Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Katmy - 29.01.18 - klo:15:18
-
Tervepä taloon.
Niinkun otsikostakin nyt selvenee, minä en tiedä tästä aihealueesta pätkääkään. Aloitin vasta opinnot luonnonvara-alalla, ja konepuoli on se mihin ei ole ikinä tullu perehdyttyä milläänlailla ( tiiän miltä traktori näyttää ja osaan ajaa autoa, that's it. ). Nyt iski kuitenkin sen sortin tenkkapoo johon ei auta edes kaikkitietävä Google. Epätoivon alhossa rekisteröidyin siis tänne ja hattu kourassa anon apua, ennenkuin mielenterveys kärsii tehtävänannon kanssa.
Mikä ihmeen ero on lautasmuokkaimella ja lautasäkeellä? Mitä tehdään jyrsimellä, kun puhutaan pellon muokkauksesta?
Aihetta koskevat linkkivinkit otetaan ilomielin vastaan myöskin.
Älkää kivittäkö, vaikka näin änkeänkin "kyselemään tyhmiä" :)
-
Lautasmuokkaimessa on niin paljon painoa että menee juuri siihen syvyyteen mihin kannatusjyrä tms systeemi on säädetty. Eli syvyys säädetään jollakin tarkalla systeemillä, esim sillä jyrällä. Joka myös tasoittaa jälkeä, rikkoo kokkareita jne. Sekä liian märällä kelillä pilaa koko muokkauksen...
Lautasäes taas on vähän kuin vanha hankmo mutta lautasilla, menee siihen syvyyteen mihin nyt sattuu niissä olosuhteissa huvittamaan. Eli on kevyempi eikä omaa mitään kunnollista syvyydensäätötekniikkaa.
Jyrsimiä on taso- ja kelamallia. Tasojyrsimellä tehdään yleensä matalampaa, äkeeseen verrattavaa muokkausta. Kelajyrsimellä taas usein pyritään syvempään, varsinkin erikoisviljelyssä.
Ja sitten on vielä lapiomuokkain (merkkinä ainakin Imants) joka on oma kategoriansa...
Kuvia löytynee Googlella noilla hakusanoilla.
-
Tervetuloa. Monet nimimerkit ovat täällä viettäneet aikaansa toistakymmentä vuotta ja sen kyllä huomaa eli vaikuttavat kirjoitustensa perusteella jo sangen epätoivoisilta. Joten ei täällä erotu joukosta. :D
Eikä oo ku yks sääntö. Tyhmiin kysymyksiin saa tyhmiä vastauksia, fiksuihin kysymyksiin saa asiallisia vastauksia.
-
Lautasmuokkaimessa on niin paljon painoa että menee juuri siihen syvyyteen mihin kannatusjyrä tms systeemi on säädetty. Eli syvyys säädetään jollakin tarkalla systeemillä, esim sillä jyrällä. Joka myös tasoittaa jälkeä, rikkoo kokkareita jne. Sekä liian märällä kelillä pilaa koko muokkauksen...
Lautasäes taas on vähän kuin vanha hankmo mutta lautasilla, menee siihen syvyyteen mihin nyt sattuu niissä olosuhteissa huvittamaan. Eli on kevyempi eikä omaa mitään kunnollista syvyydensäätötekniikkaa.
Jyrsimiä on taso- ja kelamallia. Tasojyrsimellä tehdään yleensä matalampaa, äkeeseen verrattavaa muokkausta. Kelajyrsimellä taas usein pyritään syvempään, varsinkin erikoisviljelyssä.
Ja sitten on vielä lapiomuokkain (merkkinä ainakin Imants) joka on oma kategoriansa...
Kuvia löytynee Googlella noilla hakusanoilla.
Kiitos, sitten vielä jos joku viitsii suomentaa termit kannatusjyrä ja hankmo? Mikä tuo lapiomuokkain taas on, ja mihin sitä nyt sitten käytetään?
