinkympin tuntipalkalla syntyy kustannuseroa 200€/ha.
huuto naurua 100ha lisämaiksi juu juu missä avaruudessa te asutte?
taas puhutaan jostaki peränevasta 2-3t hehtaari juu kyl määki ostaisin ja maksaisin persetaskusta
Meni tuosa naapuripitäjäsäki ihan kirkon vierestä saan hehtaarin tila lisämaiksi..
-
Maata tulee juu kaupan, ihan riittävästi varmaan tulevina vuosina.
Mut koska hintakupla puhkeaa? Ei koskaan?
Meidän seutukunnan alueella on kaupat ollu lähes järjestelmällisesti 14000-17000euron väliin per hehtaari. Eikä nyt puhuta mistään pikku kaupoista, siis jokusen hehtaarin paloista vaan 10-20hehtaarin kertamälleistä. Ja nälkä vaan kasvaa, ainakin jos on isäntiä uskominen.
Maatalous on edelleen kannattavaa tulojen tippumisesta huolimatta, pakko olla. ;D
Eiks noi just ole niitä? Siis pikkukauppoja ???
Ja en nyt oikein ymmärtänyt? Vemssin mukaan 150ha on isoa kartanotoimintaa vai hä?
TUollaisen valtauksen kauppahintaa saa lyhentää keskituloisen ihmisen nettotuloilla 10 vuotta, perunat ja muu eläminen pitää hommata itse tai maksattaa muilla.
Ihan oikeesti, lue tarkkaan vaikka kaksi kertaa, piirrä paperille kaavio, mieti huolella, kysy äidiltä ja vedä sitten johtopäätökset. Mikäli teit noin, ymmärrys todella on rajoitettua.
vms1: "puolilta päivin kolonna jatkaa matkaansa kun on pyöriny sen 150 ha"
eli 150 ha/ 0,5d * 20d/puintikausi = 6000 ha+ hömppähehtaarit = tilakoko
Mulle tulevaisuuden kartanokoko voisi olla päälle 1000 ha peltoa. Epäilen siis että pidän sellaisia tiloja jatkossakin isoina. Kuitenkin epäilen että laajentuminen ei ikinä tapahdu niiden toimesta jotka laskee tuottoprosenttia vaan niiden jotka laskee että saavat lisämaat maksettua vaikka 15 vuodessa ja sen jälkeen maa on omaa. Vuokrauksia ei kannata tähän sotkea koska ne on ihan eri matematiikkaa kun kaikki pitää saada joka vuosi tuottamaan. Mitä koneisiin tulee niin niistä ei ikinä koskaan pidä katsoa tilan varallisuuksia koska jos asiat on edes hieman kunnossa niin koneita saa ihan millaiset haluaa käyttöönsä.
Mitä tulee työtehoon niin jos 3 leksionia tuksuttaa 80 ha:n päivävauhtia pellolla niin kolmistaan ne pui noin 150 ha puolessa päivää. Sitten kuitenkin menee siirtymisiin niin paljon aikaa että hyvä jos saa 50 ha lisää illalla eli kokonaispuinti jää 200 ha päivässä. Lisäksi kaikki muut muuttujat niin hyvä jos pääsee 400 ha\puimuri\vuosi.
Niin ja isoon kokonaisuuteen tuskin pääsee hömppäheinällä vaan asiallisella viljelyllä. Silloin niitä ostokohteita tulee vuosien saatossa. Aina ei kauppoja kuitenkaan tehdä julkisina huutoina. Hurja laajentuminen kuitenkin perustuu siihen että ei tunne mitään huokausaikoja vaan jokaiseen tarjolla olevaan lohkoon tarjotaan automaattisesti juuri sopivasti. Ei ylihintaa mutta niin että ne jää itselleen.
-
niin ainut asia mikä mua tässä lohduttaa kun itken illalla itseni uneen kalliin pellon takia onki se että si ku tuet poistuu ja mää oon jäämässä eläkkeelle ne pohjosen naurettavat jängät ei kelpaa kellekkään ees ilmatteeksi ja mun pellon arvo on taas tuplaantunu 40t ha ;D
-
Maata tulee juu kaupan, ihan riittävästi varmaan tulevina vuosina.
Mut koska hintakupla puhkeaa? Ei koskaan?
Meidän seutukunnan alueella on kaupat ollu lähes järjestelmällisesti 14000-17000euron väliin per hehtaari. Eikä nyt puhuta mistään pikku kaupoista, siis jokusen hehtaarin paloista vaan 10-20hehtaarin kertamälleistä. Ja nälkä vaan kasvaa, ainakin jos on isäntiä uskominen.
Maatalous on edelleen kannattavaa tulojen tippumisesta huolimatta, pakko olla. ;D
Eiks noi just ole niitä? Siis pikkukauppoja ???
Ja en nyt oikein ymmärtänyt? Vemssin mukaan 150ha on isoa kartanotoimintaa vai hä?
TUollaisen valtauksen kauppahintaa saa lyhentää keskituloisen ihmisen nettotuloilla 10 vuotta, perunat ja muu eläminen pitää hommata itse tai maksattaa muilla.
Ihan oikeesti, lue tarkkaan vaikka kaksi kertaa, piirrä paperille kaavio, mieti huolella, kysy äidiltä ja vedä sitten johtopäätökset. Mikäli teit noin, ymmärrys todella on rajoitettua.
vms1: "puolilta päivin kolonna jatkaa matkaansa kun on pyöriny sen 150 ha"
eli 150 ha/ 0,5d * 20d/puintikausi = 6000 ha+ hömppähehtaarit = tilakoko
Mulle tulevaisuuden kartanokoko voisi olla päälle 1000 ha peltoa. Epäilen siis että pidän sellaisia tiloja jatkossakin isoina. Kuitenkin epäilen että laajentuminen ei ikinä tapahdu niiden toimesta jotka laskee tuottoprosenttia vaan niiden jotka laskee että saavat lisämaat maksettua vaikka 15 vuodessa ja sen jälkeen maa on omaa. Vuokrauksia ei kannata tähän sotkea koska ne on ihan eri matematiikkaa kun kaikki pitää saada joka vuosi tuottamaan. Mitä koneisiin tulee niin niistä ei ikinä koskaan pidä katsoa tilan varallisuuksia koska jos asiat on edes hieman kunnossa niin koneita saa ihan millaiset haluaa käyttöönsä.
Mitä tulee työtehoon niin jos 3 leksionia tuksuttaa 80 ha:n päivävauhtia pellolla niin kolmistaan ne pui noin 150 ha puolessa päivää. Sitten kuitenkin menee siirtymisiin niin paljon aikaa että hyvä jos saa 50 ha lisää illalla eli kokonaispuinti jää 200 ha päivässä. Lisäksi kaikki muut muuttujat niin hyvä jos pääsee 400 ha\puimuri\vuosi.
Niin ja isoon kokonaisuuteen tuskin pääsee hömppäheinällä vaan asiallisella viljelyllä. Silloin niitä ostokohteita tulee vuosien saatossa. Aina ei kauppoja kuitenkaan tehdä julkisina huutoina. Hurja laajentuminen kuitenkin perustuu siihen että ei tunne mitään huokausaikoja vaan jokaiseen tarjolla olevaan lohkoon tarjotaan automaattisesti juuri sopivasti. Ei ylihintaa mutta niin että ne jää itselleen.
Olet kyllä tämän palstan yksi hauskimmista. Leksiooni pui siis Suomessa 80ha päivässä. Kerroppa vähän tarkemmin, minkälainen mylly on kysymyksessä?
Ja mistä tuollaiset 80ha lohkot löytyy?
12m pöytä, niin 8h päivänä painaa laistaa tauotta 8,3km/h. Jos en väärin laskenut.
Siis teoriassa, ei käännöksiä tai kusitaukoja.
;D ;D ;D
Never höörd?
-
niin ainut asia mikä mua tässä lohduttaa kun itken illalla itseni uneen kalliin pellon takia onki se että si ku tuet poistuu ja mää oon jäämässä eläkkeelle ne pohjosen naurettavat jängät ei kelpaa kellekkään ees ilmatteeksi ja mun pellon arvo on taas tuplaantunu 40t ha ;D
(http://www.myshopkart.net/giftwarecloseouts/images/_products/giftwarecloseouts/ANIMATION-DancingGrandpa.gif)
-
Maata tulee juu kaupan, ihan riittävästi varmaan tulevina vuosina.
Mut koska hintakupla puhkeaa? Ei koskaan?
