Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: pig24 - 19.02.15 - klo:13:39
-
Syvä huokaus. Ainakin urakoitsijat kiittävät. Kommentteja ?
Kai tässä on oltava linkki http://yle.fi/uutiset/mustialan_uudessa_navetassa_ei_nahda_lypsajaa_aamukuudelta_vaan_homman_hoitaa_robotti/7813553
-
On se hyvä, että nuoriso pääsee noin hyvin automatisoituun navettaan opettelemaan lehmän hoitoa. Sieltä niitä ammattilaisia tulee isänniksi, emänniksi ja lomittajiksi. ;)
-
Kun julkinen sektori toteuttaa niin kustannukset ovat kolminkertaiset verrattuna kalliiseen yksityisen puolen ratkaisuun, ja viisinkertaiset verrattuna halpaan yksityispuolen ratkaisuun. Senhän tämä kertoo harvinaisen suoraan. Meinaan yhden robon navettahan tuo on?
Joku yhden robon navettaa suunnitteleva osaa ehkä kertoa mitkä tällä erää ovat investointituen hyväksytyt kustannukset jos mukana on kaikkien eläinten tilat ja rehuvarastoja?
Veikkaisimpa että alle millin aika selvästi.
-
1 punainen robo ja 3-paikkainen (?) lypsymonttu.
-
Onhan se hienoa, että on hieno navetta :)
Mun yx kaveri kävi kans maatalouskoulun ja oppi siellä sen verran, että myi lehmät pois ;)
-
höh. ja miä ihmettelin kun mikkelissä möivät koulun pois ja laittovat lehmät mäkeen siis koulutus! ei ihan samalla tasolla tuo homma.
-
No on sitä osattu muuallakin. Peltosalmelle rakennutettiin vajaan 50 lehmäpaikan robopihatto ja tais olla yli 4 milj. kustannukset. Eikä edes sisältäny kaikkia nuorkarjatiloja vaan osa nuorisosta jäi vanhaan navettaan (joka oli rempattu -95 parsinavetasta lypsyasemapihatoksi 5milj. markalla). :-X
-
Ihan järjetön koko projekti
1. Rakennettiin parhaalle pellolle, pellolle rakentaminen on -joskus- ok, mut ei koskaan parasta maata siihen tärvätä
2. Laajennus oli projektin suuruuteen nähden pien. Nykyaikainen oppilaitos olisi rakennuttanut suurpihaton missä on kolminumeroinen lehmäluku. 250 voisi olla sopiva laajennussuunnitelmalla mikä palvelisi paremmin opetusta ja tutkimustyötä. Jos oltais ajateltu sitä että onko tulevaisuuden navetta edelleen 1 robon puuhala vai jotain isompaa?
3. Robora navetta
4. Ihaaaanan kallista
-
Ei varmaan makseta takaisin kymmenessä vuodessa ;D
-
Ihan järjetön koko projekti
1. Rakennettiin parhaalle pellolle, pellolle rakentaminen on -joskus- ok, mut ei koskaan parasta maata siihen tärvätä
2. Laajennus oli projektin suuruuteen nähden pien. Nykyaikainen oppilaitos olisi rakennuttanut suurpihaton missä on kolminumeroinen lehmäluku. 250 voisi olla sopiva laajennussuunnitelmalla mikä palvelisi paremmin opetusta ja tutkimustyötä. Jos oltais ajateltu sitä että onko tulevaisuuden navetta edelleen 1 robon puuhala vai jotain isompaa?
3. Robora navetta
4. Ihaaaanan kallista
Jos tässä on tarkoitus tuottaa vielä joskus ABC-maitoo :-X
-
Onnea projektille
(http://kuvaton.com/kuvei/6960.gif)
-
Onnea projektille
(http://kuvaton.com/kuvei/6960.gif)
varmaan erehty liikkeestä, auts. vai olisko tehty?
-
Ei varmaan makseta takaisin kymmenessä vuodessa ;D
No ei varmaan maidolla. Mutta mitä ihmeen järkeä tässä nillityksessä on? Ootteko miettinyt vaikka http://www.physics.helsinki.fi/opetus/oppiaineet/tahtitiede.html#oppiaineena tuon opetuksen infran takaisinmaksuajan? Noin niin kuin markkinahinnoilla? Luulisin että Mustialalla asia on vähäsen paremmin kohdillaan.
-
Opetustarkoitukseen tehty navetta on eri asia kuin tuotantotarkoitukseen
-
Ei varmaan makseta takaisin kymmenessä vuodessa ;D
No ei varmaan maidolla. Mutta mitä ihmeen järkeä tässä nillityksessä on? Ootteko miettinyt vaikka http://www.physics.helsinki.fi/opetus/oppiaineet/tahtitiede.html#oppiaineena tuon opetuksen infran takaisinmaksuajan? Noin niin kuin markkinahinnoilla? Luulisin että Mustialalla asia on vähäsen paremmin kohdillaan.