-
Jyrsimillä siis muokataan maata ja taso tai tarkemmin vaakatasojyrsin ei sekoita maata muokkauskerroksen pystysuunnassa voidaan suora kylvää vaikka vilja suoraan sänkeen : jyrsin muokkaa ja heti perään kylvökone työsyvyyttä voi säätää syvällekin niin kuin myös nopeutta jos koneessa voima riittää ja jos on tarvetta.
Kelajyrsin taas sekoittaa maata pystysuunnassa ja sen käyttö kylvömuokkauksessa on harvinaisempaa, pihanurmen sillä saa kyllä myllättyä tekee myös ns kyntöanturan eikä sen maksimi muokkaussyvyys yllä yhtä syvälle kuin tasojyrsimellä, sillä on myös metka tapa kun ajonopeutta nostaa niin tehontarve laskee – mistäköhän tämäkin johtuu
-
Kannatusjyrä : son tuo häkkyrä tasojyrsimen takana jolla työsyvyys säädetään.
http://www.agritek.fi/files/agritek/kverneland_maanmuokkauskoneet/KV_NG-M_301_field_031.jpg
Hankomo = lapiorullaäes
https://d38a5rkle4vfil.cloudfront.net/image/medium_660/90/9037118732.jpg
-
Jyrsimillä siis muokataan maata ja taso tai tarkemmin vaakatasojyrsin ei sekoita maata muokkauskerroksen pystysuunnassa voidaan suora kylvää vaikka vilja suoraan sänkeen : jyrsin muokkaa ja heti perään kylvökone työsyvyyttä voi säätää syvällekin niin kuin myös nopeutta jos koneessa voima riittää ja jos on tarvetta.
Kelajyrsin taas sekoittaa maata pystysuunnassa ja sen käyttö kylvömuokkauksessa on harvinaisempaa, pihanurmen sillä saa kyllä myllättyä tekee myös ns kyntöanturan eikä sen maksimi muokkaussyvyys yllä yhtä syvälle kuin tasojyrsimellä, sillä on myös metka tapa kun ajonopeutta nostaa niin tehontarve laskee – mistäköhän tämäkin johtuu
Meniköhän tuossa työsyvyysjutussa nyt ajatukset ristiin... ainakin tuntemani perunan- ym viljelijät ajavat kelajyrsimellä melkoisenkin syvään, tasojyrsimellä olisi aika tukalaa hommaa. Tietysti nuo kelavehkeet ovat yleensä noin 2 m leveydeltään kun tasojyrsimet yleisimmin kolme tai neljäkin metriä.
Jyrät sun muut selvinnevät parhaiten kun katselee kuvia vaikka Googlen kuvahaulla tai vaikka YouTubesta. Sieltä löytyy tuo Imantskin, se on täällä hyvin harvinainen erikoisviljelijöiden erikoiskone. Ei niitä varmaan montaa kappaletta Suomesta löydy. Hollannista varmaan paljonkin enemmän.
-
Jyrsimillä siis muokataan maata ja taso tai tarkemmin vaakatasojyrsin ei sekoita maata muokkauskerroksen pystysuunnassa voidaan suora kylvää vaikka vilja suoraan sänkeen : jyrsin muokkaa ja heti perään kylvökone työsyvyyttä voi säätää syvällekin niin kuin myös nopeutta jos koneessa voima riittää ja jos on tarvetta.
Kelajyrsin taas sekoittaa maata pystysuunnassa ja sen käyttö kylvömuokkauksessa on harvinaisempaa, pihanurmen sillä saa kyllä myllättyä tekee myös ns kyntöanturan eikä sen maksimi muokkaussyvyys yllä yhtä syvälle kuin tasojyrsimellä, sillä on myös metka tapa kun ajonopeutta nostaa niin tehontarve laskee – mistäköhän tämäkin johtuu
Meniköhän tuossa työsyvyysjutussa nyt ajatukset ristiin... ainakin tuntemani perunan- ym viljelijät ajavat kelajyrsimellä melkoisenkin syvään, tasojyrsimellä olisi aika tukalaa hommaa. Tietysti nuo kelavehkeet ovat yleensä noin 2 m leveydeltään kun tasojyrsimet yleisimmin kolme tai neljäkin metriä.