Meidän seutukunnan alueella on kaupat ollu lähes järjestelmällisesti 14000-17000euron väliin per hehtaari. Eikä nyt puhuta mistään pikku kaupoista, siis jokusen hehtaarin paloista vaan 10-20hehtaarin kertamälleistä. Ja nälkä vaan kasvaa, ainakin jos on isäntiä uskominen.
Maatalous on edelleen kannattavaa tulojen tippumisesta huolimatta, pakko olla. ;D
Eiks noi just ole niitä? Siis pikkukauppoja ???
Ja en nyt oikein ymmärtänyt? Vemssin mukaan 150ha on isoa kartanotoimintaa vai hä?
TUollaisen valtauksen kauppahintaa saa lyhentää keskituloisen ihmisen nettotuloilla 10 vuotta, perunat ja muu eläminen pitää hommata itse tai maksattaa muilla.
Ihan oikeesti, lue tarkkaan vaikka kaksi kertaa, piirrä paperille kaavio, mieti huolella, kysy äidiltä ja vedä sitten johtopäätökset. Mikäli teit noin, ymmärrys todella on rajoitettua.
vms1: "puolilta päivin kolonna jatkaa matkaansa kun on pyöriny sen 150 ha"
eli 150 ha/ 0,5d * 20d/puintikausi = 6000 ha+ hömppähehtaarit = tilakoko
Mulle tulevaisuuden kartanokoko voisi olla päälle 1000 ha peltoa. Epäilen siis että pidän sellaisia tiloja jatkossakin isoina. Kuitenkin epäilen että laajentuminen ei ikinä tapahdu niiden toimesta jotka laskee tuottoprosenttia vaan niiden jotka laskee että saavat lisämaat maksettua vaikka 15 vuodessa ja sen jälkeen maa on omaa. Vuokrauksia ei kannata tähän sotkea koska ne on ihan eri matematiikkaa kun kaikki pitää saada joka vuosi tuottamaan. Mitä koneisiin tulee niin niistä ei ikinä koskaan pidä katsoa tilan varallisuuksia koska jos asiat on edes hieman kunnossa niin koneita saa ihan millaiset haluaa käyttöönsä.
Mitä tulee työtehoon niin jos 3 leksionia tuksuttaa 80 ha:n päivävauhtia pellolla niin kolmistaan ne pui noin 150 ha puolessa päivää. Sitten kuitenkin menee siirtymisiin niin paljon aikaa että hyvä jos saa 50 ha lisää illalla eli kokonaispuinti jää 200 ha päivässä. Lisäksi kaikki muut muuttujat niin hyvä jos pääsee 400 ha\puimuri\vuosi.
Niin ja isoon kokonaisuuteen tuskin pääsee hömppäheinällä vaan asiallisella viljelyllä. Silloin niitä ostokohteita tulee vuosien saatossa. Aina ei kauppoja kuitenkaan tehdä julkisina huutoina. Hurja laajentuminen kuitenkin perustuu siihen että ei tunne mitään huokausaikoja vaan jokaiseen tarjolla olevaan lohkoon tarjotaan automaattisesti juuri sopivasti. Ei ylihintaa mutta niin että ne jää itselleen.
Olet kyllä tämän palstan yksi hauskimmista. Leksiooni pui siis Suomessa 80ha päivässä. Kerroppa vähän tarkemmin, minkälainen mylly on kysymyksessä?
Ja mistä tuollaiset 80ha lohkot löytyy?
12m pöytä, niin 8h päivänä painaa laistaa tauotta 8,3km/h. Jos en väärin laskenut.
Siis teoriassa, ei käännöksiä tai kusitaukoja.
;D ;D ;D
Never höörd?
;D
Et oo vielä oppinu tuntemaan vemssiä? Muovinpolttolaitos, päistetiet, vaihtolavat jne jne.... ;D
Vemssi on robotti nimimerkkinsä tapaan, meinaan aivopierurobotti. ;D ;D
-
Maata tulee juu kaupan, ihan riittävästi varmaan tulevina vuosina.
Mut koska hintakupla puhkeaa? Ei koskaan?
Meidän seutukunnan alueella on kaupat ollu lähes järjestelmällisesti 14000-17000euron väliin per hehtaari. Eikä nyt puhuta mistään pikku kaupoista, siis jokusen hehtaarin paloista vaan 10-20hehtaarin kertamälleistä. Ja nälkä vaan kasvaa, ainakin jos on isäntiä uskominen.
Maatalous on edelleen kannattavaa tulojen tippumisesta huolimatta, pakko olla. ;D
Eiks noi just ole niitä? Siis pikkukauppoja ???
Ja en nyt oikein ymmärtänyt? Vemssin mukaan 150ha on isoa kartanotoimintaa vai hä?
TUollaisen valtauksen kauppahintaa saa lyhentää keskituloisen ihmisen nettotuloilla 10 vuotta, perunat ja muu eläminen pitää hommata itse tai maksattaa muilla.
Ihan oikeesti, lue tarkkaan vaikka kaksi kertaa, piirrä paperille kaavio, mieti huolella, kysy äidiltä ja vedä sitten johtopäätökset. Mikäli teit noin, ymmärrys todella on rajoitettua.
vms1: "puolilta päivin kolonna jatkaa matkaansa kun on pyöriny sen 150 ha"
eli 150 ha/ 0,5d * 20d/puintikausi = 6000 ha+ hömppähehtaarit = tilakoko
Mulle tulevaisuuden kartanokoko voisi olla päälle 1000 ha peltoa. Epäilen siis että pidän sellaisia tiloja jatkossakin isoina. Kuitenkin epäilen että laajentuminen ei ikinä tapahdu niiden toimesta jotka laskee tuottoprosenttia vaan niiden jotka laskee että saavat lisämaat maksettua vaikka 15 vuodessa ja sen jälkeen maa on omaa. Vuokrauksia ei kannata tähän sotkea koska ne on ihan eri matematiikkaa kun kaikki pitää saada joka vuosi tuottamaan. Mitä koneisiin tulee niin niistä ei ikinä koskaan pidä katsoa tilan varallisuuksia koska jos asiat on edes hieman kunnossa niin koneita saa ihan millaiset haluaa käyttöönsä.
Mitä tulee työtehoon niin jos 3 leksionia tuksuttaa 80 ha:n päivävauhtia pellolla niin kolmistaan ne pui noin 150 ha puolessa päivää. Sitten kuitenkin menee siirtymisiin niin paljon aikaa että hyvä jos saa 50 ha lisää illalla eli kokonaispuinti jää 200 ha päivässä. Lisäksi kaikki muut muuttujat niin hyvä jos pääsee 400 ha\puimuri\vuosi.
Niin ja isoon kokonaisuuteen tuskin pääsee hömppäheinällä vaan asiallisella viljelyllä. Silloin niitä ostokohteita tulee vuosien saatossa. Aina ei kauppoja kuitenkaan tehdä julkisina huutoina. Hurja laajentuminen kuitenkin perustuu siihen että ei tunne mitään huokausaikoja vaan jokaiseen tarjolla olevaan lohkoon tarjotaan automaattisesti juuri sopivasti. Ei ylihintaa mutta niin että ne jää itselleen.
Olet kyllä tämän palstan yksi hauskimmista. Leksiooni pui siis Suomessa 80ha päivässä. Kerroppa vähän tarkemmin, minkälainen mylly on kysymyksessä?
Ja mistä tuollaiset 80ha lohkot löytyy?
12m pöytä, niin 8h päivänä painaa laistaa tauotta 8,3km/h. Jos en väärin laskenut.
Siis teoriassa, ei käännöksiä tai kusitaukoja.
;D ;D ;D
Never höörd?
Niitä leksioneja nyt ei kait ihan hirveästi suomen maassa ole. Sellaista päiväsaavutusta nyt kuitenkin kuulin kun pellot on reiluja eikä tartte tiellä ja pöytäsulkeisia touhuta.
Kun ajelee pitkin suomenmaata niin on varsi. Paljon alueita missä on satojen hehtaarien peltokokonaisuuksia eli pääsee pellolta toiselle kulkemaan ilman että joutuu metsätaipaleita menemään. Suurin osa on kuitenkin pilkottu teillä ja ojilla sekä monella omistajilla. Itseasiassa itsekin asun paikalla missä pöytä paikallaan pystyisi puimaan 200 ha. Rumpuja vaan ojiin että saisi vaihdettua lohkoa. Meitä omistajia on vaan 5 kappaletta tuolla alalla.
-
Maata tulee juu kaupan, ihan riittävästi varmaan tulevina vuosina.
Mut koska hintakupla puhkeaa? Ei koskaan?