Tässä on rakennettu navetta, käsittääkseni ilman kovin merkittäviä muutoksia opetuskäytön hyväksi, vai näkyikö avoimissa ovissa jotain erityistä 2 miljoonan arvoista ekstraa? Navetoissa on esim konserttitaloihin verrattuna se etu, notta about tiedetään millä hintaa sellaisen saa tehtyä, kun moni on tehnyt ja kertonut mitä on maksanut. Niin voipi vertailla.
Toki tässä kustannus on aika pieni verrattuna tosiaan erilaisiin konserttitaloihin sun muihin, mutta kertoo aika hyvin viranhaltijoiden tulosvastuusta tällaisissa hankkeissa :(
-
Ei varmaan makseta takaisin kymmenessä vuodessa ;D
No ei varmaan maidolla. Mutta mitä ihmeen järkeä tässä nillityksessä on? Ootteko miettinyt vaikka http://www.physics.helsinki.fi/opetus/oppiaineet/tahtitiede.html#oppiaineena tuon opetuksen infran takaisinmaksuajan? Noin niin kuin markkinahinnoilla? Luulisin että Mustialalla asia on vähäsen paremmin kohdillaan.
Tässä on rakennettu navetta, käsittääkseni ilman kovin merkittäviä muutoksia opetuskäytön hyväksi, vai näkyikö avoimissa ovissa jotain erityistä 2 miljoonan arvoista ekstraa? Navetoissa on esim konserttitaloihin verrattuna se etu, notta about tiedetään millä hintaa sellaisen saa tehtyä, kun moni on tehnyt ja kertonut mitä on maksanut. Niin voipi vertailla.
Toki tässä kustannus on aika pieni verrattuna tosiaan erilaisiin konserttitaloihin sun muihin, mutta kertoo aika hyvin viranhaltijoiden tulosvastuusta tällaisissa hankkeissa :(
Olet ihan varmasti oikeasti tuossa. Ja en kyllä itse käynyt avajaisissa enkä muutenkaan omaa kompetenssia arvioimaan mitä mikin osa maksaa. Mitenkäs muuten kilpailuttaminen on tässä toteutunut ja onko ollut kilpailuttamispakkoa kun kumminkin kyse on osakeyhtiöstä hankkeen toteuttajana?
-
No ajattelin tuolla heitolla sitä kun kauhajoelle rakennettiin uusi 1-robon opetusnavetta ja maksoi muistaakseni 1,2 miljoonaa. Kovasti yksikön johtaja hehkutti että navetta maksetaan maidolla kymmenessä vuodessa... Epäilen suuresti ;D
-
No ajattelin tuolla heitolla sitä kun kauhajoelle rakennettiin uusi 1-robon opetusnavetta ja maksoi muistaakseni 1,2 miljoonaa. Kovasti yksikön johtaja hehkutti että navetta maksetaan maidolla kymmenessä vuodessa... Epäilen suuresti ;D
Valmistuu vasta enskesänä.Ja lehdes kertoivat kustannusarvion ylittyvän,mutta vielä ei tiedä kuinkapaljon :-\
-
Ei ne pukuhuoneet siellä miljoonaa ole maksaneet. Ei myöskään kattamattomat laakasiilot tai samoista elementeistä tehdyt katetut komponenttivarastot. Maansiirtotöitä on varmaan tehty, mutta toisaalta kuilut on ollut helppo kaivaa savipeltoon. Ja liimapuupalkit ei ollu kaarevaa sipulimallia (jotka vaatis isot betoniarkut perustuksiin) vaan palkit oli yltäältä yhdistetty paksuilla vetotangoilla. Tässähän ei ollu teräspylväitä ruokintapöydän reunalla, kuten muutamassa muussa olen nähnyt vaan pylväät oli paljon keskemmällä. Katto, valoharja ja valaistus oli mielestäni tavanomaiset. Ritiläpalkkia tais olla joka paikassa ettei oo kolattavia tasanteita. Ja olihan siä puuhapete ritilöitä tahkoamassa.
En kyl ihan heti keksiny, mikä tuossa niin valtavasti olis maksanu, ei kai se automaattiruokinta tai -kuivitus ny niin kallis ole? Agrologiopiskelijatkaan ei muuten tiennee, mistä se turve-/purugondoli tankkaa turpeensa, veikkailtiin - että ovesta kurottajalla täytetään (asennus oli kesken).
Jotenkin näytti siltä, että monenlaisia ratkaisuja oli tehty varmaan ihan vertailun vuioksi? Ruokintaetuaitaa oli monenlaista, oli sekä vesikupit että altaat jne. Lypsyasema tietysti on lypsyn opettamista varten, Pellon myyjän mukaan 10-15 lehmää siinä lypsettäisiin päivittäin.
