Tolla Arto Laurilla on kyllä välillä aika lennokkaita juttuja. Mutta hyvä et hänellä ja häneen uskovillakin on purkautumiskanavia. Kenties näin säästyvät myös ylenpalttisilta mielialalääkkeiden popsinnalta.
T&T kirjoitti Otaniemen geolämpöprojektista;
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/onko-espoon-geolamporeika-vakava-maanjaristysriski-suur-helsingille-sveitsissa-jarisi-2006-ja-hanke-keskeytettiin-6592351.....ja tuohon yksipuoliseen ST1 hehkutusartikkeliin geofyysikko ja tekniikan tohtori Pauli Saksa vastasi mielipidekirjoituksella;
Pauli S. • seitsemän päivää sitten
Tekniikka&Talous on antanut ST1:lle jälleen tilaa hehkuttaa tarinaansa
ja väittämiään.
On oleellista tunnistaa, että tällaiseen geotermiseen voimalaan (ns. EGS
tyyppi, Enhanced Geothermal System) liittyy aina maanjäristykset sekä kallion
repeyttämis&stimulointivaiheessa että voimalan toiminnan aikana. Kyse on vain siitä, että
kuinka paljon ja kuinka suuria järistyksiä tapahtuu.
Baselin jälkeen ei ole juurikaan mitään uutta tullut ja case on edelleen
täysin relevantti ja ainutlaatuisen hyvin tutkittu. Hesarin kirjoituksen osalta
jäi ilmeisesti epäselväksi, ettei Sveitsin maanjäristysherkkyys ja jokin aktiivinen siirros ollut osana syntyneitä maanjäristyksiä vaan että ne aiheutuivat vedenpumppauksesta ja paineistuksesta.
Sanatarkka lainaus SERIANEX-tutkijaryhmän raportista: “within radius of investigation (appr. 1500 m) there is no indication for a constant pressure boundary and a connection to a highly conductive larger scale feature can almost certainly be excluded”.
Mikroseismisen monitorintiverkoston käyttö on voimaloiden rakentamista
standarditekniikkaa ja laitteiston pitää ollakin tarkka ja herkkä sekä asemia
riittävästi. Se ei kuitenkaan varotoimien työkaluna ratkaise maanjäristysriskiä
paitsi, jos sallittujen järistysten kynnysarvo laitetaan niin alas, ettei se
käytännössä mahdollista veden kierrätystä kalliossa käytännössä ollenkaan.
Keskustelu mikroseismisen seurantalaitteiston tarkkuudesta osana
ympäristöriskiä on samaa kuin jos liikenneturvallisuuden arvioinnissa
keskusteltaisiin Mersun uudesta moottorista.
Jollain tasolla on varmasti viranomaisten kanssa keskusteltu
maanjäristyksistä. Mukana olleet viranomaistahot ovat kuitenkin kertoneet,
etteivät he ymmärtäneet näistä maanjäristysasioista juurikaan
(valitettavasti) ja siten asian selvittäminen on jäänyt ST1:n kertomisen ja
kahvinjuonnin varaan.
Oleellista asiassa olisi nyt, että
- ST1 kertoisi mikä on suunniteltu reikien välinen etäisyys,
- kauanko he ovat arvioineet veden tarvitsevan olla (viipymä) kallion
kennostossa, jotta tavoiteltu n. 50-70 asteen lämmönnousu saavutetaan (liittyy
vesimäärään),
- minkälaiset seismisen monitoroinnin ja maanjäristysten magnitudien
varorajat he esittävät repeyttämiseen,
- paineistusohjelma käytettävine ylipaineineen, reikäväleineen ja
ajallisine vaiheineen,
- pystyvätkö he analysoimaan mikroseismisiä ja suurempia maanjäristysten
tapahtumia ja magnitudeja lähes reaaliajassa kuten pitää olla,
- kertovat aikovatko he käyttää kemikaaleja osana injektoitavaa ainetta
(syövytykseen), mitä ja kuinka paljon,
- esittävät maanjäristysten riskianalyysin lähtötietoineen
julkisuuteen.
Ympäristöturvallisuuteen liittyvät perusasiat tulee voida arvioida
avoimesti ja yksityiskohtaisesti.
Pauli Saksa