Osaisiko joku sanova, pellaako elho 1010 alla jossa nyt hapanneet nokialaiset kokoa 11.0/65-12 jos niide tilalle asentaisi 10.0/80-12 renkaat?  Sopiiko paalipöytä pyörimään?

Olisiko vinkkejä/kuvia miten viisain toteuttaa koneeseen paalin pystyynjättäjä?  Pitäisikö etsiä jostain käytetty tehdasvalmis vai olisiko se toteutettavissa yksinkertaisemmin itse?

laskennallisesti tuo 10.0/80 on renkaana noin neljä senttiä korkeampi ja sekin jakaantuu kahtia, joten navasta mitattuna sen pari senttiä korkeampi, kuin tuo verrokki.


http://www.rengasliikepaussu.fi/tuotteet.php?pid=9

paljon tuossa alkuperäisessä jää renkaan ja paalipöydän väliin tyhjää?      voisiko siihen laittaa jopa leveämmän renkaan samaan syssyyn.?

paljon tuossa alkuperäisessä jää renkaan ja paalipöydän väliin tyhjää?      voisiko siihen laittaa jopa leveämmän renkaan samaan syssyyn.?

centtipeliä, ihan ykkössenttejä se on.

Ossaako joku sanoa toimiiko tommonen kiristin luotettavasti, on hieman erilainen mitä ohjeissa on ja mihin olen tottunut...

Kymppikymppiä on siis olemassa ilman kääntäjää?

Minä en ole sellaista koskaan nähnyt, luulin että se kuluu koneeseen kun käyttämissäni Elhoissa on aina ollut :-(

eikös tuo ole niitä lekentaarisia kiristimiä, vähän liikkuvaa joten ikuisia...           ite etin tollasta lastaavaa mutta kun ei tunnu olevan vapaana...

Ei kauhian hyviä muistoja jääny tuommosesta kiristimestä.Repi muovia eikä koskaan kunnolla saanu kiristämään. Oli aikoinaan tuommonen nostolaitemalli. Ei lastaajaa eikä kääntäjää. 500mm muoville oli, yks uuski kiristäjä siihen laitettiin, syksyllä sen vanhan just nakkasin kuusakoskelle. Vaikken kyllä tiiä oliko siinä kummosia eroja tuohon nykysen 1520:n kiristäjään. Se on pelannu ku junan vessa yli 10 vuotta.

Olisiko vinkkejä/kuvia miten viisain toteuttaa koneeseen paalin pystyynjättäjä?

Ei tuo valmistajan oma systeemi kauhean tekniseltä näytä. Varmaan helposti tehtävissä:
https://www.youtube.com/watch?v=Qmzjh1VAHh8

ja tuolla juutuupissa on pari muutakin kääntäjää jokka vaikuttaa jopa siltä että pitääköhän laitella seuraavan satoon tollanen elhonkin perään?

Kertokaapas yksinkertaiselle viljankasvattajalle että miksi se paali pitää saada jäämään pystyyn? Olen kyllä nähnyt karanneen paalin päätyvän pitkälle kaseikkoon jäädessään rinteessä syrjälleen ja siitä alamäkeen vyöryttyään, sekö syy pystyasennon ylivertaisuuteen?

Säilyvyys varmuus paranee.

Joskus näkee pellolle kylelleen jätettyjä paaleja ja ne ovat kyllä melko usein keväämmällä jo lytyssä ja kun paali muuttaa muotoaan niin ilmanpääsy paaliin on paremmin mahdollista. Tätä olen itse järkeillyt.

Lisäksi heti käärinnän jälkeen riviin pystyynasetetut paalit on mielestäni (voi olla harhaa) myös turvallisemmin tehtyjä kuin, että niitä muovitetaan pitkin peltoa, tehdään vaikka riviin kylelleen ja hieman myöhemmin vasta nostellaan pystyyn.

Elhon alkuperäinen on kohtuuyksinkertainen, mutta mietin olisiko joku yksinkertaistanut tuota ihan vain, että siellä olisi vaikka liukukaari jota vasten paalin pudotessa se kiepsahtaa pystyyn?

Suurin syy miks mulle tuli pystyynnostaja on se että paalin päädyissä on eniten muovia. Tarkottaa sitä ettei paali pudotessaan vaurioidu nii helposti ja taas yläpuolella on linnuilla vähä kovempi homma nokkia läpi.

Pystypaalit on myös helpompi noukkia pihteihin, kun niitä voi lähestyä keskimäärin mistä suunnasta vaan.

Pystypaalit on myös helpompi noukkia pihteihin, kun niitä voi lähestyä keskimäärin mistä suunnasta vaan.

Sivusta seuranneena tähän liittyen: avo-ojitetulla pellolla joutuu koukkimaan joka paalin ojan reunalta kääntymällä, jos paalit ei ole pystyssä.

Pystyynkääntäjää pohditaan täälläkin, vaikka käärijän nimi onkin Kverneland. Ja niitä avo-ojia. Toisaalta vaakatasossa olevan paalin saa helposti 'haarukka' tyyppisiin kantajiin, joilla pelkässä pellon reunaan niputtamisessa voi melkein puolittaa pellolla ajelun, kun voi myös taakse ottaa se toisen paalin.