Ne on sen vissiin itse tehneet? Missään mainoksessa ei ollut mainittu maansiirto-, rakennus, sähkö tai putkiurakoitsijaa. Tosin ilmeisesti siihen mainokseen pääsy maksaa jonkin verran, että saattoi olla siitäkin kiinni, jos kovin tarkalle oli urakka laskettu? Vai onko näissä konseptinavetoissa koko homma NHK:n vetämä ja aliurakoitsijoita ei sen vuoksi ole mainittu?
-
Noissa kunnallisissa hankkeissa kusetetaan aina ja sen kyllä myöntää varmasti myös tuonkin koulun henkilökunta.
-
Noissa kunnallisissa hankkeissa kusetetaan aina ja sen kyllä myöntää varmasti myös tuonkin koulun henkilökunta.
Veronmaksajaa pissittiin silmään ???
-
Opetustarkoitukseen tehty navetta on eri asia kuin tuotantotarkoitukseen
Eipä tuostakaan ole isoa iloa opetustarkoituksessa, tänä päivänä 1 robon navetta on 1-2 henkilön työpaikka. piste. Mitä sellaisessa voisi olla niin annettavaa koulutilalla opetukseen ja tutkimukseen? Pelkän tekniikan pyörittäminen ei ehkä ole se "juttu". Monissa maissa missä maidon tuottajahinta on ollut pitkään jo alhainen, niin navetat ja koneistus on hyvinkin huokeata ja simppeliä - ja automatisointia on hyvinkin vähän. Mitä isompi tila niin automatisointi ei ole useinkaan ratkaisu sillä riskit on isommat automaation pettäessä. Toiseksi eikö noita 1 robon puuhaloita ole ollut jo kymmenkunta vuotta, miksi oppilaitos investoi sellaiseen mikä ei ole edes tulevaisuuden karjakoko?
-
En tiedä ton Mustialan lähtökohtia tarkemmin, mutta joku 250 lehmän navetta vaatis niiltä varmaan suurinpiirtein 400ha peltoalan joka ei välttämättä sekään ole kovin halpa.
Muutenkaan ison yksikön toimintatavat eivät hirveästi eroa kuitenkaan pienemmästä samallalailla automatisoidusta navetasta, joten mikä etu niistä sadoista lehmistä oppimistarkoitukseen olisi?
Ja joku naureskeli että robottinavetassa opintonsa suorittaneista opiskelijoista oikeen lomittajia tulossa?? No kummistakohan on puutetta, teknologiasta ymmärtävistä lomittajista vai niistä parsinavetassa kannukonetta kantavista lomittajista?
Vastaus: ainakin täälläpäin robolomittajista.
-
En tiedä ton Mustialan lähtökohtia tarkemmin, mutta joku 250 lehmän navetta vaatis niiltä varmaan suurinpiirtein 400ha peltoalan joka ei välttämättä sekään ole kovin halpa.
Muutenkaan ison yksikön toimintatavat eivät hirveästi eroa kuitenkaan pienemmästä samallalailla automatisoidusta navetasta, joten mikä etu niistä sadoista lehmistä oppimistarkoitukseen olisi?
Ja joku naureskeli että robottinavetassa opintonsa suorittaneista opiskelijoista oikeen lomittajia tulossa?? No kummistakohan on puutetta, teknologiasta ymmärtävistä lomittajista vai niistä parsinavetassa kannukonetta kantavista lomittajista?
Vastaus: ainakin täälläpäin robolomittajista.
Just näin. Kyllä sillä kannukoneella osaa kuka vaan lypsää, kunhan meijerin tuotantoneuvoja käy kerran vuodessa laittamassa alipaineet kohdalleen ;D
-
En tiedä ton Mustialan lähtökohtia tarkemmin, mutta joku 250 lehmän navetta vaatis niiltä varmaan suurinpiirtein 400ha peltoalan joka ei välttämättä sekään ole kovin halpa.
Muutenkaan ison yksikön toimintatavat eivät hirveästi eroa kuitenkaan pienemmästä samallalailla automatisoidusta navetasta, joten mikä etu niistä sadoista lehmistä oppimistarkoitukseen olisi?
Ja joku naureskeli että robottinavetassa opintonsa suorittaneista opiskelijoista oikeen lomittajia tulossa?? No kummistakohan on puutetta, teknologiasta ymmärtävistä lomittajista vai niistä parsinavetassa kannukonetta kantavista lomittajista?
Vastaus: ainakin täälläpäin robolomittajista.
Just näin. Kyllä sillä kannukoneella osaa kuka vaan lypsää, kunhan meijerin tuotantoneuvoja käy kerran vuodessa laittamassa alipaineet kohdalleen ;D
Jos näin olisi, niin olisin todella tyytyväinen. Entisessä elämässäni koulutin näitä maatalouskoulun älykköjä ja täytyy sanoa, että se kannukone oli aika monelle se kompastuskivi. Ja jos tykyttimen joutui purkamaan, tuli itku.
