http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/sateilyturvakeskus-fennovoiman-turvallisuuskulttuuri-ei-ole-silla-tasolla-milla-voidaan-lahtea-rakentamaan-ydinvoimalaitosta/793980/Pohjois-Suomi 18.5.2018 13:01 | Päivitetty 19.5.2018 18:46
Henripekka Kallio
Huolet ovat jatkuneet pitkään
Fennovoiman turvallisuuskulttuuriin on liittynyt huolia alusta asti, koska kyseessä on uusi ydinvoimatoimija.
Huolia on korostanut se, että alun perin länsivalmisteiseksi suunniteltu voimalaitos päätettiin lopulta hankkia Venäjältä, ja Fennovoiman omistusrakenne muuttui samalla venäläispainotteiseksi.
Venäjän valtion omistaman Rosatomin läpinäkyvyydestä ei ole samanlaisia takeita kuin länsimaisilla toimijoilla, koska autoritaarisesti johdettua maata ei voi pitää länsimaiden kaltaisena oikeusvaltiona ja avoimena yhteiskuntana.
Fennovoiman turvallisuuskulttuuri nousi voimakkaasti julkisuuteen toissa vuonna, kun Yle uutisoi yhtiön painostaneen turvallisuushuolia esiin tuoneita työntekijöitä, ja jopa irtisanoneen näitä.
STUK esitti viime vuonna Fennovoimalle turvallisuuskulttuurin parantamista koskevia vaatimuksia. Yhtiötä kehotettiin esimerkiksi kiristämään laitostoimittaja RAOS Projectin ja pääurakoitsija Titan-2:n valvontaa, koska niiden turvallisuuskulttuuri ei vastannut suomalaisvaatimuksia.
Fennovoiman turvallisuuskulttuurin tila on kokonaisuutena huolestuttava, Säteilyturvakeskus arvioi tuoreessa raportissaan. STUK ei ole saanut näyttöä, että tilanne olisi parantumassa.
Fennovoiman ydinvoimalaprojektin turvallisuuskulttuurin tila on kokonaisuutena huolestuttava, arvioi Säteilyturvakeskus (STUK) tuoreessa raportissaan.
Raportin mukaan STUK ei ole saanut näyttöä siitä, että projektin avainorganisaatioiden ylin johto olisi riittävän sitoutunut ydinalan toimintamalleihin Suomessa.
Projektin suunnittelun, toteutuksen ja ennustettavuuden puutteet johtavat hankkeessa yllätyksiin, ja Fennovoiman johdon on ollut STUKin mukaan "vaikea käsitellä tällaisia tilanteita asianmukaisesti".
– Kolmannesvuosiraporttimme mukaan projektin turvallisuuskulttuuri ei ole sillä tasolla, millä voidaan lähteä rakentamaan ydinvoimalaitosta. Olemme siksi huolissamme, summaa STUKin projektipäällikkö Janne Nevalainen Lännen Medialle.
"Ei näyttöä, että olisi menty eteenpäin"
Hyvän turvallisuuskulttuurin luominen edellyttää, että turvallisuus asetetaan toiminnassa ja päätöksenteossa ensisijaiseksi. Turvallisuuskulttuurin ylläpito edellyttää, että sen kehittymistä seurataan ja pienetkin muutokset otetaan vakavasti.
STUKin mukaan turvallinen toiminta edellyttää kaikkien työntekijöiden ymmärrystä, osallisuutta, sekä ylimmän johdon sitoutumista ja näkyvää johtajuutta turvallisuusasioissa.
Hyvään turvallisuuskulttuuriin kuuluu tehokas tiedonkulku ja henkilökunnan osaaminen niin, että jokainen voi antaa panoksensa turvallisuuden kehittämiseen. Työntekijöille on esimerkiksi järjestettävä mahdollisuus antaa palautetta säteily- ja ydinturvallisuuteen vaikuttavista asioista, ja heitä on rohkaistava kyseenalaistamaan niihin liittyviä käytäntöjä.
Nevalainen korostaa, että turvallisuuskulttuuria ei arvioida mutu-tuntumalla, vaan sitä mittaroidaan selkeiden tieteellisten kriteereiden mukaan. Tietoa kerätään muun muassa haastattelemalla työntekijöitä, tekemällä kyselyitä ja pyytämällä organisaatioilta kirjallista näyttöä asioista.
– Nyt ei ole saatu näyttöä, että turvallisuuskulttuurissa olisi menty eteenpäin, Nevalainen sanoo.
"Suunnittelu on tärkeiltä osin kesken"
STUKin raportin perusteella Fennovoima vaikuttaa käyvän jatkuvaa kamppailua sekä turvallisuuskulttuurinsa että voimalahankkeensa aikataulujen kanssa. Ydinvoimalan piirustukset ovat yhä keskeneräisiä ja voimalan rakentaminen uhkaa viivästyä.
STUK ei ole saanut Fennovoimalta esimerkiksi tarvitsemiaan materiaaleja laitoksen perussuunnittelusta ja konfiguraationhallinnasta. Näin ollen STUKilla ei ole vieläkään päivitettyä yleiskuvaa laitoksesta ja sen järjestelmistä, mistä johtuen viranomaisen on vaikeaa ottaa kantaa yksittäisiin turvallisuusasioihin.
STUK toteaa Fennovoiman kanssa käymiensä kokousten perusteella, että Pyhäjoen Hanhikivelle suunnitellun voimalaitoksen suunnittelu on tärkeiltä osin yhä kesken. Epäselvyyksiä on ilmennyt myös muun muassa laitostoimittajan Hanhikivellä tekemissä maaperätutkimuksissa.
STUK kehottaa Fennovoimaa käyttämään laitossuunnittelun viivästymiseen kuluvan ajan turvallisuuskulttuurin ja johtamisjärjestelmän parantamiseen.
Fennovoima: Olemme reagoineet vaatimuksiin
Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki muistuttaa yrityksen reagoineen vaatimuksiin ja kehittäneen omaa toimintaansa omien huomioiden ja STUKin vaatimusten perusteella eteenpäin.
– Me rakennamme tätä hanketta ja yhtiötä vaiheittain. Tähtäämme siihen, että kun voimalaitoksen rakentaminen alkaa, meillä on rakentamiseen riittävä osaaminen, resurssit ja toimintajärjestelmät talossa sekä ennen kaikkea myös siihen, että laitostoimittajalla on riittävät kompetenssit ja toimintamallit olemassa, Hemminki sanoo.
Nelisen vuotta yhtiössä työskennellyt Hemminki kertoo yrityksen panostaneen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen.
– Tällä hetkellä pääpaino on laitostoimittajan erilaisten turvallisuuskulttuuriin liittyvien ohjelmien kehittämisessä, tarkastamisessa ja kouluttamisessa sekä tietenkin oman toiminnan jatkuvassa kehittämisessä.
Esimerkkinä kehitystyöstä Hemminki kertoo Fennovoiman odottavan toimittajalta päivitettyä kokonaisaikataulua.