Meidän seutukunnan alueella on kaupat ollu lähes järjestelmällisesti 14000-17000euron väliin per hehtaari. Eikä nyt puhuta mistään pikku kaupoista, siis jokusen hehtaarin paloista vaan 10-20hehtaarin kertamälleistä. Ja nälkä vaan kasvaa, ainakin jos on isäntiä uskominen.
Maatalous on edelleen kannattavaa tulojen tippumisesta huolimatta, pakko olla. ;D
Eiks noi just ole niitä? Siis pikkukauppoja ???
Ja en nyt oikein ymmärtänyt? Vemssin mukaan 150ha on isoa kartanotoimintaa vai hä?
TUollaisen valtauksen kauppahintaa saa lyhentää keskituloisen ihmisen nettotuloilla 10 vuotta, perunat ja muu eläminen pitää hommata itse tai maksattaa muilla.
Ihan oikeesti, lue tarkkaan vaikka kaksi kertaa, piirrä paperille kaavio, mieti huolella, kysy äidiltä ja vedä sitten johtopäätökset. Mikäli teit noin, ymmärrys todella on rajoitettua.
vms1: "puolilta päivin kolonna jatkaa matkaansa kun on pyöriny sen 150 ha"
eli 150 ha/ 0,5d * 20d/puintikausi = 6000 ha+ hömppähehtaarit = tilakoko
Mulle tulevaisuuden kartanokoko voisi olla päälle 1000 ha peltoa. Epäilen siis että pidän sellaisia tiloja jatkossakin isoina. Kuitenkin epäilen että laajentuminen ei ikinä tapahdu niiden toimesta jotka laskee tuottoprosenttia vaan niiden jotka laskee että saavat lisämaat maksettua vaikka 15 vuodessa ja sen jälkeen maa on omaa. Vuokrauksia ei kannata tähän sotkea koska ne on ihan eri matematiikkaa kun kaikki pitää saada joka vuosi tuottamaan. Mitä koneisiin tulee niin niistä ei ikinä koskaan pidä katsoa tilan varallisuuksia koska jos asiat on edes hieman kunnossa niin koneita saa ihan millaiset haluaa käyttöönsä.
Mitä tulee työtehoon niin jos 3 leksionia tuksuttaa 80 ha:n päivävauhtia pellolla niin kolmistaan ne pui noin 150 ha puolessa päivää. Sitten kuitenkin menee siirtymisiin niin paljon aikaa että hyvä jos saa 50 ha lisää illalla eli kokonaispuinti jää 200 ha päivässä. Lisäksi kaikki muut muuttujat niin hyvä jos pääsee 400 ha\puimuri\vuosi.
Niin ja isoon kokonaisuuteen tuskin pääsee hömppäheinällä vaan asiallisella viljelyllä. Silloin niitä ostokohteita tulee vuosien saatossa. Aina ei kauppoja kuitenkaan tehdä julkisina huutoina. Hurja laajentuminen kuitenkin perustuu siihen että ei tunne mitään huokausaikoja vaan jokaiseen tarjolla olevaan lohkoon tarjotaan automaattisesti juuri sopivasti. Ei ylihintaa mutta niin että ne jää itselleen.
Olet kyllä tämän palstan yksi hauskimmista. Leksiooni pui siis Suomessa 80ha päivässä. Kerroppa vähän tarkemmin, minkälainen mylly on kysymyksessä?
Ja mistä tuollaiset 80ha lohkot löytyy?
12m pöytä, niin 8h päivänä painaa laistaa tauotta 8,3km/h. Jos en väärin laskenut.
Siis teoriassa, ei käännöksiä tai kusitaukoja.
;D ;D ;D
Never höörd?
;D
Et oo vielä oppinu tuntemaan vemssiä? Muovinpolttolaitos, päistetiet, vaihtolavat jne jne.... ;D
Vemssi on robotti nimimerkkinsä tapaan, meinaan aivopierurobotti. ;D ;D
Kyllä mies tunnetaan, ja sanailtu on edellisen elämän aikana. ;)
-
Rimuli kisuttaa 40-50hehtaaria päivässä, eikä senkä tappuri ihan pieni ole. ;D
Kai sitä puida voi vaikka 100hehtaaria vuorokaudessa, mut torven jälkeen on logistiikan oltava kellookin tarkemmassa kunnossa.
-
Backspacelassa on vuodessa pantu yli 300 neliötä vanhoja hökkeleitä maan alle 8)
Alkaa julkisivu olla myyntikunnossa ;D
-
Rimuli kisuttaa 40-50hehtaaria päivässä, eikä senkä tappuri ihan pieni ole. ;D
Kai sitä puida voi vaikka 100hehtaaria vuorokaudessa, mut torven jälkeen on logistiikan oltava kellookin tarkemmassa kunnossa.
Minkälainen myllyn on oltava jos 50ha päivässä pui? Keskimäärin päivässä, tavallisia eteläsuomalaisia keskisatoja. Esim. 4-5t/ha? ???
-
Rimuli kisuttaa 40-50hehtaaria päivässä, eikä senkä tappuri ihan pieni ole. ;D
Kai sitä puida voi vaikka 100hehtaaria vuorokaudessa, mut torven jälkeen on logistiikan oltava kellookin tarkemmassa kunnossa.
Minkälainen myllyn on oltava jos 50ha päivässä pui? Keskimäärin päivässä, tavallisia eteläsuomalaisia keskisatoja. Esim. 4-5t/ha? ???
(http://www.samulirintala.fi/show.php?id=2060666107&size=normal)
(http://www.samulirintala.fi/show.php?id=1279294663&size=normal)
(http://www.samulirintala.fi/show.php?id=250301217&size=normal)
En kysyny kopyraitteja mut toimikoot nyt ilmasena mainoksena... ;D ;D
-
Rimuli kisuttaa 40-50hehtaaria päivässä, eikä senkä tappuri ihan pieni ole. ;D
Kai sitä puida voi vaikka 100hehtaaria vuorokaudessa, mut torven jälkeen on logistiikan oltava kellookin tarkemmassa kunnossa.
Minkälainen myllyn on oltava jos 50ha päivässä pui? Keskimäärin päivässä, tavallisia eteläsuomalaisia keskisatoja. Esim. 4-5t/ha? ???
En tiedä mutta varmaan joku 0.8 ha\ pöytämetri jos päivässä pui niin on aika sujuvaa touhua. Mitä isompi kone niin sen suurempi on tiellä ja siirtymissä vietetty aika eli kunnon tuotoksissa pitää lohkot olla oikeasti vierekkäin että vaan ajaa rummun kohdalta ojan yli ja jatkaa matkaa. Puolentoista tunnin siirtymisessä jää äkkiä se 10 ha puimatta.
-
Rimuli kisuttaa 40-50hehtaaria päivässä, eikä senkä tappuri ihan pieni ole. ;D
Kai sitä puida voi vaikka 100hehtaaria vuorokaudessa, mut torven jälkeen on logistiikan oltava kellookin tarkemmassa kunnossa.
Minkälainen myllyn on oltava jos 50ha päivässä pui? Keskimäärin päivässä, tavallisia eteläsuomalaisia keskisatoja. Esim. 4-5t/ha? ???
En tiedä mutta varmaan joku 0.8 ha\ pöytämetri jos päivässä pui niin on aika sujuvaa touhua. Mitä isompi kone niin sen suurempi on tiellä ja siirtymissä vietetty aika eli kunnon tuotoksissa pitää lohkot olla oikeasti vierekkäin että vaan ajaa rummun kohdalta ojan yli ja jatkaa matkaa. Puolentoista tunnin siirtymisessä jää äkkiä se 10 ha puimatta.
Kato kuvat...
-
Rimuli kisuttaa 40-50hehtaaria päivässä, eikä senkä tappuri ihan pieni ole. ;D
Kai sitä puida voi vaikka 100hehtaaria vuorokaudessa, mut torven jälkeen on logistiikan oltava kellookin tarkemmassa kunnossa.
Minkälainen myllyn on oltava jos 50ha päivässä pui? Keskimäärin päivässä, tavallisia eteläsuomalaisia keskisatoja. Esim. 4-5t/ha? ???
En tiedä mutta varmaan joku 0.8 ha\ pöytämetri jos päivässä pui niin on aika sujuvaa touhua. Mitä isompi kone niin sen suurempi on tiellä ja siirtymissä vietetty aika eli kunnon tuotoksissa pitää lohkot olla oikeasti vierekkäin että vaan ajaa rummun kohdalta ojan yli ja jatkaa matkaa. Puolentoista tunnin siirtymisessä jää äkkiä se 10 ha puimatta.