Onhan hyvä, että robottitekniikkaa opetetaan, mutta se ei ole hyvä, että se perusopetus jää kokonaan maakunnan maatilojen tehtäväksi. Jos lomittajakokelaalla ei lypsinten keskuskappale pysy näpeissä tai ei löydy tarvittavaa voimaa sitä kannatella, saattaa lomittajan virka tyssätä siihen. Noita robotteja ei vain ole riittävästi kaikkia työllistämään. Ja yleensäkkin robottinavetoihin on lomittajat melko hyvin "kiinnitettyjä" .
-
En tiedä ton Mustialan lähtökohtia tarkemmin, mutta joku 250 lehmän navetta vaatis niiltä varmaan suurinpiirtein 400ha peltoalan joka ei välttämättä sekään ole kovin halpa.
Muutenkaan ison yksikön toimintatavat eivät hirveästi eroa kuitenkaan pienemmästä samallalailla automatisoidusta navetasta, joten mikä etu niistä sadoista lehmistä oppimistarkoitukseen olisi?
Ja joku naureskeli ;D että robottinavetassa opintonsa suorittaneista opiskelijoista oikeen lomittajia tulossa?? No kummistakohan on puutetta, teknologiasta ymmärtävistä lomittajista vai niistä parsinavetassa kannukonetta kantavista lomittajista?
Vastaus: ainakin täälläpäin robolomittajista.
Just näin. Kyllä sillä kannukoneella osaa kuka vaan lypsää, kunhan meijerin tuotantoneuvoja käy kerran vuodessa laittamassa alipaineet kohdalleen ;D
Jos näin olisi, niin olisin todella tyytyväinen. Entisessä elämässäni koulutin näitä maatalouskoulun älykköjä ja täytyy sanoa, että se kannukone oli aika monelle se kompastuskivi. Ja jos tykyttimen joutui purkamaan, tuli itku.
Onhan hyvä, että robottitekniikkaa opetetaan, mutta se ei ole hyvä, että se perusopetus jää kokonaan maakunnan maatilojen tehtäväksi. Jos lomittajakokelaalla ei lypsinten keskuskappale pysy näpeissä tai ei löydy tarvittavaa voimaa sitä kannatella, saattaa lomittajan virka tyssätä siihen. Noita robotteja ei vain ole riittävästi kaikkia työllistämään. Ja yleensäkkin robottinavetoihin on lomittajat melko hyvin "kiinnitettyjä" .
Eli siellä teilläpäin ne tyhmimmät on oikeesti laitettu maatalousoppilaitokseen opettelemaaan eläintenpitoa :-X
-
En tiedä ton Mustialan lähtökohtia tarkemmin, mutta joku 250 lehmän navetta vaatis niiltä varmaan suurinpiirtein 400ha peltoalan joka ei välttämättä sekään ole kovin halpa.
Muutenkaan ison yksikön toimintatavat eivät hirveästi eroa kuitenkaan pienemmästä samallalailla automatisoidusta navetasta, joten mikä etu niistä sadoista lehmistä oppimistarkoitukseen olisi?
Ja joku naureskeli ;D että robottinavetassa opintonsa suorittaneista opiskelijoista oikeen lomittajia tulossa?? No kummistakohan on puutetta, teknologiasta ymmärtävistä lomittajista vai niistä parsinavetassa kannukonetta kantavista lomittajista?
Vastaus: ainakin täälläpäin robolomittajista.
Just näin. Kyllä sillä kannukoneella osaa kuka vaan lypsää, kunhan meijerin tuotantoneuvoja käy kerran vuodessa laittamassa alipaineet kohdalleen ;D
Jos näin olisi, niin olisin todella tyytyväinen. Entisessä elämässäni koulutin näitä maatalouskoulun älykköjä ja täytyy sanoa, että se kannukone oli aika monelle se kompastuskivi. Ja jos tykyttimen joutui purkamaan, tuli itku.
Onhan hyvä, että robottitekniikkaa opetetaan, mutta se ei ole hyvä, että se perusopetus jää kokonaan maakunnan maatilojen tehtäväksi. Jos lomittajakokelaalla ei lypsinten keskuskappale pysy näpeissä tai ei löydy tarvittavaa voimaa sitä kannatella, saattaa lomittajan virka tyssätä siihen. Noita robotteja ei vain ole riittävästi kaikkia työllistämään. Ja yleensäkkin robottinavetoihin on lomittajat melko hyvin "kiinnitettyjä" .
Eli siellä teilläpäin ne tyhmimmät on oikeesti laitettu maatalousoppilaitokseen opettelemaaan eläintenpitoa :-X
En nyt ihan tätä allekirjoita, mutta onpahan se ensimmäinen robottinavetta opetuskäytössä. Ja sen jäljet on näkyvissä.. ;D
-
Muistan lukeneeni jostain, että juuri peltoala olisi ollut merkittävä navetan kokoa säädellyt tekijä asiaa suunniteltaessa.