Jyrät sun muut selvinnevät parhaiten kun katselee kuvia vaikka Googlen kuvahaulla tai vaikka YouTubesta. Sieltä löytyy tuo Imantskin, se on täällä hyvin harvinainen erikoisviljelijöiden erikoiskone. Ei niitä varmaan montaa kappaletta Suomesta löydy. Hollannista varmaan paljonkin enemmän.
Tasojyrsimessä uudet piikit on noin 30 cm pitkät eli se on teoreettinen työsyvyys, kelajyrsimessä yhtä syvään mentäessä pitäisi kelan halkaisija olla jotain 80 cm.
http://www.agritek.fi/files/agritek/kverneland_maanmuokkauskoneet/KV_NG-H_101_studio_005.jpg
-
Kyllä nyt on melkoinen provo, mitä tehdään partakoneella/partahöylällä, entä pyöriväteräisellä partakoneella, mitä on sheivaus ja millaisella koneella se tehdään.Kun kerra hirveeltäsalmelta saapuu paikalle selittää laitteiden tarkoituksen.
-
mutta toisaalta; haittaaks mitä? ei liikoja mielipiteitä kuiteskaan.
-
jahas kalle paikalleen.
-
Kyllä nyt on melkoinen provo, mitä tehdään partakoneella/partahöylällä, entä pyöriväteräisellä partakoneella, mitä on sheivaus ja millaisella koneella se tehdään.Kun kerra hirveeltäsalmelta saapuu paikalle selittää laitteiden tarkoituksen.
Näyttää että notta joillakin on helppoa kun tieto ei lisää tuskaa.
-
Tasojyrsimessä uudet piikit on noin 30 cm pitkät eli se on teoreettinen työsyvyys, kelajyrsimessä yhtä syvään mentäessä pitäisi kelan halkaisija olla jotain 80 cm.
http://www.agritek.fi/files/agritek/kverneland_maanmuokkauskoneet/KV_NG-H_101_studio_005.jpg
Kelajyrsimellä ainakin kevyellä maalajilla voi helposti ajaa 'akseli maan alla'. Ei se terälapun pituus ole maksimi syvyys, kyllä se kaivaa edestään ja altaan pois kuten puutarhajyrsinkin kun hissukseen etenee. Ainakin mä ajoin turvemaalla vanhoja avo-ojien mättäisiä & juurakkoisa ojanpenkkoja hyvinkin syvään ja tasaiseksi salaojituksen jälkeen. Kyllä roottorista oli 2/3 maan sisällä. Hiesusavikkoon en ole kokeillut kun ei se oikein niiden muokkaamiseen muutoinkaan sovellu.
Joskus yritin lainassa olleella tasojyrsimellä tehdä omaa pottumaata. 20 senttiä koskematonta maata kerta-ajolla otti kyllä niin voimaa että ei kovin pitkää pätkää olisi viitsinyt 90 hv mopolla vetää, paljon raskaampaa kuin sama syvyys kelakoneella (joka tosin oli kapeampi). Mutta kyllä sillä tasojyrsimelläkin tietysti syvään pääsee, ei siinä mitään.
Sitten kun savikko on pilattu oikein kovaksi niin piti ajaa ensin äkeellä kun tasojyrsin nousi vaan viljankylvösyvyydestä ylös vaikka oli kylvökoneen aisapainokin lisänä. Ei ollut omalla pellolla tämä.
Ehkä jyrsimen terätkin olivat jo vähän pyöristyneet jotta sen takia pyrki kohti taivasta pyytämään armoa...
En mä tästä ala kinata, joka tapauksessa kela sekoittaa ja leikkaa, taso paljon vähemmän :-)
-
Kyllä nyt on melkoinen provo, mitä tehdään partakoneella/partahöylällä, entä pyöriväteräisellä partakoneella, mitä on sheivaus ja millaisella koneella se tehdään.Kun kerra hirveeltäsalmelta saapuu paikalle selittää laitteiden tarkoituksen.