Eli 10 hehtaarin saavutukseen vaaditaan 12,5 metriä terää?
-
Minäpäs laitan epätietoiselle vemsille lisää tietoa...
http://www.samulirintala.fi/urakointi/
"Puintikalusto:
- John Deere 9780 CTS, 25' leikkuupöydällä
- John Deere W540, 18' leikkuupöydällä.
Molemmat koneet on varustettu automaattiohjauksella, sadon ja kosteuden seurannalla sekä riittävän suurilla renkailla. W540 on lisäksi varustettu ICA-järjestelmällä, joka säätää puintitapahtumaa automaattisesti taatakseen parhaan mahdollisen lopputuloksen.
Vuonna 2013 ylsimme parhaimmillaan yli 60 ha päivätulokseen. Jos haluat tehokkaan ja luotettavan urakoitsijan, ota yhteyttä."
Nii, ja edelleenkään en oo kopyraitteja kyselly...
Mainoksena varmaan menee... ;D
-
Rimuli kisuttaa 40-50hehtaaria päivässä, eikä senkä tappuri ihan pieni ole. ;D
Kai sitä puida voi vaikka 100hehtaaria vuorokaudessa, mut torven jälkeen on logistiikan oltava kellookin tarkemmassa kunnossa.
Minkälainen myllyn on oltava jos 50ha päivässä pui? Keskimäärin päivässä, tavallisia eteläsuomalaisia keskisatoja. Esim. 4-5t/ha? ???
En tiedä mutta varmaan joku 0.8 ha\ pöytämetri jos päivässä pui niin on aika sujuvaa touhua. Mitä isompi kone niin sen suurempi on tiellä ja siirtymissä vietetty aika eli kunnon tuotoksissa pitää lohkot olla oikeasti vierekkäin että vaan ajaa rummun kohdalta ojan yli ja jatkaa matkaa. Puolentoista tunnin siirtymisessä jää äkkiä se 10 ha puimatta.
Eli 10 hehtaarin saavutukseen vaaditaan 12,5 metriä terää?
;D
-
Vemppis osaa laskea.
Ei tuokaan per kone ole "kuin" 30ha?
-
Vemppis osaa laskea.
Ei tuokaan per kone ole "kuin" 30ha?
Niin, se ajettiin kyl yhdellä........... ::)
-
Puimurin tehoon liittyy aina se yksi asia eli kuinka saadaan se vilja sieltä torven alta pois. Päivätuotos nousee hirveästi jos joku käy lennossa torven alla eikä puinti katkea siihen. Samoiten niin kuin sanoin niin yksikin siirtymä kusee päiväsaavutuksen täysin eli vuositeho jää ainakin puoleen maksimitehosts. Toi 0,8 ha\ pöytämetri vaatii sellaiset 9 kilsan puintivauhti mikä on suht raikas vauhti. Yleensä nopeus jää alhaisemmaksi mutta puintiaikaa on myös yli 10 tuntia. On kuitenkin monta päivää jolloin voi puida 10 kymmeneen kunhan joku järkkää sen viljan pois.
-
Puimurin tehoon liittyy aina se yksi asia eli kuinka saadaan se vilja sieltä torven alta pois. Päivätuotos nousee hirveästi jos joku käy lennossa torven alla eikä puinti katkea siihen. Samoiten niin kuin sanoin niin yksikin siirtymä kusee päiväsaavutuksen täysin eli vuositeho jää ainakin puoleen maksimitehosts. Toi 0,8 ha\ pöytämetri vaatii sellaiset 9 kilsan puintivauhti mikä on suht raikas vauhti. Yleensä nopeus jää alhaisemmaksi mutta puintiaikaa on myös yli 10 tuntia. On kuitenkin monta päivää jolloin voi puida 10 kymmeneen kunhan joku järkkää sen viljan pois.
;D ;D ;D
Ja vielä monenpana päivänä ei voi puida "10 kymmeneen".
Väitän että suurimmankin tappurin keskimääräinen päiväsaavutus on maksimissaan 50ha. Suomessa.
Jos tuo urakkamies on 60ha saanut yhdellä, niin todella optimioloissa on oltu, olkoon kumpi koneista tahansa kyseessä.
Paljonkos vms puit vuodessa?
??? ??? ???
-
Puimurin tehoon liittyy aina se yksi asia eli kuinka saadaan se vilja sieltä torven alta pois. Päivätuotos nousee hirveästi jos joku käy lennossa torven alla eikä puinti katkea siihen. Samoiten niin kuin sanoin niin yksikin siirtymä kusee päiväsaavutuksen täysin eli vuositeho jää ainakin puoleen maksimitehosts. Toi 0,8 ha\ pöytämetri vaatii sellaiset 9 kilsan puintivauhti mikä on suht raikas vauhti. Yleensä nopeus jää alhaisemmaksi mutta puintiaikaa on myös yli 10 tuntia. On kuitenkin monta päivää jolloin voi puida 10 kymmeneen kunhan joku järkkää sen viljan pois.
TÄh?! 8000 m2/d / 1m = 8000 m/d 8000 m/d / 9000 m/h = 0,8888888 h/d tehollista etenemistä laihossa, täysi tunti paukkuu jos ei tyhjennä vauhdissa.
SInänsä olen sitä mieltä, että Sampo 600 nitistää normaalisyksynä 200 ha, kunhan jyvät katoaa muiden toimesta torven alta ja tappurikuskilla ei ole mitään lypsyvuoroja tai päivätöitä riesoina, yöt nukkumassa eikä kuivurilla.
-
Puimurin tehoon liittyy aina se yksi asia eli kuinka saadaan se vilja sieltä torven alta pois. Päivätuotos nousee hirveästi jos joku käy lennossa torven alla eikä puinti katkea siihen. Samoiten niin kuin sanoin niin yksikin siirtymä kusee päiväsaavutuksen täysin eli vuositeho jää ainakin puoleen maksimitehosts. Toi 0,8 ha\ pöytämetri vaatii sellaiset 9 kilsan puintivauhti mikä on suht raikas vauhti. Yleensä nopeus jää alhaisemmaksi mutta puintiaikaa on myös yli 10 tuntia. On kuitenkin monta päivää jolloin voi puida 10 kymmeneen kunhan joku järkkää sen viljan pois.
TÄh?! 8000 m2/d / 1m = 8000 m/d 8000 m/d / 9000 m/h = 0,8888888 h/d tehollista etenemistä laihossa, täysi tunti paukkuu jos ei tyhjennä vauhdissa.
SInänsä olen sitä mieltä, että Sampo 600 nitistää normaalisyksynä 200 ha, kunhan jyvät katoaa muiden toimesta torven alta ja tappurikuskilla ei ole mitään lypsyvuoroja tai päivätöitä riesoina, yöt nukkumassa eikä kuivurilla.
Täs on 20km säteellä 4-5 2065 sampoo,joilla kaikilla puidaan yli 300ha syksyyn.Ongelma on aina kuivurilla,eikä pellolla :-[
-
Puimurin tehoon liittyy aina se yksi asia eli kuinka saadaan se vilja sieltä torven alta pois. Päivätuotos nousee hirveästi jos joku käy lennossa torven alla eikä puinti katkea siihen. Samoiten niin kuin sanoin niin yksikin siirtymä kusee päiväsaavutuksen täysin eli vuositeho jää ainakin puoleen maksimitehosts. Toi 0,8 ha\ pöytämetri vaatii sellaiset 9 kilsan puintivauhti mikä on suht raikas vauhti. Yleensä nopeus jää alhaisemmaksi mutta puintiaikaa on myös yli 10 tuntia. On kuitenkin monta päivää jolloin voi puida 10 kymmeneen kunhan joku järkkää sen viljan pois.
;D ;D ;D
Ja vielä monenpana päivänä ei voi puida "10 kymmeneen".
Väitän että suurimmankin tappurin keskimääräinen päiväsaavutus on maksimissaan 50ha. Suomessa.
Jos tuo urakkamies on 60ha saanut yhdellä, niin todella optimioloissa on oltu, olkoon kumpi koneista tahansa kyseessä.
Paljonkos vms puit vuodessa?
??? ??? ???
Mä en pui metriäkään. Karjatila kun on niin keskityn olennaiseen. Itse olen mukana kuin kuuden metrin pöydällä puitiin 40 ha päivässä eikä tuottanut edes ongelmia. Puimuri kantoi viellä vehnät ka:n lavalle.
Toi naapurin leksionin että 100 hehtaaria ei millään tule päivässä valmiiksi mutta ei jää kovin paljoa vajaaksi.