Uusi navetta oli joka tapauksessa tehtävä, jos ja kun (opetus)toimintaa on tarkoitus jatkaa. Tähän asti käytössä olleen navetan tekniikka lienee käyttöikänsä päässä.
-
Onhan noita lomittajia valmistunut huhujen mukaan aika jäätävin ajatuksin. Imon käynyt oli joskus -80 luvun lopussa alkanut kyselemään lomitustilalla, että missäs ne 2 muuta lomittajaa viivyttelee? Oli siis nähnyt 3 lypsy-yksikköä tilalla ja Imossahan oli tietysti tapana että yksi lypsää yhdellä ::)
-
Ja tuo käytäntö on joillakin tiloilla koko ajan edelleen ;) Täällä päin on hevosopisto ja lomatoimisto on sieltä ottanut töihin porukkaa tuntihommin. Useampaan otteeseen on asiat opeteltu kädestä pitäen. Parhaimmat ei ole koskaan edes lypsintä nähneet...
-
Oikeesti kokenut lomittaja ei osannut edes koota kannukonetta. Se taas oli ensimmäinen asia mikä minulle opetettiin. Nykyaikasissakin navetoissa tarvitaan kannulypsyä, kannulypsy-yksikkö omassa kärryssään viedään sairasosastolle jos lehmää ei saa robotille vietyä. Se on käsittääkseni jokaisen robottitilan hankinta.
Automaattilypsy on nimenomaan hyvä opetustilalla. 250 lehmää on 4 robottia, sen kokosia yksiköitä on Suomessakin jo useampi. Toki opetusmaatilalla voisi olla 3 robottia + 1 asemallinen, mutta sitten kun on koulujen lomat niin lypsyjen hoitaminen minimityövoimalla on oikeasti ongelma.
Kyllä peltoala olisi ainakin kahden robotin kokoluokkaan riittänyt, yksi ongelma varmaan oli taas museovirasto, pellon laidalla oli varmaan joku kivikasa jolla on joku arvo ja sen lähelle ei saa rakentaa tms. Sen ymmärsin että rakennuspaikka oli yksi isommista ongelmista. Ehkä se sitten oli siinä määräävänä tekijänä, mutta 2,2 neliön navettaan pitäisi saada hulppeasti kaksi robottia. Nuorkarja sopisi nyt hyvin vanhaan navettaan, ei se aikasemminkaan ole kokonaan itse kasvatettu vaan sopimuskasvatettu.
Kovasti täällä moititaan jos joku suunnittelee 1 robotin "puuhalaa", sitten kun maatalousoppilaitos rakennuttaa sellaisen kolminkertaisella hinnalla ja osaksi verorahoilla niin se on sitten ihan ok?
-
Tuolta http://www.virtuaalikyla.fi/mustialannavetta/suunnittelu/ saa luettua lisätietoa navetan suunnittelusta ja perusteluja tehdyille ratkaisuille.
-
Kovasti täällä moititaan jos joku suunnittelee 1 robotin "puuhalaa", sitten kun maatalousoppilaitos rakennuttaa sellaisen kolminkertaisella hinnalla ja osaksi verorahoilla niin se on sitten ihan ok?
On.
Oppilaitoksen nyt ei ole edes tarkoitus olla tuottava. Tietenkin jokin roti noissa hinnoissakin tulisi olla.
Mutta ihan oikeasti: mikä etu siitä 4 robon suurnavetasta olisi? Oppilaat saisi tutkia vähän useamman lehmän dataa ja kerätä rehut paljon suuremmalta alalta?
Tuollakin kokoluokalla saa jo ihan tarpeeksi erilaisia kokeita aikaiseksi.
Eikä tuo hinta ole mitenkään erikoinen mihinkään muuhunkaan noihin oppilaitoksiin rakennettuihin rakennuksiin verrattuna ::)
-
Kovasti täällä moititaan jos joku suunnittelee 1 robotin "puuhalaa", sitten kun maatalousoppilaitos rakennuttaa sellaisen kolminkertaisella hinnalla ja osaksi verorahoilla niin se on sitten ihan ok?
On.
Oppilaitoksen nyt ei ole edes tarkoitus olla tuottava. Tietenkin jokin roti noissa hinnoissakin tulisi olla.
Mutta ihan oikeasti: mikä etu siitä 4 robon suurnavetasta olisi? Oppilaat saisi tutkia vähän useamman lehmän dataa ja kerätä rehut paljon suuremmalta alalta?
Tuollakin kokoluokalla saa jo ihan tarpeeksi erilaisia kokeita aikaiseksi.