Näyttää että notta joillakin on helppoa kun tieto ei lisää tuskaa.
sulla ei sitä tuskan pakerrusta a vot taia liiemmin olla, kaikki valuu nenästä suuhun.
-
Kyllä nyt on melkoinen provo, mitä tehdään partakoneella/partahöylällä, entä pyöriväteräisellä partakoneella, mitä on sheivaus ja millaisella koneella se tehdään.Kun kerra hirveeltäsalmelta saapuu paikalle selittää laitteiden tarkoituksen.
Bäckäri lukee vastauksia ja nauraa hykertää tyytyväisenä itsekseen. :D :D :D :D
-
Kyllä nyt on melkoinen provo, mitä tehdään partakoneella/partahöylällä, entä pyöriväteräisellä partakoneella, mitä on sheivaus ja millaisella koneella se tehdään.Kun kerra hirveeltäsalmelta saapuu paikalle selittää laitteiden tarkoituksen.
Bäckäri lukee vastauksia ja nauraa hykertää tyytyväisenä itsekseen. :D :D :D :D
Bäkkikselle sen ilon toki soisin.
-
Tasojyrsimessä uudet piikit on noin 30 cm pitkät eli se on teoreettinen työsyvyys, kelajyrsimessä yhtä syvään mentäessä pitäisi kelan halkaisija olla jotain 80 cm.
http://www.agritek.fi/files/agritek/kverneland_maanmuokkauskoneet/KV_NG-H_101_studio_005.jpg
Kelajyrsimellä ainakin kevyellä maalajilla voi helposti ajaa 'akseli maan alla'. Ei se terälapun pituus ole maksimi syvyys, kyllä se kaivaa edestään ja altaan pois kuten puutarhajyrsinkin kun hissukseen etenee. Ainakin mä ajoin turvemaalla vanhoja avo-ojien mättäisiä & juurakkoisa ojanpenkkoja hyvinkin syvään ja tasaiseksi salaojituksen jälkeen. Kyllä roottorista oli 2/3 maan sisällä. Hiesusavikkoon en ole kokeillut kun ei se oikein niiden muokkaamiseen muutoinkaan sovellu.
Juu voi olla näinkin, maalajilla merkitystä.
Joskus yritin lainassa olleella tasojyrsimellä tehdä omaa pottumaata. 20 senttiä koskematonta maata kerta-ajolla otti kyllä niin voimaa että ei kovin pitkää pätkää olisi viitsinyt 90 hv mopolla vetää, paljon raskaampaa kuin sama syvyys kelakoneella (joka tosin oli kapeampi). Mutta kyllä sillä tasojyrsimelläkin tietysti syvään pääsee, ei siinä mitään.
Vanhoilla lyhykäisillä piikeillä ei tietty onnistu yhtä hyvin kuin uusilla. Pääsääntöisesti työsyvyys alle 5cm ja jos oikein syvään niin kai sen voi kyntää niin helpottuu. Teränmallejakin on moneen malliin ja kaltevuuksiakin löytyy, kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Sitten kun savikko on pilattu oikein kovaksi niin piti ajaa ensin äkeellä kun tasojyrsin nousi vaan viljankylvösyvyydestä ylös vaikka oli kylvökoneen aisapainokin lisänä. Ei ollut omalla pellolla tämä.
Ehkä jyrsimen terätkin olivat jo vähän pyöristyneet jotta sen takia pyrki kohti taivasta pyytämään armoa...
Juu on maata moneen lähtöön.
En mä tästä ala kinata, joka tapauksessa kela sekoittaa ja leikkaa, taso paljon vähemmän :-)
Juurikin näin
-
Kyllä nyt on melkoinen provo, mitä tehdään partakoneella/partahöylällä, entä pyöriväteräisellä partakoneella, mitä on sheivaus ja millaisella koneella se tehdään.Kun kerra hirveeltäsalmelta saapuu paikalle selittää laitteiden tarkoituksen.
Bäckäri lukee vastauksia ja nauraa hykertää tyytyväisenä itsekseen. :D :D :D :D
Bäkkikselle sen ilon toki soisin.