Se kin on mystinen asia että omia ajaa aina enemmän kuin urakkaa. Tehokkuutta ei ikinä saada kuitenkaan äärimmilleen muiden pelloilla.
-
Minkälainen myllyn on oltava jos 50ha päivässä pui? Keskimäärin päivässä, tavallisia eteläsuomalaisia keskisatoja. Esim. 4-5t/ha? ???
Tavallinen eteläsuomalainen keskisato on lähempänä kolmea kuin viittä tonnia/ha. Vai loppuuko "Etelä-Suomi" johonkin Päijät-Hämeen eteläosiin vai aiemmin..?
-
Minkälainen myllyn on oltava jos 50ha päivässä pui? Keskimäärin päivässä, tavallisia eteläsuomalaisia keskisatoja. Esim. 4-5t/ha? ???
Tavallinen eteläsuomalainen keskisato on lähempänä kolmea kuin viittä tonnia/ha. Vai loppuuko "Etelä-Suomi" johonkin Päijät-Hämeen eteläosiin vai aiemmin..?
;D
On helppoa kun asuu vilja-aitassa. ;D
-
Kyllä työn tuotto saavutukset ovat suuria isoilla koneilla, kunhan lohkot ovat oikeassa suhteessa koneisiin.
Isolla koneella puitaessa suhteessa pieniä lohkoja jää puinti saavutus tehoon nähden pieneksi koska hyvää puinti keliä menee siirtymisiin.
Olisi nimittäin mielenkiintoista tietää tuon 60ha lohkokoot ja paljonko siirtymiä kyseisenä päivänä?
-
Vaikka olisi kummoiset päiväsaavutukset niin viimeistään kuivuri tökkii melkein heti vaikka olisi kuinka iso.
Ei niitä dancconei kaikilla ole eikä onneksi taida tullakaan.
-
"The most wheat harvested in eight hours is 797.656 tonnes (1,758,530.46 lb) and was achieved by New Holland Agriculture with a CR 10.90 combine harvester at Wragby, Lincolnshire, England, UK, on 15 August 2014."
http://www.guinnessworldrecords.com/world-records/1/combine-harvesting-%28wheat%29-team-in-eight-hours
En tiedä paljonko oli hehtaareita mutta eipä sitä yleensä tavoitteenakaan ole puidessa hehtaarit... ;)
Edit: Eli alaa oli 80 hehtaaria.
http://agriculture.newholland.com/us/en/About-New-Holland/news-releases/Pages/NewHollandAgricultureSmashestheCurrentGUINNESSWORLDRECORDS-TitleforMostWheatHarvestedwithinEightHourswiththeCR1090Elevation.aspx
-
"The most wheat harvested in eight hours is 797.656 tonnes (1,758,530.46 lb) and was achieved by New Holland Agriculture with a CR 10.90 combine harvester at Wragby, Lincolnshire, England, UK, on 15 August 2014."
http://www.guinnessworldrecords.com/world-records/1/combine-harvesting-%28wheat%29-team-in-eight-hours
En tiedä paljonko oli hehtaareita mutta eipä sitä yleensä tavoitteenakaan ole puidessa hehtaarit... ;)
Edit: Eli alaa oli 80 hehtaaria.
http://agriculture.newholland.com/us/en/About-New-Holland/news-releases/Pages/NewHollandAgricultureSmashestheCurrentGUINNESSWORLDRECORDS-TitleforMostWheatHarvestedwithinEightHourswiththeCR1090Elevation.aspx
Niin eli suomen 4 tonnin keskisadossa sen puimurin saavutus olisi hieman pyöristettynä 160 ha kahdeksassa tunnissa. Eli jo 200 ha 10 tunnissa.Tämä siis se mikä massa menisi koneen läpi. Kuitenkin siis aika paljon reserviä on jos puintiyhtälön viilaa tehokkaksi.
-
Puintikosteus jos on 13 - 14 nurkilla, ei olekaan mitään ongelmaa,
kun kosteaa viljaa ei tarvitse käsitellä kuin tuuletettavissa varastoissa.
Vuosi 2012 palautti monet tehoruuvikärreilijät maan pinnalle, kun kuivurit tukkeutuivat tyystin.
Ja yli 20% jätettiin kylmästi mätänemään peltoon.
-SS-
-
huuto naurua 100ha lisämaiksi juu juu missä avaruudessa te asutte?
taas puhutaan jostaki peränevasta 2-3t hehtaari juu kyl määki ostaisin ja maksaisin persetaskusta
Lohjalla 133 ha meni Gårdskullan vuokramaaksi. Ei ole perämettää vaan Etelä-Suomen ilmastoltaan edullisimpia kasvupaikkoja Lohjansaaressa. Kyllä siihen olisi saanut kuka vaan tarjouksen jättää. Meillä oli yhden kollegan kanssa ajatus, suuruusluokkaa 50-100 k€ olisi tarvinnut rahaa valmiiksi, ja sitten tienaamaan. Olisi jopa jonkinlainen kuivuri ollut käytettävissä.
Nyt olisi Suitia myynnissä.
Rohkea ottaa, raukat jäävät ruikuttamaan.
-SS-
-
Mites tää käänty pelkästään jauholakki viljelyyn. eikös se veetinkin kateutta katsoessa pitäis olla niitä navetoita tossa mittakaavassa.
Niin montakohan kohtaa suomesta löytyy jossa päästään samaan tehoon kuin edellä mainitussa ennnätys puinnissa. vaikka sato ruuvattaisiin metsään tai muuhun maatuvaan paikkaan?
huuto naurua 100ha lisämaiksi juu juu missä avaruudessa te asutte?
taas puhutaan jostaki peränevasta 2-3t hehtaari juu kyl määki ostaisin ja maksaisin persetaskusta
Lohjalla 133 ha meni Gårdskullan vuokramaaksi. Ei ole perämettää vaan Etelä-Suomen ilmastoltaan edullisimpia kasvupaikkoja Lohjansaaressa. Kyllä siihen olisi saanut kuka vaan tarjouksen jättää. Meillä oli yhden kollegan kanssa ajatus, suuruusluokkaa 50-100 k€ olisi tarvinnut rahaa valmiiksi, ja sitten tienaamaan. Olisi jopa jonkinlainen kuivuri ollut käytettävissä.
Nyt olisi Suitia myynnissä.
Rohkea ottaa, raukat jäävät ruikuttamaan.
-SS-
Meinashan se käydä nallenkin kartanolle ihan samalla viisiin. Mut sitten nalle vähän hölläs kukkaron nyörejä ja ostaa pläjäytti paikan.
-
Mites tää käänty pelkästään jauholakki viljelyyn. eikös se veetinkin kateutta katsoessa pitäis olla niitä navetoita tossa mittakaavassa.
Kyllä äkkiseltään tällaseen kartanoympäristään kuuluisi sekä yksi että monimahaisia eläimiä. Nykymittapuussa ne antaa ainakin hyödyn koko tilaa ajatellen.
-
Kyllä äkkiseltään tällaseen kartanoympäristään kuuluisi sekä yksi että monimahaisia eläimiä. Nykymittapuussa ne antaa ainakin hyödyn koko tilaa ajatellen.
Ja nyt pitää äkkiseltään todeta että häh...???
Jos puhutaan ihan oikeasta kartanosta ja sen pihapiirin ympäristöstä, niin sinne kuuluu kunnon koira ja muista eläimistä ratsastusheppa tai tyylikäs hevonen pyhäkärryn tai kirkkoreen kera vuoden ajasta riippuen.
Suurin tuotantoeläinrakennus saisi olla poissa välittömästä pihapiiristä vaikka olisi kyseessä "vain" suuri maatalo. Mutta miten yksimahaiset ja märehtijät täydentävät toisiaan? Minkään sortin omavaraisuudestahan ei nyt puhuta, enkä myöskään heti ymmärrä miten ne täydentäisivät toisiaan esim. pellonkäytön tai lannankäytön suhteen.
-
Kyllä äkkiseltään tällaseen kartanoympäristään kuuluisi sekä yksi että monimahaisia eläimiä. Nykymittapuussa ne antaa ainakin hyödyn koko tilaa ajatellen.
Ja nyt pitää äkkiseltään todeta että häh...???
Jos puhutaan ihan oikeasta kartanosta ja sen pihapiirin ympäristöstä, niin sinne kuuluu kunnon koira ja muista eläimistä ratsastusheppa tai tyylikäs hevonen pyhäkärryn tai kirkkoreen kera vuoden ajasta riippuen.