Eikä tuo hinta ole mitenkään erikoinen mihinkään muuhunkaan noihin oppilaitoksiin rakennettuihin rakennuksiin verrattuna ::)
Pohhojose poikaa ketuttaa, ko joku laitto rahakäytö vielki övereimmäx pohjattomast rahasiilost mitä 6630:n isu :-\
En ole kritisoinut mustialan uutta navettaa missään vaiheessa, totesin vaan että ihan normaali kunnallisen tason lisä laitettu kustannuksiin.
Mun mielestä kokoluokka ja varustus on ihan oikea (mitä nyt kalusto väärän merkkistä navetassa ;D)
-
Paljonkohan mahto maksaa ne vanhaan sikalaan tehdyt umpparitilat mustialan vanhassa navetassa. Puoltoista vuotta siin raksaäijät touhus ja mahtukos sinne sit loppujen lopuks joku 12 umpparia ja niillekki rehut vietiin kottareilla ;D
-
Mikähän tuossa on palkatun työvoiman tarve?
-
Mikähän tuossa on palkatun työvoiman tarve?
maaseutu lehdessähän oli juttua, missä 170 le hoidettiin 2 henkilön voimin, yks vuorossaan.
-
Aika kova hinta kyllä kieltämättä. Myös Imolle on tulossa saman kokonen navetta, jonka kustannusarvio on 1,8 miljoonaa. Käsittääkseni se tehään toisen robotin varauksella. Peltoala sieläki rajoittaa navetan kokoa.
-
Ei varmaan makseta takaisin kymmenessä vuodessa ;D
Mutta mitä ihmeen järkeä tässä nillityksessä on?
Jos valtion osto-osaaminen on tätä luokkaa, ei tarvitse ihmetellä, miksi talous on kuralla. Joskus Mustialassa puhuttiin halvalla rakentamisesta (Masa S.), mutta väki on sittemmin vaihtunut.
-
Ei varmaan makseta takaisin kymmenessä vuodessa ;D
Mutta mitä ihmeen järkeä tässä nillityksessä on?
Jos valtion osto-osaaminen on tätä luokkaa, ei tarvitse ihmetellä, miksi talous on kuralla. Joskus Mustialassa puhuttiin halvalla rakentamisesta (Masa S.), mutta väki on sittemmin vaihtunut.
Mullakin jäi muistikuva masasta kun se selvitti siitä aukosta navetan katossa mistä ei ikinä tulisi mitään sisäälle. Joskus olisi kiva kokeilla että pitääkö se paikkansa. Muutenkin halvasta rakenteista on helppo puhua lämpimässä luokkahuoneessa. Täysin eri asia on kun se kolea halli on jokapäiväinen työpaikka. Eläimet kun voi juuri niin hyvin kuin hoitajansa.
-
Ei varmaan makseta takaisin kymmenessä vuodessa ;D
Mutta mitä ihmeen järkeä tässä nillityksessä on?
Jos valtion osto-osaaminen on tätä luokkaa, ei tarvitse ihmetellä, miksi talous on kuralla. Joskus Mustialassa puhuttiin halvalla rakentamisesta (Masa S.), mutta väki on sittemmin vaihtunut.
Mullakin jäi muistikuva masasta kun se selvitti siitä aukosta navetan katossa mistä ei ikinä tulisi mitään sisäälle. Joskus olisi kiva kokeilla että pitääkö se paikkansa. Muutenkin halvasta rakenteista on helppo puhua lämpimässä luokkahuoneessa. Täysin eri asia on kun se kolea halli on jokapäiväinen työpaikka. Eläimet kun voi juuri niin hyvin kuin hoitajansa.
Kylmä halli on ihan kiva työpaikka, paljon parempi kuin tunkkainen, homeinen ja lämmin vanha koppi. Varsinkin lehmille se väljä ja kylmä on parempi, mutta myös hoitajille jos omaa terveyttään siis arvostaa.
-
Ei varmaan makseta takaisin kymmenessä vuodessa ;D
Mutta mitä ihmeen järkeä tässä nillityksessä on?
Jos valtion osto-osaaminen on tätä luokkaa, ei tarvitse ihmetellä, miksi talous on kuralla. Joskus Mustialassa puhuttiin halvalla rakentamisesta (Masa S.), mutta väki on sittemmin vaihtunut.
Mullakin jäi muistikuva masasta kun se selvitti siitä aukosta navetan katossa mistä ei ikinä tulisi mitään sisäälle. Joskus olisi kiva kokeilla että pitääkö se paikkansa. Muutenkin halvasta rakenteista on helppo puhua lämpimässä luokkahuoneessa. Täysin eri asia on kun se kolea halli on jokapäiväinen työpaikka. Eläimet kun voi juuri niin hyvin kuin hoitajansa.
Kylmä halli on ihan kiva työpaikka, paljon parempi kuin tunkkainen, homeinen ja lämmin vanha koppi. Varsinkin lehmille se väljä ja kylmä on parempi, mutta myös hoitajille jos omaa terveyttään siis arvostaa.
oletkohan ollu tekemisissä kylmän hallin kanssa.