Huh! Paljastinko liian aikaisin? :-[
-
Kyllä nyt on melkoinen provo, mitä tehdään partakoneella/partahöylällä, entä pyöriväteräisellä partakoneella, mitä on sheivaus ja millaisella koneella se tehdään.Kun kerra hirveeltäsalmelta saapuu paikalle selittää laitteiden tarkoituksen.
Bäckäri lukee vastauksia ja nauraa hykertää tyytyväisenä itsekseen. :D :D :D :D
Bäkkikselle sen ilon toki soisin.
Huh! Paljastinko liian aikaisin? :-[
Elokuvan juonen voi paljastaa liian aikasin, ei tätä ja sitä paitsi onhan tämä kiinnostava aihe.
-
Metsäjussi heitti nyt hiukan legendaa tuossa avauskommentissaan.
Lautasmuokkari ovat perinteisesti olleet kevyempiä ja pienemmän lautasen halkaisijan takia matalampaan muokkaavia kuin oikeat lautasäkeet. Suurin ero on kuitenkin se, että lautasmuokkarissa lautaset on erillisjousitettuja eli jokainen lautanen omalla jousitetulla kiinnitysvarrellaan rungossa kiinni. Lautasäkeessä taas useampia lautasia on samalla akselilla kiinni ja nämä akselit on sitten erilaisilla ripustusratkaisuilla kiinni koneen rungossa. Nyttemmin lautasmuokkareidenkin lautasten halkaisija on kasvanut, mutta rakenne erottaa sen kuitenkin lautasäkeestä.
Lautasmuokkain
https://www.vaderstad.com/en/tillage/disc-cultivators/carrier-300-400/ (https://www.vaderstad.com/en/tillage/disc-cultivators/carrier-300-400/)
Lautasäes
http://en.quivogne.fr/Trailed-V-Disc-harrows--0000440-vente/ (http://en.quivogne.fr/Trailed-V-Disc-harrows--0000440-vente/)
-
Olet oikeassa - ei tullut ajateltua ihan loppuun saakka.
Tässä hämää vähän se että täällä meillä tarjolla olleet tavallisimmat lautasäkeet (vanhaa Fiskarssia tai Tempoa) ovat olleet keveitä rimpuloita ilman kunnollista syvyydensäätöä.
Mutta tuolla suuressa maailmassa asiat ovat tosiaan toisin.
-
Kuten huomaat niin mielipiteitä ja totuuksia tällä palstalla on useita.
Lautasmuokkarin ja lautasäkeen erotus on yleensä se että lautasmuokkaimessa on usempia lauatsrivejä peräkkäin joissta lautaset ovat aseteltu niin että seuraavan rivin kulma on päinvastainen kuin edeltävän. Tällä pyritään maksimoimaan maan muokkautuvuus. Mitä jyrkempi kulma, suuremmat lautaset ja isompi ajonopeus niin sitä tehokkaampi muokkaus. Lautasäkeessä lautas rivit ovat X:n mallisesti jossa X:n sakara kuvaa yhtä lautasriviä.
Lautasmuokkarissa on yleensä suurempi paino ja perässä jyrä jolla säädetään sekä työsyvyys ja jolla myös kannatellaan lautasia. Molemmat laitteet ovat niin kutsuttuja kevennetyn muokkauksen laitteita(vrt. kyntö on raskasmuokkausta) jolla ei tavoitella maan syvämuokkausta vaan pinnan rikkomista ja maa aineksen sekoitusta.
Jyrsin taas on syvämuokkain jolla maata sekoitetaan syvältä ja jonka tarkoituksena on saada maa todella hienoksi. Eteenkin perunanviljelyssä jyrsin on hyvin suositeltava työkone.
-
Tästähän saa pitkän sotkun...
Järeimpiä lautasvehkeitä kutsutaan toisinaan jo 'plough' eli auraksi vaikka varsinaisesta yhteen suuntaan kääntävästä lautasaurasta ei olekaan kyse.