Suurin tuotantoeläinrakennus saisi olla poissa välittömästä pihapiiristä vaikka olisi kyseessä "vain" suuri maatalo. Mutta miten yksimahaiset ja märehtijät täydentävät toisiaan? Minkään sortin omavaraisuudestahan ei nyt puhuta, enkä myöskään heti ymmärrä miten ne täydentäisivät toisiaan esim. pellonkäytön tai lannankäytön suhteen.
Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.
Eihän ne eläinhallit tartte olla sen järvenrannalla sijaitsevan päärakennuksen vieressä mutta jossain tuotantoalueella kuitenkin.
-
Vaikka linkitinkin puintiennätyksen, en siis ole niillä linjoilla että isommilla koneilla nousisi maatalouden kannattavuus suomessa. Lähinnä tarvittaisiin parempaa käyttöastetta nykyisille vehkeille ja esim. puintikautta ajatellen olennaista olisi että vain se mikä oikeasti täytyy kuivata (eli se vilja joka ei sellaisenaan/ainoastaan jauhettuna mene eläinten rehuksi) kuivattaisiin, ja paikallisesti käytettävä rehuvilja säilöttäisiin murskeena tai propionihapolla.
Ja mitä tulee oikeasti ison peltoalan viljelyyn yhdistettynä ison mittakaavan kotieläntalouteen, niin se vaatii mielestäni sitten jo ainakin 2 eri yrittäjää ellei löydy tosi pätevää vastuuhenkilöä palkolliseksi hoitamaan tulospalkattuna esim. "kartanon" navettaa samaan aikaan kun isäntä organisoi peltohommia.
-
Vaikka linkitinkin puintiennätyksen, en siis ole niillä linjoilla että isommilla koneilla nousisi maatalouden kannattavuus suomessa. Lähinnä tarvittaisiin parempaa käyttöastetta nykyisille vehkeille ja esim. puintikautta ajatellen olennaista olisi että vain se mikä oikeasti täytyy kuivata (eli se vilja joka ei sellaisenaan/ainoastaan jauhettuna mene eläinten rehuksi) kuivattaisiin, ja paikallisesti käytettävä rehuvilja säilöttäisiin murskeena tai propionihapolla.
Ja mitä tulee oikeasti ison peltoalan viljelyyn yhdistettynä ison mittakaavan kotieläntalouteen, niin se vaatii mielestäni sitten jo ainakin 2 eri yrittäjää ellei löydy tosi pätevää vastuuhenkilöä palkolliseksi hoitamaan tulospalkattuna esim. "kartanon" navettaa samaan aikaan kun isäntä organisoi peltohommia.
Aika äkkiä tulee tällaisella +500 eläintä ja vähintään samanverran peltoa tilanne että osasta pitää antaa organisointi jollekin muulle. Ehkä eläinpuoli on helpompi ulkoistaa kuin sen 1000 ha:n viljelypuoli. Sitäkin tullaan tulevilta menestyjiltä vaatimaan että osaa olla ottamatta kantaa pikkuasioihin vaan annetaan se työntekijöiden tehtäväksi.
-
Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.
Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.
Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.
-
Eikö sillä Ojalan(?) linkkaamalla kartanolla ollut lihakarjaa ihan vaan siksi että saivat viljelykiertoa?
-
huuto naurua 100ha lisämaiksi juu juu missä avaruudessa te asutte?
taas puhutaan jostaki peränevasta 2-3t hehtaari juu kyl määki ostaisin ja maksaisin persetaskusta
Lohjalla 133 ha meni Gårdskullan vuokramaaksi. Ei ole perämettää vaan Etelä-Suomen ilmastoltaan edullisimpia kasvupaikkoja Lohjansaaressa. Kyllä siihen olisi saanut kuka vaan tarjouksen jättää. Meillä oli yhden kollegan kanssa ajatus, suuruusluokkaa 50-100 k€ olisi tarvinnut rahaa valmiiksi, ja sitten tienaamaan. Olisi jopa jonkinlainen kuivuri ollut käytettävissä.
Nyt olisi Suitia myynnissä.
Rohkea ottaa, raukat jäävät ruikuttamaan.
-SS-
Tuossa hehtaarimäärässä taitaa olla koko saaren pellot? Takavuosina kävin tiheään Kirkniemessä komennuksilla ja kerran ajelin aikani kuluksi Lohjansaareenkin. Ei siitä erikoisempaa jäänyt mieleen, kun oli umpiperätie. Ei viitsinyt toista kertaa poiketa...
-
Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.
Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.
Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.
Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.
-
Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.
Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.
Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.
Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.
Joo, kustannukset laukkaa... ;D
-
Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.
Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.
Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.
Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.
Joo, kustannukset laukkaa... ;D
Tottakai lannan levitys maksaa mutta se ei omilla koneilla paljoa muutu. Sensijaan skännälläkin voi mennä aamukahvi väärään kurkkuun jos yaralaiset maksaakin tuplat ensi vuonna. Sitä kun ei tiedä.
-
Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.
Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.
Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.
Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.
Joo, kustannukset laukkaa... ;D
Tottakai lannan levitys maksaa mutta se ei omilla koneilla paljoa muutu. Sensijaan skännälläkin voi mennä aamukahvi väärään kurkkuun jos yaralaiset maksaakin tuplat ensi vuonna. Sitä kun ei tiedä.
Jep, päistetiet tulee kalliiksi. ;D
-
Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.
Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.
Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.
Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.
Joo, kustannukset laukkaa... ;D
Tottakai lannan levitys maksaa mutta se ei omilla koneilla paljoa muutu. Sensijaan skännälläkin voi mennä aamukahvi väärään kurkkuun jos yaralaiset maksaakin tuplat ensi vuonna. Sitä kun ei tiedä.
Antakaa skännälle pötköö!
-
Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.
Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.
Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.
Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.
Joo, kustannukset laukkaa... ;D
Tottakai lannan levitys maksaa mutta se ei omilla koneilla paljoa muutu. Sensijaan skännälläkin voi mennä aamukahvi väärään kurkkuun jos yaralaiset maksaakin tuplat ensi vuonna. Sitä kun ei tiedä.
Antakaa skännälle pötköö!
Kiitos mutta riittää jo. ;D
(http://i10.aijaa.com/t/00038/13487928.t.jpg) (http://aijaa.com/pJPES1)
(http://i2.aijaa.com/t/00202/13487908.t.jpg) (http://aijaa.com/5tNnRO)
(http://i11.aijaa.com/t/00692/13056384.t.jpg) (http://aijaa.com/15bfPM)
-
Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.
Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.
Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.
Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.
Joo, kustannukset laukkaa... ;D
Tuki lietelannan sijoittamiselle tai vaihtoehtoisesti orgaanisen aineen kierrättäminen ;)
Em tuet tosin vain tilan ulkopuolella tuotetulle lannalle, kun nyt trendinä tukien siirto elukoilta kasvitiloille :(
-
Sillä korvauksella saa verottoman kaivurin tunniks patterin viereen. ;D
-
Mikä on sitten edellytys isäntäväellä että saavuttavat tulevaisuudessa kartanostatuksen. Kaikkihan ei toki sitä haluakkaan mutta jos joku sinne tähtää niin pidän tärkeänä että on joku joka osaa laskea ja nimenomaan niin että miten joku kannattaa eikä niin että kannattaako. Sitten ei kannata pelätä työtä eikä hätkähtää vaikka välillä tulee ilmaisia neuvoja että lopeta jo menee konkurssiin. Lopuksi olisi hyvä olla keskivertoa parempi johtamiskyky. Ja tietenkin aika paljon uskallusta ja päämäärätietoa.
Tuleville sukupolville pitää sitten opettaa sietokykyä kun kaikki viisastelee että on ilman saanut suuren tilan, vaikka kaikille se on ollut tarjolla.
-
Mikä on sitten edellytys isäntäväellä....
Listalta jäi pois ainakin se, ettei yksityistalouteen ja muihin puolittain kulisseihin satsata, vaan tyydytään kohtuuteen. Semmoinenkin rikastumisen neuvo on olemassa, että älä hanki sitä mitä tarvitset vaan vain ne, mitä ilman et tule toimeen.
-
Mikä on sitten edellytys isäntäväellä....
Listalta jäi pois ainakin se, ettei yksityistalouteen ja muihin puolittain kulisseihin satsata, vaan tyydytään kohtuuteen. Semmoinenkin rikastumisen neuvo on olemassa, että älä hanki sitä mitä tarvitset vaan vain ne, mitä ilman et tule toimeen.
Toki näin. Sen vertaa tartee tähän todeta että näihin geimeihin ei vaikuta vaimon keittiönkaapit ja tiskikoneen hinta vaan sitten kun mennään päälle 20000 autot, kesämökit ja veneet ym.
-
Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.
