Eilen oli tosiaan puintikeliä pitkään, näennäisesti, mutta tappiomittarit alkoi näyttämään kahdeksan tienoilla että kasvustosta löytyy kosteutta. Tuuleskeli, pientareen heinät tuntui lievästi nahkealta muttei kostealta, silti puinti erilailla takkuista kuin tänä aamuna auringossa ja myrskyssä.
Syysvehnät tuli puitua lähes kaikki, nyt sataa, eikä olisi uskonut että lannoittamaton, suoraan ohran sänkeen kylvetty antaa parhaan sadon.
Muuten meni ihan penkin alle, kasvustot antoi odottaa lähes kuuta taivaalta mutta loppukesää kohti tuli kaikki vitsaukset ja sato jäi kovista panoksista huolimatta heikoksi. Hehtopainokin hädin tuskin rehuviljaksi kelpaavaa
Keskisato jää alle neljään tonniin, säälittävää, kun herneestäkin tuli keskimäärin kuivattuna yli neljä ja puoli tonnia hehtaarilta, ei epäilystäkään kummassa kate parempi
Tuolla sadolla ja panostuksella ei mitään järkeä syysvehnän viljelyssä. Olivin tai Ellvis olisi tuottanut kilojakin, kaverilla samalla pellolla rinnakkain eikä Urho pärjännyt tänä vuonna lainkaan, missään suhteessa.
Sekä herneessä että syysvehnässä itäneitä seassa, samoin viimeisissä ohrissa. Jospa kevätvehnät olisi parempia, puimurin ajoin pellon laitaan kun alkoi satamaan... Johan tässä oli kolme pouta päivää, alkoi vehnäkin olemaan suht kuivaa. Tämän syksyn kelit heikoimmat sitten 2004 vuoden, vettä tullut suht vähän mutta lähes päivittäin, vain muutama aari jäänyt puimatta rahkaisella uutismaalla.