Tuo kai olisi lautasäes koska siinä on kiinteät akselit - ilmeisesti. Valmistajankin nimitys on kuitenkin 'plough'. Ota noista selvää - risukarhi on yksikäsitteisempi juttu :-)
https://www.youtube.com/watch?v=7jPAOgwII50
https://www.youtube.com/watch?v=mZRDffaRz_E
-
Jyrsijät on talttahampaisia pieniä karvapalloja, jyrsimet teräsrakenteisia muokkaimia.
Tuolla metallipajalla on myös jyrsin, samoin puuverstaalla... löytyy jopa pieni CNC-jyrsin.
Voihan noillakin muokata - eri materiaaleja... vaan pian taitavat maavehkeetkin olla CNC.
-
Joskus yritin lainassa olleella tasojyrsimellä tehdä omaa pottumaata. 20 senttiä koskematonta maata kerta-ajolla otti kyllä niin voimaa että ei kovin pitkää pätkää olisi viitsinyt 90 hv mopolla vetää, paljon raskaampaa kuin sama syvyys kelakoneella (joka tosin oli kapeampi). Mutta kyllä sillä tasojyrsimelläkin tietysti syvään pääsee, ei siinä mitään.
Täällä, missä perunaa viljelyssä enemmänkin, ei kyllä kelajyrsimiä näe, kyllä ne tasojyrsimiä on lähes poikkeuksetta. En tiedä yhtään, kenellä olisi kelajyrsin ammattimaisessa käytössä perunanviljelyssä, tasojyrsimiä vaikka millaisia, yleisin taitaa olla 3-4m leveä, 5m leveällä tapahtuu yllättävästi ja pysyy 6-rivisen istuskoneen edellä. Maat keveitä kht maita ja yleensä keväällä kyntö. Hht on jo savikkoa :)
-
Kiitos jokaiselle yksittäin ja yhdessä, olen nyt taas hieman viisaampi!
Ja en nyt ole aivan varma meinattiinko tuolla provokommentilla minua, mutta ihan kaikki ei ole kasvaneet maaseudulla, ja silti saattavat jossain ( hetkellisessä mielenhäiriössä? ) alalle lähteä opiskelemaan :) Valitettavan paljon tosin oletetaan näemmä että nämä perusjutut on selvää kauraa kaikille.
...Ja lisätään nyt jokaisen iloksi vielä se fakta että naisihmisenä en myöskään ole kokenut mitään mielenkiintoa kaikkea pörisevää kohtaan ikinä sen enempää. Nainen ratissa, hehheh. :)
-
Ja en nyt ole aivan varma meinattiinko tuolla provokommentilla minua, mutta ihan kaikki ei ole kasvaneet maaseudulla, ja silti saattavat jossain ( hetkellisessä mielenhäiriössä? ) alalle lähteä opiskelemaan :) Valitettavan paljon tosin oletetaan näemmä että nämä perusjutut on selvää kauraa kaikille. . :)
Tämä onkin maatalousopetuksen suuri kompastuskivi, opetukseen tulevat oppilaat voi olla samassa luokassa täysin kahta ääripäätä, toinen ummikko kaupunkilainen ja toinen täysi ammattilainen, joka ollut käytännön työssä kiinni pienestä saakka. Jos vielä motivaatiota omaan opiskeluun, ja kotona opittu käytännössä ja itse opiskellen sama mitä koulussa tulee eteen, niin vaikeaa on "oleskella" koulussa. Toinen oppilas tarvitsee opetusta ruohonjuuritason käsitteistä lähtien, kun toinen tarvitsisi enemmän kuin koululla on edes tarjottavaa.
Se bonus toki, että nuo kaksi opiskelijaa löytävät toisensa :D
-
Joskus yritin lainassa olleella tasojyrsimellä tehdä omaa pottumaata. 20 senttiä koskematonta maata kerta-ajolla otti kyllä niin voimaa että ei kovin pitkää pätkää olisi viitsinyt 90 hv mopolla vetää, paljon raskaampaa kuin sama syvyys kelakoneella (joka tosin oli kapeampi). Mutta kyllä sillä tasojyrsimelläkin tietysti syvään pääsee, ei siinä mitään.