Ainakin puolustat omaa kantaasi fiksulla tavalla, mutta perustelut kuulostavat taas joltakin taivaan rantoja maalailevalta konsultilta... ::)
Sopivaa biotouhuun sopivaa raaka-ainetta märehtivät tuottavat sen verran mitä perästä putoaa ritilälle tai kuivikkeille. Eli samoin kuin yksimahaiset. Lopputuote olisi lannoittteita ja energiaa. Energian tuotatonnosta vain sähkö on helposti ja tällä hetkellä kohtuu kuluilla siirrettävissä jos politikot niin haluaa. Mahdollista lämpöä tai kaasua ei kovin pitkälle siirretä ellei sijoituta jo olemassa olevien putkistojen viereen. Lannan arvon nousuun en usko. Enkä siihen, että separoimalla tai pelletöimällä saisi oikeasti kilpailukykyisiä lannoitteta, vaikka ne kuljettamista ja ravinteiden sopivaa levittämistä helpottavat. Mutta levityskulujen ja ainakin levityksen hankaloitumiseen uskon.
Toinen eläintuotantosuunta, joka tuottaa raaka-ainetta teollisuudelle on aika heppoinen tukijalka. Tukevamman tukijalan saisi jatkojalostamalla eläintuotteet suoraan kuluttajan uuniin tai lautaselle sopivaan muotoon.
-
Mikä on sitten edellytys isäntäväellä että saavuttavat tulevaisuudessa kartanostatuksen. Kaikkihan ei toki sitä haluakkaan mutta jos joku sinne tähtää niin pidän tärkeänä että on joku joka osaa laskea.
Kartanoista kun täällä puhutaan, niin päärakennuksen habitus vaikuttaa eniten siihen mitä tavallinen naapurusto pitää kartanona. Pellon tai metsän määrä ei ole lainkaan merkittävä, vaikka jutut maan määrästä tai tulotasosta (verotiedot juoruaa) leviää pikkuhiljaa ympäristössä. Itse pitäisin matalaa profiilia ja asuisin normaaleissa maataloissa eikä kartanostatukselle ole vaaraa, vaikka rakennuksia kunnostetaankin tulotason parantuessa.
Otsikon aihetta en käsitä lainkaan, koska halua elvistelylle ei lainkaan ole. On mukavampi elää lähellä naapureita, olivatpa duunareita tai tilallisia, kuin karkottaa heitä statuksella (meidän markille ei sitten tulla...).
-
Mikä on sitten edellytys isäntäväellä että saavuttavat tulevaisuudessa kartanostatuksen. Kaikkihan ei toki sitä haluakkaan mutta jos joku sinne tähtää niin pidän tärkeänä että on joku joka osaa laskea.
Kartanoista kun täällä puhutaan, niin päärakennuksen habitus vaikuttaa eniten siihen mitä tavallinen naapurusto pitää kartanona. Pellon tai metsän määrä ei ole lainkaan merkittävä, vaikka jutut maan määrästä tai tulotasosta (verotiedot juoruaa) leviää pikkuhiljaa ympäristössä. Itse pitäisin matalaa profiilia ja asuisin normaaleissa maataloissa eikä kartanostatukselle ole vaaraa, vaikka rakennuksia kunnostetaankin tulotason parantuessa.
Otsikon aihetta en käsitä lainkaan, koska halua elvistelylle ei lainkaan ole. On mukavampi elää lähellä naapureita, olivatpa duunareita tai tilallisia, kuin karkottaa heitä statuksella (meidän markille ei sitten tulla...).
Niin itsekin sen ajattelisin. Ei kartanoherraksi tulla, vaan synnytään. Ulkomaalaisperäinen sukunimikin olisi hyvä olla. Torppari on torppari, vaikka sillä olisi 1000 hehtaaria peltoja... :-X
-
Mikä on sitten edellytys isäntäväellä....
Listalta jäi pois ainakin se, ettei yksityistalouteen ja muihin puolittain kulisseihin satsata, vaan tyydytään kohtuuteen. Semmoinenkin rikastumisen neuvo on olemassa, että älä hanki sitä mitä tarvitset vaan vain ne, mitä ilman et tule toimeen.
Toki näin. Sen vertaa tartee tähän todeta että näihin geimeihin ei vaikuta vaimon keittiönkaapit ja tiskikoneen hinta vaan sitten kun mennään päälle 20000 autot, kesämökit ja veneet ym.
Toisaalta mitä olen kattonu, noita oikeasti vanhoja rakennuksia, niin niissä ne emännät ei sisusta niitä uudestaan kymmenen vuoden välein, säästöä syntyy siitäkin, kun mennään niillä kampeilla jotka iso-isä aikanaan taloon osti :o
-
Tällä seudulla kartanostatuksessa ei vaikuta naapurien etäisyys, vaan on ns "kartanostoja" joissa isot ja vanhat talot on vierekkäin niillä seudun parhailla asutusalueilla ja metsät on sitten kauempana ympärillä.
Eli pohjoisessa on helpompi olla kartanon isäntä siinäkin mielessä ;D
-
Isossa Britanniassa loordit on joutuneet myymään linnojaan tai avaamaan ne turisteille,jotta saavat rahaa linnojensa ylläpitoon,on se niin kallista touhua asua tuollaisessa 500 huoneen linnassa. Sama se on näissä vanhoissa maalaiskartanoissa suomen mittakaavassa,kallista on ylläpito,jos ei halua rakennusten rappetuvan. Niin et turha kadehtia kartanoissa asuvia. Ja lämmityskin on kallista.
-
Isossa Britanniassa loordit on joutuneet myymään linnojaan tai avaamaan ne turisteille,jotta saavat rahaa linnojensa ylläpitoon,on se niin kallista touhua asua tuollaisessa 500 huoneen linnassa. Sama se on näissä vanhoissa maalaiskartanoissa suomen mittakaavassa,kallista on ylläpito,jos ei halua rakennusten rappetuvan. Niin et turha kadehtia kartanoissa asuvia. Ja lämmityskin on kallista.
Ilman Nallea ei olis kartanoa enää Maken ja SS:n ylpeydeksi.
-
oli se kyllä kiva asua tommosessa kartano luokan talossa eipä oo enään.nyt tämmönen 70luvulla rakennettu paska ja jos heität kuukkeliin teeri-villilä niin näät mistä tuli lähtö tai siis mitä sielä on nykyään
-
oli se kyllä kiva asua tommosessa kartano luokan talossa eipä oo enään.nyt tämmönen 70luvulla rakennettu paska ja jos heität kuukkeliin teeri-villilä niin näät mistä tuli lähtö tai siis mitä sielä on nykyään
Minkälainen kuvio tuossa kävi? Aika siisti pytinki.
-
oli se kyllä kiva asua tommosessa kartano luokan talossa eipä oo enään.nyt tämmönen 70luvulla rakennettu paska ja jos heität kuukkeliin teeri-villilä niin näät mistä tuli lähtö tai siis mitä sielä on nykyään
Minkälainen kuvio tuossa kävi? Aika siisti pytinki.
Tatelta loppu köyhyys ja kipeys, ei sen kummempaa. ;D
-
Mikä on sitten edellytys isäntäväellä että saavuttavat tulevaisuudessa kartanostatuksen. Kaikkihan ei toki sitä haluakkaan mutta jos joku sinne tähtää niin pidän tärkeänä että on joku joka osaa laskea.
Kartanoista kun täällä puhutaan, niin päärakennuksen habitus vaikuttaa eniten siihen mitä tavallinen naapurusto pitää kartanona. Pellon tai metsän määrä ei ole lainkaan merkittävä, vaikka jutut maan määrästä tai tulotasosta (verotiedot juoruaa) leviää pikkuhiljaa ympäristössä. Itse pitäisin matalaa profiilia ja asuisin normaaleissa maataloissa eikä kartanostatukselle ole vaaraa, vaikka rakennuksia kunnostetaankin tulotason parantuessa.
Otsikon aihetta en käsitä lainkaan, koska halua elvistelylle ei lainkaan ole. On mukavampi elää lähellä naapureita, olivatpa duunareita tai tilallisia, kuin karkottaa heitä statuksella (meidän markille ei sitten tulla...).
En välttämättä usko että kasvava tila tavoitelee kartanostatusta. Jos ajatus on sellainen ei äkkiä ikinä tule vaurautta kun ajatusmaailma ei ole oikea. Se tulevaisuuden "kartanostatus" tulee kuin itsestään kun tuotanto on tarpeeksi laaja ja tuottava niin varsinkin jos asuinpaikka on sopivassa paikkaa niin se tuottava toiminta rupee näkymään myös tilakeskuksen ympäristössä. Se naapureiden kateuden eteen ei tarvitse tehdä mitään vaan se tulee kuin itsestään jos joku rupee menestymään.