Tuskin melkein kaikki rakentajat ovat väärässä kun rakentelevat halleja jossa sisälämpötila on melkein kokoajan plussalla. Kaikki on niin paljon helpompaa kun sisälämpötilaa ei päästä juuri lainkaan pakkaselle.
-
Paljonkohan mahto maksaa ne vanhaan sikalaan tehdyt umpparitilat mustialan vanhassa navetassa. Puoltoista vuotta siin raksaäijät touhus ja mahtukos sinne sit loppujen lopuks joku 12 umpparia ja niillekki rehut vietiin kottareilla ;D
Tuohan on raksamiesten märkä uni. Kun mä lopettelin siellä 1987, sikalaan tehtiin isoa saneerausta.
-
Näitähän on aina helppo arvostella...
Onko Mustiala tosiaankin valtion omistama? Epäilisin että kuntayhtymän.
Opetusnavettojen karjanhoitajat ovat yleensä kunnallisessa työsuhteessa, josta johtuen työvoimakustannukset ovat moninkertaiset yksityiseen verrattuna.
Kunnallisen rakentamisen kalleus on vain valitettava fakta, pätee niin navettoihin kuin sairaaloihinkin.
Väitän että suomessa ei ole yhtäkään opetusnavettaa joka olisi maksanut itsensä takaisin maidolla. Toisaalta esim. Haapajärven (tosi kallis) opetusnavetta on maksanut itsensä jo aikoja sitten takaisin OPPILAILLA.
-
Vertailun vuoksi kävin tänään naapuripitäjässä navetan avoimissa ovissa. Jo avajaistiedotteessa oli maininta kustannustehokkuudesta. Siitäkin huolimatta, että maansiirto- ja perustustyöt oli tehty omana työnä, samoin kuin osa rakennustöistä. :)
Hyväksytyt kustannukset noin 430 k€, toteutuneet hiukan enempi. Sillä rahalla oli saatu verhoseinäinen, 48 parsipaikan asemalypsypihatto visiiriruokintapöydällä (vaunua vedetään rakennuksen ulkopuolella). Samassa listassa oli mainittu seosrehuvaunu ja lieteallas, joten kai ne sisältyvät kustannuksiin? Poikima-/sairaskarsina on saman katon alla, muita nuorisotiloja ei. Nähdäkseni käytössä on paalattu säilörehu, koskapa ainakaan uuden navetan viereen ei siiloja oltu tehty.
Lypsyasema ja seosrehuvaunu ovat käytettyjä. Tykkäsin muistakin rakenteista, paitsi en raapallisista avokouruista. Ehkä se johtuu siitä, että mulla on kokemusta vain ritiläpakeista ja syvistä kuiluista.
-
Päivitetääs tätä ketjua. Tuubista löytyy lyhyt video mestan sisätiloista. https://youtu.be/TywcWt6MTTQ Navettaan on otettu kaikki saman laitetoimittajan kilkuttimet, mm. automaaginen karkearehun (appeen ?) jakoketju. Oppilaat eivät siis joudu tekemään ja jakamaan edes apetta.
Yle kertoo 23.11. Mustialan uusista tutkimushankkeista. https://yle.fi/uutiset/3-11082475 Maitoketju-hankkeen yhtenä ajatuksena sanotaan olevan lehmien tuotantoiän jatkaminen. "Keinoälyn avulla etsitään vastauksia kysymyksiin, minkälaiset olosuhteet vaikuttavat lehmän maitokäyrään." Minulla soi hälytyskellot. Helpoin tapa nostaa lypsikin tuotantoikää on laskea sen vuosituotantovaatimusta. Tässä saattaa piillä myös taloudellista etua. Rehutehtaat luonnollisesti tuottavat dataa, joka puoltaa viimeisenkin tipan nyhtämistä erikoisherutusrehu "iTurbolypsättäjällä". Saksassa on rehutehdas, joka pyörittää omaa 300 le koenavettaa. Vuosituotos per le oli joku vuosi sitten 13.000 tuntumassa. Huomasin ilmoituksen, jossa ko. yritys haki uutta karjamestaria. Ilmoitettu tuotoslisäystavoite ei ollut minun mielestäni tästä maailmasta - en muista enää tarkkaa lukua, mutta se 13 t ei tyydyttänyt tehtailijaa. Holsteinia kestävämpien karjarotujen valinta voisi olla yksi kuvio. Maidon pitoisuuksien nouseminen voi tulla tässä samalla mukana. Tuottajan kannalta se viimeisen rivin luku kirjanpidossa on tärkein asia, ei maitohuoneesta haettu litramäärä.
-
wau, ja tuo laitos on sit parasta a ryhmää koulutukseen hiilineutraaliin eloon! ja eemelin lapsetkin pääsee kirjuuttaan taas asiaa..