Täällä, missä perunaa viljelyssä enemmänkin, ei kyllä kelajyrsimiä näe, kyllä ne tasojyrsimiä on lähes poikkeuksetta. En tiedä yhtään, kenellä olisi kelajyrsin ammattimaisessa käytössä perunanviljelyssä, tasojyrsimiä vaikka millaisia, yleisin taitaa olla 3-4m leveä, 5m leveällä tapahtuu yllättävästi ja pysyy 6-rivisen istuskoneen edellä. Maat keveitä kht maita ja yleensä keväällä kyntö. Hht on jo savikkoa :)
Kiitos oikaisusta, mun perunanviljelytietous on näköjään maatalousmuseosta noudettua mallia, täällä päin ei muutenkaan ole ammattimaista potunpyöritystä kuin jotain pienimuotoista. Ne maalajit nääs... hiekkaa ei pelloilta löydy kuin naapurikunnasta Salpausselän harjulta. Jurttia joskus kauan sitten joku kokeili täälläkin, vaan ei enää. Tehtaatkin karkasivat vähän etäälle.
-
Kiitos jokaiselle yksittäin ja yhdessä, olen nyt taas hieman viisaampi!
Ja en nyt ole aivan varma meinattiinko tuolla provokommentilla minua, mutta ihan kaikki ei ole kasvaneet maaseudulla, ja silti saattavat jossain ( hetkellisessä mielenhäiriössä? ) alalle lähteä opiskelemaan :) Valitettavan paljon tosin oletetaan näemmä että nämä perusjutut on selvää kauraa kaikille.
...Ja lisätään nyt jokaisen iloksi vielä se fakta että naisihmisenä en myöskään ole kokenut mitään mielenkiintoa kaikkea pörisevää kohtaan ikinä sen enempää. Nainen ratissa, hehheh. :)
:D :D
-
Kiitos jokaiselle yksittäin ja yhdessä, olen nyt taas hieman viisaampi!
Ja en nyt ole aivan varma meinattiinko tuolla provokommentilla minua, mutta ihan kaikki ei ole kasvaneet maaseudulla, ja silti saattavat jossain ( hetkellisessä mielenhäiriössä? ) alalle lähteä opiskelemaan :) Valitettavan paljon tosin oletetaan näemmä että nämä perusjutut on selvää kauraa kaikille.
...Ja lisätään nyt jokaisen iloksi vielä se fakta että naisihmisenä en myöskään ole kokenut mitään mielenkiintoa kaikkea pörisevää kohtaan ikinä sen enempää. Nainen ratissa, hehheh. :)
Puhtaalle kankaalle on helpompi maalata. Ei ole siis niitä vanhoja pinttyneitä tapojakaan, jotka joskus ovat kehityksen ja oppimisen jarruna. Nimim. joskus ollut opettajana ko. alalla.
-
Tämä on ihan totta. Kunhan vaan oppija on vastaanottavainen... Nykyisin työelämäkin on jatkuvaa uuden oppimista. Paljon on asioita muuttunut meillä viimeisen kymmenen vuoden aikana kun isännyys vaihtui. Ja edelleen on sellainen ajatus että joka päivä pitäis oppia jotain uutta.
-
Kiitos jokaiselle yksittäin ja yhdessä, olen nyt taas hieman viisaampi!
Ja en nyt ole aivan varma meinattiinko tuolla provokommentilla minua, mutta ihan kaikki ei ole kasvaneet maaseudulla, ja silti saattavat jossain ( hetkellisessä mielenhäiriössä? ) alalle lähteä opiskelemaan :) Valitettavan paljon tosin oletetaan näemmä että nämä perusjutut on selvää kauraa kaikille.
...Ja lisätään nyt jokaisen iloksi vielä se fakta että naisihmisenä en myöskään ole kokenut mitään mielenkiintoa kaikkea pörisevää kohtaan ikinä sen enempää. Nainen ratissa, hehheh. :)
Juu kiitos vain itsellesi, oli aihekin hyvä.