-
Kartanoiden aika on ohi ikuisiksi ajoiksi. Jotakin satunnaista brotkotilaa lukuunottamatta varakaskin isäntä asustelee samanlaisessa tusinaomakotitalossa kuin kaikki muutkin tavikset. Tai sitten isulta perityssä rytöläjässä, jossa jo vaarikin ennen muinoin asusteli.
Peltopinta-alalla on joku yläraja, johon asti homma kannattaa ja siitä eteenpäin lisähehtaarit alkavat syömään tulosta. Vielä kun mukaan tuli nämä tukileikkurit, niin motivaatio hehtaareiden lisäämiseen alkaa olla kortilla.
-
Kartanoiden aika on ohi ikuisiksi ajoiksi. Jotakin satunnaista brotkotilaa lukuunottamatta varakaskin isäntä asustelee samanlaisessa tusinaomakotitalossa kuin kaikki muutkin tavikset. Tai sitten isulta perityssä rytöläjässä, jossa jo vaarikin ennen muinoin asusteli.
Peltopinta-alalla on joku yläraja, johon asti homma kannattaa ja siitä eteenpäin lisähehtaarit alkavat syömään tulosta. Vielä kun mukaan tuli nämä tukileikkurit, niin motivaatio hehtaareiden lisäämiseen alkaa olla kortilla.
Tää on totta ja monesti sillä alle kolmekymppisellä lippispäisellä on hienompi ja uudempi omakotitalo kun sillä ison tilan isännällä. Asuminen ei tuo muutenkaan enää statuslisää.
-
Kyllä ne ajat vielä muuttuu, pitäkää vaan kartanonne kunnossa, niillä voi olla vielä kovakin arvo 8)
-
Tuota kartano-nimitystä käytettäessä voisi tutustua siihen mitä se on tarkoittanut.
http://www.katajala.net/keskiaika/elama/feodalismi.htm
http://www.kimalankartano.com/mika-on-kartano
Eli mitään täsmällistä juridista merkitystä sillä ei ole koskaan ollut. Sana lienee vääntynyt ruotsinkielen sanasta gård. Itse ajattelisin että tasavallan aikaan ei uusia nimityksiä tuohon luokkaan hyväksytä.
Karjalan murteessa kartano tarkoittaa pihamaata.
-
Kyllä ne ajat vielä muuttuu, pitäkää vaan kartanonne kunnossa, niillä voi olla vielä kovakin arvo 8)
Meinaatko, että kymmenen vuoden päästä on parempi aika? ::)
-
Kyllä ne ajat vielä muuttuu, pitäkää vaan kartanonne kunnossa, niillä voi olla vielä kovakin arvo 8)
Meinaatko, että kymmenen vuoden päästä on parempi aika? ::)
Siinä on tää Herpertin jatkuva optimistisuus kaikissa omistamiseen ja yrittämiseen liittyvissä asioissa. Kaikella kiinteällä omaisuudella on joku arvo ja se voi nousta tulevaisuudessa.
-
Tuota kartano-nimitystä käytettäessä voisi tutustua siihen mitä se on tarkoittanut.
http://www.katajala.net/keskiaika/elama/feodalismi.htm
http://www.kimalankartano.com/mika-on-kartano
Eli mitään täsmällistä juridista merkitystä sillä ei ole koskaan ollut. Sana lienee vääntynyt ruotsinkielen sanasta gård. Itse ajattelisin että tasavallan aikaan ei uusia nimityksiä tuohon luokkaan hyväksytä.
Karjalan murteessa kartano tarkoittaa pihamaata.
Täällä on puhuttu viime vuosisadan alussa navetasta karjakartanona. Kun uutta navettaa suunniteltiin 1910-luvulla oli yhtenä vaihtoehtona kivinavetta ja rakennussuunnitelmissa puhutaan juuri karjakartanosta.
-
Kyllä ne ajat vielä muuttuu, pitäkää vaan kartanonne kunnossa, niillä voi olla vielä kovakin arvo 8)
Meinaatko, että kymmenen vuoden päästä on parempi aika? ::)
Siinä on tää Herpertin jatkuva optimistisuus kaikissa omistamiseen ja yrittämiseen liittyvissä asioissa. Kaikella kiinteällä omaisuudella on joku arvo ja se voi nousta tulevaisuudessa.
Näissä Herberteissä asuu tämän ketjun mahdollistavat ihmiset. Joku heistä kun onnistuu niin otsikossa kaikki.
-
Isossa Britanniassa loordit on joutuneet myymään linnojaan tai avaamaan ne turisteille,jotta saavat rahaa linnojensa ylläpitoon,on se niin kallista touhua asua tuollaisessa 500 huoneen linnassa. Sama se on näissä vanhoissa maalaiskartanoissa suomen mittakaavassa,kallista on ylläpito,jos ei halua rakennusten rappetuvan. Niin et turha kadehtia kartanoissa asuvia. Ja lämmityskin on kallista.
Ilman Nallea ei olis kartanoa enää Maken ja SS:n ylpeydeksi.
On se kummikin hienoa ajatella, että on tämäkin palsta joskus ollut jonkun Joensuun Kartanon mäkitupalaisen ryytimaana.
-SS-
-
Isossa Britanniassa loordit on joutuneet myymään linnojaan tai avaamaan ne turisteille,jotta saavat rahaa linnojensa ylläpitoon,on se niin kallista touhua asua tuollaisessa 500 huoneen linnassa. Sama se on näissä vanhoissa maalaiskartanoissa suomen mittakaavassa,kallista on ylläpito,jos ei halua rakennusten rappetuvan. Niin et turha kadehtia kartanoissa asuvia. Ja lämmityskin on kallista.
Ilman Nallea ei olis kartanoa enää Maken ja SS:n ylpeydeksi.
On se kummikin hienoa ajatella, että on tämäkin palsta joskus ollut jonkun Joensuun Kartanon mäkitupalaisen ryytimaana.
-SS-
On hienoa et joillakin on pelimerkkejä pitää vanhaa rakennuskantaa yllä ja huolehtia että edes palanen "perinnemaisemaa" säilyy vielä seuraavillekin sukupolville.
Jos kaikki rakentaa tiililaatikoita tai omituisella muotilla pykättyjä eriparikattolappeisia aulakeskuksia, ei kuvan kauniiista vanhasta "kartanomiljööstä" ole muuta muistoa kuin kuvia netissä.
-
Isossa Britanniassa loordit on joutuneet myymään linnojaan tai avaamaan ne turisteille,jotta saavat rahaa linnojensa ylläpitoon,on se niin kallista touhua asua tuollaisessa 500 huoneen linnassa. Sama se on näissä vanhoissa maalaiskartanoissa suomen mittakaavassa,kallista on ylläpito,jos ei halua rakennusten rappetuvan. Niin et turha kadehtia kartanoissa asuvia. Ja lämmityskin on kallista.
Ilman Nallea ei olis kartanoa enää Maken ja SS:n ylpeydeksi.
On se kummikin hienoa ajatella, että on tämäkin palsta joskus ollut jonkun Joensuun Kartanon mäkitupalaisen ryytimaana.
-SS-
On hienoa et joillakin on pelimerkkejä pitää vanhaa rakennuskantaa yllä ja huolehtia että edes palanen "perinnemaisemaa" säilyy vielä seuraavillekin sukupolville.
Jos kaikki rakentaa tiililaatikoita tai omituisella muotilla pykättyjä eriparikattolappeisia aulakeskuksia, ei kuvan kauniiista vanhasta "kartanomiljööstä" ole muuta muistoa kuin kuvia netissä.
Samaa mieltä, jos maaseudun rakennuskanta on peltihalleja ja gipsoniitista tehtyjä tiilivuorattuja omakotitaloja, niin jotain on pielessä, meidän kulttuurimaisemassa :(
-
Terskan tilamyynti edistyy odotettavasti. ;D
Huh åååh... ;D
http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=30&t=9726
Viipurin Pamaus tarjous 1 081 600e
Vuokraus 690,00 e
ha
Matkun äWPK ja porkkana/sipuli duunarit tarjoaa 1 670 000 e perustettavansa (forssa)yhtiön lukuun
visiona,
vuokrana 1240 e sis alv jos tukioikeuksilla
Noi hinnat muuttu päivittäin, jos ootte seurannu. ;D
Mulle tarjotiin vuosi sitten 850euroon ja nyt olis saanu jo 800euroon. ;D