Jos sotatilassa olevasta maasta lähtee täysi-ikäisiä pakolaisia johonkin muuhun maahan sotaa karkuun, se on kyseenalaista. Ehkä naiset ja lapset vielä ymmärtää, mutta jos kauheasti miehiä alkaa pakoilemaan, jossain on jotain vikaa. Jos ihmiset haluavat puolustaa maataan, jossa haluavat elää rauhassa, ei sieltä ihan heti lähdetä pakoon.
Syntyy hesailmiö.
Ihmiset elävät kuplassa, jossa sähkö tulee töpselistä, kännykät laulavat, lämpö tulee pattereista, vesi tulee hanasta, vesi menee pois viemäristä, kauppaan pääsee aurattua polkua pitkin. Omaa autoa ei edes oikeasti tarvitse. Ts. palvelut ovat itsestään selvyyksiä ja ne ovat aina lähellä.
Tällainen synnyttää sitä porukkaa, joka lähtee pakoon kaikkea pahaa, koska kuitenkin pojat hoitaa homman taas turvalliseksi. Siksi myös valtio tai isänmaa -käsite häviää ja tuntuu että ollaan vaan globaalia maailmaa.
Kun mitään tällaisia perusarvoja ei ole olemassa, syntyy loisilmiöitä, jotka korostuvat etenkin maahantulijoiden keskuudessa. Sitä ei voi sanoa rasismiksi, koska myös sukupolvien yli sosiaalituen varassa elävillä kantasuomalaisillakin on perinteet loiselämiseen. Tämä on kuitenkin pohjimmiltaan yhteiskunnan vika, koska jos kaikilla olisi jotain pientäkin puuhastelua tai hommailua, ongelmia esiintyisi vähemmän.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.