Tuo nainen ratissa, hih hih… Antekee anteeksi, mutta oli pakko..
https://www.youtube.com/watch?v=WaAu4L2cl4c
-
Tämä on ihan totta. Kunhan vaan oppija on vastaanottavainen... Nykyisin työelämäkin on jatkuvaa uuden oppimista. Paljon on asioita muuttunut meillä viimeisen kymmenen vuoden aikana kun isännyys vaihtui. Ja edelleen on sellainen ajatus että joka päivä pitäis oppia jotain uutta.
Tämäpä se onkin koulun ongelma, opetetaan periaatteessa jo vanhaa. Jos ne vanhat perusteet jo hallinnassa, niin voi tulla motivaation kansa ongelmia. Puhtaalle paperille piirtäessä ei noita ongelmia, mutta samalla lailla pitäisi kummankin älytä ettei koulussa voida kovin paljoa opettaa, oppiminen jatkuvaa läpi elämän. Koulussa annetaan vain valmiudet oppimiseen. Jos koulussa kovin paljon eritasoista porukkaa, se pitäisi teoriassa jakaa kahtia ettei toisilla mee yli hilseen tai toisaalta opetella ihan perusasiaa missä ei mitään mieltä kerrata. Kuten nyt vaikka nämä koneet, kasvit, eläimet. Toisille oppilaille niiden oppiminen lähtökohta koulutuksessa, toiset voisi hypätä suoraan koneiden fiksuun käyttöön, kasvien ja eläinten kasvun kasvattamiseen ,uusien tuulien haistelemiseen koulun avulla jne.
-
Tämä on ihan totta. Kunhan vaan oppija on vastaanottavainen... Nykyisin työelämäkin on jatkuvaa uuden oppimista. Paljon on asioita muuttunut meillä viimeisen kymmenen vuoden aikana kun isännyys vaihtui. Ja edelleen on sellainen ajatus että joka päivä pitäis oppia jotain uutta.
Tämäpä se onkin koulun ongelma, opetetaan periaatteessa jo vanhaa. Jos ne vanhat perusteet jo hallinnassa, niin voi tulla motivaation kansa ongelmia. Puhtaalle paperille piirtäessä ei noita ongelmia, mutta samalla lailla pitäisi kummankin älytä ettei koulussa voida kovin paljoa opettaa, oppiminen jatkuvaa läpi elämän. Koulussa annetaan vain valmiudet oppimiseen. Jos koulussa kovin paljon eritasoista porukkaa, se pitäisi teoriassa jakaa kahtia ettei toisilla mee yli hilseen tai toisaalta opetella ihan perusasiaa missä ei mitään mieltä kerrata. Kuten nyt vaikka nämä koneet, kasvit, eläimet. Toisille oppilaille niiden oppiminen lähtökohta koulutuksessa, toiset voisi hypätä suoraan koneiden fiksuun käyttöön, kasvien ja eläinten kasvun kasvattamiseen ,uusien tuulien haistelemiseen koulun avulla jne.
Tuo opiskelija-aineksen heterogeenisyys on muuten jonkinasteinen haaste. Motivaatio, yleissivistyksen osaaminen, lähtötaso ammattiasioissa, ihmisten erilaiset persoonat ja elämäntilanteet. Siinäpä sitä pikkuisen miettimistä, että päästäisiin edes jonkilaiseen kompromissiin opetuksen kanssa. AMK-tasoisilla opiskelijoilla oli yllättävän suuret erot jo pelkän äidinkielen kanssa saati vieraiden kielten. Matematiikassa, tietotekniikassa yms eroja. Siitä sitten kun lähdetään ammattiosaamiseen ja motivaatioon jne. Aikuisopiskelijoilla oli kyllä tuo motivaatio pääsääntöisesti hyvä eikä tarvinnut tuntikäyttäytymiseen puuttua. Kaikkea tietoa ei tietenkään voi oppia saati sisäistää. Tärkeintä olisi oppia etsimään luotettavaa tietoa ja oppia lähdekritiikkiä sekä jonkinlaista suhteellisuuden tajua. Ymmärtämään kokonaisuuksia.