-
Päivitetääs tätä ketjua. Tuubista löytyy lyhyt video mestan sisätiloista. https://youtu.be/TywcWt6MTTQ Navettaan on otettu kaikki saman laitetoimittajan kilkuttimet, mm. automaaginen karkearehun (appeen ?) jakoketju. Oppilaat eivät siis joudu tekemään ja jakamaan edes apetta.
Yle kertoo 23.11. Mustialan uusista tutkimushankkeista. https://yle.fi/uutiset/3-11082475 Maitoketju-hankkeen yhtenä ajatuksena sanotaan olevan lehmien tuotantoiän jatkaminen. "Keinoälyn avulla etsitään vastauksia kysymyksiin, minkälaiset olosuhteet vaikuttavat lehmän maitokäyrään." Minulla soi hälytyskellot. Helpoin tapa nostaa lypsikin tuotantoikää on laskea sen vuosituotantovaatimusta. Tässä saattaa piillä myös taloudellista etua. Rehutehtaat luonnollisesti tuottavat dataa, joka puoltaa viimeisenkin tipan nyhtämistä erikoisherutusrehu "iTurbolypsättäjällä". Saksassa on rehutehdas, joka pyörittää omaa 300 le koenavettaa. Vuosituotos per le oli joku vuosi sitten 13.000 tuntumassa. Huomasin ilmoituksen, jossa ko. yritys haki uutta karjamestaria. Ilmoitettu tuotoslisäystavoite ei ollut minun mielestäni tästä maailmasta - en muista enää tarkkaa lukua, mutta se 13 t ei tyydyttänyt tehtailijaa. Holsteinia kestävämpien karjarotujen valinta voisi olla yksi kuvio. Maidon pitoisuuksien nouseminen voi tulla tässä samalla mukana. Tuottajan kannalta se viimeisen rivin luku kirjanpidossa on tärkein asia, ei maitohuoneesta haettu litramäärä.
Mustialan opetusnavetam keinoälytutkimuksessa ei ollut puhtaasti kyse vuosituotoksen nostamisesta vaan lehmän kestävyyden ja navettaympäristön vaikutuksesta siihen. Helppohan se on uudessa pihatossa tutkia, kun siellä on valoa. Vaikka meidänkin parsiläävään on vaihdettu nyt uusia led-valoja niin ei se ole sitä paremmaksi muuttanut. Toimivasssa uudessa pihattonavetassa kestävyys pitäisi parantua melkein heti, vanhaan navettaan verrattuna. Se mikä kuitenkin heikentää koko ajan kestävyyttä on jalostus, jäljempänä genomit. Sen jälkeen kun hoksattiin että jalostus nopeutuu vauhdilla niin vaarana on että lehmien elämäkin päätty vauhdilla. Toinen mikä on tutkittu lyhentävän kestävyyttä on nykyinen maidonhinnoittelu; vähänkin heikommat lehmät saavat lähtöpassit; kenelläkään ei ole varaa odotella että lehmälle tulee "paremmat päivät" - yleensä kun niitä ei tule. Ja kolmantena on edelliseenkin liittyvä, vuosituotosten nousu - kun lisää maitoa - vähempi elinpäiviä. Mikä on sitten sopiva määrä maitoa? Itse olen todennut että ayrshiren pitää hengissä noin 9500-10500 kilon tuotos parhaiten, siis aikuisena. Tämän alittava tai ylittävä tietää ongelmia, siis liian matalakin tuotos on yleensä viesti ongelmista eikä lehmä tule kestämään.
-
ewikös amerikassa huomattu et lehmistä on liki 90% kahden sonnin jälkiä? ja siellä kait jo tuo kesto huomattu huonontuneen havaittavasti. poisto liki samaa tahtia kuin uusia tuloo, eli elinkaari tosi lyhyt. ite en niin hirveesti nuista holsuista tykkää kun niillä vaikka mitä renppaa löytyy pikkasen kun ikää lisää. ay on vaan rauhallinen kun ikää lisää ja silti luonnetta löytyy..
-
Taloudellisessa mielessä elinikätuotoksella maksetaan hiehokasvatus. Jos määrätty elinikäistuotos saavutetaan nopemmin vähenee lypsyajan ylläpitorehun tarve.
Kestävyyttä on varmaankin jokapuolella maailmaa alettu vuosituhannen vaihteen tienoilla jalostamaan. Elinikäistuotos oli jäänyt junnaamaan paikalleen vuosikymmeniksi, eli tuotoksen noustessa lehmien elinikä laski. Nyt tuo kehitys on mielestäni jalostuksella ja olosuhteiden parantamisella saatu kääntymään. Paljon on asiassa kuitenkin vielä tehtävää.
Lypsyasematiloilla varsinaista rehutehtaan tavaraa on useimmiten vain kivennäinen. Robotiloilla menee robotille useimmiten jotain rehutehtaan tuotetta.